Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mitä kaipaat eniten elämässäsi siltä ajalta, kun täytit 19-v.?
09.11.2020 |
Itselläni tulee ekaksi mieleen se vauhti ja aktiivisuus. Juhlimassakin pystyi käymään kolme kertaa viikossa ja vaikka vedettiin tukevat humalat pitkälle aamuyöhän, taas seuraavana aamupäivänä, tai viimeistään iltapäivänä, oli taas jo täydessä vauhdissa.
Kommentit (72)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En kaipaa siltä vuodelta mitään. Se seurustelusuhde, joka alkoi ylioppilaskeväänä, ei onnistunut eikä muutenkaan mennyt kovin vahvasti. Siitä parin vuoden päästä alkoi elämä lutviutua.
En yhtään mitään. Olin epävarma, ahdistunut, yksinäinen, köyhä.
Nyt lähes 20 vuotta myöhemmin menee huomattavasti paremmin.
En kaipaa sitä ikää vaan aikakautta, nykymenoa ei meinaa jaksaa.
Alkoholiongelmaa, finnejä, asunnottomuutta, rahattomuutta, ei-toivottua raskautta... kokonaisuutena oli kyllä sellaista kulta-aikaa että huh huh. En kaipaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Että äiti olisi ollut elossa. Äitimme kuoli reilun kuukauden päästä siitä kun täytin 19 vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kylläpä teillä on ollut surkea ja ankea nuoruus!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tunnetta että kaikki hyvä on edessäpäin, rajattomasti mahdollisuuksia ja usko siihen että kaikki on mahdollista. Nyt ikää 38, kyynistynyt ja elämään pettynyt, musta piti tulla lääkäri mutta ei rahkeet siihen riittäneet, nyt siis tylsistynyt lähihoitaja, eronnut ja yksi teini-ikäinen lapsi.
Sitä miten iho oli vielä kaunis ja sileä, ennen kuin aikuisiän akne pilasi ulkonäköni lopuksi ikää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ylioppilaskirjoitusten jälkeistä kesää ennen kuin muutin opiskelemaan uuteen kaupunkiin. Vähän aikaa tein töitäkin, mutta ihan ensimmäiseksi lähdin kolmeksi viikoksi ulkomaille, sen jälkeen kesän aikana liftattiin kaverin kanssa läpi kaikki isot festarit (Kuusrock, Ruisrock, Saapasjalkarock... en enää muista kaikkia).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kavereita, vapautta, juhlimista, opiskeluakin, omaa energisyyttä, sitä tunnetta että elämä oli kivaa ja elämisen arvoista. Ylipäänsä normaalia sen ikäisen elämää. Nykyään oon masentunut ja syrjäytynyt alko-ongelmainen keski-ikäinen.
Yhteistä, yksityistä aikaa miehen kanssa (seurustelimme silloin) ja bileitä. Nyt 20v myöhemmin lapset ovat koko ajan paikalla ja kukaan ei pidä bileitä, emme tosin edes pääsisi niihin lapsenvahtina puutteessa, vaikka joku pitäisi. Muuten elämä on ihan yhtä ok kuin silloinkin.
Sitä jännittävää tunnetta kun vihdoin oli ”aikuinen” ja maailma aukesi edessä, sai miettiä uutta kaupunkia ja opiskelupaikkaa, muuttaa omilleen ja alkaa päättää omista asioistaan.
Oli nuori ja hehkeä, kaikki kivat asiat tuntui olevan edessäpäin, oli ensimmäinen poikaystävä jne.
Tuntui että vanhuus oli jossain todella kaukana ja tavallaan tuntui että oli kuolematon. Moni sittemmin kuollut läheinen oli vielä elossa ja hyvässä kunnossa.
Realistisesti ajateltuna siihen aikaan liittyi monenlaista epävarmuutta ja haparointia ja taloudellisesti oli tiukkaa.
Ehkä aika kultaa muistot, mutta kyllä siihen aikuisuuden kynnyksellä elämiseen liittyi jotain huumaavaa vapautta ja nuoruuden viattomuutta mitä ei ole sen jälkeen saavuttanut.
Se kesä ylioppialaskirjoitusten jälkeen oli aivan mahtavaa aikaa, edessä koko elämä mahdollisuuksineen ja se vapaus! Oli ihanaa kun kaikki kaverit olivat vielä samalla kotipaikkakunnalla, syksyllä sitten kaikki muuttivat sieltä "maalta" eri suuntiin opiskelupaikkakunnilleen. Haikeudella muistelen!
Kaipaan tai pikemminkin harmittelen sitä, että minulla ei ollut päässäni niin paljon järkeä, että olisin lopettanut sen vähäisenkin teinivuosien tupakanpolton. Kun muutin 19-vuotiaana omilleni, aloin polttaa säännöllisesti. Muutaman vuoden päästä lopetin, mutta parin vuoden päästä jatkoin taas. Ja taas kerran lopetin muutaman vuoden kuluttua, kunnes jatkoin taas pahettani. Vasta reilut kymmenen vuotta sitten lopetin kokonaan enkä ole enää kessua kaivannut. Ja lopetus oli jopa helppo ilman vieroitusoireita, vaikka kessuja kului aski päivässä.
Alue: Aihe vapaa
Mun lapsi on nyt 19. Hän luistelee ankeaa aikaa, kun ei voinut mennä juhlimaan kavereiden kanssa.
On asiallinen ja varoo koronaa. Puoli vuotta ehti käydä baareissa.