Miksi yksilapsiset väsyy?
Kaikki tuntemani yhden lapsen äidit valittaa väsymystä. Mitään ei ehdi eikä jaksa. Onko yhden kanssa raskasta se kun kotona ei ole lapsiseuraa kuten jos on useampi? Jolloin koko ajan pitää jaksaa vieraita lapsia ja stressata leikkiseuran kanssa? Vai mikä siinä teettää töitä?
Kommentit (41)
Sit ku on useampia niin ei ehdi eikä jaksa enää edes valittaa, kaikki aika menee hengissä selviämiseen ;)
Hienosti Ap maskasit tuon aloitusviestisi. Tarkoitit varmaan "yksilapsisella äidillä ei ole varaa sanoa olevansa väsynyt, kokelisi ensin pitää huolta suurperheestä ja tulla sitten mankumaan väsymystään" Tuohon "yksilapsinen äiti" paikalle voi myös vaihtaa "lapseton"
No minullakin on kaksi ja kaikkein väsynein olin kun oli vain tää vilkas esikoinen... Ap
[quote author="Vierailija" time="09.03.2014 klo 00:51"]
No minullakin on kaksi ja kaikkein väsynein olin kun oli vain tää vilkas esikoinen... Ap
[/quote]
Mitä sitten ihmettelet? Eikä ihmisellä saisi olla vain yhtä lasta vai eikö hän silloin saisi olla väsynyt?
Minulla ei oo suurperhettä. Vain kaksi. Mielestäni pääsen näin helpommalla. Lapset hommaa keskenänsä kaiket päivät. Ap
[quote author="Vierailija" time="09.03.2014 klo 00:53"]
Minulla ei oo suurperhettä. Vain kaksi. Mielestäni pääsen näin helpommalla. Lapset hommaa keskenänsä kaiket päivät. Ap
[/quote]
Niin? Minulla on yksi lapsi ja olen joskus väsynyt. Silti, en halua toista. Ihanaa, kun on aikaa, rahaa ja mahdollisuuksia tehdä kaikkea. Kahdessa lapsessa on kaksi kertaa enemmän työtä kuin yhdessä, vaikka leikkisivätkin yhdessä. Vai kuka niitä hoitaa vauvana ja opettaa kuiviksi, ostaa vaatteet ja kantaa ruoat kotiin, hoitaa sairaspäivinä tarhasta?
Mutta mun ei tartte raahata lomille kavereita jne. Päiväkotiaika on helppo, mutta koululaisten kanssa on jo toisin. Veljeni oli välillä ihan kypsä siihen, että aina piti olla niitä kavereita mökillä jne. Meillä nuo puuhaa ihan hyvin keskenäänkin. Ap
Ja kaksi vaippaikäistä meni siinä kuin yksin. Sama juttu kaiken kanssa, kun jotenkin vaan rutiinilla pyöritti sen kummemmin enää miettimättä.
[quote author="Vierailija" time="09.03.2014 klo 01:01"]
Mutta mun ei tartte raahata lomille kavereita jne. Päiväkotiaika on helppo, mutta koululaisten kanssa on jo toisin. Veljeni oli välillä ihan kypsä siihen, että aina piti olla niitä kavereita mökillä jne. Meillä nuo puuhaa ihan hyvin keskenäänkin. Ap
[/quote]
Niin? Ei tuo ole mikään ongelma minulle, on vain kiva kun lapsella on kavereita joskus mukana. Sen sijaan en halua katsella kotonani nahistelevia sisaruksia, kuten itse olin veljeni kanssa. En halua toista lasta. Jos haluaisin, yrittäisin raskaaksi, aikaa on iän puolesta. Mutta kun elämä on ihanaa yhden kanssa.
Mutta kun se ei ole joskus... Ja luuletko ettei kaverit nahistele? Ja jopa hylkää nahistelun päätteeksi?
[quote author="Vierailija" time="09.03.2014 klo 01:04"]
Mutta kun se ei ole joskus... Ja luuletko ettei kaverit nahistele? Ja jopa hylkää nahistelun päätteeksi?
[/quote]
Ap taitaa olla kateellinen yksilapsisille perheille. Miksi muuten häiriintyisit noin paljon siitä, että jollain on vain yksi lapsi? Oletko siis huolissasi siitä yhdestä lapsesta? Ei tarvitse, maailman lapsilla on suurempiakin ongelmia kuin se, että ovat vanhempiensa ainoa suuri rakkauden kohde ja silmäterä.
No en ole kade, mutta koululaisten äitinä mietin noita kaverisuhteita. Ap
[quote author="Vierailija" time="09.03.2014 klo 01:09"]
No en ole kade, mutta koululaisten äitinä mietin noita kaverisuhteita. Ap
[/quote]
Minulla on sisarus. Tunnen useita, joilla ei ole. Heistä kasvoi normaaleita akateemisia ihmisiä, joilla on paljon hyviä ystävyyssuhteita ja lämpimät välit vanhempiinsa. Minä olen tuntenut heidät ala-asteelta, todennäköisesti ystävyytemme on läpi elämän jatkuvaa. He eivät ole kärsineet siitä, että ovat ainoita lapsia. Ehkä ovat hieman olleet aina etuoikeutettuja, heille on maksettu autot ja vaihto-oppilasvuodet jne. koska vanhemmilla on ollut rahaa. Heidän keskustelutaitonsa ovat paremmat kuin monen muun, koska heitä on kotona kuunneltu ja heihin on panostettu aikaa (näin ainakin luulisin).
Ja ne yksilapsiset perheet joissa on sosiaalisimmat ne lapset pyörittää kaverihärdelliä koko ajan. Yökylää koko ajan jne. Ite en jaksaisi! Kyse on kuitenkin jonkun toisen perheen lapsista, vaikka kuinka olisivat tuttuja.
[quote author="Vierailija" time="09.03.2014 klo 01:13"]
Ja ne yksilapsiset perheet joissa on sosiaalisimmat ne lapset pyörittää kaverihärdelliä koko ajan. Yökylää koko ajan jne. Ite en jaksaisi! Kyse on kuitenkin jonkun toisen perheen lapsista, vaikka kuinka olisivat tuttuja.
[/quote]
No joku muu jaksaa, ehkä juuri se yksilapsisen perheen äiti ;) ehkä tässä jaksamisessa syy, miksi toista ei ole hankittu.
[quote author="Vierailija" time="09.03.2014 klo 00:46"]
Kaikki tuntemani yhden lapsen äidit valittaa väsymystä. Mitään ei ehdi eikä jaksa. Onko yhden kanssa raskasta se kun kotona ei ole lapsiseuraa kuten jos on useampi? Jolloin koko ajan pitää jaksaa vieraita lapsia ja stressata leikkiseuran kanssa? Vai mikä siinä teettää töitä?
[/quote]
Saavatko lapsettomat väsyä? Entä sinkut? Vai onko väsymys varattu vain vähintään kaksilapsille?
Meillä vain yksi lapsi mutta olen tosi väsynyt.
Lapsi herää joka aamu aikaisin, 4.45 tai viimeistään 5.15. Itse en ole aamunvirkku joten aamut ovat tuskaa. Iltaisin en taas saa unta vaikka olenkin väsynyt joten tästä kierre jo alkaa.
Työpäivät ovat matkoineen 11-tuntisia, lapsella onneksi vain 9 tunnin hoitopäivät.
Työni on erittäin hektistä ja väsyttävää. Illat vietän aktiivisesti lapsen kanssa touhuten (koska yhteinen aika on niin vähäistä), hänen nukkumaanmenonsa jälkeen tehdään kotitöitä. Jonkin verran myös lapsen kanssa toki.
Muita hoitajia lapselle ei ole kuin me joten joka aamu viikonloput mukaan lukien herätään tosi aikaisin. Ainoa oma hetki on silloin, kun lapsi nukkuu yöunia (päiväunia ei enää nuku).
Se yksi lapsi vaatii usein intensiivistä ja jatkuvaa huomiota. Itselläni ainakin elämä on ollut helpompaa kahden kuin yhden lapsen kanssa.