Paras oivalluksesi tavaran karsimiseen?

Vierailija kirjoitti:

Itse just lomalla ja teen suursiivousta asuntoon. Huh tämä roinan ja tavaran määrää! Ja minä olen ihminen, joak ei juuri koskaan osta motään. En edes vaatteita. Silti kaikki kaapit täynnä. 2 isoa jätesäkkiä on jo täynnä iahn roskiin menevää ryönää. Ei sovellu edes kirpputorille!

😀 Elämän laki: turhaa roinaa kertyy, ostat tai et.

En ole koskaan ollut tavaroiden hamstraaja, mutta nyt kun mietin niin elän aikalailla minimalistisella periaatteella että "mikä on pienin määrä, millä jotain asiaa pärjää". Eli, lenkkareita mulla on vain yhdet, aurinkolaseja yhdet jne. Ja jos jotain asiaa tarvii vain tositosi harvoin, niin koitan lainata, ei tarvii olla oma. Eipä ole liikaa roinaa kertynyt, mulla on esim häkkivarasto, jossa ei ole yhtäkään tavaraa 🤔 Pitäisköhän alivuokrata se naapurille :D

N31

Koin 2 tragediaa.

Ensin oli kodin sisäilmaongelmien (lue: home) takia heitettävä paljon tavaraa pois, koska haisivat aina vain ja tulin niille allergiseksi, ei voinut puhdistaa kaikkea.

Meni muutama vuosi ja asuntooni (eri kuin aiemmin) tuli luteita. Hävitin jälleen ison osan tavaroistani, koska niissä oli mustia luteiden jätöksiä.

Arvoesineistä enimmäkseen jäivät vain perintökorut ja yksi mummon perintölamppu.

Opin, ettei materiaan kannata kiintyä, kaikki voidaan viedä pois and there's nothing you can do. Onneksi terveys säästyi.

Tilasin suurimman jätelavan pihaan ja täytin sen turhilla romuilla. Akan istutin jätelavan hakijan viereen ja käskin viedä kaikki pois. Nyt on siistiä ja rauhallista. Rahatkin riittävät eikä tarvitse etsiä jemmoja akan uusille kengille yms.

Vierailija kirjoitti:

Yhdessä elämänvaiheessa oli helppoa kun sitä vain oli onnellinen ilman sen kummempaa syytä. Ei tarvinnut mitään roinaa. Kirpparilta sai mitä tarvitsi ja sinne sai myös viedä jos jotain ei tarvinnut. Rahaa ei ollut paljon eikä haitannut yhtään.

Kerran menin sitten kauppaan ja maksoin ostokset kortilla. Maksu ei mennyt läpi. Kassahenkilö meni jotenkin oudoksi ja yritin maksaa uudestaan. Tilillä ei ollut tarpeeksi katetta. Maksoin sitten käteisellä. Vilkaisin taakse päin jonoon niin siinä joku kauluspaitamies katseli säälien. Ai saa ta na että kirpaisi. En tajunnut tilanteen "vakavuutta" ennen näiden kahden reaktioita. Köyhyys oli häpeällistä. Ja olin siis 30+ aikuinen.

Sanoisin, että tavaran vähyys on hyvin luonnollista jos on vähän rahaa ja JOS oikeasti haluaa ei-materialistisen elämän. Ei tarvitse miettiä miten sitä pääsee roinasta eroon, kun sitä vaan ei kerry. Mutta se vaatii aika paksua nahkaa ja jonkunlaista kyvyttömyyttä tiedostaa (ja antaa arvoa) ympäröivälle arvomaailmalle. Ihmiset pitää köyhyyttä nolona, vaikka se - valintana - voi olla todella elähdyttävää.

Ethän sinä rahaton ollut kun käteisellä maksoit! Nyt on taas tulkittu muiden ilmeitä liikaa. Itse en edes seuraisi toisten ilmeitä. Monestikin on käynyt noin ettei tililläni ole rahaa kun kortilla maksan, ihan sen vuoksi että on unohtunut siirtää tai teenkin enemmän löytöjä kuin suunnittelin. Pidän korttitilillä vain muutamia kymppejä yleensä jos kortti tippuu tai hukkuu jossain. Muilla tileillä onkin sitten reilummin euroja. Maksan sitten luotolla jos ei tilillä ole. Naureskelen vaan että tullut törsättyä tili tyhjäksi 😄. Vaikkei käytännössä olekaan. Jos joku on nolostellut niin hänen ongelmansa, ei minun.

Vierailija kirjoitti:

Tilasin suurimman jätelavan pihaan ja täytin sen turhilla romuilla. Akan istutin jätelavan hakijan viereen ja käskin viedä kaikki pois. Nyt on siistiä ja rauhallista. Rahatkin riittävät eikä tarvitse etsiä jemmoja akan uusille kengille yms.

Ah, tätä suomalaisen miehen syvää rakkautta ja välittämistä. Joko on eropaperit jätetty, vaimon toimesta?

Vierailija kirjoitti:

Kirppukseltä jääneet heti muualle kiertoon. Tekstiilikeräykseen, työttömien kirppikselle, ihan mihin vaan, mutta ei niitä kasseja vintille enää....

Tämä on tärkeä vinkki. Olet jo päättänyt että näistä voi luopua, joten luovu. Olet jo kokeillut, maksaisiko joku niistä jotain, ei maksanut. Ihan turhaa maksaa pöydästä vielä toisen kerran, kantaakseen kotiin samat romut, joita kukaan muukaan ei halua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paras oivallus on ollut yksikertaistaa karsittavista eroon pääsy: heitän ROSKIKSEEN ihan hyvällä omalla tunnolla.

Että minä näen punaista sun kaltaisten laiskureiden vuoksi. Melkein suoni katkeaa päästä 😡. Kaikelle käyttökelpoiselle tavaralle löytyy ottaja/ostaja. EI IKINÄ MITÄÄN ROSKIKSEEN JOS SITÄ VIELÄ VOI KÄYTTÄÄ!! Itse olen innokas puutarhuri ja tarvitsen ruukkuja joka kesä paljon. Olen kerännyt niitä roskalaatikoista. Miksi ei voida järjestää hyllykköä/paikkaa mihin saa jättää itselle tarpeetonta jos ei varsinaista kierrätyskeskusta ole lähiseudulla??

Mulla ainakin on mennyt liian moneen kertaan hermo kun yrittää antaa tavaraa pois. Sitä pitäisi olla ilmaiseksi kuljettelemassa ties minne 500 kilometrin säteellä, tai ilmaiseksi postittamassa. Mä heitän huoletta tavaraa roskiin en sen takia, että olisin liian laiska etsiäkseni ottajaa, vaan siksi, että ottajat on liian laiskoja hakeakseen tavaran.

Eikö voi vain lahjoittaa jollekin kirppikselle tai järjestölle? Soitat ja kysyt ottaako vastaan ja vie kerralla enemmän kun luvan saa. Meidän kaupungissa on neljä kirppistä ja olen ihan yrittäjälle lahjoittanut tavaroita saatesanoilla : " tee mitä haluat". Osan myi ja piti tuotot itse, osan laittoi jonkun yhdistyksen pöytään, osan lahjoitti tutuilleen. Mielellään otti. Seurakunnan kirppis ottaa myös lahjoituksena vastaan. Jos ei itsellä ole polttavaa tarvetta saada rahaa niin vie kerralla autokuorman jonnekin. Pitäisi olla pakollinen jokaisessa kaupungissa kierrätyskeskus.

Tavaran myyminen yksi kerrallaan torissa on kauhean työlästä, eikä maksa vaivaa lähetellä, sen olen nyt tällä lomalla todennut. Se aika ja vaiva, mikä siihen kaikkeen viestittelyyn, aikojen sovitteluun, postissa ravaamiseen ja sopivien pussien jemmailuun menee, on parempi käyttää vaikka edullisen kotiruuan tekemiseen. Isompi säästö tulee. Sopii sellaiselle, joka on vaikka työtön tai eläkkeellä, ja aikaa on käytettävissä vaikka kuinka paljon.

Vierailija kirjoitti:

En ole koskaan ollut tavaroiden hamstraaja, mutta nyt kun mietin niin elän aikalailla minimalistisella periaatteella että "mikä on pienin määrä, millä jotain asiaa pärjää". Eli, lenkkareita mulla on vain yhdet, aurinkolaseja yhdet jne. Ja jos jotain asiaa tarvii vain tositosi harvoin, niin koitan lainata, ei tarvii olla oma. Eipä ole liikaa roinaa kertynyt, mulla on esim häkkivarasto, jossa ei ole yhtäkään tavaraa 🤔 Pitäisköhän alivuokrata se naapurille :D

N31

Yksillä lenkkareilla pärjää siihen asti, kunnes ne hajoavat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paras oivallus on ollut yksikertaistaa karsittavista eroon pääsy: heitän ROSKIKSEEN ihan hyvällä omalla tunnolla.

Että minä näen punaista sun kaltaisten laiskureiden vuoksi. Melkein suoni katkeaa päästä 😡. Kaikelle käyttökelpoiselle tavaralle löytyy ottaja/ostaja. EI IKINÄ MITÄÄN ROSKIKSEEN JOS SITÄ VIELÄ VOI KÄYTTÄÄ!! Itse olen innokas puutarhuri ja tarvitsen ruukkuja joka kesä paljon. Olen kerännyt niitä roskalaatikoista. Miksi ei voida järjestää hyllykköä/paikkaa mihin saa jättää itselle tarpeetonta jos ei varsinaista kierrätyskeskusta ole lähiseudulla??

Mulla ainakin on mennyt liian moneen kertaan hermo kun yrittää antaa tavaraa pois. Sitä pitäisi olla ilmaiseksi kuljettelemassa ties minne 500 kilometrin säteellä, tai ilmaiseksi postittamassa. Mä heitän huoletta tavaraa roskiin en sen takia, että olisin liian laiska etsiäkseni ottajaa, vaan siksi, että ottajat on liian laiskoja hakeakseen tavaran.

Eikö voi vain lahjoittaa jollekin kirppikselle tai järjestölle? Soitat ja kysyt ottaako vastaan ja vie kerralla enemmän kun luvan saa. Meidän kaupungissa on neljä kirppistä ja olen ihan yrittäjälle lahjoittanut tavaroita saatesanoilla : " tee mitä haluat". Osan myi ja piti tuotot itse, osan laittoi jonkun yhdistyksen pöytään, osan lahjoitti tutuilleen. Mielellään otti. Seurakunnan kirppis ottaa myös lahjoituksena vastaan. Jos ei itsellä ole polttavaa tarvetta saada rahaa niin vie kerralla autokuorman jonnekin. Pitäisi olla pakollinen jokaisessa kaupungissa kierrätyskeskus.

Kun meidän kylällä on yksi kirppis, ja se on auki suunnilleen yhdestätoista yhteen torstaisin. Ne ei edes halua ottaa sinne vastaan enää mitään. Kukaan ei tarvitse mun kolmea paritonta kartio lasia, ja pojalta pieneksi jäänyttä ulkoilutakkia, joka ei ole muodissa ja oli halpa alun perinkin. Mä en kerta kaikkiaan jaksa säilytellä niitä enää. Ne oli tarpeen silloin, ei enää. Roskiin menee.

-eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paras oivallus on ollut yksikertaistaa karsittavista eroon pääsy: heitän ROSKIKSEEN ihan hyvällä omalla tunnolla.

Että minä näen punaista sun kaltaisten laiskureiden vuoksi. Melkein suoni katkeaa päästä 😡. Kaikelle käyttökelpoiselle tavaralle löytyy ottaja/ostaja. EI IKINÄ MITÄÄN ROSKIKSEEN JOS SITÄ VIELÄ VOI KÄYTTÄÄ!! Itse olen innokas puutarhuri ja tarvitsen ruukkuja joka kesä paljon. Olen kerännyt niitä roskalaatikoista. Miksi ei voida järjestää hyllykköä/paikkaa mihin saa jättää itselle tarpeetonta jos ei varsinaista kierrätyskeskusta ole lähiseudulla??

Mulla ainakin on mennyt liian moneen kertaan hermo kun yrittää antaa tavaraa pois. Sitä pitäisi olla ilmaiseksi kuljettelemassa ties minne 500 kilometrin säteellä, tai ilmaiseksi postittamassa. Mä heitän huoletta tavaraa roskiin en sen takia, että olisin liian laiska etsiäkseni ottajaa, vaan siksi, että ottajat on liian laiskoja hakeakseen tavaran.

Eikö voi vain lahjoittaa jollekin kirppikselle tai järjestölle? Soitat ja kysyt ottaako vastaan ja vie kerralla enemmän kun luvan saa. Meidän kaupungissa on neljä kirppistä ja olen ihan yrittäjälle lahjoittanut tavaroita saatesanoilla : " tee mitä haluat". Osan myi ja piti tuotot itse, osan laittoi jonkun yhdistyksen pöytään, osan lahjoitti tutuilleen. Mielellään otti. Seurakunnan kirppis ottaa myös lahjoituksena vastaan. Jos ei itsellä ole polttavaa tarvetta saada rahaa niin vie kerralla autokuorman jonnekin. Pitäisi olla pakollinen jokaisessa kaupungissa kierrätyskeskus.

Kun meidän kylällä on yksi kirppis, ja se on auki suunnilleen yhdestätoista yhteen torstaisin. Ne ei edes halua ottaa sinne vastaan enää mitään. Kukaan ei tarvitse mun kolmea paritonta kartio lasia, ja pojalta pieneksi jäänyttä ulkoilutakkia, joka ei ole muodissa ja oli halpa alun perinkin. Mä en kerta kaikkiaan jaksa säilytellä niitä enää. Ne oli tarpeen silloin, ei enää. Roskiin menee.

-eri

Mä yritin Torissa viikkokausia lahjoittaa ehjää laadukasta sohvaa, ketään ei kiinnosta. Yötä myöten tuli kyllä viestejä, piti mittailla ja sopia päiviä noudolle, sitten ei haettukaan. En viitsi käyttää lomaani jonkun ilmaiseksi lähtevän sohvan päivystämiseen. Kaatikselle menee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun paras oivallus tähän on ollut, että pitää luopua paljosta, jotta saa sen mitä haluaa.

Eli esimerkkinä: koska haluan harmonista ja selkeää, minun on luovuttava kaikista riemunkirjavista ihanista kahvikupeista, ja jättää jäljelle yhden ja saman sarjan kupit. Lopputulos on aivan täydellinen, vaikka yksittäisten kauniiden kuppien luopuminen tuntuu todella kirpeältä.

Olen myös päättänyt, että olen ihminen, joka ei vain kiinny tavaraan. Ja tämä on aivan silkka päätös. Jos kuuntelen tunnettani, tavaroista on todella vaikea luopua.

Ja jos joskus kadun jotain luopumista, mietin isäni sanoja: jos kyseinen menetys olisi läheinen ihminen, voisi ehkä muutaman kerran kunnolla surra. Rojun kohdalla ei varmasti maksa vaivaa.

Mun tärkein oivallukseni puolestaan on ollut, ettei kaiken tarvitse olla selkeää ja harmonista, vaikka sisustuslehdissä sellaista ihannetta tarjoillaankin.

Vaikka jokainen kahvikuppi voi olla erilainen. Tai meidän parisängyllä voi olla päiväpeitteenä miehen teini-ikäisenä saama Karvinen-huopa. Ei se päiväpeite tai mikään muukaan esine määritä mua ihmisenä.

Kun tämän oivalsin, huomasin ettei mun tarvitse ostaa ehkä enää koskaan mitään uutta. Sen kun käytetään miehen ja mun ja molempien vanhempien rojut loppuun. Jos haluan kauneutta, soittelen musiikkia tai menen taidenäyttelyyn tai poimin luonnonkukkia.

En tiedä auttaako tämä tavaran vähentämisessä. Mutta ainakaan ei tarvitse ostaa mitään uutta ellei jokin vanha mene rikki.

Tämä on se kaikkein tärkein oivallus!!

Käytä loppuun ne tavarat jotka kotona jo on, korjaa ja tuunaa. Suurin osahan tekee ihan päinvastoin eli heittää roskiin käyttökelpoisia mutta itselle tarpeettomia ja rientää sormet syyhyten ostamaan uutta tilalle. Ja usein vielä härskisti viherpestyä tavaraa ja omatunto on muka puhdas.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paras oivallus on ollut yksikertaistaa karsittavista eroon pääsy: heitän ROSKIKSEEN ihan hyvällä omalla tunnolla.

Että minä näen punaista sun kaltaisten laiskureiden vuoksi. Melkein suoni katkeaa päästä 😡. Kaikelle käyttökelpoiselle tavaralle löytyy ottaja/ostaja. EI IKINÄ MITÄÄN ROSKIKSEEN JOS SITÄ VIELÄ VOI KÄYTTÄÄ!! Itse olen innokas puutarhuri ja tarvitsen ruukkuja joka kesä paljon. Olen kerännyt niitä roskalaatikoista. Miksi ei voida järjestää hyllykköä/paikkaa mihin saa jättää itselle tarpeetonta jos ei varsinaista kierrätyskeskusta ole lähiseudulla??

Mulla ainakin on mennyt liian moneen kertaan hermo kun yrittää antaa tavaraa pois. Sitä pitäisi olla ilmaiseksi kuljettelemassa ties minne 500 kilometrin säteellä, tai ilmaiseksi postittamassa. Mä heitän huoletta tavaraa roskiin en sen takia, että olisin liian laiska etsiäkseni ottajaa, vaan siksi, että ottajat on liian laiskoja hakeakseen tavaran.

Eikö voi vain lahjoittaa jollekin kirppikselle tai järjestölle? Soitat ja kysyt ottaako vastaan ja vie kerralla enemmän kun luvan saa. Meidän kaupungissa on neljä kirppistä ja olen ihan yrittäjälle lahjoittanut tavaroita saatesanoilla : " tee mitä haluat". Osan myi ja piti tuotot itse, osan laittoi jonkun yhdistyksen pöytään, osan lahjoitti tutuilleen. Mielellään otti. Seurakunnan kirppis ottaa myös lahjoituksena vastaan. Jos ei itsellä ole polttavaa tarvetta saada rahaa niin vie kerralla autokuorman jonnekin. Pitäisi olla pakollinen jokaisessa kaupungissa kierrätyskeskus.

Kun meidän kylällä on yksi kirppis, ja se on auki suunnilleen yhdestätoista yhteen torstaisin. Ne ei edes halua ottaa sinne vastaan enää mitään. Kukaan ei tarvitse mun kolmea paritonta kartio lasia, ja pojalta pieneksi jäänyttä ulkoilutakkia, joka ei ole muodissa ja oli halpa alun perinkin. Mä en kerta kaikkiaan jaksa säilytellä niitä enää. Ne oli tarpeen silloin, ei enää. Roskiin menee.

-eri

Mä yritin Torissa viikkokausia lahjoittaa ehjää laadukasta sohvaa, ketään ei kiinnosta. Yötä myöten tuli kyllä viestejä, piti mittailla ja sopia päiviä noudolle, sitten ei haettukaan. En viitsi käyttää lomaani jonkun ilmaiseksi lähtevän sohvan päivystämiseen. Kaatikselle menee.

Olisit mitannut valmiiksi niin olisi puolet viesteistä jäänyt pois. Kun ei viitsitä eikä jakseta, kun aina väsyttää.

Vierailija kirjoitti:

Tavaran myyminen yksi kerrallaan torissa on kauhean työlästä, eikä maksa vaivaa lähetellä, sen olen nyt tällä lomalla todennut. Se aika ja vaiva, mikä siihen kaikkeen viestittelyyn, aikojen sovitteluun, postissa ravaamiseen ja sopivien pussien jemmailuun menee, on parempi käyttää vaikka edullisen kotiruuan tekemiseen. Isompi säästö tulee. Sopii sellaiselle, joka on vaikka työtön tai eläkkeellä, ja aikaa on käytettävissä vaikka kuinka paljon.

No mitäpä jos antaisit ne tavarat jollekin työttömälle tai eläkeläiselle myytäväksi eteenpäin, jos itseä laiskottaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paras oivallus on ollut yksikertaistaa karsittavista eroon pääsy: heitän ROSKIKSEEN ihan hyvällä omalla tunnolla.

Että minä näen punaista sun kaltaisten laiskureiden vuoksi. Melkein suoni katkeaa päästä 😡. Kaikelle käyttökelpoiselle tavaralle löytyy ottaja/ostaja. EI IKINÄ MITÄÄN ROSKIKSEEN JOS SITÄ VIELÄ VOI KÄYTTÄÄ!! Itse olen innokas puutarhuri ja tarvitsen ruukkuja joka kesä paljon. Olen kerännyt niitä roskalaatikoista. Miksi ei voida järjestää hyllykköä/paikkaa mihin saa jättää itselle tarpeetonta jos ei varsinaista kierrätyskeskusta ole lähiseudulla??

Mulla ainakin on mennyt liian moneen kertaan hermo kun yrittää antaa tavaraa pois. Sitä pitäisi olla ilmaiseksi kuljettelemassa ties minne 500 kilometrin säteellä, tai ilmaiseksi postittamassa. Mä heitän huoletta tavaraa roskiin en sen takia, että olisin liian laiska etsiäkseni ottajaa, vaan siksi, että ottajat on liian laiskoja hakeakseen tavaran.

Eikö voi vain lahjoittaa jollekin kirppikselle tai järjestölle? Soitat ja kysyt ottaako vastaan ja vie kerralla enemmän kun luvan saa. Meidän kaupungissa on neljä kirppistä ja olen ihan yrittäjälle lahjoittanut tavaroita saatesanoilla : " tee mitä haluat". Osan myi ja piti tuotot itse, osan laittoi jonkun yhdistyksen pöytään, osan lahjoitti tutuilleen. Mielellään otti. Seurakunnan kirppis ottaa myös lahjoituksena vastaan. Jos ei itsellä ole polttavaa tarvetta saada rahaa niin vie kerralla autokuorman jonnekin. Pitäisi olla pakollinen jokaisessa kaupungissa kierrätyskeskus.

Kun meidän kylällä on yksi kirppis, ja se on auki suunnilleen yhdestätoista yhteen torstaisin. Ne ei edes halua ottaa sinne vastaan enää mitään. Kukaan ei tarvitse mun kolmea paritonta kartio lasia, ja pojalta pieneksi jäänyttä ulkoilutakkia, joka ei ole muodissa ja oli halpa alun perinkin. Mä en kerta kaikkiaan jaksa säilytellä niitä enää. Ne oli tarpeen silloin, ei enää. Roskiin menee.

-eri

Mä yritin Torissa viikkokausia lahjoittaa ehjää laadukasta sohvaa, ketään ei kiinnosta. Yötä myöten tuli kyllä viestejä, piti mittailla ja sopia päiviä noudolle, sitten ei haettukaan. En viitsi käyttää lomaani jonkun ilmaiseksi lähtevän sohvan päivystämiseen. Kaatikselle menee.

Olisit mitannut valmiiksi niin olisi puolet viesteistä jäänyt pois. Kun ei viitsitä eikä jakseta, kun aina väsyttää.

Esim yksi kyseli, onko vuodesohva, vaikka ilmoituksessa luki ettei ole. Ihmiset ei edes lue ilmoitusta kunnolla. Mitattukin oli.

Vierailija kirjoitti:

Ap vastaa kysymyksiin: tässä koonti, toivottavasti muistan vastata kaikkiin. Olen päälle 30v. Kahden pienen lapsen (3 ja 5v.) äiti, naimisissa. Eli en asu yksin ja asumme rivarissa, missä maailman surkeimmat säilytystilat, näin jälkiviisaana voin todeta...

Jotenkin vain lähes kaiken kanssa mietin säilytyspaikkaa tms, ei vain edes lähtökohtaisesti tule asioista luopuminen luonnostaan mieleen.. Olen kuulemma ollut pienestä asti samanlainen, äitini tuskaillut aina asian kanssa.. nyt sitten olen luopunut myymällä/lahjoittamalla/heittämällä roskiin jne. Valehtelematta 70% omaisuudestani, mutta SIlTI tämä on jotenkin hankalaa.. ei vain naksahda päässä asiat kunnolla niin että osaisin hyvillä mielin luopua asioista.. uusien tulo on aika pitkälti pysähtynyt, tosin poislukien lasten tavarat kun kuitenkin koko ajan vaihtuu vaatekoko/kenkäkoko you name it..

Kaikki astiat on esimerkiksi käytössä, samoin pannut, kattilat.. Meikkejä ja vastaavia mulla on vain ne mitä käytän, samoin hygieniatuotteita, siivouspesuaineita.. vaatteita on varmaan aika paljon mutta toisaalta lasten kanssa tarvitsee kunnon ulkoiluvaatteita eri säille, kotioloihin on omansa, töissä pitää olla hyvin pukeutunut, harrastusvaatteet.. lapsilla vaatteita ei ole mitenkään turhan paljon, mahtuvat hyvin kaappiin ja kiertävät selkeästi eli ei ongelmaa..

Mutta sitten nämä ihan ihme tavarat.. Hyvänä esimerkkinä olen saanut parikymmentä Riedelin viinilasia.. en mitenkään pysty luopumaan niistä vaikka meillä ei edes juoda viiniä... älytöntä.. tiedän. Ainoana lapsena mulla on myös sellaista perintökamaa mikä on vain pakko säästää. Niitä ei ole edes tarkoitettu mulle lopullisesti vaan mun kuuluu antaa ne lapsilleni ja heidän eteenpäin.... Tällaisten takia yritän sitten minimoida kaiken muun extran mutta tökkii vaan jotenkin tosi pahasti. Muistoesineet on ihan mahdottomia, ja ne on varmaan mun pahin kompastuskivi.. Ja ne on ne mitkä oikeastaan ovat enää edes turhana jäljellä. Enkä todella kaikkea ole siis hävittämässä, mutta jotenkin kun tietää tai on kuullut tarinat tavaroiden takana, niistä luopuminen on todella vaikeaa.

Ota nuo viinilasit päivittäiseen käyttöön. Niistä voi hyvin juoda vettä, mehua, kivennäisvettä, limua jne. Maistuukin paremmalta ja tuo arkeen luksusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paras oivallus on ollut yksikertaistaa karsittavista eroon pääsy: heitän ROSKIKSEEN ihan hyvällä omalla tunnolla.

Että minä näen punaista sun kaltaisten laiskureiden vuoksi. Melkein suoni katkeaa päästä 😡. Kaikelle käyttökelpoiselle tavaralle löytyy ottaja/ostaja. EI IKINÄ MITÄÄN ROSKIKSEEN JOS SITÄ VIELÄ VOI KÄYTTÄÄ!! Itse olen innokas puutarhuri ja tarvitsen ruukkuja joka kesä paljon. Olen kerännyt niitä roskalaatikoista. Miksi ei voida järjestää hyllykköä/paikkaa mihin saa jättää itselle tarpeetonta jos ei varsinaista kierrätyskeskusta ole lähiseudulla??

Mulla ainakin on mennyt liian moneen kertaan hermo kun yrittää antaa tavaraa pois. Sitä pitäisi olla ilmaiseksi kuljettelemassa ties minne 500 kilometrin säteellä, tai ilmaiseksi postittamassa. Mä heitän huoletta tavaraa roskiin en sen takia, että olisin liian laiska etsiäkseni ottajaa, vaan siksi, että ottajat on liian laiskoja hakeakseen tavaran.

Eikö voi vain lahjoittaa jollekin kirppikselle tai järjestölle? Soitat ja kysyt ottaako vastaan ja vie kerralla enemmän kun luvan saa. Meidän kaupungissa on neljä kirppistä ja olen ihan yrittäjälle lahjoittanut tavaroita saatesanoilla : " tee mitä haluat". Osan myi ja piti tuotot itse, osan laittoi jonkun yhdistyksen pöytään, osan lahjoitti tutuilleen. Mielellään otti. Seurakunnan kirppis ottaa myös lahjoituksena vastaan. Jos ei itsellä ole polttavaa tarvetta saada rahaa niin vie kerralla autokuorman jonnekin. Pitäisi olla pakollinen jokaisessa kaupungissa kierrätyskeskus.

Kun meidän kylällä on yksi kirppis, ja se on auki suunnilleen yhdestätoista yhteen torstaisin. Ne ei edes halua ottaa sinne vastaan enää mitään. Kukaan ei tarvitse mun kolmea paritonta kartio lasia, ja pojalta pieneksi jäänyttä ulkoilutakkia, joka ei ole muodissa ja oli halpa alun perinkin. Mä en kerta kaikkiaan jaksa säilytellä niitä enää. Ne oli tarpeen silloin, ei enää. Roskiin menee.

-eri

Mä yritin Torissa viikkokausia lahjoittaa ehjää laadukasta sohvaa, ketään ei kiinnosta. Yötä myöten tuli kyllä viestejä, piti mittailla ja sopia päiviä noudolle, sitten ei haettukaan. En viitsi käyttää lomaani jonkun ilmaiseksi lähtevän sohvan päivystämiseen. Kaatikselle menee.

Olisit mitannut valmiiksi niin olisi puolet viesteistä jäänyt pois. Kun ei viitsitä eikä jakseta, kun aina väsyttää.

Hohhoijakkata nyt taas. Kyllähän se tuolla Torillakin niin on, että kun ilmoituksessa lukee selvällä suomen kielellä kaikki tiedot, kuten mitat ja kuvasta näkee silmällä, minkä näköinen on myytävänä, niin silti kaikenlaiset idiootit vielä kyselee tyhmiä mitoista ja muista, jotka JO OVAT ILMOITUKSESSA KERROTTU. Vittuako niistä vielä tarvii kysellä, kun ilmoituksessa on selvästi kerrottu!🙄

Paras tapa? Avioero?

viet tuttavasi mökille mielestäsi romu kuormalla saat lokkeilla ainakin 1kk täys hoidolla. tämä on suomen yleisin tapa jopa kusisia peti vaatteita yritetään köyhän apuna tyrkyttää. se on siitä hyvä kun romusta kieltäytyy eivät enää änke kokevat kieltäytymisen loukkauksena.