Lue keskustelun säännöt.
Jos mies on töissä ja nainen kotona niin pitääkö naisen valmistaa ruoka valmiiksi kun mies palaa kotiin?
Kommentit (172)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan sekopäisiä kommentteja täällä. Joku vaatii puolet kuluista maksavaa, tasavertaista kumppania kotiorjaksi rangaistuksena työttömäksi jäämisestä. Miksi ihmeessä aikaisemmin itsenäinen, aikuinen ihminen pitäisi muuttaa työssäkäyvän ilmaiseksi pikku assistentiksi?
Mitä ihmettä sekoilet? Jos toinen on työtön (=vapaalla kaikki päivät) ja toinen käy töissä, niin eikö ole yhteistä hyvää jos se tekee kellä on aikaa? Eihän se kenestäkään mitään pikkuassistenttia tee?
Puolet kuluista maksuun otin kantaa vain siksi, että joku perusteli tekemättä jättämistään sillä että saa ansiosidonnaista.
Tottakai myös se maksaa perheen kuluja kenellä on varaa on, eli jos toinen on kodinhoidontuella 300 eur/kk niin eikai hän nyt millään pysty puolia talouden kuluista hoitamaan.
Mutta ehkä mulla on jotenkin outo käsitys siitä yhteisestä perhe oy ab:sta.
Mitä sinä sekoilet? Miten ihmeessä se on yhteistä hyvää että työssäkäyvä saa palkkaa ja enemmän vapaa-aikaa ja työtön ei saa palkkaa ja menettää vapaa-aikaa? Miten tuon voi tulkita yhteiseksi hyväksi kun toinen voittaa ja toinen menettää? Millainen kynnysmatto näkee asian noin?
Miten työtön menettää vapaa-aikaa???? Eikö sun tarvi syödä ja siivota vaikka asuisit yksin??
Oletko jotenkin yksinkertainen?
Älä hauku, vaan selitä. Miten menetät aikaa siinä et teet kahdelle ruoan yhden sijasta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu ihan siitä, mitä se nainen kotona tekee, missä kunnossa hän on, ja kenen kanssa, ja milloin se mies tulee töistä kotiin.
Minä olen kotona päivät. Lapset tulevat koulusta ennen kuin isänsä tulee töistä. Minä teen päivällisen ensisijaisesti lapsille, toisinaan teini tekee ruoan. Mies tulee, kun tulee, ja ruokaa riittää hänelle, jos riittää. Eilen ei riittänyt, tänään riitti. Mies tulee toisinaan vasta niin myöhään töistä, että lapset ovat jo nukkumassa, joten ruoka on syöty, ja jos sitä on jäänyt yli, se on jääkaapissa. Mies lämmittää sitä itselleen tai syö jotain muuta. Hän ei tykkää siitä, jos alan liikaa paapomaan.
Siis ihan oikeasti? Kuulostaa kyllä aika ikävältä tuollainen, että ruokaa riittää jos riittää.
Miten niin? Jos lapset ovat kovin nälkäisiä ja syö enemmän kuin ennakoitiin niin pitäskö niiltä viedä haarukka kädestä että isällekin riittää? Isä varmaan osaa vaikka itselleen tehdä voikkulin jos nälkä on ja ruoka loppu.
Minusta tuo on suoranaista vattuilua, että tehdään ruokaa, mutta yksi perheenjäsen jätetään ilman sitä ruokaa.
Vähänkö olisi hirveää tulla reilusti päivällisajan jälkeen kotiin ja väkisin syödä lämmitettyä ruokaa, jota ei tee yhtään mieli ihan vaan sitä varten, että toinen ei koe vattuilevansa.
Kaikkein parasta siinä, että ei ole perheen kanssa ruoka-aikaan, on se, että saa syödä ihan mitä mieli tekee ja milloin mieli tekee. 😁
Kuka on pakottanut syömään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan sekopäisiä kommentteja täällä. Joku vaatii puolet kuluista maksavaa, tasavertaista kumppania kotiorjaksi rangaistuksena työttömäksi jäämisestä. Miksi ihmeessä aikaisemmin itsenäinen, aikuinen ihminen pitäisi muuttaa työssäkäyvän ilmaiseksi pikku assistentiksi?
Mitä ihmettä sekoilet? Jos toinen on työtön (=vapaalla kaikki päivät) ja toinen käy töissä, niin eikö ole yhteistä hyvää jos se tekee kellä on aikaa? Eihän se kenestäkään mitään pikkuassistenttia tee?
Puolet kuluista maksuun otin kantaa vain siksi, että joku perusteli tekemättä jättämistään sillä että saa ansiosidonnaista.
Tottakai myös se maksaa perheen kuluja kenellä on varaa on, eli jos toinen on kodinhoidontuella 300 eur/kk niin eikai hän nyt millään pysty puolia talouden kuluista hoitamaan.
Mutta ehkä mulla on jotenkin outo käsitys siitä yhteisestä perhe oy ab:sta.
Mitä sinä sekoilet? Miten ihmeessä se on yhteistä hyvää että työssäkäyvä saa palkkaa ja enemmän vapaa-aikaa ja työtön ei saa palkkaa ja menettää vapaa-aikaa? Miten tuon voi tulkita yhteiseksi hyväksi kun toinen voittaa ja toinen menettää? Millainen kynnysmatto näkee asian noin?
Muista tää sit ku sulla on ne lapset jaloissa ja ukko jää työttömäksi ja päättää ettei hän ole mikään kynnysmatto ja kotiorja. Kaikki on sit 50-50.
Kyllä lentäis sun periaatteet romukoppaan saman tien.
Mut nyt on kivaa olla ottajapuolella.
No näin arvelinkin. Sehän näillä innokkailla pikku assistenteilla on kiikarissa. Opetetaan mies nauttimaan palvelusta ja sitten aletaan pikku hiljaa hivuttautua kotirouvaksi ja elätiksi. Tätä palstaa lukiessa hävettää olla nainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan sekopäisiä kommentteja täällä. Joku vaatii puolet kuluista maksavaa, tasavertaista kumppania kotiorjaksi rangaistuksena työttömäksi jäämisestä. Miksi ihmeessä aikaisemmin itsenäinen, aikuinen ihminen pitäisi muuttaa työssäkäyvän ilmaiseksi pikku assistentiksi?
Mitä ihmettä sekoilet? Jos toinen on työtön (=vapaalla kaikki päivät) ja toinen käy töissä, niin eikö ole yhteistä hyvää jos se tekee kellä on aikaa? Eihän se kenestäkään mitään pikkuassistenttia tee?
Puolet kuluista maksuun otin kantaa vain siksi, että joku perusteli tekemättä jättämistään sillä että saa ansiosidonnaista.
Tottakai myös se maksaa perheen kuluja kenellä on varaa on, eli jos toinen on kodinhoidontuella 300 eur/kk niin eikai hän nyt millään pysty puolia talouden kuluista hoitamaan.
Mutta ehkä mulla on jotenkin outo käsitys siitä yhteisestä perhe oy ab:sta.
Mitä sinä sekoilet? Miten ihmeessä se on yhteistä hyvää että työssäkäyvä saa palkkaa ja enemmän vapaa-aikaa ja työtön ei saa palkkaa ja menettää vapaa-aikaa? Miten tuon voi tulkita yhteiseksi hyväksi kun toinen voittaa ja toinen menettää? Millainen kynnysmatto näkee asian noin?
Miten työtön menettää vapaa-aikaa???? Eikö sun tarvi syödä ja siivota vaikka asuisit yksin??
Oletko jotenkin yksinkertainen?
Älä hauku, vaan selitä. Miten menetät aikaa siinä et teet kahdelle ruoan yhden sijasta?
Eli olet yksinkertainen. Ei ole haukkumista, totean vain faktan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä tää juttu on että "mies töissä, nainen kotona"? Käsittääkseni emme elä 50-luvun Amerikassa vaan korkeakoulutettujen naisten Suomessa. Ainakin oma äitini tienasi tuplasti sen mitä isäni, lisäksi tehden kotityöt. Elämmekö jossain eri universumissa?
Oletan että tässä ei puhuta toisen vanhemman jäämisestä kotiin hoitamaan vauvaa/taaperoa ja ehkä lisäksi isompiakin lapsia. Sehän on yleensä rankempaa kuin palkkatyö, riippuen toki lapsista.
Jep, samaa ihmettelen. Etenkin kun keskustelu tuntuu vilisevät korkeakoulutettuja naisia. :D aika epäuskottavaa, etteivät olisi älähtäneet.
Älähditkö itse kun luit miehestä joka paapoo eukkoaan, joka ei osaa eikä viitsi ruokaa tehdä? Täällä ei moniakaan kiinnostanut ottaa siihen kantaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan sekopäisiä kommentteja täällä. Joku vaatii puolet kuluista maksavaa, tasavertaista kumppania kotiorjaksi rangaistuksena työttömäksi jäämisestä. Miksi ihmeessä aikaisemmin itsenäinen, aikuinen ihminen pitäisi muuttaa työssäkäyvän ilmaiseksi pikku assistentiksi?
Mitä ihmettä sekoilet? Jos toinen on työtön (=vapaalla kaikki päivät) ja toinen käy töissä, niin eikö ole yhteistä hyvää jos se tekee kellä on aikaa? Eihän se kenestäkään mitään pikkuassistenttia tee?
Puolet kuluista maksuun otin kantaa vain siksi, että joku perusteli tekemättä jättämistään sillä että saa ansiosidonnaista.
Tottakai myös se maksaa perheen kuluja kenellä on varaa on, eli jos toinen on kodinhoidontuella 300 eur/kk niin eikai hän nyt millään pysty puolia talouden kuluista hoitamaan.
Mutta ehkä mulla on jotenkin outo käsitys siitä yhteisestä perhe oy ab:sta.
Mitä sinä sekoilet? Miten ihmeessä se on yhteistä hyvää että työssäkäyvä saa palkkaa ja enemmän vapaa-aikaa ja työtön ei saa palkkaa ja menettää vapaa-aikaa? Miten tuon voi tulkita yhteiseksi hyväksi kun toinen voittaa ja toinen menettää? Millainen kynnysmatto näkee asian noin?
Miten työtön menettää vapaa-aikaa???? Eikö sun tarvi syödä ja siivota vaikka asuisit yksin??
Oletko jotenkin yksinkertainen?
Älä hauku, vaan selitä. Miten menetät aikaa siinä et teet kahdelle ruoan yhden sijasta?
Eli olet yksinkertainen. Ei ole haukkumista, totean vain faktan.
Niinpä niin. Et kykene argumentaatioon, vajoat tuolle tasolle. Eipä ollut ihme.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu ihan siitä, mitä se nainen kotona tekee, missä kunnossa hän on, ja kenen kanssa, ja milloin se mies tulee töistä kotiin.
Minä olen kotona päivät. Lapset tulevat koulusta ennen kuin isänsä tulee töistä. Minä teen päivällisen ensisijaisesti lapsille, toisinaan teini tekee ruoan. Mies tulee, kun tulee, ja ruokaa riittää hänelle, jos riittää. Eilen ei riittänyt, tänään riitti. Mies tulee toisinaan vasta niin myöhään töistä, että lapset ovat jo nukkumassa, joten ruoka on syöty, ja jos sitä on jäänyt yli, se on jääkaapissa. Mies lämmittää sitä itselleen tai syö jotain muuta. Hän ei tykkää siitä, jos alan liikaa paapomaan.
Siis ihan oikeasti? Kuulostaa kyllä aika ikävältä tuollainen, että ruokaa riittää jos riittää.
Miten niin? Jos lapset ovat kovin nälkäisiä ja syö enemmän kuin ennakoitiin niin pitäskö niiltä viedä haarukka kädestä että isällekin riittää? Isä varmaan osaa vaikka itselleen tehdä voikkulin jos nälkä on ja ruoka loppu.
Minusta tuo on suoranaista vattuilua, että tehdään ruokaa, mutta yksi perheenjäsen jätetään ilman sitä ruokaa.
Vähänkö olisi hirveää tulla reilusti päivällisajan jälkeen kotiin ja väkisin syödä lämmitettyä ruokaa, jota ei tee yhtään mieli ihan vaan sitä varten, että toinen ei koe vattuilevansa.
Kaikkein parasta siinä, että ei ole perheen kanssa ruoka-aikaan, on se, että saa syödä ihan mitä mieli tekee ja milloin mieli tekee. 😁
Kyse on tuosta asenteesta, että ihan sama riittääkö kaikille sitä ruokaa. Huomaavaista on jättää sitä ruokaa, jos tietää toiselle kelpaavan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä tää juttu on että "mies töissä, nainen kotona"? Käsittääkseni emme elä 50-luvun Amerikassa vaan korkeakoulutettujen naisten Suomessa. Ainakin oma äitini tienasi tuplasti sen mitä isäni, lisäksi tehden kotityöt. Elämmekö jossain eri universumissa?
Oletan että tässä ei puhuta toisen vanhemman jäämisestä kotiin hoitamaan vauvaa/taaperoa ja ehkä lisäksi isompiakin lapsia. Sehän on yleensä rankempaa kuin palkkatyö, riippuen toki lapsista.
Jep, samaa ihmettelen. Etenkin kun keskustelu tuntuu vilisevät korkeakoulutettuja naisia. :D aika epäuskottavaa, etteivät olisi älähtäneet.
Älähditkö itse kun luit miehestä joka paapoo eukkoaan, joka ei osaa eikä viitsi ruokaa tehdä? Täällä ei moniakaan kiinnostanut ottaa siihen kantaa.
Pahoittelen, mutten ole lukenut ketjun jokaista kommenttia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan sekopäisiä kommentteja täällä. Joku vaatii puolet kuluista maksavaa, tasavertaista kumppania kotiorjaksi rangaistuksena työttömäksi jäämisestä. Miksi ihmeessä aikaisemmin itsenäinen, aikuinen ihminen pitäisi muuttaa työssäkäyvän ilmaiseksi pikku assistentiksi?
Mitä ihmettä sekoilet? Jos toinen on työtön (=vapaalla kaikki päivät) ja toinen käy töissä, niin eikö ole yhteistä hyvää jos se tekee kellä on aikaa? Eihän se kenestäkään mitään pikkuassistenttia tee?
Puolet kuluista maksuun otin kantaa vain siksi, että joku perusteli tekemättä jättämistään sillä että saa ansiosidonnaista.
Tottakai myös se maksaa perheen kuluja kenellä on varaa on, eli jos toinen on kodinhoidontuella 300 eur/kk niin eikai hän nyt millään pysty puolia talouden kuluista hoitamaan.
Mutta ehkä mulla on jotenkin outo käsitys siitä yhteisestä perhe oy ab:sta.
Mitä sinä sekoilet? Miten ihmeessä se on yhteistä hyvää että työssäkäyvä saa palkkaa ja enemmän vapaa-aikaa ja työtön ei saa palkkaa ja menettää vapaa-aikaa? Miten tuon voi tulkita yhteiseksi hyväksi kun toinen voittaa ja toinen menettää? Millainen kynnysmatto näkee asian noin?
Muista tää sit ku sulla on ne lapset jaloissa ja ukko jää työttömäksi ja päättää ettei hän ole mikään kynnysmatto ja kotiorja. Kaikki on sit 50-50.
Kyllä lentäis sun periaatteet romukoppaan saman tien.
Mut nyt on kivaa olla ottajapuolella.
No näin arvelinkin. Sehän näillä innokkailla pikku assistenteilla on kiikarissa. Opetetaan mies nauttimaan palvelusta ja sitten aletaan pikku hiljaa hivuttautua kotirouvaksi ja elätiksi. Tätä palstaa lukiessa hävettää olla nainen.
Todellakin hävettää naisena. Diivaprinsessat jotka on just päässy yliopistoon ovat päättäneet, et opiskelu on rankempaa ku työ ja hehän eivät tee kotihommia, jos toinen (työssäkäyvä) hyötyy siitä millään tavalla!!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä hieman ajattelemista niille, jotka näkevät opiskelun helppona mallina, ehkä omien bileopiskeluidensa muisteloissa:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan sekopäisiä kommentteja täällä. Joku vaatii puolet kuluista maksavaa, tasavertaista kumppania kotiorjaksi rangaistuksena työttömäksi jäämisestä. Miksi ihmeessä aikaisemmin itsenäinen, aikuinen ihminen pitäisi muuttaa työssäkäyvän ilmaiseksi pikku assistentiksi?
Mitä ihmettä sekoilet? Jos toinen on työtön (=vapaalla kaikki päivät) ja toinen käy töissä, niin eikö ole yhteistä hyvää jos se tekee kellä on aikaa? Eihän se kenestäkään mitään pikkuassistenttia tee?
Puolet kuluista maksuun otin kantaa vain siksi, että joku perusteli tekemättä jättämistään sillä että saa ansiosidonnaista.
Tottakai myös se maksaa perheen kuluja kenellä on varaa on, eli jos toinen on kodinhoidontuella 300 eur/kk niin eikai hän nyt millään pysty puolia talouden kuluista hoitamaan.
Mutta ehkä mulla on jotenkin outo käsitys siitä yhteisestä perhe oy ab:sta.
Mitä sinä sekoilet? Miten ihmeessä se on yhteistä hyvää että työssäkäyvä saa palkkaa ja enemmän vapaa-aikaa ja työtön ei saa palkkaa ja menettää vapaa-aikaa? Miten tuon voi tulkita yhteiseksi hyväksi kun toinen voittaa ja toinen menettää? Millainen kynnysmatto näkee asian noin?
Miten työtön menettää vapaa-aikaa???? Eikö sun tarvi syödä ja siivota vaikka asuisit yksin??
Oletko jotenkin yksinkertainen?
Älä hauku, vaan selitä. Miten menetät aikaa siinä et teet kahdelle ruoan yhden sijasta?
Eli olet yksinkertainen. Ei ole haukkumista, totean vain faktan.
Niinpä niin. Et kykene argumentaatioon, vajoat tuolle tasolle. Eipä ollut ihme.
Mitä taivaan tähden pitäisi sanoa ihmiselle joka ei älyä että kahden ihmisen talouden hoitaminen on työläämpää kuin yhden? Miten sen voi selittää kun toinen ei omin voimin ymmärrä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä tää juttu on että "mies töissä, nainen kotona"? Käsittääkseni emme elä 50-luvun Amerikassa vaan korkeakoulutettujen naisten Suomessa. Ainakin oma äitini tienasi tuplasti sen mitä isäni, lisäksi tehden kotityöt. Elämmekö jossain eri universumissa?
Oletan että tässä ei puhuta toisen vanhemman jäämisestä kotiin hoitamaan vauvaa/taaperoa ja ehkä lisäksi isompiakin lapsia. Sehän on yleensä rankempaa kuin palkkatyö, riippuen toki lapsista.
Jep, samaa ihmettelen. Etenkin kun keskustelu tuntuu vilisevät korkeakoulutettuja naisia. :D aika epäuskottavaa, etteivät olisi älähtäneet.
Älähditkö itse kun luit miehestä joka paapoo eukkoaan, joka ei osaa eikä viitsi ruokaa tehdä? Täällä ei moniakaan kiinnostanut ottaa siihen kantaa.
Pahoittelen, mutten ole lukenut ketjun jokaista kommenttia.
Ymmärrän. Feministinen valikoiva lukutapa.
P.s. sitä juttua käytiin useampien kommenttien ajan. Todella omitusita ettei missään vaiheessa osunut silmään.
Hävettää naisena!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan sekopäisiä kommentteja täällä. Joku vaatii puolet kuluista maksavaa, tasavertaista kumppania kotiorjaksi rangaistuksena työttömäksi jäämisestä. Miksi ihmeessä aikaisemmin itsenäinen, aikuinen ihminen pitäisi muuttaa työssäkäyvän ilmaiseksi pikku assistentiksi?
Mitä ihmettä sekoilet? Jos toinen on työtön (=vapaalla kaikki päivät) ja toinen käy töissä, niin eikö ole yhteistä hyvää jos se tekee kellä on aikaa? Eihän se kenestäkään mitään pikkuassistenttia tee?
Puolet kuluista maksuun otin kantaa vain siksi, että joku perusteli tekemättä jättämistään sillä että saa ansiosidonnaista.
Tottakai myös se maksaa perheen kuluja kenellä on varaa on, eli jos toinen on kodinhoidontuella 300 eur/kk niin eikai hän nyt millään pysty puolia talouden kuluista hoitamaan.
Mutta ehkä mulla on jotenkin outo käsitys siitä yhteisestä perhe oy ab:sta.
Mitä sinä sekoilet? Miten ihmeessä se on yhteistä hyvää että työssäkäyvä saa palkkaa ja enemmän vapaa-aikaa ja työtön ei saa palkkaa ja menettää vapaa-aikaa? Miten tuon voi tulkita yhteiseksi hyväksi kun toinen voittaa ja toinen menettää? Millainen kynnysmatto näkee asian noin?
Muista tää sit ku sulla on ne lapset jaloissa ja ukko jää työttömäksi ja päättää ettei hän ole mikään kynnysmatto ja kotiorja. Kaikki on sit 50-50.
Kyllä lentäis sun periaatteet romukoppaan saman tien.
Mut nyt on kivaa olla ottajapuolella.
No näin arvelinkin. Sehän näillä innokkailla pikku assistenteilla on kiikarissa. Opetetaan mies nauttimaan palvelusta ja sitten aletaan pikku hiljaa hivuttautua kotirouvaksi ja elätiksi. Tätä palstaa lukiessa hävettää olla nainen.
Todellakin hävettää naisena. Diivaprinsessat jotka on just päässy yliopistoon ovat päättäneet, et opiskelu on rankempaa ku työ ja hehän eivät tee kotihommia, jos toinen (työssäkäyvä) hyötyy siitä millään tavalla!!!!
Sinä et tekstistä päätellen tiedä yliopisto-opinnoista mitään. Tai peruskoulusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuka vaatii? Meillä minä olen se, jolla on pitempi työpäivä mutta joka myös valmistaa ruuan. Ja kuka syö heti töistä tultuaan?
Suurin osa suomalaisista syö viiden ja kuuden välillä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
oo
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä tää juttu on että "mies töissä, nainen kotona"? Käsittääkseni emme elä 50-luvun Amerikassa vaan korkeakoulutettujen naisten Suomessa. Ainakin oma äitini tienasi tuplasti sen mitä isäni, lisäksi tehden kotityöt. Elämmekö jossain eri universumissa?
Oletan että tässä ei puhuta toisen vanhemman jäämisestä kotiin hoitamaan vauvaa/taaperoa ja ehkä lisäksi isompiakin lapsia. Sehän on yleensä rankempaa kuin palkkatyö, riippuen toki lapsista.
Jep, samaa ihmettelen. Etenkin kun keskustelu tuntuu vilisevät korkeakoulutettuja naisia. :D aika epäuskottavaa, etteivät olisi älähtäneet.
Älähditkö itse kun luit miehestä joka paapoo eukkoaan, joka ei osaa eikä viitsi ruokaa tehdä? Täällä ei moniakaan kiinnostanut ottaa siihen kantaa.
Pahoittelen, mutten ole lukenut ketjun jokaista kommenttia.
Ymmärrän. Feministinen valikoiva lukutapa.
P.s. sitä juttua käytiin useampien kommenttien ajan. Todella omitusita ettei missään vaiheessa osunut silmään.
Hävettää naisena!
Siinäpä kova tyttö häpeämään kaikenlaista
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan sekopäisiä kommentteja täällä. Joku vaatii puolet kuluista maksavaa, tasavertaista kumppania kotiorjaksi rangaistuksena työttömäksi jäämisestä. Miksi ihmeessä aikaisemmin itsenäinen, aikuinen ihminen pitäisi muuttaa työssäkäyvän ilmaiseksi pikku assistentiksi?
Mitä ihmettä sekoilet? Jos toinen on työtön (=vapaalla kaikki päivät) ja toinen käy töissä, niin eikö ole yhteistä hyvää jos se tekee kellä on aikaa? Eihän se kenestäkään mitään pikkuassistenttia tee?
Puolet kuluista maksuun otin kantaa vain siksi, että joku perusteli tekemättä jättämistään sillä että saa ansiosidonnaista.
Tottakai myös se maksaa perheen kuluja kenellä on varaa on, eli jos toinen on kodinhoidontuella 300 eur/kk niin eikai hän nyt millään pysty puolia talouden kuluista hoitamaan.
Mutta ehkä mulla on jotenkin outo käsitys siitä yhteisestä perhe oy ab:sta.
Mitä sinä sekoilet? Miten ihmeessä se on yhteistä hyvää että työssäkäyvä saa palkkaa ja enemmän vapaa-aikaa ja työtön ei saa palkkaa ja menettää vapaa-aikaa? Miten tuon voi tulkita yhteiseksi hyväksi kun toinen voittaa ja toinen menettää? Millainen kynnysmatto näkee asian noin?
Miten työtön menettää vapaa-aikaa???? Eikö sun tarvi syödä ja siivota vaikka asuisit yksin??
Oletko jotenkin yksinkertainen?
Älä hauku, vaan selitä. Miten menetät aikaa siinä et teet kahdelle ruoan yhden sijasta?
Eli olet yksinkertainen. Ei ole haukkumista, totean vain faktan.
Niinpä niin. Et kykene argumentaatioon, vajoat tuolle tasolle. Eipä ollut ihme.
Mitä taivaan tähden pitäisi sanoa ihmiselle joka ei älyä että kahden ihmisen talouden hoitaminen on työläämpää kuin yhden? Miten sen voi selittää kun toinen ei omin voimin ymmärrä?
Kerro konkreettisesti! Kerro mikä siinä aiheuttaa ajan kulumista, et teet ruoan kahdella yhden sijaan! Kerro ihmeessä, vaikka onkin vaikeaa. Teen samalla neljällekin ruoan lähes samassa ajassa ku aiemmin yhdelle. Tosin neljälle kokkaaminen saattaa jo ehkä näkyä kypsennysajoissa ihan minimaalisesti.
Kas kun keskustelussa ei EDELLEENKÄÄN puhuttu kaikista mahdollisista kotitöistä. Vaan ihan simppelistä ruoanlaitosta lähinnä.
Mut joo. Sun työttömyytes on niin uuvuttaa, et ei kerkee/voi/pysty ihan niiinku tasa-arvonkaa takia tai silleeeeeee.
Vierailija kirjoitti:
Tässä hieman ajattelemista niille, jotka näkevät opiskelun helppona mallina, ehkä omien bileopiskeluidensa muisteloissa:
Menee vähän ohi keskustelun aiheen, mutta opiskelijoiden uupumus on vakava ongelma. Jo lukiolaiset uupuu. Nykyään ei enää riitä sellainen vasemmalla kädellä opiskeltu.
Ihmettelisin kyllä, jos ei sitä ruokaa laittaisi, kun aikaa on.
Vierailija kirjoitti:
Ketjua lukiessa herää väistämättä kysymys, että mihin aikaan te syötte? Meillä päivällinen syödään noin puoli yhdeksältä illalla. Ja ihan Suomessa ja suomalaisia olemme. En voisi kuvitellakaan, että heti töistä tultua olisi ruoka. Miten sitten harrastukset, kotityöt, muu tekeminen? Minulle päivällinen on se hetki, jonka jälkeen ei enää tarvitse tehdä muuta kuin lukea kirjaa tai katsoa elokuvaa, rauhoittua paikoilleen.
Mun työpäivinä mä laitan päivällisen valmiiksi niin, että itse ehdin syömään ennen töihin menoa eli syön siinä kolmen aikaan. Koululaiset syö sitä mukaa kun koulusta tulevat tai sitten kun mies tulee kotiin noin puoli kuusi. Laitan sellaista ruokaa mikä kestää hyvin uudelleenlämmityksen.
Mun vapaapäivinä syödään silloin kun mies tulee töistä.
Muista tää sit ku sulla on ne lapset jaloissa ja ukko jää työttömäksi ja päättää ettei hän ole mikään kynnysmatto ja kotiorja. Kaikki on sit 50-50.
Kyllä lentäis sun periaatteet romukoppaan saman tien.
Mut nyt on kivaa olla ottajapuolella.