Lue keskustelun säännöt.
Mikä on sinulle se ykkösjuttu kumppania "valitessa"?
12.11.2020 |
Mikä on se kriteeri, joka merkkaa sinulle miehessä tai naisessa eniten? Se voi olla luonteeseen liittyvä tai ulkonäköön. Tai vaikka ammatti tms. Mikä sinulle nyt eniten merkkaa.
Omalla kohdallani olen huomannut, että huumorintaju on se juttu, joka tuntuu merkkaavan eniten. Vaikka en ole koskaan kumppania löytänytkään, niin ihastuksiani yhdistää suht samanlainen huumorintaju minun kanssani. On hauska heittää vitsiä jonkun mukavan naisen kanssa, ja kun kuitenkin aika pitkälti suhtaudun tähän mahtavaan elämään omanlaisellani huumorilla, niin ei pystyisi mitenkään olemaan jonkun nirppanokan kanssa, joka ei osaa yhtään nauraa itselleen tai minulle ja huonoille jutuilleni.
Terveisin Naispelko27
Kommentit (49)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhteinen arvomaailma.
Ei näin voi vastata. Aika monella samassa kulttuurissa ja saman ikäisellä on sama arvomaailma. Tapaat tällaisia ihmisiä paljon. Onko kaikki potentiaalisia kumppaneita?
Minuun tekee vaikutuksen läsnäolemisen taito. Tyyneys.
Tämä ei kyllä pidä paikkaansa. Jos ajatellaan hyvin laveasti että suunnilleen noudattaa yhteiskunnamme lakeja, niin varmaan suurin osa tässä kohtaavat. Kaikessa muussa onkin sitten vaihtelua omassa viitekehyksessäkin: suhtautuminen perheeseen, talouteen, muihin ihmisiin, ekologisuus, elämänpuitteet, työn ja vapaa-ajan merkitys, tavoitteet jne. Itse ainakin huomaan tavoitteissa ja arvotuksissa eroja jo oman kaveripiirin sisällä. Eli tullaan hyvin toimeen, mutta elämää olisi vaikea jakaa erilaisten arjen preferenssien ja elämäntavoitteiden vuoksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Henkinen tasapaino!
Jos vastaus ihmetyttää niin kokeilkaapa seukata henkisesti epävakaan kanssa niin ei ihmetytä enää😄
-Aito ja alkuperäinen, (valitettavan) vähän käytetty yksilö-
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhteinen arvomaailma.
Ei näin voi vastata. Aika monella samassa kulttuurissa ja saman ikäisellä on sama arvomaailma. Tapaat tällaisia ihmisiä paljon. Onko kaikki potentiaalisia kumppaneita?
Minuun tekee vaikutuksen läsnäolemisen taito. Tyyneys.
Tämä ei kyllä pidä paikkaansa. Jos ajatellaan hyvin laveasti että suunnilleen noudattaa yhteiskunnamme lakeja, niin varmaan suurin osa tässä kohtaavat. Kaikessa muussa onkin sitten vaihtelua omassa viitekehyksessäkin: suhtautuminen perheeseen, talouteen, muihin ihmisiin, ekologisuus, elämänpuitteet, työn ja vapaa-ajan merkitys, tavoitteet jne. Itse ainakin huomaan tavoitteissa ja arvotuksissa eroja jo oman kaveripiirin sisällä. Eli tullaan hyvin toimeen, mutta elämää olisi vaikea jakaa erilaisten arjen preferenssien ja elämäntavoitteiden vuoksi.
Miksi pitäis etsiä itsensä kloonia? Toki isot suuntaviivat pitää olla samat, mutta olen sitä mieltä, että kyllä tyyliinnkristitty ja ateisti voivat tulla hyvin toimeen keskenään - jos molemmat antavat toisen olla oma itsensä eikä yritä muuttaa toista itsensä klooniksi.
Jos minulla olisi varaa valita, niin tärkein asia olisi ulkoinen haluttavuus.
Koska minulla ei ole varaa valita, niin tärkein asia on toisen osapuolen tekemä aloite ja kiinnostus.
Se että itse olen kiinnostunut ja haluan toisen kanssa olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhteinen arvomaailma.
Ei näin voi vastata. Aika monella samassa kulttuurissa ja saman ikäisellä on sama arvomaailma. Tapaat tällaisia ihmisiä paljon. Onko kaikki potentiaalisia kumppaneita?
Minuun tekee vaikutuksen läsnäolemisen taito. Tyyneys.
Tämä ei kyllä pidä paikkaansa. Jos ajatellaan hyvin laveasti että suunnilleen noudattaa yhteiskunnamme lakeja, niin varmaan suurin osa tässä kohtaavat. Kaikessa muussa onkin sitten vaihtelua omassa viitekehyksessäkin: suhtautuminen perheeseen, talouteen, muihin ihmisiin, ekologisuus, elämänpuitteet, työn ja vapaa-ajan merkitys, tavoitteet jne. Itse ainakin huomaan tavoitteissa ja arvotuksissa eroja jo oman kaveripiirin sisällä. Eli tullaan hyvin toimeen, mutta elämää olisi vaikea jakaa erilaisten arjen preferenssien ja elämäntavoitteiden vuoksi.
Miksi pitäis etsiä itsensä kloonia? Toki isot suuntaviivat pitää olla samat, mutta olen sitä mieltä, että kyllä tyyliinnkristitty ja ateisti voivat tulla hyvin toimeen keskenään - jos molemmat antavat toisen olla oma itsensä eikä yritä muuttaa toista itsensä klooniksi.
No ei tietenkään tarvitse ja toisille yhteinen arvomaailma on tärkeämpi seikka kuin toisille. Mutta kokemuksen perusteella eroavaisuuksista voi tulla ongelma; säästeliäs ja tuhluri = rahariidat, no haluaako lapsia vai ei on selvä, miten ja missä asutaan, ekologisuus vai elämykset ym. Jos nämä eroavat liikaa, on tiedossa ongelmia, koska arvot ovat asia joissa ihmiset eivät kovin mielellään jousta, muusta kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhteinen arvomaailma.
Ei näin voi vastata. Aika monella samassa kulttuurissa ja saman ikäisellä on sama arvomaailma. Tapaat tällaisia ihmisiä paljon. Onko kaikki potentiaalisia kumppaneita?
Minuun tekee vaikutuksen läsnäolemisen taito. Tyyneys.
Tämä ei kyllä pidä paikkaansa. Jos ajatellaan hyvin laveasti että suunnilleen noudattaa yhteiskunnamme lakeja, niin varmaan suurin osa tässä kohtaavat. Kaikessa muussa onkin sitten vaihtelua omassa viitekehyksessäkin: suhtautuminen perheeseen, talouteen, muihin ihmisiin, ekologisuus, elämänpuitteet, työn ja vapaa-ajan merkitys, tavoitteet jne. Itse ainakin huomaan tavoitteissa ja arvotuksissa eroja jo oman kaveripiirin sisällä. Eli tullaan hyvin toimeen, mutta elämää olisi vaikea jakaa erilaisten arjen preferenssien ja elämäntavoitteiden vuoksi.
Miksi pitäis etsiä itsensä kloonia? Toki isot suuntaviivat pitää olla samat, mutta olen sitä mieltä, että kyllä tyyliinnkristitty ja ateisti voivat tulla hyvin toimeen keskenään - jos molemmat antavat toisen olla oma itsensä eikä yritä muuttaa toista itsensä klooniksi.
No ei tietenkään tarvitse ja toisille yhteinen arvomaailma on tärkeämpi seikka kuin toisille. Mutta kokemuksen perusteella eroavaisuuksista voi tulla ongelma; säästeliäs ja tuhluri = rahariidat, no haluaako lapsia vai ei on selvä, miten ja missä asutaan, ekologisuus vai elämykset ym. Jos nämä eroavat liikaa, on tiedossa ongelmia, koska arvot ovat asia joissa ihmiset eivät kovin mielellään jousta, muusta kyllä.
Toki tietyt asiat pitää olla yhdenmukaiset, kuten lapset tai ulkomailla asuminen. Ekologisuus ja elämyksellisyys toimii, jos kummatkin saavat toteuttaa itseään.
Esim. Minulla on mies, joka on tuhlari. Minä säästeliäs. Tietty oppimista tässä oli, mutta minulla kyllä sekin toimii: mies maksaa minulle palkastaan palkkapäivänä ja minä maksan laskut. Ja minulla on tili, josta mies ei tiedä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhteinen arvomaailma.
Ei näin voi vastata. Aika monella samassa kulttuurissa ja saman ikäisellä on sama arvomaailma. Tapaat tällaisia ihmisiä paljon. Onko kaikki potentiaalisia kumppaneita?
Minuun tekee vaikutuksen läsnäolemisen taito. Tyyneys.
Tämä ei kyllä pidä paikkaansa. Jos ajatellaan hyvin laveasti että suunnilleen noudattaa yhteiskunnamme lakeja, niin varmaan suurin osa tässä kohtaavat. Kaikessa muussa onkin sitten vaihtelua omassa viitekehyksessäkin: suhtautuminen perheeseen, talouteen, muihin ihmisiin, ekologisuus, elämänpuitteet, työn ja vapaa-ajan merkitys, tavoitteet jne. Itse ainakin huomaan tavoitteissa ja arvotuksissa eroja jo oman kaveripiirin sisällä. Eli tullaan hyvin toimeen, mutta elämää olisi vaikea jakaa erilaisten arjen preferenssien ja elämäntavoitteiden vuoksi.
Miksi pitäis etsiä itsensä kloonia? Toki isot suuntaviivat pitää olla samat, mutta olen sitä mieltä, että kyllä tyyliinnkristitty ja ateisti voivat tulla hyvin toimeen keskenään - jos molemmat antavat toisen olla oma itsensä eikä yritä muuttaa toista itsensä klooniksi.
No ei tietenkään tarvitse ja toisille yhteinen arvomaailma on tärkeämpi seikka kuin toisille. Mutta kokemuksen perusteella eroavaisuuksista voi tulla ongelma; säästeliäs ja tuhluri = rahariidat, no haluaako lapsia vai ei on selvä, miten ja missä asutaan, ekologisuus vai elämykset ym. Jos nämä eroavat liikaa, on tiedossa ongelmia, koska arvot ovat asia joissa ihmiset eivät kovin mielellään jousta, muusta kyllä.
Toki tietyt asiat pitää olla yhdenmukaiset, kuten lapset tai ulkomailla asuminen. Ekologisuus ja elämyksellisyys toimii, jos kummatkin saavat toteuttaa itseään.
Esim. Minulla on mies, joka on tuhlari. Minä säästeliäs. Tietty oppimista tässä oli, mutta minulla kyllä sekin toimii: mies maksaa minulle palkastaan palkkapäivänä ja minä maksan laskut. Ja minulla on tili, josta mies ei tiedä.
Tuokin on preferenssikysymys, itselleni ei olisi ok, että mies olisi holhottava tai täytyisi pitää salaisuuksia "yhteisen hyvän nimissä". Silloin asettaa toisen lapsen rooliin tasavertaisen kumppanuuden sijaan.
Grinderistä kantsii etsiä.