Lue keskustelun säännöt.
Jos eläisitte teini-iän nyt uudestaan teini-ikäisenä mutta nykyisellä elämänkokemuksella varustettuna
08.11.2020 |
mitä tekisitte eri tavalla?
Mä lopettaisin panikoimisen siitä, kelpaanko, olenko ruma, olenko lihava, saanko koskaan poikaystävää jne. Sanoisin vastaan, kun joku sanoisi koulussa ilkeästi. Ottaisin rohkeasti kontaktia luokan hiljaisiin ja yrittäisin olla heille hyvä ystävä. Pukeutuisin vapaammin enkä välittäisi siitä, mitä muut ajattelevat. Olisin kohteliaampi ja ystävällisempi vanhemmilleni. Ottaisin koulun enemmän tosissani.
Kommentit (87)
Sanoisin rohkeammin koulukiusaamisestani sekä koulussa, että kotona. Sanoisin myös, että heti, kun täytän 18, eroan kirkosta, koska ei jaksa kiinnostaa semmoiset asiat. Pitäisin muutenkin puoleni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Panostaisin kouluun vähemmän ja yrittäisin olla enemmän pahis
En olisi enää se suurin draamojen aiheuttaja. Viettäisin aikaa itsekseni ja kirjoittaisin ajatuksiani paperille ja yrittäisin hahmottaa, miksi se draaman aiheuttaminen oli niin tärkeää.
Kaikki aina vastaavat tällaisiin kyselyihin kauhean ylevästi.
Minä olisin luopunut elämästä. Kaikki on pelkkää kurjuutta kuitenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Panostaisin enemmän koulunkäyntiin, etenkin kielten opiskeluun. En aloittaisi tupakanpolttoa. Muuten tekisin kaikki virheet uudelleen, oli se aina sen arvoista jälkeenpäin.
Satsaisin paljon enemmän sosiaalisiin taitoihin, harrastuksiin, ehkä jonkin verran juomiseenkin. Yksin kotona lukeminen toi kyllä monta L:ää ja 9.8 keskiarvot, mutta työelämässä ja elämässä muutenkin sosiaalisten taitojen merkitys on ehdottomasti suurempi, kuin mitä koulussa sille annettiin paino-arvoa. Ainakin 90-luvulla istuttiin tuppi suussa kiltisti, ettei vaan käyttäytymisnumero laske.
M34v DI
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Panostaisin enemmän opiskeluun lukiossa. Harmittaa, että lukio meni vihellellen vasemmalla kädellä tehden.
En alkaisi seurustelemaan kenenkään pojan kanssa ennen 20v ikää. Kadun kihlautumistani lukioikäisenä -aivan totaalinen lapsellinen tyhmä päätös.
Pitäisin paremmin puoliani yläasteen kiusaajia vastaan tai oikeastaan en antaisi edes mahdollisuutta siihen, että joku kohtelisi minua huonosti, löisin luun kurkkuun heti.
En olisi niin kiltti kotona; ts. en vaatinut vanhemmilta mitään koskaan -rahaa, vaatteita tai yleensä ottaen yhtään mitään, joten en saanutkaan mitään :(
Luottaisin itseeni enemmän, olin tosi epävarma itsestäni. Koska en ollut koskaan saanut kehuja vanhemmiltani mistään, niin en osannut arvostaa itseäni millään tavalla. Olin alisuoriutuja.
Vierailija kirjoitti:
Satsaisin paljon enemmän sosiaalisiin taitoihin, harrastuksiin, ehkä jonkin verran juomiseenkin. Yksin kotona lukeminen toi kyllä monta L:ää ja 9.8 keskiarvot, mutta työelämässä ja elämässä muutenkin sosiaalisten taitojen merkitys on ehdottomasti suurempi, kuin mitä koulussa sille annettiin paino-arvoa. Ainakin 90-luvulla istuttiin tuppi suussa kiltisti, ettei vaan käyttäytymisnumero laske.
M34v DI
Jos puhut töistä, olet väärässä ja surkeassa työpaikassa, jos klikkiytyminen ratkaisee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisin vaihtanut erään harrastuksen toiseen. Olisin näyttänyt vihreää valoa, kun eräs poika, josta olin kiinnostunut, meinasi tulla juttelemaan. Olisin pyytänyt, että vanhempani muuttaisivat Helsinkiin.
Arvostaisin silloisten ystävieni ystävyyttä. Meillä oli yläasteella todella kiva kaveriporukka, jossa pystyin olemaan täysin oma itseni. Loukkaannuin kuitenkin herkästi ja suutuin usein. Suuttumusteni kierre etäännytti meitä toisistamme ja yläasteen lopuksi porukka hajosi. Lukioikäisenä sain riesakseni sosiaalisten tilanteiden pelon ja myös lukiossa muodostuneet kaverisuhteet katkesivat, koska en halunnut/uskaltanut tehdä mitään, varmaan olin masentunutkin. Olen nyt 23 eikä minulla ole tällä hetkellä yhtäkään kaveria. Oloni on usein yksinäinen ja todella toivon, että olisin osannut pitää kavereistani kiinni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähentelisin opettajaani, johon olin ihastunut. Tuskin olisi pannut pahakseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Panostaisin vielä vähän enemmän kouluun. Kun jotain tekee on se sama tehdä kunnolla. Alkoholin kanssa olisin varovaisempi. Alkoholisoiduin nuorena ja pitkä tie oli päihittää riippuvuus.
En valehtelisi ihmisille, jotka yrittäisivät auttaa tai uhkaisivat tehdä lastensuojeluilmoituksen. Koulussa käyneille poliiseillekin olisin voinut kertoa kotonani olleesta väkivallasta, kun he siihen antoivat mahdollisuuden.
Kertoisin rehellisesti kotioloistani ja ehkä saisin turvallisemman ja onnellisemman lapsuuden.
Siis olenko ainoa, joka ei muuttais mitään? Olin hyvä koulussa, mulla oli hyvä kaveriporukka, en hölmöillyt liiemmilti, mutta hauskaa kyllä pidettiin ja harrastuksestani etenin maju-tasolle. Nuoruus oli ihanaa aikaa.
Toivon etten olisi juonut alkoholia ollenkaan. Olen tehnyt kännissä todella typeriä juttuja, paneskellut ympäriinsä ym. Toivon etten olisi harrastanut seksiä niin monien kanssa. Kaduttaa vielä näin 25 vuoden jälkeenkin.
Oikeastaan muuta en muuttaisi. Kouluun panostin kyllä, en pystynyt silloin parempaan.
Huutokauppaisin neitsyyteni netissä heti ku oisin täyttänyt 16.
Teini-ikäni ollut olisi paljon tylsempää ja moni asia olisi jäänyt kokematta ja kokeilematta enkä voisi nyt muistella kuinka upeaa oli.