Lue keskustelun säännöt.
Sain raivarin miehelle, joka ei antanut minun nukkua yövuoron jälkeen.
14.11.2020 |
Meillä ongelmana on se, että joudun välillä tekemään yövuoroja ja viikonloppuisin se on katastrofi, koska minun ei anneta nukkua missään välissä.
Aamulla kun tulin pyysin, että mies lähtisi lasten kanssa aamupäivällä ulos, jotta voisin rauhassa nukkua edes sen pari tuntia ja sitten voisin nukkua vähän lisää pienimmän lapsen kanssa kun hän menee päiväunille. Lähdössä kesti ja kesti, yritin toki nukkua mutta en saanut nukuttua koska kaikki pitivät kovaa meteliä. No, vihdoin he pääsivät lähtemään ulos, mutta kun olin juuri ensimmäisen kerran nukahtanut, niin vanhin lapsi tuli herättämään kysyäkseen että nukunko. Mies oli siis lähtenyt ulos vain nuorimman kanssa. Nukahdin sitten jonkin ajan päästä uudestaan ja kas eiköhän nuorin lapsikin tule jo herättämään minua. Olivat olleet sen 45min ulkona, jonka jälkeen mies ei ollut jaksanut seurata enää mitä lapsi puuhaa ja huomasi vasta jonkin ajan kuluttua että siellähän se on huoneessa jossa yritän nukkua.
Tässä vaiheessa mulla meni hermot. Mielestäni mieheni välinpitämättömyys on törkeää. Miten voi olla niin vaikeaa esim olla lapsen/lasten kanssa se 2h ulkona tai jossain ihan sama missä tai edes katsoa sitten kun tulevat sisälle että lapset eivät heti tuli herättämään minua? Jostain syystä tämä ei vaan onnistu häneltä kuitenkaan. Se on aina sama juttu kun minulla viikonloppuyövuoroja.
Kaiken lisäksi mies nyt sitten suuttui ja lähti nuorimman kanssa äidilleen jättäen kaksi muuta lasta kotiin, joille laitan nyt sitten ruokaa. Sanoi tulevansa joskus klo13-14 aikaan kotiin, joten minulta jäi myös mahdollisuus mennä päiväunille nuorimman kanssa.
Tällä hetkellä on sellainen olo, että tulen hulluksi kun en ole saanut ollenkaan nukkua, ehkä puoli tuntia korkeintaan! Mikä neuvoksi? Minulla itselläni on paska olo siitå että huusin miehelleni, mutta toisaalta epätoivoinen olo siitä että minulla ei ole mahdollisuutta nukkua päivällä, vaikka on toinen aikuinen talossa!!
Kommentit (272)
Ihan tyypillistä parisuhteissa, joissa toinen ei ole koskaan tehnyt vuoro/yötyötä. Eivät yhtään käsitä miten tärkeää se nukkuminen on jo palautumisenkin kannalta ja ylipäänsä miten kroppa ja pää oireilee sitä. Asia on tehtävä toiselle hyvin selväksi, muuten se peli jatkuu. Oma mieheni oli alkuun samanlainen, kolisteli ja häiritsi unta jatkuvasti. Ei käsittänyt ollenkaan tilannetta. Lisäksi oletti että siinä yövuorojen välissä käydään kaupoissa, lenkillä ym tehdään yhdessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki sympatiat täältä. Itse haluaisin hakea eroa vähän samanlaisista syistä. Meillä minä opiskelen (teen gradua) ja teen myös osa-aikatyötä (60%). Mies on työtön ja luultavasti ei työllisty ihan heti.
Mun vuorokausi koostuu siitä, että herään aamulla ja herätän lapset sekä hoidan heidät kouluun. Ekaluokkalainen on ihanan omatoiminen, mutta 9-vuotias autisti ei. Sen jälkeen joko teen töitä tai opiskelen, päivästä riippuen. Ekaluokkalainen kotiutuu puolenpäivän aikaan ja kaipaa tekemistä ja seuraa, joten häiritsee minua vähän väliä. Iltaisin on harrastuksia minulla ja lapsilla, hoidan kuskauksista noin 90%. Osa hoituu kimppakyydeillä muitten vanhempien kanssa. Iltapalat ja iltatoimet hoidan minä. Jos jää aikaa, jatkan opiskelujuttuja tai teen kotitöitä.
Miehen vuorokausirytmi. Herää 11-12 aikaan. Syö aamupalaa ja lukee lehteä tai surffaa netissä parisen tuntia. Ei viihdytä ekaluokkalaista, eikä tee sen kanssa mitään oma-aloitteisesti. Ei etenkään lähde sen kanssa ulos, jotta mulla olisi pienessä kämpässä työrauhaa. Päivästä riippuen tekee jotain kotitöitä, mutta ei siivoa koskaan, koska "täällä on niin sotkuista" (logiikka, huhuu?). Illalla katsoo urheilua ja lipittää bisseä aina vähintään sikspäkin. Valvoo 1-2 yöllä, en tiedä tarkkaan, koska itse koitan nukkua.
Ja tämän kaiken keskellä se kehtaa kiukutella, että lapset ei kerro hänelle mitään eikä tee hänen kanssaan mitään - vaikka siis itse haluaisi lähinnä katsoa urheilua, somettaa ja juodan kaljaa. Valittaa myös, ettei tehdä koko perheenä mitään. Ajatus siitä on telkkarin katsominen yhdessä, tai joku kiva esim metsäretki yhdessä. Mutta sekin minun pitäisi hoitaa. Eli valita paikka, tarkistaa ajoreitit, ostaa ja pakata eväät, pakata lapsille varavaatteet ja huolehtia sadekamppeet, aurinkovoiteet, varahanskat yms. mukaan. Ja toki kotiin palatessa purkaa kassit ja laittaa tavarat paikalleen. Vituttaa niin ettei veri kierrä. Haluan erota, mutta emmin. Lähinnä pelottaa, että sen juominen karkaa käsistä lopullisesti, jos erotaan ja sitten lapsilla ei ole minkäänlaista isää. Ja se, että mun ihana anoppi kuolee huolesta ja surusta, jos erotaan.
Et ole vastuussa aikuisen miehen juomisesta. Jos hän päästää juomisen karkaamaan käsistä ilman sinua, se ei ole mitenkään sinun vikasi. Mies on itse vastuussa elämästään ja valinnoistaan.
Jep. Kirjoittaja, jota lainaat, on läheisriippuvainen.
Sano miehelle, että sinun pitää lopettaa vuorotyö ja nyt pitää tehdä uusi suunnitelma. Joku raakaherätys sille pitää olla. En ymmärrä miksei toinen ymmärrä?
Valvottaminen on yksi narsistin kiusaamistavoista.
Vierailija kirjoitti:
Ihan tyypillistä parisuhteissa, joissa toinen ei ole koskaan tehnyt vuoro/yötyötä. Eivät yhtään käsitä miten tärkeää se nukkuminen on jo palautumisenkin kannalta ja ylipäänsä miten kroppa ja pää oireilee sitä. Asia on tehtävä toiselle hyvin selväksi, muuten se peli jatkuu. Oma mieheni oli alkuun samanlainen, kolisteli ja häiritsi unta jatkuvasti. Ei käsittänyt ollenkaan tilannetta. Lisäksi oletti että siinä yövuorojen välissä käydään kaupoissa, lenkillä ym tehdään yhdessä.
Hassua kyllä, mieheni on itsekin tehnyt yövuoroa! Mutta siitä on jo aikaa. Silloin hän ei itse tehnyt mitään perheensä eteen jos oli yövuoroputki meneillään. Korkeintaan haki lapsen hoidosta iltapäivällä. Nukkui sekä aamulla että illalla. Toki hänellä oli hieman rankempi työ, mutta silti...
Hänen oma äitinsä on sellainen puurtaja, joka palvelee vaan aina muita, eikä koskaan valita väsymystä, kipua tai sairautta. Ärsyttävää, koska kuvittelee ilmeisesti että minä tai kaikki naiset ovat samanlaisia. T. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihan tyypillistä parisuhteissa, joissa toinen ei ole koskaan tehnyt vuoro/yötyötä. Eivät yhtään käsitä miten tärkeää se nukkuminen on jo palautumisenkin kannalta ja ylipäänsä miten kroppa ja pää oireilee sitä. Asia on tehtävä toiselle hyvin selväksi, muuten se peli jatkuu. Oma mieheni oli alkuun samanlainen, kolisteli ja häiritsi unta jatkuvasti. Ei käsittänyt ollenkaan tilannetta. Lisäksi oletti että siinä yövuorojen välissä käydään kaupoissa, lenkillä ym tehdään yhdessä.
No eihän ole tyypillistä. Minkä ihmeen ameeboiden kanssa te pariudutte?
Kuulostaa ärsyttävältä. Mutta asiassa on toinenkin puoli - mieheni tekee yötöitä lähes joka viikonloppu, eikä aina ulos lähtö lapsen kanssa aamulla aikaisin houkuttele. Pidän lapsen pois makkarista, mutta muuten meteli voi olla kovaa, ja meillä on sentään vain yksi lapsi. Mies onneksi nukkuu kuin tukki eikä valita melusta vaikka heräisikin. Muuten asiasta voisikin tulla minulta sanomista, sillä viikonloput ovat itsellekin rentoutumisen aikaa, enkä halua lähteä aamulla aikaisin pois kotoa vaan olla rauhassa lapsen kanssa.
Mutta pakkohan sinun on saada nukkua edes jonkin verran. Aika hankala yhtälö kyllä on kolme lasta ja vuorotyö. Eipä mieskään voi paljoa rentoutua vapaallaan, jos kolmen lapsen kanssa ajetaan ulos viikonloppuisin heti aamutuimaan. Sinulla on varmaan viikonloppuöiden vastineeksi vapaita viikolla, mitä miehellä varmaan ei ole. Jos lapset tai edes osa heistä on pk:ssa tai koulussa, on sinulla helpompaa tällöin. Tarvitset toki unesi, mutta hankala tilanne kaikille. Jos itse olisin aina joutunut hoitamaan vknloppuaamuisin kolmea lasta hiljaa tai lähtemään ulos aamutuimaan, en olisi sitä kyllä mitenkään jaksanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä käytin kolmivuoroa tehdessäni seuraavia seikkoja, korvatulppia ja välillä ajoin äidilleni 30km päähän nukkumaan. Sitten esitin myös töissä toiveen, että yövuoroni olisivat viikolla, joillain lapset koulussa ja hoidossa. Viimeisin oli paras ratkaisu. Töissä oli paljon niitä jotka halusivat tehdä viikonloppuna öitä ja tienata, heillä ei ollut pieniä lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Sano miehelle, että sinun pitää lopettaa vuorotyö ja nyt pitää tehdä uusi suunnitelma. Joku raakaherätys sille pitää olla. En ymmärrä miksei toinen ymmärrä?
Sepä se, tätä minäkään en ymmärrä? Vai eikö vaan välitä... T. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehellesi tekisi hyvää kokeilla valvoa muutama yö töitä tehden, sitten puoleksi tunniksi unille ja uuteen päivään lasten kanssa touhuten! Voin kertoa, että järki lähtisi hyvin nopeaa.
Tiedän täysin tunteesi, sillä yövuoron jälkeen se väsymys on ainakin itselläni täysin erilaista kun illalla normaalisti nukkumaan laittaessa, ja jos sen jälkeen ei saa vähintään viiden tunnin unia niin tuntuu että kirjaimellisesti kuolee väsymykseen.
Itse teen myös satunnaisesti yövuoroja ja meillä kaksi pientä lasta. Onneksi myös mies on joskus tehnyt yövuoroja, ja ymmärtää mitä se väsymys on ja kuinka sen toisen on vaan pakko saada silloin levättyä. Meillä onneksi mies lähtee ihan vapaaehtoisesti lasten kanssa silloin vaikka puistoon, kavereiden luo kyläilemään, vanhempiensa luo, tai esim Mäkkäriin herkuttelemaan, mitä tahansa että saavat ajan kulumaan iltapäivään.
Illalla istutte miehen kanssa alas, ja keskustelette asiasta. Myös lapsille kannattaa kertoa, miksei yövuoron jälkeen voi käydä koputtelemassa toistuvasti makuuhuoneen ovia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se raivotar, joka vuosikausia kouluttaa miestään ettei nälkäänsä saa syödä puolison nukkumaanmenon jälkeen mitään rapisevaa kuten näkkileipää tai suklaata niin hankkiudu terapiaan tai käytä korvatulppia. Tai opetelkaa laittamaan makuuhuoneen ovi kiinni. Normaalia elämää ei voi kieltää toiselta ihmiseltä eli pitäisikö miehen juoda velliä pillillä kämpän nurkassa kun sinä nukut. Mikä idiootti nainen. Täysin despootti hallitsee mikä kodissa on sallittua ja mikä ei.
Isompi kämppä, erilliset makuuhuoneet, ovet kiinni, älkää asuko yhdessä, korvatulpat, ratkaisuja on monia mutta tuo ritisevän ruuan syöminen on kiellettyä tai syödään vain pehmeitä ruokia kuten vaahtokarkkia nälkään niin kuulostaa ihan pähkähullulta. Kuvitteletko oikeasti että miehesi valitsisi nälkäänsä ruuan sen perusteella millainen äänimaisema siinä on?
Vierailija kirjoitti:
Ota hotellihuone seuraavalla kerralla
Eri mutta arvaa jos mies ei ole työssäkäyvä, tottunut matkustamaan eli loinen kuten nämä toisenelämääkäyttävät on, kuinka nousee kateus, mustasukkaisuus ja lapsenomainen raivo, jos menee hotelliin. HOTELLIIN!! Lähetääs lapset kattoo saako äiti nukuttua siellä hotellissa..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan tyypillistä parisuhteissa, joissa toinen ei ole koskaan tehnyt vuoro/yötyötä. Eivät yhtään käsitä miten tärkeää se nukkuminen on jo palautumisenkin kannalta ja ylipäänsä miten kroppa ja pää oireilee sitä. Asia on tehtävä toiselle hyvin selväksi, muuten se peli jatkuu. Oma mieheni oli alkuun samanlainen, kolisteli ja häiritsi unta jatkuvasti. Ei käsittänyt ollenkaan tilannetta. Lisäksi oletti että siinä yövuorojen välissä käydään kaupoissa, lenkillä ym tehdään yhdessä.
No eihän ole tyypillistä. Minkä ihmeen ameeboiden kanssa te pariudutte?
On se täysin tyypillistä. Suurin osa miehistä on välinpitämättömiä, lapsen tasolle jääneitä aivokuolleita ameeboja. Sitten kun jostain löytyy yksi mies jolla on järki päässä niin sen perässä on jokainen nainen 100km säteellä. Mutta suurin osa on juuri tuota miesjätettä josta ei ole muuta kuin haittaa.
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa ärsyttävältä. Mutta asiassa on toinenkin puoli - mieheni tekee yötöitä lähes joka viikonloppu, eikä aina ulos lähtö lapsen kanssa aamulla aikaisin houkuttele. Pidän lapsen pois makkarista, mutta muuten meteli voi olla kovaa, ja meillä on sentään vain yksi lapsi. Mies onneksi nukkuu kuin tukki eikä valita melusta vaikka heräisikin. Muuten asiasta voisikin tulla minulta sanomista, sillä viikonloput ovat itsellekin rentoutumisen aikaa, enkä halua lähteä aamulla aikaisin pois kotoa vaan olla rauhassa lapsen kanssa.
Mutta pakkohan sinun on saada nukkua edes jonkin verran. Aika hankala yhtälö kyllä on kolme lasta ja vuorotyö. Eipä mieskään voi paljoa rentoutua vapaallaan, jos kolmen lapsen kanssa ajetaan ulos viikonloppuisin heti aamutuimaan. Sinulla on varmaan viikonloppuöiden vastineeksi vapaita viikolla, mitä miehellä varmaan ei ole. Jos lapset tai edes osa heistä on pk:ssa tai koulussa, on sinulla helpompaa tällöin. Tarvitset toki unesi, mutta hankala tilanne kaikille. Jos itse olisin aina joutunut hoitamaan vknloppuaamuisin kolmea lasta hiljaa tai lähtemään ulos aamutuimaan, en olisi sitä kyllä mitenkään jaksanut.
Ymmärrän tämän, mutta mies saa kyllä yleensä viikonloppuisin rentoutua jos en ole töissä. Silloin minä olen se joka lähtee aamupäivällä lasten kanssa ulos tai otan heidät mukaan omiin touhuihin. Ja kyllä hänellä on sekin vaihtoehto että pistää vaikka kaikille lapsille leffan pyörimään alakertaan, mutta ei sitäkään tee.
Nuorin lapsi ei ole hoidossa jos olen itse vapaalla viikolla. Ja vuorotyö, etenkin yötyö on sitäpaitsi sen verran kuluttavaa, että niitä vapaita täytyy vaan olla enemmän. Itse ajattelen kyllä olevani vapaalla yhtä lailla viikonloppunakin, vaikka olisin kaikkien lasten. Vanhimmat ovat sitäpaitsi jo sen ikäisiä että viettävät paljon aikaa kavereiden kanssa ulkona. T. Ap
Työpaikallani jotkut yövuorolaiset jäävät henkilökunnan pukuhuoneeseen nukkumaan vuoronsa päätteeksi ennen kotiinsa lähtöä. Ovat tuoneet oman patjankin työpaikalle sitä varten
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan tyypillistä parisuhteissa, joissa toinen ei ole koskaan tehnyt vuoro/yötyötä. Eivät yhtään käsitä miten tärkeää se nukkuminen on jo palautumisenkin kannalta ja ylipäänsä miten kroppa ja pää oireilee sitä. Asia on tehtävä toiselle hyvin selväksi, muuten se peli jatkuu. Oma mieheni oli alkuun samanlainen, kolisteli ja häiritsi unta jatkuvasti. Ei käsittänyt ollenkaan tilannetta. Lisäksi oletti että siinä yövuorojen välissä käydään kaupoissa, lenkillä ym tehdään yhdessä.
No eihän ole tyypillistä. Minkä ihmeen ameeboiden kanssa te pariudutte?
On se täysin tyypillistä. Suurin osa miehistä on välinpitämättömiä, lapsen tasolle jääneitä aivokuolleita ameeboja. Sitten kun jostain löytyy yksi mies jolla on järki päässä niin sen perässä on jokainen nainen 100km säteellä. Mutta suurin osa on juuri tuota miesjätettä josta ei ole muuta kuin haittaa.
Vain otettu lääke auttaa.
jos mies ei usko puhetta, niin seuraavana yövuoroviikonloppuna en yksinkertaisesti palaisi kotiin lainkaan, vaan etsisin jonkun paikan, jossa voisin nukkua koko päivän. Se voisi olla kaverin koti, jopa airbnb-asunto, mummola - mikä tahansa. Tietenkään en kertoisi etukäteen, missä olen, vaan laittaisin aamulla viestin oletetun kotiinpaluun aikoihin, että sorry, jään nukkumaan, nähdään huomenna. Sitten puhelin äänettömälle eikä miehelle mitään tietoa siitä, missä olen, jotta ei tunge katraan kanssa vaikka sinne mummolaan tai kaverin mökille.
Jos mies tästä suuttuu, niin voi aina perustella asiallisesti sillä, että ihminen tarvitsee vuorokaudessa unta, kun yövuorossa ei yöllä voi nukkua, niin se pitää tehdä päivällä ja kun kotona ei voi nukkua, niin sitten pitää nukkua muualla.
Tuttu teki itsestään tuossa tilanteessa lasun eli ilmoitti, että ei nuku yövuoron jälkeen ja saattaa siksi väsyneenä olla vaaraksi lapsille, jotka ovat kotona. Sossu hämmästyi sitä, että perheessä oli ihan tavallinen työssäkäyvä isä, joka ei kyennyt olemaan lasten kanssa. Erossa äiti sai lapset.
Terapiaan mars puhumaan tuosta. Miehen on pakko ymmärtää unen merkitys ja yötyön raskaus.