Lue keskustelun säännöt.
Sain raivarin miehelle, joka ei antanut minun nukkua yövuoron jälkeen.
14.11.2020 |
Meillä ongelmana on se, että joudun välillä tekemään yövuoroja ja viikonloppuisin se on katastrofi, koska minun ei anneta nukkua missään välissä.
Aamulla kun tulin pyysin, että mies lähtisi lasten kanssa aamupäivällä ulos, jotta voisin rauhassa nukkua edes sen pari tuntia ja sitten voisin nukkua vähän lisää pienimmän lapsen kanssa kun hän menee päiväunille. Lähdössä kesti ja kesti, yritin toki nukkua mutta en saanut nukuttua koska kaikki pitivät kovaa meteliä. No, vihdoin he pääsivät lähtemään ulos, mutta kun olin juuri ensimmäisen kerran nukahtanut, niin vanhin lapsi tuli herättämään kysyäkseen että nukunko. Mies oli siis lähtenyt ulos vain nuorimman kanssa. Nukahdin sitten jonkin ajan päästä uudestaan ja kas eiköhän nuorin lapsikin tule jo herättämään minua. Olivat olleet sen 45min ulkona, jonka jälkeen mies ei ollut jaksanut seurata enää mitä lapsi puuhaa ja huomasi vasta jonkin ajan kuluttua että siellähän se on huoneessa jossa yritän nukkua.
Tässä vaiheessa mulla meni hermot. Mielestäni mieheni välinpitämättömyys on törkeää. Miten voi olla niin vaikeaa esim olla lapsen/lasten kanssa se 2h ulkona tai jossain ihan sama missä tai edes katsoa sitten kun tulevat sisälle että lapset eivät heti tuli herättämään minua? Jostain syystä tämä ei vaan onnistu häneltä kuitenkaan. Se on aina sama juttu kun minulla viikonloppuyövuoroja.
Kaiken lisäksi mies nyt sitten suuttui ja lähti nuorimman kanssa äidilleen jättäen kaksi muuta lasta kotiin, joille laitan nyt sitten ruokaa. Sanoi tulevansa joskus klo13-14 aikaan kotiin, joten minulta jäi myös mahdollisuus mennä päiväunille nuorimman kanssa.
Tällä hetkellä on sellainen olo, että tulen hulluksi kun en ole saanut ollenkaan nukkua, ehkä puoli tuntia korkeintaan! Mikä neuvoksi? Minulla itselläni on paska olo siitå että huusin miehelleni, mutta toisaalta epätoivoinen olo siitä että minulla ei ole mahdollisuutta nukkua päivällä, vaikka on toinen aikuinen talossa!!
Kommentit (272)
No ei todellakaan ole suurin osa miehistä tollasia! Eikä tarvitse itse tehdä vuorotyötä että ymmärtää että ihminen tarvitsee unta. Miehesi on k*pää sadisti!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Näytä tää ketju sille
Tämä on oikeasti ihan hyvä idea. Joskus muiden kommentit herättää miehen ajattelemaan eri tavalla kuin se oman vaimon "valitus", valitettavasti.
Huoh, kuulostaa entiseltä elämältäni. Tein ennen vuorotyötä ja aina öiden jälkeen huolehdin lapset aamulla hoitoon, mies sai mennä töihin rauhassa ilman lasten aamuviemisiä. Viikonloppuisin yövuorojen jälkeen en ehtinyt yleensä silmiä ummistamaan, kun lapset jo herättivät. Mies sai nukkua joka jeesuksen aamu, niin pitkään kuin herraa huvitti. Sanomattakin selvää on, että erosin. Voimia, jos päätät miehesi kanssa yhteiseloa jatkaa.
Tarina toisesta näkökulmasta, seurustelin aikoinaan vuorotyötä tekevän herkkäunisen miehen kanssa ja se oli todella stressaavaa molemmille. Lapsia meillä ei ollut, enkä tiedä miten olisimme pärjänneet lasten kanssa, tuskin mitenkään.
Mies halusi nukkua illan yövuoroa vasten, joten oli jo nukkumassa kun tulin itse töistä 17-18 aikaan ja heräsi illalla myöhään kun itse menin nukkumaan. Mies siis nukkui yövuoroviikoilla käytännössä koko sen ajan kun itse olin kotona hereillä. Päivän oli hereillä kun itse olin töissä.
Mies on niin herkkäuninen, etten voinut laittaa ruokaa, en edes lämmittää mikrossa. Voileivätkin piti tehdä varovasti liikaa kolistelematta tai rapistelematta. Käytännössä oman raskaan työpäivän jälkeen pystyin syömään vain kylmiä välipaloja koko illan. Olisi pitänyt syödä ulkona, mutta ei siihen olisi ollut varaa joka päivä. En voinut siivota viikolla, en järjestellä asuntoa, kuivata hiuksia suihkun jälkeen, tehdä oikeastaan yhtään mitään muuta kuin istua hiirenhiljaa tietokoneella luurit päässä tai lukea. Tunsin itseni vangiksi omassa kodissani. Välillä toki tapasin tuttavia kodin ulkopuolella ja kävin kävelyllä, mutta koti-ihmisenä en jaksanut työpäivän päälle luuhata ulkonakaan kaiket illat raskaan työpäivän päälle.
Järkevää kompromissia ei oikein löytynyt, enkä oikein vieläkään tiedä mikä sellainen olisi voinut olla. Minä en voi muuttua koti-ihmisestä aktiiviseksi joka jaksaa juosta kylillä joka päivä töiden jälkeen yöhön asti ja mies ei tietenkään voi herkkäunisuudelleen mitään. Tilanne helpotti vasta kun miehen työt muuttuivat.
on kyllä sairaan kuulosta jos ei puoliso huolehdi toisen terveydestä, et saa nukkua ,tein joskus yövuoroo ja vaarana oli rattiin nukkuminen jos päiväl ei saanu nukkua(kerrostalo,naapurit, remontit)
tiukka puhuttelu ja huuto miehelle.uhkaa erolla jos ei mene asia jakeluun. tunsin pariskunnan itse asias useamman ,jossa miehen alkoholin pluttaus loppui kun nainen teki selväks et parisuhde loppuu jos juot.jatkuu jos tavat paranee. mies sikailee jos antaa sikailla.kenenkään ei tule kärsiä kotonaan.kodin pitää olla turvallinen paikka. jos mies on ilkeä tahallaan ei parisuhdetta ole järkee jatkaa.
jos kyse ajattelun puutteesta siihen tultava muutos heti kun asia selitetään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kukaan joka ehdottaa korvatulppia varmana ratkaisuna, ei ole tainnut tulppia ikinä kokeilla. Parhaatkaan tulpat eivät poista ääniä, ne vain vaimentavat niitä niin ettei korva vaurioidu äänistä. Esim puheääni kuuluu tulpista läpi, saatika huuto ja kolistelu. Ainoastaan tasainen humina kuten liikenteen melu peittyy tulpilla kokonaan. Jos herää äkillisiin ääniin ilman tulppia, niin niihin herää 95% varmasti myös tulppien kanssa.
Lasten aiheuttamaan meluun tulpista ei siis ole juuri mitään hyötyä.
Et taida tietää mitään työskentelystä teollisuuden parissa ja vuorotyöstä vielä vähemmän? Kuulosuojaimia on erilaisia, itse käytän nukkumiseen elektronisia korvatulppia. Maksaa parisataa mutta takaa syvän unen kotonakin, missä tämän ketjun perusteella perhe on monelle vihollinen...
Teollisuuskäyttöön tehdyt kuulosuojaimet päässä harva pystyy nukkumaan, joten niistä tuskin on aplle hyötyä. Jos oikeasti kaiken äänen vaimentavia tulppia on tullut markkinoille, laita toki nimi muillekin näkyviin. Ainakaan muutama vuosi sitten sellaisia en mistään löytänyt. Nyt käytössä eniten vaimentavat normitulpat mitä olen löytänyt (ihan on myös teollisuuskäyttöön tarkoitettu), ja niistä kyllä kuuluu mikä tahansa normaalia puhetta vastaava ääni läpi.
En kyllä miehenä ymmärrä sinun miestäsi. Onko se työtön luuseri?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näytä tää ketju sille
Tämä on oikeasti ihan hyvä idea. Joskus muiden kommentit herättää miehen ajattelemaan eri tavalla kuin se oman vaimon "valitus", valitettavasti.
Ei ole kysymys mistään ajattelemattomuudesta, vaan tahallisesta valvottamisesta. Se mies on mielisairas. Miten te ette tajua tätä?
Pitääpä taas onnitella itseään siitä, ettei ole miestä eikä lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"lähti nuorimman kanssa äidilleen"
"äidilleen"
ÄIDILLEEN
Että oikein ulos piti lähteä että frouva saa nukuttua?
0/5
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olet perustanut perheen mieslapsen kanssa. Ei käy kateeksi.
Vierailija kirjoitti:
Että oikein ulos piti lähteä että frouva saa nukuttua?
0/5
Taidat olla samanlainen homohuora.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tarina toisesta näkökulmasta, seurustelin aikoinaan vuorotyötä tekevän herkkäunisen miehen kanssa ja se oli todella stressaavaa molemmille. Lapsia meillä ei ollut, enkä tiedä miten olisimme pärjänneet lasten kanssa, tuskin mitenkään.
Mies halusi nukkua illan yövuoroa vasten, joten oli jo nukkumassa kun tulin itse töistä 17-18 aikaan ja heräsi illalla myöhään kun itse menin nukkumaan. Mies siis nukkui yövuoroviikoilla käytännössä koko sen ajan kun itse olin kotona hereillä. Päivän oli hereillä kun itse olin töissä.
Mies on niin herkkäuninen, etten voinut laittaa ruokaa, en edes lämmittää mikrossa. Voileivätkin piti tehdä varovasti liikaa kolistelematta tai rapistelematta. Käytännössä oman raskaan työpäivän jälkeen pystyin syömään vain kylmiä välipaloja koko illan. Olisi pitänyt syödä ulkona, mutta ei siihen olisi ollut varaa joka päivä. En voinut siivota viikolla, en järjestellä asuntoa, kuivata hiuksia suihkun jälkeen, tehdä oikeastaan yhtään mitään muuta kuin istua hiirenhiljaa tietokoneella luurit päässä tai lukea. Tunsin itseni vangiksi omassa kodissani. Välillä toki tapasin tuttavia kodin ulkopuolella ja kävin kävelyllä, mutta koti-ihmisenä en jaksanut työpäivän päälle luuhata ulkonakaan kaiket illat raskaan työpäivän päälle.
Järkevää kompromissia ei oikein löytynyt, enkä oikein vieläkään tiedä mikä sellainen olisi voinut olla. Minä en voi muuttua koti-ihmisestä aktiiviseksi joka jaksaa juosta kylillä joka päivä töiden jälkeen yöhön asti ja mies ei tietenkään voi herkkäunisuudelleen mitään. Tilanne helpotti vasta kun miehen työt muuttuivat.
Miten olisi omat asunnot?
En tajua, miksi seurustelevien parien muka pitäisi väen vängällä aina asua yhdessä, vaikka siitä ei tule yhtään mitään.
Tuommosen takia en halua lapsia. IKINÄ.
Empä ole yhtä typerää kuullut että muu porukka pitää ajaa pihalle että yksi saa nukuttua.
Pöljää touhua.
Toivottavasti mies jättää itsekkään sian.
Oma äitini teki vuorotyötä kun olin lapsi ja kyllä jäi mieleen kun välillä huusi yövuoron jälkeen, että meidän piti olla hiljaa. Lapsena oli vaikea muistaa vähän joka käänteessä, että nyt on varottava tekemisiään kotona ja ei voinutkaan elää normaalisti.
Muistan jo silloin päättäneeni etten ikinä lähde alalle, missä on vuorotöitä. Ja toisaalta kyllä tuo vaikutti yhtenä asiana äitisuhteeseeni, kun kommunikointi oli välillä huutamista ja samalla syyllistämistä, kun en osannut olla kuin ”kusi sukassa” kotona.
Siis miksi se mies ei ottanut kaikkia lapsia sinne mummolaan?
Et taida tietää mitään työskentelystä teollisuuden parissa ja vuorotyöstä vielä vähemmän? Kuulosuojaimia on erilaisia, itse käytän nukkumiseen elektronisia korvatulppia. Maksaa parisataa mutta takaa syvän unen kotonakin, missä tämän ketjun perusteella perhe on monelle vihollinen...