Ärsyttää kun isovanhemmat eivät auta lastenhoidossa
Siis koskaan. Tiedän että hoitoapu ei ole mikään velvollisuus mutta silti ärsyttää ja varsinkin suhtautuminen meidän ongelmiin.
Meillä on ollut monesta syystä raskasta, esimerkisi sen takia että kolme pientä lastamme ovat sairastelleet todella paljon ja en ole sen takia nukkunut moneen kuukauteen enemmän kuin tunnin pätkän.
Vanhempani asuvat lähellä ja heillä on kaikki hyvin, ovat eläkkeellä, nuorehkoja, hyvässä kunnossa, varakkaita. Jos joskus kerron että meillä on ollut raskas kuukausi niin vastaus on vaan että voi kun en käsitä miksi teillä on niin vaikeaa, kun te olitte tuon ikäisiä veljesi kanssa miellä oli hauskaa! Olen pari kertaa sanonut että olen liian väsynyt että pelkään esimerkiksi ajaa autoa kun olen nukahtahtamaisillaan rattiin, että voisiko heittää pojan lätkäharrastukseen ja isä sitten hakisi, no ei koskaan sovi, on sitä ja tätä tapaamista. Olen kerran pyytänyt hoitoapua yhdeksi illaksi ja vastaus oli että olemme jo lapsemme hoitaneet.
Sitten vielä ihmettelevät miksi ei ole lämpimiä välejä lapsiimme. No, koska ette koskaan vietä heidän kanssa aikaa! Tuskin tulevat synttäreille kun kutsutaan. Oma on valintansa laittaa matkustelu ja ystävien tapaaminen lasten edelle mutta ei ole oikeutta sitten odottaa että lapset kokevat heidät läheisiksi ihmisiksi.
Sori, piti vaan vuodattaa.
Kommentit (256)
Lässynlässynlässynlää.
Katkeran ihmisen vastaus :-D Menehän kasvamaan vielä.
Ainoa oikea vastaus lapselliselle idiootille.
Niinhän juuri tapahtui!
Vierailija kirjoitti:
Lässynlässynlässynlää.
Katkeran ihmisen vastaus :-D Menehän kasvamaan vielä.
Ainoa oikea vastaus lapselliselle idiootille.
Niinhän juuri tapahtui!
Ei pidä jäädä junnaamaan tyhmyyksiinsä. Älä nyt katkeroidu!
Minä niin ymmärrän Ap:n fiilikset.
Mieheni oli rauhanturvatehtävissä, kun nuorin lapsemme syntyi ennenaikaisena ja alle kilon painoisena. Olisin tarvinnut kahden vanhemman lapsen kanssa joskus apua, koska vauvan piti olla pitkään sairaalassa.
Ihan vaan koulusta hakua niinä päivinä, kun lapset pääsivät eri aikoihin. Parina päivänä viikossa. Se olisi ottanut eläkkeellä olevalta äidiltäni n. 2-3 tuntia viikossa.
Mutta ei se onnistunut.
Kerrankin, kun olin sopinut että äitini hakee vanhemman lapseni koulusta ja tuo sairaalalle (olin itse noutanut nuoremman) hän oli "unohtanut" asian ja lähtenyt Tallinnan laivalle.
Lapsi oli odottanut mummoa (äitiäni ei muuten saanut sanoa mummoksi) koulun pihalla ja kun alkoi tulla pimeää hän meni läheiseen leikkipuistoon. Sieltähän sitten tehtiin lasu ilmoitus, kun lapsi ei pääse kotiinsa.
Lasun kanssa temmeltäminen muuten loppui vasta, kun mieheni kävi virkapuku päällä kyselemässä lastiksen akoilta, että mikä mättää.
Lasu-eukot oli kerran käyneet perjantai-iltana kurkkimassa ja HAISTELEMASSA meidän postiluukusta. Ja koska akvaarion valo loisti eteiseen, tekivät nämä järjen jättiläiset päätöksen, että minä makaan sammuneena lattialla ja lapset ovat jossain ulkona nälissään ja kylmissään. Todellisuudessa me olimme sairaalalla ja minä vielä imetin silloin.
No mutta pitkä stoori lyhyesti. Äitini hautajaisissa tulivat hänen sukulaisensa pohjoisesta sanomaan, että olen kiittämätön kun äitini kuitenkin hoiti lapseni ja auttoi meitä niin paljon taloudellisesti. Olin ihan että woooot?
Onneksi velipuoleni vahvisti kertomukseni, että ikinä en pennin latia siltä akalta saanut.
Lapsuudessa isäni maksoi elatusmaksuni, jotka isäpuoli veti kurkustaan alas, samoin kuin lapsilisäni. Olin se käenpoika, josta piti päästä eroon, varsinkin kun isäpuoli oli pedofiili josta äitini oli minulle mustasukkainen.
Ja tunnit, jotka mummo minun lasteni kanssa keskenään vietti, ovat ehkä joitain kymmeniä.
No kerrottakoon vielä se törkeinkin temppu, vaikka tästä minut tunnistetaan.
Kun aloin tuntea voimakasta supistelua illalla, soitin äidilleni että voisiko hän tulla yöksi jos joudun lähtemään sairaalaan yöllä. Äitini vastasi, että hän tulee taksilla heti jos soitan ja voin sitten jatkaa sillä taksilla synnärille.
No aamuyöllä meni lapsivesi ja minä soittamaan "huolehtivaiselle" äidilleni. Lankapuhelin tuuttasi varattua (luuri pöydällä) ja kännykkä oli kiinni.
Onneksi naapurissani asui ihana vanhempi rouva, joka tuli meille että pääsen synnyttämään.
Emme muuten koskaan puhuneet tästä tapahtumasta äitini kanssa. En yksinkertaisesti pystynyt. Olisin varmaan flipannut totaalisesti.
En lähtisi yleistämään! Äitini (68v) juuri eilen kertoi, miten 80-90 luvulla sai jokainen perhe lastenhoitoapua/kodinhoitajan max 3mk/h, jos oli jotain tuloja. Muille ilmainen. Harvalla on nykyään varaa palkata lastenhoitaja. Siinä uupuu parempikin ihminen. Nykyään ei saa mistään apua, se uuvuttaa henkisesti.
Itseäni ottaa päähän se, että MITÄÄN apua ei miehen vanhempien puolelta heru, mutta kuitenkin siellä pitäisi ravata joka viikko. Olen suoraan sanonut, että meillä on viimeiset 2kk valvottu sekä yöt että päivät, nukuttu vain pätkissä ja muutenkin ollut vähän normaalia haastavampaa jo pidemmän aikaa. Tähän sain vaan vastaukseksi että voi voi, toivotaan parasta. No minä siihen sitten että voi voi, toivotaan että joskus jaksetaan vielä tulla kyläilemään (meille ei siis ikinä voi joistain syystä tulla). Suoraan on mm anoppi sanonut, ettemme voi olettaa miehen kanssa että hän hoitaisi vauvaamme.
Kuinka itsekkäitä ihmiset voivat nykyään olla, ettei auteta OMIA LAPSIA enää aikuisena mutta silti oletetaan että he ravaavat vamhempiensa luona.
Noh, turha odottaa apuja täältä sitten kun ikä alkaa painaa päälle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eipä meidänkään lasten mummo hoida. Meidät kyllä hoidatti anopilla, päivät oltiin siellä hoidossa kun äiti töissä. Muistan että vanha isoisäni haki mua hevostallilta vielä viimeisenä iltanaan ennen kuolemaansa. Minulla on nyt kaksi pientä lasta, hyvin me pärjätään miehen kanssa, mutta kummalliselta tuntuu kun apua ei tarjota koskaan. Sitten vielä äitini haukkuu tätä edesmennyttä anoppia sietämättömäksi ihmiseksi jne. Mikä tuossa meidän vanhempien ikäluokassa on vikana?
Mikä teissä nuorissa aikuisissa on vikana, voisi kysyä. Olette saaneet keskimäärin aika lailla helpomman elämän kuin edeltäjänne ja silti jaksatte narista.
Kyllä se suurten ikäluokkien polvi on se helpolla päässyt. Juurikin nää nykyiset isovanhemmat.
Höpön, pöpön. Tämän hetken pari-kolmekymppisten lapsuus on millä tahansa mittarilla on keskimäärin turvatumpaa, onnellisempaa, taloudellisesti parempaa jne kuin vanhempiensa. On ollut kiintymysvanhemmuudet, lapset on huomioitu yksilöinä jne. Tottakai on poikkeuksia, mutta keskimäärin näin.
Puppua.
Suuri ikäluokka on rohmunnut kaiken. Koulutuksen, julkiset suojatyöpaikat, inflaatio maksoi asuntolainat. Ja edellen politiikassa sama paskakaarti jyrää.
Muille jäi muruset.
Suuret ikäluokat on jo eläkkeellä ja silti nuoremmista ei ole kantamaan samaa vastuuta, joka heillä on ollut. Voisiko tässä olla vikana se, että nyt noin kolmekymppisistä ei yksinkertaisesti ole tekemään samaa kuin vanhemmistaan oli aikanaan? Ei suuret ikäluokat aikanaan saaneet maksutonta opetusta tai asumistukea, joten miksi ihmeessä asuntolainoistaan jaksetaan itkeä vuosi toisensa perään. Paljon vähemmän tukea he aikanaan saivat kuin nykyperheet.
Suuret ikäluokat on räävitön möykkäporukka, joka rohmuaa kaiken.
Itsekäs, avuton, itsekeskeinen ja vastenmielinen porukka.
Jos he rohmuavat kaiken, niin miksi ihmeessä suurin osa yhteiskunnan tukieuroista valuu muille kuin heille?
Ei muuten valu. Jättisuuret eläkkeet ja suurin menoero yhteiskunnalle.
Työeläke on saatu siitä, että on itse tehty töitä ja siitä palkasta on otettu 30-40 % eläkerahastoon ja nyt sitä omaa eläkettä saa takaisin. Se on siis itse sinne työtä tekemällä saanut!
Miksi sitten jahetaan eläkepommista, jos kerta ne on jo tallessa?
No helkatti, kun ne rahat on käytetty muihin tukitoimiin, asumistukiin, lapsilisiin, työttömyyskorvauksiin jne. eli teille muille!
Kyllä ne isovanhemmatkin om lapsilisänsä saaneet. Ja asumistukeahan maksetaan eniten juuri eläkeläisille.
Höpön löpön! Ei ollut lapsilisiä 40- ja 50-luvulla ja asumistuki tuli 1980-luvulla, joten kumpaakaan en ole saanut. Opintolainankin maksoin kaiken itse pois, mitään en saanut veronmakasajilta. Lapseni eivät olleet missään hoidossa, itse hoidin.
Ja sinä et siis nostanut lapsillesi lapsilisiä? Etkä tiedä mikä on inflaatio? Ja jos olet ollut vuosia kotiäitinä, olet juurikin niitä eläkeläisiä, jotka on yhteiskunnan niskoilla.
Olin kolme vuotta kotona hoitamassa lapsiani, sitten hoitivat eläkkeellä olevat isovanhemmat vuorotellen ja itse tein liki 40 vuotta töitä ja maksoin veroja. En ole koskaan ollut yhteiskunnan niskoilla.
En tiedä minlä ikäinen ap on ja minkä ikäisoä ovat lapsenlapset, mutta ainakin omalla kohdallani lapseni aökpi hankkia lapsia kun oli 37 v ja vaimo 35, siis syynä on se rtyä nykyään synnytetään 10 vuotta vanhempana ja enemmänkin, niin olen jo itse lähellä kuolemaa 70 vuotias joten en kyllä enää jaksa näiölä kymmenillä hoidella vilkkaita lapsia ja vastuu kuitenkin painaa en jaksa juosta pienten perässä, ottakaapa huomioon tämä synnyttävien ikääntyminen lähelle 35-40
Vierailija kirjoitti:
En tiedä minlä ikäinen ap on ja minkä ikäisoä ovat lapsenlapset, mutta ainakin omalla kohdallani lapseni aökpi hankkia lapsia kun oli 37 v ja vaimo 35, siis syynä on se rtyä nykyään synnytetään 10 vuotta vanhempana ja enemmänkin, niin olen jo itse lähellä kuolemaa 70 vuotias joten en kyllä enää jaksa näiölä kymmenillä hoidella vilkkaita lapsia ja vastuu kuitenkin painaa en jaksa juosta pienten perässä, ottakaapa huomioon tämä synnyttävien ikääntyminen lähelle 35-40
Hyvä pointti :)
Mä sain omani 22v ja tytär omansa saman ikäisenä. Olen vielä työikäinen, jos tyttären lapset alkavat aikaisin perhettä perustaa! Mielenkiintoista katsoa millainen mummi sieltä on tulossa. Itse en todellakaan enää lastenlastenlasteni hoitoon osallistu!!!!! Kauhea ajatuskin! (Sairauksia on)
Vierailija kirjoitti:
En tiedä minlä ikäinen ap on ja minkä ikäisoä ovat lapsenlapset, mutta ainakin omalla kohdallani lapseni aökpi hankkia lapsia kun oli 37 v ja vaimo 35, siis syynä on se rtyä nykyään synnytetään 10 vuotta vanhempana ja enemmänkin, niin olen jo itse lähellä kuolemaa 70 vuotias joten en kyllä enää jaksa näiölä kymmenillä hoidella vilkkaita lapsia ja vastuu kuitenkin painaa en jaksa juosta pienten perässä, ottakaapa huomioon tämä synnyttävien ikääntyminen lähelle 35-40
Ap kirjoittaa isovanhempien olevan nuorehkoja ja hyväkuntoisia.
Itse hankin lapsia vasta nelikymppisenä koska niin kauan meni aikaa toeta omasta lapsuudesta ja appivanhempieni ”bisneksistä”.
Miehen sisko suuttui mulle, kun hän sanoi, ettei hoida enää lapsenlapsiaan (4, kahdella eri perheelläl) kun on omansa jo hoitanut. Mä sanoin vähän ajattelematta, että kaikki kesäthän sun lapset olivat mummolassa teini-ikään asti. Mutta tää on ihan totta, olivat todellakin lähes koko kesäloman mummolassa, ihan yötä päivää satojen kilometrien päässä. Usein muillakin lomilla, sitten kun kouluikä alkoi. Päiväkoti-iässä talvella vähemmän.
Minä en saanut kotoa mitään.
Itse aion auttaa niin paljon kuin ikinä pystyn!
Nykyään on kovsti muotia vanhempana saada "omaa aikaa". Lastenhoitoapua pidetään selvyytenä, kun parisuhdevapaata pitää saada.
Kannattaa miettiä, että kuinka monta lasta jaksaa oikeasti hoitaa, vaikka hoitoapua ei myöhemmin löytyisi.
On isovanhemmille hyvin erilaista välillä hoitaa yhtä lasta kuin esim. kolmea. Kouluikäinen lapsenlapsi on aivan eri asia olla yökylässä kuin taaapero, jonka kanssa yöunet voivat jäädä isovanhemmilta varsin olemattomiksi.
Vnhemmuus on sitoutumista... ei vastuun sysäämistä lähipiirille. Rahalla voi ostaa lastenhoitoapus, muu apu ei ole itsestään selvyys.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä minlä ikäinen ap on ja minkä ikäisoä ovat lapsenlapset, mutta ainakin omalla kohdallani lapseni aökpi hankkia lapsia kun oli 37 v ja vaimo 35, siis syynä on se rtyä nykyään synnytetään 10 vuotta vanhempana ja enemmänkin, niin olen jo itse lähellä kuolemaa 70 vuotias joten en kyllä enää jaksa näiölä kymmenillä hoidella vilkkaita lapsia ja vastuu kuitenkin painaa en jaksa juosta pienten perässä, ottakaapa huomioon tämä synnyttävien ikääntyminen lähelle 35-40
Varmaan olet 70 ja lähellä kuolemaa...
Ja miten niin 10 vuotta myöhemmin hankitaan lapsia. Laskut itsekin ikäeroa kuvitteelliseen lapsesi saman verran
Itselläni on mummoystävä, joka on yksityisyrittäjä ja jolla on kolme alta kymmenvuotiasta lapsenlasta.. eli töissäkäyvä.. no, kyllähän tuo silloin tällöin käy lapsia hoitamassa ja kesäisin ottaa mökilleen viikoksi pariksi. Nyt maksoi lapsenlastensa vanhemmat etelään viikoksi että saavat viettää omaa aikaa rauhassa ja muutti itse viikoksi lapsien luo heitä hoitamaan. Sanoi aikoinaan, että onhan ne lapset ihan kivoja ja hän hoitaa niitä omien käsityksiensä ja taitojensa mukaan ja vanhempansa sitten miten itse katsovat - eivät puutu toistensa kasvatusmenetelmiin mitenkään mikä tämän ystäväni mukaan on se edellytys koko hoitamiseen. Lapset kyllä tykkäävät ja ovat kovasti mummonsa perään vaikkakin ystäväni mukaan ei niitä pikku hoitokeikkoja niin usein tule koska pitää töissä käydä ja jaksaa..kolmen lapsen hoitaminen vie kyllä voimia..Mummoystäväni ei puutu lapsensa perheasioihin sen kummemmin - ainoa oli tuo etelänmatka, jonka omien sanojensa mukaan katsoi tarpeelliseksi vanhempien jaksamisen vuoksi. Että on tällaisiakin mummoja olemassa..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hoitoapua saa rahalla.
Tämä. Mutta kun nykyään isovanhempien pitäisi hoitaa ilmaiseksi, kustantaa lastenlasten vaatteet, lelut, harrastukset ja hyvä ettei ruokakin. Nämä 70-90-luvulla syntyneet vanhemmat ovat kyllä laiskin ja avuttomin sukupolvi, mitä ollaan tähän mennessä nähty.
Tämä! Osa ei ole kasvanut aikuiseksi ollenkaan! Yksi sukulaiseni on 35v mies ja neljän lapsen isä ja kummallakaan : hänellä ja vaimollaan ei ole mitään käsitystä esim raha-asioiden hoidossa. Pitää olla sitä ja tätä,ostetaan velaksi,laskuja ei makseta ajoissa ja kyllä yli 70v mummoa syyllistetään jos ei yökylää löydy lapsille tai auta laskujen maksussa,tähän päälle lasten talvivaatteissa,harrastemaksut jne isovanhemmat ovat välillä aivan väsyneitä ja kyllästyneitä mutta se rajojen asettaminen on vaikeaa kun kaikki on mahdollistettu lapsesta lähtien. Eli kyllä näitä kiittämättömiä pilalle passattuja perheitä löytyy. Missä on keskitie että puolin ja toisin autetaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hoitoapua saa rahalla.
Tämä. Mutta kun nykyään isovanhempien pitäisi hoitaa ilmaiseksi, kustantaa lastenlasten vaatteet, lelut, harrastukset ja hyvä ettei ruokakin. Nämä 70-90-luvulla syntyneet vanhemmat ovat kyllä laiskin ja avuttomin sukupolvi, mitä ollaan tähän mennessä nähty.
Tämä! Osa ei ole kasvanut aikuiseksi ollenkaan! Yksi sukulaiseni on 35v mies ja neljän lapsen isä ja kummallakaan : hänellä ja vaimollaan ei ole mitään käsitystä esim raha-asioiden hoidossa. Pitää olla sitä ja tätä,ostetaan velaksi,laskuja ei makseta ajoissa ja kyllä yli 70v mummoa syyllistetään jos ei yökylää löydy lapsille tai auta laskujen maksussa,tähän päälle lasten talvivaatteissa,harrastemaksut jne isovanhemmat ovat välillä aivan väsyneitä ja kyllästyneitä mutta se rajojen asettaminen on vaikeaa kun kaikki on mahdollistettu lapsesta lähtien. Eli kyllä näitä kiittämättömiä pilalle passattuja perheitä löytyy. Missä on keskitie että puolin ja toisin autetaan?
Kuin omasta elämästäni! Ero tuli perheelle (kovat riidat, kun ei rahaa osattu käyttää, vaan elettiin yli varojen, luottotiedot meni ja mitähän vielä), ja ensin on toisen toimesta syöty ja kulutettu mummon talonpuolikas ja kaikki muu, ja sitten odotellaankin jo meikäläisen perittäviä rahoja ja kämppää.
Olen maksellut välttämättömiä (että edes vuokra-asunto säilyisi) mutta nyt saa luvan loppua. En olisi voinut kuvitellakaan, että olisin vanhempieni omaisuutta kytännyt ja jopa kuolemaa odotellut (olivat puhuneet jostain sukulaisesta, ei minusta kuitenkaan, että kohta tulee rahaa, kunhan menehtyy). Voi luoja millaisia ovat omat sukulaiset, eipä siinä mitään kunnioitusta omaa äitiä kohtaan ole!!!! Ei varmaan auta kuin kääntää selkänsä ja jättää oman onnensa nojaan.
Oma veljeni oli myös tällainen, eli äidin eläkkeen kulutti useiden vuosien ajan (äitini rakkaus oli sokea tätä ainoaa poikaansa kohtaan, mihin en voinut puuttua, kun ihan järjissään oli. Otin asiasta selvää.)
Lapsenlapsenikin puhuu koko ajan rahasta. Geeneissä näköjään...
vieras99 kirjoitti:
En lähtisi yleistämään! Äitini (68v) juuri eilen kertoi, miten 80-90 luvulla sai jokainen perhe lastenhoitoapua/kodinhoitajan max 3mk/h, jos oli jotain tuloja. Muille ilmainen. Harvalla on nykyään varaa palkata lastenhoitaja. Siinä uupuu parempikin ihminen. Nykyään ei saa mistään apua, se uuvuttaa henkisesti.
Millä paikkakunnalla tällaista tapahtui?? En ole kuullutkaan! Jos noin on ollut, niin siitä ei ole kyllä tiedotettu millään tavalla, ainakaan Tampereella!
Meilläkään ei ole isovanhemmat erityisen kiinnostuneita edes meistä omista lapsistaan, saati lapsenlapsista. Toinen mummi käy oikeastaan vaan synttäreillä ja toinen kesälomalla ja ehkä piipahtaa nopeasti talvilomalla. Ukit ei ole tekemisissä sitäkään vähää. Välimatkat 100-500km.
Olen surullinen lähinnä lasten puolesta kun heillä ei ole olemassa lämmintä mummulaa minne mennä. En mä niitä hoitamaan lapsia tarvitse, pärjäämme hyvin itsekin. Saamme yhteistä aikaa kerran-pari vuoteen järjestymään lähinnä sisarustemme avulla.
Isovanhemmilla ei ole mikään velvollisuus hoitaa eläkkeellä lapsenlapsia. Ovat ansaitusti eläkkeellä ja omat lapset kasvatettu jo. Pitää perustua omaan tahtoon ja kykyyn.
Monet eivät osaa sitäkään huomioida, että tolla iällä ei ole enää samanlaista energiaa juosta lasten perässä kun harvalla nuoremmallakaan on. Jos ei omia lapsia saa itse hoidettua muulla tavoin, niin sitä olisi pitänyt miettiä ennen niiden hankintaa. Oma ratkaisu.
Ärsyttää tää nykyasenne, että lykätään vain isovanhemmille ilmoitusluonteisesti koska otatte lapset.
Täällä taas lapsivihaajat riihuu:D oita vaan, kyllä tulee päivä, jolloin vanhempasi itse kaipaavat apua...