Lue keskustelun säännöt.
Pitääkö miniä kutsua hautajaisiin?
06.03.2014 |
Eli jos poikani ukki kuolee, niin pitääkö pojan kihlattu kutsua hautajaisiin? Pieni suku.
Kommentit (106)
[quote author="Vierailija" time="08.03.2014 klo 10:13"]
--
Siksi, että en kuulu kirkkoon ja en halua kirkkomaahan makaamaan. Näitä asioita ollaan pohdittu myös siksi, että isäni on kuollut ja oli toivonut polttohautauksen. Mutta äitini mielestä se oli aivan liian modernia ja mitä ne naapuritkin ajattelee ja sukulaiset. On sitten katunut viimeiset 15 vuotta, ettei toteuttanut vainajan toivetta. Nyt haluaa itse polttohautauksen ja on vannottanut, että älkää kumotko hänen toivetta.
Rakastan äitiäni ja ei tulisi mieleenkään sanoa nyt kun hän on kuolemaisillaan, että paskat me sun toiveista välitetä. Sut pannaan arkkuun ja haudataan multaan ja sun toive vaatimattomista hautajaisista kumotaan. Me kutsutaan koko kylä ja kummin kaiman serkutkin.
Kerro sinä, miksi sinä et halua toteuttaa läheisesi toivetta hänen hautajaisistaan?
Tämä siis, joka on omille pojilleen toissapäivänä ilmaissut toiveen, mihin haluan tuhkani.
[/quote]
Edelleen: toivoisin, ettet vetäisi suoria johtopäätöksiä etten missään nimessä halua toteuttaa jonkun läheiseni viimeistä toivetta. Katson parhaimmaksi lainata itseäni vähän taaempaa:
"44: rauhoituhan nyt. Pyydän ettet tee minusta villejä oletuksia, minä en halua yhtään mitään ja puhun täällä yleisellä tasolla. Jos vainaja on halunnut tuhkat siroteltavan saarelle vain omien lastensa läsnäollessa, niin kernaasti.
Mikäli kuitenkin on kyse tavanomaisesta muistotilaisuudesta, niin olisi syytä olla kutsulistaa laatiessa hienotunteinen."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmeen paljon täällä näkyy olevan lapsia, jotka haluaa hautajaisiin. Itse lapsena kammosin hautajaisia ja onneksi äiti ei niihin pakottanut. Oli raskasta katsoa itkeviä ihmisiä ja sitä surua.
Omat lapsenikaan eivät ole olleet innokkaita hautajaisissa kulkijoita. Mutta me taidamme olla harvinaisuus. Hautajaiset on lapsille kai parasta viihdettä.
Niin se maailma muuttuu. Häihin ja ristiäisiin ei kukaan halua lapsia, mutta hautajaisiin heidät on ehdoin tahdoin saatava mukaan, tai sitten suututaan suvulle loppuiäksi.
No olisi se ihan kohteliasta jos kerran kihloissa ovat. Kuitenkin kihloista voisi päätellä että tyttö on kovaa vauhtia tulossa osaksi sukuanne.
Mää sanoisin että se on poikasi asia.
Jos suhde on heillä kiinteä ja vakaa niin tottakai miniä tulee sinne jos siltä tuntuu (heistä).
Parisuhde kun kaatuu jos kaatuu ja minusta on jotenkin kylmää ja karua että ihminen ei menisi hautajaisiin kumppaninsa tukena tai jos tunsi vainajan niin hänen muistoaan kunnioittamaan.
Eli minusta asia ei ole sinun päättää. Ehkä se miniäkin jättää menemättä jos suhde vainajaan ei ole menemisen arvoista tai suhde poikasi kanssa ei olisi sellainen että menisi hautajaisiin tunteena "kunhan tässä kuokin". Eikö? Ajattele itsesi vaikka toisen kenkiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisi aika epäkohteliasta olla kutsumatta, kun kerran kihloissa ovat.
No tuleeko oma miehesi (jos kyseessä on sinun isäsi) tai vastaavasti menetkö sinä, jos kyseessä on miehesi isä? Jos teilläkin siis puoliso tulee mukaan, niin miksi poikasi puoliso ei saisi tulla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tottakai pitää kutsua! Vaikkei vainajaa olisi tuntenutkaan, voi olla poikasi tukena ja osoittaa näin myös kunnoitusta muuta tulevaa sukua kohtaan. Loukkaantuisin miniänä jollei kutsuttaisi. Asia erikseen on sitten, päättävätkö poikasi ja miniä lopullisesta tulosta, se on heidän asiansa.
Ajattele omia hautajaisiasi. Jos noin aletaan seulomaan kutsuttuja voi olla ettei ketaan sopivaa loydy sinua saattamaan viimeiselle matkallesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse käsitin, että ap ehkä tarkoittaa, että tulee vain sukulaiset. Ehkä kihlattu on hyvä kutsua. Mutta toisaalta, jos hautajaiset ovat pienet ja paikalla on vain lapset ja lapsenlapset, voi yksi ulkopuolinen kihlattu tehdä vaivaannuttavaksi olon.
Tapoja on monia. Itse olen oman hautajaistoiveeni jo kirjoittanut ja siinä on, että paikalla ovat puoliso (jos on hengissä) ja vain lapset. Juuri siksi, että en halua hautajaisiani juhlittavan eli ei ole puolisoita ja lapsenlapsia ja heidän tyttökavereitaan ja poikakavereitaan.
Vain perhe kuoppaa (tai siis heivaa tuhkani mäkeen) ja kahvit juovat. Mutta ei mitään paisuvaa juhlaa.
[quote author="Vierailija" time="07.03.2014 klo 05:49"]
Tottakai pitää kutsua! Vaikkei vainajaa olisi tuntenutkaan, voi olla poikasi tukena ja osoittaa näin myös kunnoitusta muuta tulevaa sukua kohtaan. Loukkaantuisin miniänä jollei kutsuttaisi. Asia erikseen on sitten, päättävätkö poikasi ja miniä lopullisesta tulosta, se on heidän asiansa.
[/quote]
Miten ihmiset jaksaa niin loukkaantua ja mielensä pahoittaa joka asiasta. Minä en jaksaisi loukkaantua, jos hautajaiset pidettäisiin vain perhepiirissä ja haluttaisiin vain pienen suvun kahvitilaisuus. Sillä jos aletaan kihlatut kutsumaan, niin koko homma levähtää ehkä käsistä.
Elämässä kannattaa keskittyä ihan muihin asioihin, kuin koko ajan miettiä, mistä voisi loukkaantua. Koska sillä ei ole mitään merkitystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielestäni kihlattu on jo osa perhettä. Kihlattuna voi olla vaikka avoliitossa 20 vuotta. Eikö hän siis koko tuona aikana ole osa perhettä, koska eivät ole aviossa? Ihan eri asia kutsutaan kissan koiran kaiman serkut. Vai lapset ja lapsen lapset puolisoineen/kumppaneineen.
Se yksi joka kirjoitti, että on toivonut jo valmiiksi, että vain omat lapset ja puoliso hautajaisiin kuulostaa itsekkäältä kontrollifriikiltä. Eivätkö lapsenlapset ole osa perhettä, tai puoliso, jonka kanssa ne lapsen lapset on tehty. Eihän ne hautajaiset ole mikään juhlimistilanne, vaan muistotilaisuus. Lapsenlapsillekin tulee konkreettisemmaksi se, että mummi on kuollut. Itsekästä...
[quote author="Vierailija" time="07.03.2014 klo 06:58"]
Mielestäni kihlattu on jo osa perhettä. Kihlattuna voi olla vaikka avoliitossa 20 vuotta. Eikö hän siis koko tuona aikana ole osa perhettä, koska eivät ole aviossa? Ihan eri asia kutsutaan kissan koiran kaiman serkut. Vai lapset ja lapsen lapset puolisoineen/kumppaneineen.
Se yksi joka kirjoitti, että on toivonut jo valmiiksi, että vain omat lapset ja puoliso hautajaisiin kuulostaa itsekkäältä kontrollifriikiltä. Eivätkö lapsenlapset ole osa perhettä, tai puoliso, jonka kanssa ne lapsen lapset on tehty. Eihän ne hautajaiset ole mikään juhlimistilanne, vaan muistotilaisuus. Lapsenlapsillekin tulee konkreettisemmaksi se, että mummi on kuollut. Itsekästä...
[/quote]
Miten niin itsekäs kontrollifriikki. En halua hautajaisia ja kahvikekkereitä ja lihakeittoja ja ylistämisiä ja muisteluita. Haluan vain, että lapset ja jos puoliso on vielä hengissä, he käyvät levittämässä tuhkani toivoimaani paikkaan.
Jos ovat puolisoidensa tossun alla niin, että eivät saa tätä pientä toivetta käydä äidilleen täyttämässä, vaan pitää alkaa heidän takia laittelemaan kuoppajaisia, niin kuka tässä itsekäs kontrollifriikki on.
Jos puoliso alkaa vaatia, että anopille pitää järjestää toiveiden vastaisesti kunnon hautajaiset, minne pääsee lapsetkin kakkua syömään, niin mielestäni itsekäs ei ole se vainaja, joka ei hautajaisia halua.
Vai oletko oikeasti sitä mieltä, että haluat määrätä anoppisi hautajaiset mielesi mukaan ja häntä pitää kohdella toiveidensa vastaisesti kuolemansa jälkeen siksi, että sinä nyt vain haluat eri tavoin hänet haudata ja viedä lapset kahvittelemaan kuoppajaisten jälkeen
Ei saa anoppiraukka edes ruumistaan hävittää toivomallaan tavalla, ilman, että siihenkin pitää lasten puolisoiden päästä loukkaantumaan ja mieltä pahoittamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eihän sitä kakkua tarvitse olla. Miksei ne lapsen lapset ja puolisot voi myös vain juopasta ne kahvit ilman sen kummempia seremonioita. Hehän ovat osa perhettä. Kummallista ajatella, että lapsenlapset eivät lukeudu mummon perhepiiriin tai näiden lasten molemmat vanhemmat, mikäli yhdessä ovat (eroperheet eri asia).
Todellakin itsekkäältä kuulosta ja kontrolloivalta. Mitä väliä sillä on, minkälaiset hautajaiset sinulle pidetään tai jätetään pitämättä. Olet kuollut ja arkussa/tuhkattu. Hautajaiset/muistotilaisuus/kahvittelu PERHEEN kesken on tarkoitettu niille jälkeen jääneille eikä sille kuolleelle. Tuollaisella määräilyllä osoitat, että et pidä muita osana perhettäsi kuin omat lapset ja puolisosi. Miniän ei tarvitse/ei halua määrätä mitään, mutta pois jättäminen on epäkohteliasta. Kuulostat unelma-anopilta... NOT!
Jos pitäisi lapsenlapsena tai miniänä haudata tuollainen anoppi niin kuulostaisi vähän oudolta. Eipä taida olla kovin läheiset välit! Ja jos ei ole, niin miniä voi siltikin olla poikasi tukena. Lapsenlasten on hyvä nähdä mitä tapahtuu.
[quote author="Vierailija" time="07.03.2014 klo 07:12"]
Eihän sitä kakkua tarvitse olla. Miksei ne lapsen lapset ja puolisot voi myös vain juopasta ne kahvit ilman sen kummempia seremonioita. Hehän ovat osa perhettä. Kummallista ajatella, että lapsenlapset eivät lukeudu mummon perhepiiriin tai näiden lasten molemmat vanhemmat, mikäli yhdessä ovat (eroperheet eri asia).
Todellakin itsekkäältä kuulosta ja kontrolloivalta. Mitä väliä sillä on, minkälaiset hautajaiset sinulle pidetään tai jätetään pitämättä. Olet kuollut ja arkussa/tuhkattu. Hautajaiset/muistotilaisuus/kahvittelu PERHEEN kesken on tarkoitettu niille jälkeen jääneille eikä sille kuolleelle. Tuollaisella määräilyllä osoitat, että et pidä muita osana perhettäsi kuin omat lapset ja puolisosi. Miniän ei tarvitse/ei halua määrätä mitään, mutta pois jättäminen on epäkohteliasta. Kuulostat unelma-anopilta... NOT!
[/quote]
Eli et halua kuolleen toivetta toteuttaa, vaan haluat määrätä vielä, mitä ruumiille pitää tehdä.
Meitä on moneksi. Minulle ei tulisi mieleenkään alkaa hääräillä hautajaisia vainajalle, jos hän on tehnyt ns. hautaustestamentin valmiiksi.
Toiset on vain niin tättähääröjä, ettei malta pitää näppejään erossa mistään, vaan kaikki pitää tehdä heidän mielensä mukaan.
Ja ei, minua ei kuolleena haittaa, vaikka miniä ruumiillani tekisi mitä tahansa. Mutta toivottavasti puolisoni on sitten hengissä vielä, että toiveeni toteutetaan. Nähtävästi kuolleen puolta ei pidä kukaan muu, jos suvussa on yli-innokkaita häärääjiä.
[quote author="Vierailija" time="07.03.2014 klo 07:16"]
Jos pitäisi lapsenlapsena tai miniänä haudata tuollainen anoppi niin kuulostaisi vähän oudolta. Eipä taida olla kovin läheiset välit! Ja jos ei ole, niin miniä voi siltikin olla poikasi tukena. Lapsenlasten on hyvä nähdä mitä tapahtuu.
[/quote]
Ihme ketju. Miniät haukkuvat anoppejaan täällä päivät pitkät ja nyt ehdoin tahdoin haluavat hautajaisiin.
Vai onko se sitä, että miniät haluavat varmistaa, että se ämmä on varmasti kuollut ja voivat alkaa jakaa perintöä.
Kuollut ei ole hautajaisissa enää läsnä, hänen tunteillaan ei ole oikeasti mitään väliä. Sen sijaan kuolleen lapset ovat siellä, ja varmasti haluavat läheisensä heitä lohduttamaan, ja lapsensakin hyvästelemään mummonsa. Se pitää vaan hyväksyä, että kuollessa viimeistään se napanuora katkeaa, eikä pääse enää määräilemään lastensa asioita.
[quote author="Vierailija" time="08.03.2014 klo 14:28"]
[quote author="Vierailija" time="08.03.2014 klo 14:20"]
Aika hyvin moni pystyy suunnittelemaan surunsa ajankohdan. Olen surullinen ennen tuhkausta, sitten se on hoidettu pois alta ja voin rauhallisin mielin hoidella yksin tuhkien laskun. Miksi ihmeessä pitäisi hoitaa yksin? Olipa muorin toive tai ei. Miksi muori edes haluaa, että lapsen pitää yksin olla paikalla? Kun laskin oman isäni tuhkat hautaan, oli silloinen poikakaverini - nykyinen mieheni - mukana. Itku siinä tuli ja olisi ollut kamalaa olla yksin sen kirkon työntekijän kanssa, joka kärräsi uurnan ja kukkalaitteet hautapaikalle. Ja olisi ollut kamalaa, jos isäni olisi määrännyt minut sen yksin tekemään... Onneksi näin ei ollut.
[/quote]
Sinä et pystynyt siihen, minä pystyisin. Olen kulkenut hoitamassa äitiäni vanhainkodilla jo niin kauan, että suurin surutyö on tehty. Jos hän haluaisi kulkea viimeisen tien minun kanssani kahdestaan, kunnioittaisin hänen toivettaan.
[/quote]
Mutta miksi äitisi haluaa määrätä moista? Sulkea pois perheeseen kuuluvia? Kertoo paljon perheen läheisyydestä. Onhan se elämä ollut muutakin kuin se viimeinen vanhainkotiaika tai dementikon hoitaminen. Onhan se äiti ollut vireä ihminen, joka on leikkinyt lastenlasten kanssa ja tullut hyvin toimeen lapsen puolison kanssa ja tykännyt hänestä. Miksi elämän/surun/surevien määrän määrittää vain se vanhainkotiaika teidän tapauksessa? Miksi halutaan määrätä, kuka saa ja kuka ei? Miksi pitää ottaa kantaa siihen ylipäätään... Kuten joku kirjoitti tuollaisella määräyksellä poissuljetaan perheestä kaikki muu paitsi oma lapsi ja loukataan näin sitä lasta kaikkein eniten.