Lue keskustelun säännöt.
Masennuksen ja ahdistuksen omahoito? Ei varaa hakeutua psykoterapiaan, lääkkeitä en halua
15.11.2020 |
Siinäpä se. Olen masentunut, mutta en halua enkä edes jaksa yrittää hakeutua psykoterapiaan, se on kallista ja pitäisi sitoutua moneksi vuodeksi. Hoitokontaktia ei ole muutenkaan, jäi edellisen työpaikan työterveyteen sellaiset.
En tiedä mitä tekisin. Harrastan liikuntaa jonkin verran, ulkoilen, syön ihan hyvin ja välillä herkuttelen, on ystäviä, on parisuhde. Suhteessa paljon riitelyä, en koe sitäkään voimavarana vaan ennemmin lisää huonoa oloa aiheuttavana. Raha-asiat on ihan ok, tosin olen nyt työtön ja tulevaisuus ahdistaa. Työttömyys itsessään ei ahdista, masennuin työelämässä vain entistä pahemmin. Ei haittaa vaikka uutta työtä ei löytyisi vielä pitkään aikaan.
En nauti oikein mistään. Päivät pitkät katson telkkaria ja selaan nettiä. Työnhaku myös on voimassa joten lähetän hakemuksia, mutta ei ole kutsuja tullut eikä paljon ole vapaita paikkojakaan.
Kommentit (58)
Vierailija kirjoitti:
Muuten sama, mutta tulee myös juotua. Miten tästä kierteestä irti?
https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&url=https://www.aasuom…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Työtön kun olet, saat terapian omavastuuosuuden toimeentulotuessa välttämättöminä terveydenhuoltomenoina. Ja terapiaa haetaan aina vuodeksi kerrallaan, eli ei tarvitse sitoutua "useammaksi vuodeksi".
Jos mikään self help tai vertaistuki ei auta, voit hakeutua kunnalliseen mielenterveystoimistoon. Eri kunnissa eri aikoina vaihtelee suuresti se, mitä voivat tarjota avuksesi. Sieltä voit pyytää myös lääkärinlausunnon jos haluat hakeutua kuntoutuspsykoterapiaan.
Toivottavasti viestistä oli apua!
En minä saa toimeentulotukea, saan työttömyyskorvauksia ja minulla on avopuoliso. Terapia maksaisi n. 200 euroa kuukaudessa, siis tonneja vuodessa. Säästöjä on jonkin verran mutta ne ovat äkillisiä kuluja varten, en halua niitä laittaa terapiaan. Enkä myöskään suoraan sanottuna jaksa nähdä sitä vaivaa että yrittäisin etsiä sopivan terapeutin.
Ap
Oma vinkki on, että yritä muodostaa jotain rutiineja, etenkin nyt työttömänä ollessa. Esim. lyhyt ulkoilu aina valoisan aikaan. Itsellä pelastus on ollut koira, jonka takia on pitänyt käydä ulkoilemassa päivittäin. Ihan vaan vaikka varttitunnin happihyppely piristää yllättävästi mieltä ja usein ulkoilun jälkeen tulee tehtyä jotain muutakin järkevää (esim. voisit tehdä noita harjoitteita).
Yksi rutiini kerrallaan siis, joku lyhytkestoinen harrastus esimerkiksi. Itse olen huomannut, että masentuneena mihinkään kovin pitkäkestoiseen tai monimutkaiseen tekemiseen ei riitä keskittymiskyky. Eli tee pieniä juttuja, mutta säännöllisesti :) Sama pätee noihin omatoimisiin harjoitteisiin eli tee niitäkin vain vähän kerrallaan.
Vierailija kirjoitti:
Hakeudu johonkin ryhmään, siis mihin tahansa, johon voit kuulua omana itsenäsi. Esim.harrastusporukka, jossa ei tarvitse esittää tai pitäää roolia tutustu uusiin ihmisiin ja opettele avoimuutta; puhu itsestäsi uusille tuntemattomille tuttavillesi avoimesti, häpeilemättä (ajattele, että olet aina ollut avoin ja rohkea). Puhu masennuksestasi, fiiliksistäsi jne.
Tämä ohje ja oletus perustuu siihen, että masennus ja ahdistus syntyy jostakin lukosta, joka vie voimaa. Et pysty olemaan täysin oma itsesi ja sallimaan itsellesi kaikkea sitä, mitä olet ja tunnet. Voin olla hyvinkin väärässä ja ahdistuksesi ja masennuksesi syntyy jostain muusta, mutta kokemukseni perusteella usein kyse on siitä, että ihminen yrittää olla liikaa jotain ja peittää "epäoonistumisen" tunteensa piiloon itseltään ja muilta.
Sinä olet täydellisen hyvä, siinä kuin kuka tahansa muukin. Sinulla on lupa olla sellainen kuin olet, anna siis itsesi tulla esiin.
Uusi porukka voisi olla tähän hyvä väylä, koska ei ole menneisyyden painolastia tai sitä, että "nuo olettaa minusta sitä ja tätä".
Tsemppiä!
Kiitos kannustavasta viestistä.
Olen ajatellut itsekin, että yhteisön ja yhteisöllisyyden puute ylipäänsä on ainakin elämänlaatua vakavasti heikentävä asia, oli sitten syy masennukseen tai ei. Viimeksi olen nauttinut elämästäni silloin kun koin olevani merkityksellinen osa jotain yhteisöä (opiskeluporukat, kaveriporukat, harrastukset). Työelämästä en ole paikkaani löytänyt, minua on työyhteisöissä lähinnä kiusattu ja/tai syrjitty.
Harmi tosin että nyt korona-aikana ei tuo uusiin ryhmiin hakeutuminen ole järkevää eikä monilta osin edes mahdollista. Sen kokeileminen jää siis odottelemaan parempaa aikaa...
Ap
Vierailija kirjoitti:
Työtön kun olet, saat terapian omavastuuosuuden toimeentulotuessa välttämättöminä terveydenhuoltomenoina. Ja terapiaa haetaan aina vuodeksi kerrallaan, eli ei tarvitse sitoutua "useammaksi vuodeksi".
Jos mikään self help tai vertaistuki ei auta, voit hakeutua kunnalliseen mielenterveystoimistoon. Eri kunnissa eri aikoina vaihtelee suuresti se, mitä voivat tarjota avuksesi. Sieltä voit pyytää myös lääkärinlausunnon jos haluat hakeutua kuntoutuspsykoterapiaan.
Toivottavasti viestistä oli apua!
Tätä olin mäkin tulossa sanoaan. Tietty kaikki työttömät eivät ole oikeutettuja toimeentulotukeen, esim. jos on ansiosidonnaisella tai puolisolla tuloja.
Voit myös pyytää lääkäriltäisi lähetteen nettiterapiaan, joka ei kustanna normaaleja terveyskeskusmaksuja enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työtön kun olet, saat terapian omavastuuosuuden toimeentulotuessa välttämättöminä terveydenhuoltomenoina. Ja terapiaa haetaan aina vuodeksi kerrallaan, eli ei tarvitse sitoutua "useammaksi vuodeksi".
Jos mikään self help tai vertaistuki ei auta, voit hakeutua kunnalliseen mielenterveystoimistoon. Eri kunnissa eri aikoina vaihtelee suuresti se, mitä voivat tarjota avuksesi. Sieltä voit pyytää myös lääkärinlausunnon jos haluat hakeutua kuntoutuspsykoterapiaan.
Toivottavasti viestistä oli apua!
En minä saa toimeentulotukea, saan työttömyyskorvauksia ja minulla on avopuoliso. Terapia maksaisi n. 200 euroa kuukaudessa, siis tonneja vuodessa. Säästöjä on jonkin verran mutta ne ovat äkillisiä kuluja varten, en halua niitä laittaa terapiaan. Enkä myöskään suoraan sanottuna jaksa nähdä sitä vaivaa että yrittäisin etsiä sopivan terapeutin.
Ap
Olen tuo, joka kommentoi jo aiemmin, että terapia maksaa noin 100 euroa kuussa. Eli noin 25 e per käynti.
Mutta kuten viesteistäsi käy ilmi, niin ei raha taida olla se ongelma, vaan se, ettet halua nähdä vaivaa asian eteen tai sitoutua mihinkään. Tämä toki ymmärrettävää, sillä esim. terapeutin etsiminen vie oman aikansa. Kannattaa kuitenkin puhua itselleenkin asioiden omilla nimillä eikä mennä jonkun toisen asian taakse: on ihan ok, että et halua terapiaa, jos koet, että se ei ole sinua varten.
Vaikka et terapiaan haluakaan, niin kannattaa kuitenkin käydä juttelemassa lääkärille ja tarvittaessa pysk.hoitajalle. Voit saada uusia näkökulmia tilanteeseesi, vinkkejä ja neuvoja. Esim. verikokeet kannattaa ottaa, jotta tiedät, ettei ole mitään puutostiloja, jotka pahentavat oloa.
Joskus sekin luo turvaa, jos on ihan vaikka tuttu yleislääkäri, jonka luona voi tarvittaessa käydä juttelemassa. Ja vaikka ehdottavat lääkehoitoa, niin siihen ei tarvitse alkaa.
HUS nettiterapia masennuksen hoitoon. Pyydä lääkäriltä lähete. Siellä on nettitehtäviä ja saa palautetta. On maksuton.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
HUS nettiterapia masennuksen hoitoon. Pyydä lääkäriltä lähete. Siellä on nettitehtäviä ja saa palautetta. On maksuton.
Tätä kommenttia etsinkin viesteistä, suositus tälle muiden hyvien lisäksi. Lääkärin lähetteen tarvii ja maksaa kunnalle/sairaanhoitopiirille/kaupungille muistaakseni n.100e (eli vähän) mutta asiakkaalle ilmainen. En usko että ihan itse voi hakeutua eli lääkäriltä lyhyt lähete siihen ja linkki tulee sun s-postiin ja voit sitten tehdä niitä tehtäviä (videoita jne).
Jos et itse jaksa nähdä vaivaa sopivan terapeutin etsimiseen, kuvittelet että elämäntapasi ovat ok vaikka oireilet, et jaksa sitoutua terapiaan edes ajatuksena, itsehoitokin tuntuu liian vaativalta ja oletat, että muut maksaisivat terapiasi vaikka sinulla on säästöjä, et saa tältä suunnalta tippaakaan sympatiaa.
Asenneongelmaasi ei pysty kukaan ulkopuolinen korjaamaan. Oletko kenties vähän vaativa persoonallisuus? Onnea vaan sille terapeutille, joka jonain päivänä saa kunnian työskennellä kanssasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olin kerran todella ahdistunut yli vuoden ajan, eikä siihen auttanut mikään liikunta, meditaatio, vitamiinit tai muutkaan elämäntapahoidot. Kokeilin sitten masennuslääkettä pienellä annoksella ja se auttoi parissa viikossa. Loppujen lopuksi söin sitä lääkettä puoli vuotta, eikä ahdistus palannut sen jälkeen vaikka kovasti varoiteltiin. Voi lääkettä kokeilla lyhyen aikaa, ei sitä tarvitse jäädä vuosikausiksi syömään "tavan vuoksi".
Jos johonkin mielenterveystoimistoon aiot hakeutua, voit olla varma että tarjoavat lääkkeitä, kun et terapiaankaan halunnut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työtön kun olet, saat terapian omavastuuosuuden toimeentulotuessa välttämättöminä terveydenhuoltomenoina. Ja terapiaa haetaan aina vuodeksi kerrallaan, eli ei tarvitse sitoutua "useammaksi vuodeksi".
Jos mikään self help tai vertaistuki ei auta, voit hakeutua kunnalliseen mielenterveystoimistoon. Eri kunnissa eri aikoina vaihtelee suuresti se, mitä voivat tarjota avuksesi. Sieltä voit pyytää myös lääkärinlausunnon jos haluat hakeutua kuntoutuspsykoterapiaan.
Toivottavasti viestistä oli apua!
En minä saa toimeentulotukea, saan työttömyyskorvauksia ja minulla on avopuoliso. Terapia maksaisi n. 200 euroa kuukaudessa, siis tonneja vuodessa. Säästöjä on jonkin verran mutta ne ovat äkillisiä kuluja varten, en halua niitä laittaa terapiaan. Enkä myöskään suoraan sanottuna jaksa nähdä sitä vaivaa että yrittäisin etsiä sopivan terapeutin.
Ap
Olen tuo, joka kommentoi jo aiemmin, että terapia maksaa noin 100 euroa kuussa. Eli noin 25 e per käynti.
Mutta kuten viesteistäsi käy ilmi, niin ei raha taida olla se ongelma, vaan se, ettet halua nähdä vaivaa asian eteen tai sitoutua mihinkään. Tämä toki ymmärrettävää, sillä esim. terapeutin etsiminen vie oman aikansa. Kannattaa kuitenkin puhua itselleenkin asioiden omilla nimillä eikä mennä jonkun toisen asian taakse: on ihan ok, että et halua terapiaa, jos koet, että se ei ole sinua varten.
Vaikka et terapiaan haluakaan, niin kannattaa kuitenkin käydä juttelemassa lääkärille ja tarvittaessa pysk.hoitajalle. Voit saada uusia näkökulmia tilanteeseesi, vinkkejä ja neuvoja. Esim. verikokeet kannattaa ottaa, jotta tiedät, ettei ole mitään puutostiloja, jotka pahentavat oloa.
Joskus sekin luo turvaa, jos on ihan vaikka tuttu yleislääkäri, jonka luona voi tarvittaessa käydä juttelemassa. Ja vaikka ehdottavat lääkehoitoa, niin siihen ei tarvitse alkaa.
En tiedä onko tässä sitten paikkakuntakohtaisia eroja, mutta täällä maksaa käynti n. 100 euroa josta kela korvaa noin puolet, omasta pussista siis menee n. 200 euroa kuussa jos käy kerran viikossa. Raha on ihan oikea syy, mutta toinen ihan oikea syy on myös se, etten jaksa nähdä sitä vaivaa ja seuloa läpi terapeutteja ja lopulta joutua kuitenkin pettymään ja vielä maksamaan siitä lystistä.
Fyysinen terveys on tutkittu, ei ole mitään vikaa veriarvoissa.
Nettiterapia voisi olla mahdollisuus, pitäisi sitten vaan hakeutua vielä lääkäriin uudelleen tuota lähetettä varten. En sulje täysin pois, mutta ei hirveästi houkuttele sekään.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos et itse jaksa nähdä vaivaa sopivan terapeutin etsimiseen, kuvittelet että elämäntapasi ovat ok vaikka oireilet, et jaksa sitoutua terapiaan edes ajatuksena, itsehoitokin tuntuu liian vaativalta ja oletat, että muut maksaisivat terapiasi vaikka sinulla on säästöjä, et saa tältä suunnalta tippaakaan sympatiaa.
Asenneongelmaasi ei pysty kukaan ulkopuolinen korjaamaan. Oletko kenties vähän vaativa persoonallisuus? Onnea vaan sille terapeutille, joka jonain päivänä saa kunnian työskennellä kanssasi.
Nuo muut syytökset ovat ihan ok, mutta missään vaiheessa en ole väittänyt että muiden pitäisi maksaa minun terapiani!
Ap
Meditaatio. Ainoa keino selviytyä ongelmista on se, että kohtaa ne. Ainoa keino oppia rakastamaan itseään on kohdata itsensä. Meditaatio laittaa sinut kohtaamaan kaiken mitä kannat sisälläsi. Aluksi voi olla rankkaa, mutta lopulta et tarvitse yhtään mitään muuta - etsit vain oikean tekniikan, mikä sinulle sopii parhaiten.
Todellinen onni kumpuaa sisältä käsin, eikä mikään voi sitä horjuttaa. Ulkoinen onni on puolestaan aina katoavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos et itse jaksa nähdä vaivaa sopivan terapeutin etsimiseen, kuvittelet että elämäntapasi ovat ok vaikka oireilet, et jaksa sitoutua terapiaan edes ajatuksena, itsehoitokin tuntuu liian vaativalta ja oletat, että muut maksaisivat terapiasi vaikka sinulla on säästöjä, et saa tältä suunnalta tippaakaan sympatiaa.
Asenneongelmaasi ei pysty kukaan ulkopuolinen korjaamaan. Oletko kenties vähän vaativa persoonallisuus? Onnea vaan sille terapeutille, joka jonain päivänä saa kunnian työskennellä kanssasi.
Eihän AP halua terapiaan. Eikä häntä sinne kukaan ole väkisin kantamassa, ei terapia ole mikään varma nakki. Vaatii nimenomaan sitoutumista ja itsereflektiokykyä, jossei kykene niin ihan turhaa ajan ja rahan haaskausta. Monet kokeilevat kaiken muun avun ennen terapiaa ja sitten vuosien jälkeen vasta se kunnollinen terapia, jos mikään muu ei auta. Vähän liioiteltua sinulta tälläinen purkaus!
T. Sivustaseuraaja
Kati Sarvelan kirja ”Sisäinen teatteri”. Myös Jungin teoksista voi olla apua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Väheksymättä tekemiäsi diagnooseja, sivullisena tulee ensimmäisenä kuvauksestasi mieleen tylsistyminen ja tekemisen puute. Saattaisi olla hyvä tarkistaa harratestoiminta paikkakunnallasi tai esim kansalaisopiston tarjonta.
Oman terapiakokemukseni perusteella uskoisin, että tulisitte terapiassa käymään lävitse parisuhdettasi ja nukkumistottumuksiasi: näitä itse kävin lävitse lähes 10 vuotta. Kunnallisella puolella on asiakkaalle imaista psykoterapiaa - jos on.
Mindfulness tuntuu olevan ihmisten suosiossa; itse en ole jaksanut aiheeseen perehtyä, mutta joku jossain on tästäkin hyötynyt.
Diagnoosi ei ole itse tekemäni. Tylsistyminen toki vaivaa myös, masennus vaan estää tarttumasta toimeen ja nauttimasta mistään. Nukun ihan hyvin, mutta energinen olo ei ole koskaan.
Ap
Heräätkö väsyneenä? Huono uni voi näkyä myös uniapneana,.... Uniapnea laskee elämänlaatua ja altistaa sydän- ja verisuonisairauksille.
Meditointi, liikunta ja terveellinen ruoka auttoi mulla. Lisäksi luin paljon self help ja muuta positiivista kirjallisuutta.
Ääni masennuksen tai ahdistuksen nettiterapialle!
Vierailija kirjoitti:
Meditaatio. Ainoa keino selviytyä ongelmista on se, että kohtaa ne. Ainoa keino oppia rakastamaan itseään on kohdata itsensä. Meditaatio laittaa sinut kohtaamaan kaiken mitä kannat sisälläsi. Aluksi voi olla rankkaa, mutta lopulta et tarvitse yhtään mitään muuta - etsit vain oikean tekniikan, mikä sinulle sopii parhaiten.
Todellinen onni kumpuaa sisältä käsin, eikä mikään voi sitä horjuttaa. Ulkoinen onni on puolestaan aina katoavaa.
Olisiko mitään kirjavinkkejä meditaatiosta? Eniten kiinnostaisi konkreettisia ohjeitakin sisältävät teokset, ei niinkään mikään zenin historia.
Ap
Kiitos, varasin myös tämän kirjastosta.
Olen selannut mielenterveystalon omahoito-oppaita tässä samalla. Masennuksen hoitoon tarkoitetut tuntuvat liian työläiltä, ja toisaalta en oikein saa niistä otetta. Paljon harjoituksia, joissa on käytännössä vain tyhjä sivu, johon pitäisi kirjoittaa ajatuksiaan. Tarvitsisin tukikysymyksiä... Ahdistukseen oli parempia tehtäviä.
Klubitalot eivät kuulosta oikein minulle sopivilta paikoilta.
Ap