Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kutsuin lapsellisen ystäväni lapsettomiin häihin
10.03.2014 |
Ja hänen vastauksensa oli että silloin harvoin kuin saa lapsenvahdin ei tuhlaa sitä kenenkään häihin vaan viettää ajan miehensä kanssa..( äitinsä siis hoitaa lapsia silloin tällöin ilmaiseksi) mieheni taas kysyi hänen mieheltään jolle asia sopi olihan oli innoissaan.
Tulin hieman surulliseksi etteikö meidän ystävyys sitten tuon enempää merkinnyt että sen yhden kerran olisi voinut tulla miehensä kanssa meidän häihin ja lähteä sitten vaikka ajoissa pois viettämään sitä kahdenkeskistä aikaa.
Nyt olen kylmästi jättänyt kutsumatta hänet tyttöjen iltoihin ja muihin illan istujaisiin, viettäkööt aikaa perheensä kanssa. Viime viikolla lähti synttärikutsu mieheltäni hänen miehelleen ja minä kutsuin muutamia minun ystäviäni niin eikö tämä ystävä sitten vetänyt herneen nenään kun häntä ei kutsuttu. Miksi olisi pitänyt?
Kommentit (106)
[quote author="Vierailija" time="10.03.2014 klo 19:41"]
[quote author="Vierailija" time="10.03.2014 klo 19:13"]
No häät vaan ovat joillekin todella vastenmielisiä tilaisuuksia. Itse inhoan pönöttää juhlapuvussa väenpaljoudessa ja teeskennellä että on hauskaa, vaikka oikeasti vain ahdistaa. Varsinkin jos seuraavana päivänä pitää jo heti aamusta olla jaksava ja pystyvä lapsia hoitamaan, ei edes alkoholia voi juurikaan illalla nauttia. Ystäväsi mies ei ehkä sellaista tiedosta, jos heidän perheessä on ihan normaalia se, että illanviettojen jälkeen mies saa nukkua aamulla pitkään, mutta naisen on noustava kukonlaulun aikaan lapsia kaitsemaan.
Itseolen lapseton, mutta en harrasta häitä. En vain tykkää häistä yhtään. Ne ovat minusta tappavan tylsiä ja ikäviä juhlia, joissa pitää teeskennellä ilonpitoa. En vaan osaa olla suuressa ihmispaljoudessa, josta en tunne kuin muutaman ihmisen hyvin. En pidä tanssimisesta, puheiden kuuntelusta ja odottelusta, jota häissä vieriden osalle tulee väkisinkin aika lailla. Ja kun kustannukset tästä tylsyydestä nousevat helposti yli sataan euroon, jopa enempäänkin, ei houkuta sitten yhtään. Sorry vaan morsiamet, mutta kaikki me vain emme ole hääihmisiä.
[/quote]
sä varmaan sitten menet, jos menet naimisiin, ihan sinne siviilivihkimissen jossain toimistossa, etkä häiritse yhdenkään ystävän/tutun/sukulaisen päivää pyytämällä heitä todistajaksi? :)
[/quote]
En ole tuo kirjoittaja, mutta tietysti menin naimisiin juuri noin. Kun inhoan häitä, miksi ihmeessä sellaiset itse järjestäisin. :o
Olen kieltäytynyt monista hääkutsuista, joko "valitettavasti emme pääse paikalle" -vastauksella, joskus olen sortunut valehteluunkin. Ap:n kaverin käytös on tosi törkeää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi ap:n muuten pitäisi lähteä selvittämään asiaa yhtään mihinkään? Jos hän ei jaksa kyseistä naista elämässään, niin sitten on jaksamatta. Itse ole myös monasti pistäny kaverisuhteen poikki, kun se on ollut vaan niin raskas, eikä ymmärrystä enää jaksa venyttää. En rupea juoksemaan muiden ihmisten perässä selittelemässä ja hyvittelemässä päätöksiäni.
Ap:n kaveri teki valintansa, joka johti ap:n omaan valintaan. En minäkään katselisi sellaista "ystävää", joka noin törkeästi täräyttäisi kiellon saamaansa kutsuun. Kohteliaampaa ja helpompaa olisi ollut valehdella. Eikä edes valehdella, olisi perustellut kiellon vaikka sillä, että ei periaatteessa mene lapsettomiin häihin. Tämän perustelun minäkin olisin hyväksynyt ja silti pitänyt lapsettomat häät. Sama asia, kun joku ei syö periaatteen takia vaikka lihaa, ei se silti minua estä lehmää popsimasta.
Mulle ystävyys on sitä että silloin tällöin voin tehdä jotain sellaista mistä en itse pidä mutta on ystävälleni tärkeää. Esim. Jos en pidä häistä niin menisin koska tiedän että se tekee ystäväni iloiseksi vaikka sitten yhden illan uhraisin siihen että istun tuntemattomien kanssa kuin sillit purkissa:)
jos ei viitsi yhtä iltaa elämästään uhrata ystävyyden vuoksi vaikka se menisikin oman mukavuus alueen ulkopuolelle niin kannattaako sitten edes pitää ystävyyttä yllä?
Eikö kukaan tajua ap:n ystävää?
Me ollaan miehen kanssa vietetty vuorokausi ilman lapsia kahdestaan joskus neljä vuotta sitten viimeksi. Kaikki muut todella vähäiset hetket, kun ollaan saatu lapsenvahti, on mennyt toisten juhlissa. Niihin osallistuminen on ihan ok, usein jopa kivaa, mutta tajuatteko, kuinka paljon merkitsee se että saisi joskus olla ihan kaksin miehen kanssa, rauhassa?
Me ollaan myös tehty jonkinlainen päätös, että aikuisten juhliin osallistuu aikuisista vain toinen, ja se kerta tai kaksi vuodessa ollaan täysin kahdestaan, kun meillä mahdollisuus lapsenvahtiin on. Ollaan väsähdetty ainaisiin häihin ja kissanristiäisiin.
Mistä sinä ap tiedät kaverisi lastenhoitojärjestelyt? Lisäksi, jos on tulossa jotain muita aikuisten menoja, on ihan järkevää, että ei uhraa koko viikonloppua kaverin häihin, vaan viettää sen lapsen kanssa. Häissä ei tosiaan ole muutenkaan kovin mukavaa, jos seuraavana päivänä odottaa lastenhoito ja normaali viikonloppukuvio. Meillä ainakin on viikonloppuisin paljon asioita, joita pitää hoitaa.
Itsekin olen jättänyt monia häitä välistä. En vaan ole jaksanut arjen keskellä lähteä vouhkaamaan. Ja lasten ei tarvitse mennä minnekään hoitoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="10.03.2014 klo 19:41"]
[quote author="Vierailija" time="10.03.2014 klo 19:13"]
No häät vaan ovat joillekin todella vastenmielisiä tilaisuuksia. Itse inhoan pönöttää juhlapuvussa väenpaljoudessa ja teeskennellä että on hauskaa, vaikka oikeasti vain ahdistaa. Varsinkin jos seuraavana päivänä pitää jo heti aamusta olla jaksava ja pystyvä lapsia hoitamaan, ei edes alkoholia voi juurikaan illalla nauttia. Ystäväsi mies ei ehkä sellaista tiedosta, jos heidän perheessä on ihan normaalia se, että illanviettojen jälkeen mies saa nukkua aamulla pitkään, mutta naisen on noustava kukonlaulun aikaan lapsia kaitsemaan.
Itseolen lapseton, mutta en harrasta häitä. En vain tykkää häistä yhtään. Ne ovat minusta tappavan tylsiä ja ikäviä juhlia, joissa pitää teeskennellä ilonpitoa. En vaan osaa olla suuressa ihmispaljoudessa, josta en tunne kuin muutaman ihmisen hyvin. En pidä tanssimisesta, puheiden kuuntelusta ja odottelusta, jota häissä vieriden osalle tulee väkisinkin aika lailla. Ja kun kustannukset tästä tylsyydestä nousevat helposti yli sataan euroon, jopa enempäänkin, ei houkuta sitten yhtään. Sorry vaan morsiamet, mutta kaikki me vain emme ole hääihmisiä.
[/quote]
sä varmaan sitten menet, jos menet naimisiin, ihan sinne siviilivihkimissen jossain toimistossa, etkä häiritse yhdenkään ystävän/tutun/sukulaisen päivää pyytämällä heitä todistajaksi? :)
[/quote]
Olen mennyt naimisiin 17 vuotta sitten. Ihan maistraatissa mentiin ja todistajina toimivat minun sisareni ja mieheni veli. Heille tarjottiin safkat ravintolassa jälkeenpäin. Hääjuhlia ei koskaan pidetty, ja arvaatkos miksi? No katsos siksi,kun en niitä häitä harrasta. Vielä pahempaa kuin pönöttää vieraana häissä, olisi mielestäni pönöttää niissä kaiken keskipisteenä.
Otan mielelläni osaa ystävieni onneen, jos saan sen tehdä menemättä häihin. Hankin mielelläni lahjan, järkkään vaikka mökkiviikonlopun ystävilleni. Onnittelen ja laitan kukkalähetyksenkin. Mutta en yksinkertaisesti pysty niihin väenpaljouksiin, juhlapuheisiin ja suureen määrään vieraita ihmisiä ympärilläni. En ole muuten erityisen epäsosiaalinen, mutta isot juhlatilaisuudet oikeasti aiheuttavat vain kauheaa ahdistusta. Nautin minulle rakkaiden jaläheisten seurasta rennoissa tunnelmissa, en juhlapuku päällä pönöttämässä tilaisuudessa, jossa en niiden kanssa, joita tulin juhlimaan, ehdi muutamaa lausetta enempää edes vaihtaa.
Onneksi minulla on ystäviä, jotka tämän ymmärtävät, eivätkä vedä hernettä nenään siitä, että en osallistu isoihin juhliin.
No jos joku minun kaverini olisi mieluummin miehensä kanssa, jota näkee joka ikinen päivä, kuin tulisi häihini, jotka on oletettavasti vain kerran elämässä, niin en todellakaan kutsuisi häntä enää ikinä mihinkään sen jälkeen...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on kolmet häät kesällä tiedossa, lapsellisia on 2 ja lapsettomat yhdet. Arvatkaa lähteekö lapset mihinkään häihin mukaan? Ei todellakaan! Ne harvat kerrat kun saadaa lapset hoitoon niin mielelläni juhlistan ystävieni häitä lapsettomasti :) Onneksi kukaan ei ole ottanu nokkinsa siitä että ei tulla lasten kanssa. Itse asiassa yksiin häihin menen ihan YKSIN koska kyseessä on minun työkaverini ja miestäni ei kiinnosta tuntemattomien häät.
Mielestäni EI ole hääparin asia hoitaa mitään lastenvahtia vaan kutsutut saavat itse päättää ottavatko lapset juhliin jos koko perhe on kutsuttu.
Lapsellinen se sun kaveris. Jos sanoo,ettei tuu,niin turha sitä edes vaivautua kutsumaan. Ja mikä sen mukavempi,kun päästä ystävän häihin puolison kanssa..outo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on kumma tapa aina sairastua kun tulee jotain juhlakutsuja, tai ilmoitan meneväni ja sitten ihmeellisesti sairastun. Aiemmin perhe saattoi sairastua, mutta nyt lapset ovat niin isoja, ettei enää heitä voi käyttää tekos...eikun siis he eivät enää sairastele niin paljon. Itse en pidä mitään juhia koskaan. Kukaan ei suutu kun sairastun ja minä säästyn tylsiltä juhlilta. Jonkun pienen lahjan yleensä lähetän jonkun tutun mukana.
Minä niin ymmärrän sinua 41! t. 44.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="10.03.2014 klo 21:21"]
Minulla on kumma tapa aina sairastua kun tulee jotain juhlakutsuja, tai ilmoitan meneväni ja sitten ihmeellisesti sairastun. Aiemmin perhe saattoi sairastua, mutta nyt lapset ovat niin isoja, ettei enää heitä voi käyttää tekos...eikun siis he eivät enää sairastele niin paljon. Itse en pidä mitään juhia koskaan. Kukaan ei suutu kun sairastun ja minä säästyn tylsiltä juhlilta. Jonkun pienen lahjan yleensä lähetän jonkun tutun mukana.
[/quote]
Sä et sitten vissiin arvosta sun kavereita ollenkaan? Mä en arvosta sinunlaisia kavereita jotka valehtelee.. Miksi ei voi sanoa jotta pidän sinusta mutta en tykkää juhlista ja väkijoukoista? Miksi pitää valehdella?????
Mä en ainakaan ole saanut yhdeltäkään kaverilta hääkutsuja,menisin jos kutsuttas. Muutamissa häissä olen ollut vieraana,mutta avec muodossa. Samanikäisiä lapsiakin on mulla ja kavereilla,eipä tule edes synttäri kutsuja. Olen heidät kyllä aina kutsunut omiin erilaisiin juhliin,mutta eivät tule. Minulle he ovat ystäviä,mutta heille minä olen kaveri jota ei kutsuta. Surullista,mutta totta. Kiva katsella esim. Fb:stä kuvia suurista juhlista,joihin ei taas tullut kutsua. Alan ymmärtämään katkeruutta,sellainen minä olen. Ystävät eivät ole itsestäänselvyyttä,välit voi katketa typerimmästäkin syystä. Itse olen menettänyt kaksi hyvää sydänystävää n. 10vuotta sitten,enkä tiedä miksi. Kaivertaa vieläkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="10.03.2014 klo 21:33"]
[quote author="Vierailija" time="10.03.2014 klo 21:21"]
Minulla on kumma tapa aina sairastua kun tulee jotain juhlakutsuja, tai ilmoitan meneväni ja sitten ihmeellisesti sairastun. Aiemmin perhe saattoi sairastua, mutta nyt lapset ovat niin isoja, ettei enää heitä voi käyttää tekos...eikun siis he eivät enää sairastele niin paljon. Itse en pidä mitään juhia koskaan. Kukaan ei suutu kun sairastun ja minä säästyn tylsiltä juhlilta. Jonkun pienen lahjan yleensä lähetän jonkun tutun mukana.
[/quote]
Sä et sitten vissiin arvosta sun kavereita ollenkaan? Mä en arvosta sinunlaisia kavereita jotka valehtelee.. Miksi ei voi sanoa jotta pidän sinusta mutta en tykkää juhlista ja väkijoukoista? Miksi pitää valehdella?????
[/quote]
Ei mulla ole paljon kavereita, eikä hekään hirveästi juhli. Minulle moni suuttui siitä kun en kutsunut häihin, eivät oikein tajunneet ettei meillä ollut ollenkaan perinteisiä häitä, vaikka kappelissa vihittiinkin. Sukulaisten juhliin en jaksa mennä. Sairaus on helpompi kuin sanoa että en halua olla ihmisjoukossa, jälkimmäinen hyväksytään huonommin.
Meillä ei ihan oikeasti ollut aikoinaan lapsenvahtimahdollisuutta, joten lähetin aina miehen edustamaan, jos molemmat oli kutsuttu. Hänellä oli pokkaa sanoa suoraan ettei kiinnosta. Naiset vaan suuttuu, miehille tuntuu olevan samantekevää. En minä erikoisemmin jaksa ihmisiä muutenkaan.
Ap:n kaveri ilmaisi itsensä tökerösti, mutta ymmärrän niiiin hyvin tätä kaveria. Mä en tunne ketään (ihan oikeesti en ketään, vaikka asiasta on keskusteltu isommassakin porukassa), joka mielellään tuhlaisi lapsivapaan illan jonkun häissä. Eri asia on, jos lapsenvahdin saa harva se viikonloppu, mutta meillä ja varmaan aika monella muullakin se on tosi harvinaista herkkua.
Veikkaan ap, että olet niin omien häittesi huumassa, että et oikeasti ymmärrä, että tuleminen lapsivapaisiin häihin on perheelliseltä ihmiseltä aika iso uhraus, ei mikään "jee ihanaa, pääsen ystäväni häihin..."
Ei kai tuossa mitään ap - ymmärrän kyllä, että koet välienne viilenneen. En ymmärrä miksi hän ei voinut vain sanoa, että eivät valitettavasti molemmat pääse, kun ei ole lapsenvahtia. Sun täytyy vaan nyt kestää hänen reaktionsa tähän kutsuttomuuteen.
[quote author="Vierailija" time="10.03.2014 klo 20:59"]
Eikö kukaan tajua ap:n ystävää?
Me ollaan miehen kanssa vietetty vuorokausi ilman lapsia kahdestaan joskus neljä vuotta sitten viimeksi. Kaikki muut todella vähäiset hetket, kun ollaan saatu lapsenvahti, on mennyt toisten juhlissa. Niihin osallistuminen on ihan ok, usein jopa kivaa, mutta tajuatteko, kuinka paljon merkitsee se että saisi joskus olla ihan kaksin miehen kanssa, rauhassa?
[/quote]
Ei ehkä olisi kannattanut hankkia lapsia riippakiviksi, jos arvottaa kahdenkeskisen ajan noin suureksi.
Kuule ap, häät on pakollinen paha, missä tarvitsee joskus käydä. Siksi mieluummin lapselliset häät, niin pysyy välit hyvänä ystäviin, eikä tule kertomasi kaltaisia tilanteita. :)
Jos joku tässä on lapsellinen, se on ap. Kun kaveri ei halua tulla hänen häihinsä, kaveria ei kutsuta enää edes tyttöjen iltaa viettämään. Ap haluaa savustaa kaverin koko piiristä ulos. En todellakaan haluaisi tuollaista ihmistä ystäväkseni kuin ap. Ehkä siinä onkin se oikea selitys sille, miksi kaveri sanoi niin kuin sanoi.
Ihmettelen kuitenkin ap:n logiikkaa. Häihin piti tulla sekä kaverin että miehen, mutta lapsenhoitoasian takia he eivät päässeet. Mikä este olisi kutsua kaveria tyttöjen iltaan? Eihän se mies sinne kai ole tulossa vaan lapsenhoito on järjestetty omasta takaa.
Aluksi ap selitti, että kun kaveri joskus harvoin saa lapsen hoitoon mummolle, hän haluaa käyttää kyseisen illan spesiaalisti eikä missään tylsissä häissä. Myöhemmin ap sanoo, että kaveri saa lapsensa hoitoon milloin haluaa, vaikka joka viikko.
Toisilla ihmisillä vain on niin, että lasta ei saa mihinkään hoitoon kuin kerran viidessä vuodessa. Se ei tarkoita sitä, että ei rakastaisi niitä lapsia. Mutta kun tulee se yksi kerta viidessä vuodessa, sitä ei tod halua käyttää missään häissä. Kyseessä ovat kuitenkin kai iltahäät, jossa on paljon aikusia. Jos siellä olisi lapsiperheitä, ne olisivat päiväjuhlat taikka muuten vain pienemmällä kokoonpanolla, ja siellä olisi mukavaakin. Lapsilla olisi leikkikavereita ja pienemmässä porukassa tuntisi ehkä enemmän sakkia ja mahtuisi istuskelemaan eri paikoissa juttelemassa. Kun on aikuisporukan iltahäät, se tarkoittaa sitä, että on paljon tuntemattomia ihmisiä kännäämässä porukalla. Ei kiva.
Alue: Aihe vapaa
No aika selvä viestihän tuo on, että käyttää lapsivapaan ajan mieluummin keskenään. Ihan turhaa tuollaista on kutsua häihin tai tyttöjen iltoihin. Aikuinen ihminen osaa varmasti itse järkätä tyttöjen illan, jos ja kun haluaa viettää aikaa myös muiden kuin puolisonsa kanssa.