Lue keskustelun säännöt.
VELAT: Miten anoppinne suhtautuu ratkaisuunne?
27.02.2014 |
Anoppini hieroo aviomieheni siskon lasta kasvoilleni ja vihjailee, ettei lapseton ymmärrä elämästä mitään. Aloitti tekopyhän piilovittuilun myös muista elämäni ratkaisuista ja henkilökohtaisista ominaisuuksista. Välimme eivät ole kovin avoimet, kaikki on yhtä kiertelyä ja kaartelua anopin tyyliin.
Juuri nyt emme ole minun aloitteestani puheväleissä, mutta vihan leimahduksen laannuttua yritän korjata välejämme mieheni vuoksi.
Miten teillä?
Kommentit (52)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="27.02.2014 klo 13:54"]
[quote author="Vierailija" time="27.02.2014 klo 13:48"]
Mies on perheensä vanhin lapsi, minä taas nuorin. Ikää molemmilla 30. Minun perheeltäni ei ole tullut minkäänlaista painostusta lastenhankintaan, joten on ollut helppo kertoa avoimesti, ettei meille ole tulossakaan lapsia. Ainoastaan kerran veljeni kysyi minulta, haluaisinko kuitenkin, että he laittavat kalliit vaununsa säilöön minua varten sen sijaan, että myisivät eteenpäin. Luultavasti vanhempieni on ollut helppo olla suhtautumatta lapsettomuuteemme mitenkään, koska heillä kuitenkin on jo pari lastenlasta.
Miehen vanhemmat sen sijaan painostavat ja utelevat ainakin kerran kuussa, vaikka olemme yhdessä kertoneet, ettemme tahdo lapsia, joten kyse ei ole siitä, että mies olisi sanonut että ainoastaan minä en halua lapsia. Miehen serkkujen lapsiperheonnea markkinoidaan meille kuin pahemmassakin pyramidihuijauksessa ja anoppi lähettää sähköpostiin ilmoituksia lähistöllä kaupan olevista perheasunnoista, jotta muuttaisimme lähemmäs ja anoppi pääsisi lastenhoitoavuksi. Siis tämän lastenhoitoapujutun on sanonut ihan ääneenkin.
Olemme muuttamassa miehen töiden takia pois Suomesta ainakin viideksi vuodeksi. Anopin reaktio tähänkin oli, että onkohan se kannattavaa, kun siellä ulkomailla ei ole saatavilla lastenhoitoapuakaan sukulaisista niin helposti kuin täällä.
Oletan, että tilanne helpottaa siltäkin puolelta siinä vaiheessa, kun miehen sisarukset alkavat saada lapsia. Ikävä kyllä ikäero vanhimman ja kahden seuraavan välillä on sen verran iso, että varmaan pari vuotta joudutaan vielä olemaan pommituksessa.
[/quote]
Hyvänen aika mikä anoppi!
No onneksi pääsette viideksi vuodeksi pois.
Olisin varmaan niin kiero, että sanoisin, etten voi saada lapsia. Tai vielä parempi: miehesi ei voi saada lapsia, perusteellisesti tutkittu juttu ja ettette halua puhua enää aiheesta lapset. Siinä hiljenisi tuo täti varmaan loppuiäksi.
[/quote]
Olen harkinnut tuota lapsettomuuskorttia. Vaikka minua ei ole ikinä tutkittu, koska en tosiaan ole halunnut lapsia, on aika todennäköistä, että minulla olisi hedelmöittymisen kanssa ongelmia. PCOS ja muuta jännää taustalla, joten sen kortin voisi sinänsä pelata melkein rehellisesti.
Anoppi on kiva tyyppi aina silloin, kun jaksaa olla puhumatta lapsiasioista, mutta nämä tuntuu tulevan kausittain. Ja etenkin sen jälkeen, kun kerrottiin muutosta ulkomaille, on näitä vauvajuttuja alkanut tulla.
[quote author="Vierailija" time="27.02.2014 klo 13:48"]
Mies on perheensä vanhin lapsi, minä taas nuorin. Ikää molemmilla 30. Minun perheeltäni ei ole tullut minkäänlaista painostusta lastenhankintaan, joten on ollut helppo kertoa avoimesti, ettei meille ole tulossakaan lapsia. Ainoastaan kerran veljeni kysyi minulta, haluaisinko kuitenkin, että he laittavat kalliit vaununsa säilöön minua varten sen sijaan, että myisivät eteenpäin. Luultavasti vanhempieni on ollut helppo olla suhtautumatta lapsettomuuteemme mitenkään, koska heillä kuitenkin on jo pari lastenlasta.
Miehen vanhemmat sen sijaan painostavat ja utelevat ainakin kerran kuussa, vaikka olemme yhdessä kertoneet, ettemme tahdo lapsia, joten kyse ei ole siitä, että mies olisi sanonut että ainoastaan minä en halua lapsia. Miehen serkkujen lapsiperheonnea markkinoidaan meille kuin pahemmassakin pyramidihuijauksessa ja anoppi lähettää sähköpostiin ilmoituksia lähistöllä kaupan olevista perheasunnoista, jotta muuttaisimme lähemmäs ja anoppi pääsisi lastenhoitoavuksi. Siis tämän lastenhoitoapujutun on sanonut ihan ääneenkin.
Olemme muuttamassa miehen töiden takia pois Suomesta ainakin viideksi vuodeksi. Anopin reaktio tähänkin oli, että onkohan se kannattavaa, kun siellä ulkomailla ei ole saatavilla lastenhoitoapuakaan sukulaisista niin helposti kuin täällä.
Oletan, että tilanne helpottaa siltäkin puolelta siinä vaiheessa, kun miehen sisarukset alkavat saada lapsia. Ikävä kyllä ikäero vanhimman ja kahden seuraavan välillä on sen verran iso, että varmaan pari vuotta joudutaan vielä olemaan pommituksessa.
[/quote]
Miten sä voit velana käyttää toisista ihmisistä ilmaisua KUN MIEHEN SISARUKSET ALKAVAT SAAMAAN LAPSIA? Onko siitä jotain takeita?
[quote author="Vierailija" time="27.02.2014 klo 13:22"]
Mitä närkästymisen syytä tuossa on? En ymmärrä.
Ei kai siinä nyt mitään ole jos lasta eteesi laitetaan. Kai vanha nainen saa toivoa että hänen lapsensa saisi lapsia? Lapsi on useimmille rikkaus ja rakkaus. Vai pitääkö heidät laittaa piiloon jotta miniä ei pahastuisi?
Onko hän anoppi vai anoppi-kokelas, eli oletteko naimisissa?
Jos ette ole niin hän tulkitsee asian niin että poika ei ole tuosta naisesta varma, koska ei ole vihillekään vienyt, että voi, voi! Hyvät vuodet valuvat hukkaan kun tuossa vaan olla kituuttavat, myöhäistä se on isäksi tulla 50 vuotiaana, voi tulla mutta ei silloin jaksa olla niin aktiivinen mitä pikkulapset edellyttävät.
Hän ymmärtää elämästä paljon enemmän kuin sinä, mutta ole vaan trendikäs vela ja hauku häntä. Syyhän oli ettei hän kunnioita sinua eikä toimi niinkuin sinä haluat. Voi pientä mieltäsi.
Minä en koskaan äänestä lapsetonta ihmistä, enkä paljon kuuntele muutenkaan. Maailma on niin erilainen, lapselliset ovat paljon laajakatseisempia ja vähemmän itsekkäitä. Onnea valitsemallesi tielle.
[/quote]
Se, että kutsun miestäni aviomieheksi ja hänen äitiään anopiksi tarkoittaa sitä, että olemme naimisissa.
Sillä, että lasta hierotaan kasvoille ei tarkoita sitä, että lapset pitäisi piilottaa. Sitäpaitsi pidän tästä pienestä lapsesta, veikeä tyyppi.
Lapsen saaminen ei näköjään pelasta sisalukutaidon puutteelta, mustavalkoisuudelta ja tyhmyydeltä. Ainakaan sinua.
[quote author="Vierailija" time="27.02.2014 klo 13:30"]
Onko miehesi sanonut äidilleen ettei HÄN halua lapsia vai onko sanonut että SINÄ et halua lapsia?
Jos anoppi luulee että lapsettomuus on vain sinun valintasi ja pojan rakkaus sinuun estää isäksi tulon!
Eli ovatko äiti ja poika puhuneet asiasta ja mitä ovat puhuneet?
[/quote]
Eivät ole puhuneet. Mieheni ei osaa puhua vaikeista asioista ellei keskustelukumppani ohjaa ja kannusta ja hänen äitinsä on samanlainen kiertelijä ja kaartelija. Se tässä minuakin ärsyttää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="27.02.2014 klo 14:01"]
[quote author="Vierailija" time="27.02.2014 klo 13:48"]
Mies on perheensä vanhin lapsi, minä taas nuorin. Ikää molemmilla 30. Minun perheeltäni ei ole tullut minkäänlaista painostusta lastenhankintaan, joten on ollut helppo kertoa avoimesti, ettei meille ole tulossakaan lapsia. Ainoastaan kerran veljeni kysyi minulta, haluaisinko kuitenkin, että he laittavat kalliit vaununsa säilöön minua varten sen sijaan, että myisivät eteenpäin. Luultavasti vanhempieni on ollut helppo olla suhtautumatta lapsettomuuteemme mitenkään, koska heillä kuitenkin on jo pari lastenlasta.
Miehen vanhemmat sen sijaan painostavat ja utelevat ainakin kerran kuussa, vaikka olemme yhdessä kertoneet, ettemme tahdo lapsia, joten kyse ei ole siitä, että mies olisi sanonut että ainoastaan minä en halua lapsia. Miehen serkkujen lapsiperheonnea markkinoidaan meille kuin pahemmassakin pyramidihuijauksessa ja anoppi lähettää sähköpostiin ilmoituksia lähistöllä kaupan olevista perheasunnoista, jotta muuttaisimme lähemmäs ja anoppi pääsisi lastenhoitoavuksi. Siis tämän lastenhoitoapujutun on sanonut ihan ääneenkin.
Olemme muuttamassa miehen töiden takia pois Suomesta ainakin viideksi vuodeksi. Anopin reaktio tähänkin oli, että onkohan se kannattavaa, kun siellä ulkomailla ei ole saatavilla lastenhoitoapuakaan sukulaisista niin helposti kuin täällä.
Oletan, että tilanne helpottaa siltäkin puolelta siinä vaiheessa, kun miehen sisarukset alkavat saada lapsia. Ikävä kyllä ikäero vanhimman ja kahden seuraavan välillä on sen verran iso, että varmaan pari vuotta joudutaan vielä olemaan pommituksessa.
[/quote]
Miten sä voit velana käyttää toisista ihmisistä ilmaisua KUN MIEHEN SISARUKSET ALKAVAT SAAMAAN LAPSIA? Onko siitä jotain takeita?
[/quote]
No ainakin miehen sisko haluaa jo nyt lapsia (22-vuotias), mutta on sanonut opiskelevansa ensin loppuun. Eli jos ei mitään lääketieteellistä syytä osu kohdalle, niin eiköhän hänelle ainakin tule jälkikasvua. Yksi tai useampia.
Anoppini kummallakaan lapsella ei ole lapsia eikä varmasti tule olemankaan. Meidän puolelta ainakaan ei niitä ole odotettavissa eikä luultavasti mieheni siskonkaan puolelta...
Välit anoppiini ei voisi paljon paremmat olla... sanoisin että tässä vuosien aikana hänestä on tullut minulle erittäin läheinen ystävä. Jopa ehkä läheisempi kuin omasta äidistäni jonka kanssa välit ei aina ole ollut parhaat mahdolliset erinäisten syiden takia.
Mieheni itseasiassa joskus leikitellen "myi" itseään minulle maailman parhaalla anopilla... eikä muuten valehdellut tai liioitellut.
Miehelläni on mielestäni jotenkin erikoinen ja kaikin puolin mahtava, enemmänkin kaveruus- kuin vanhempainsuhde äitiinsä ja isäpuoleensa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="27.02.2014 klo 14:00"]
Kyllä on ap:n elämä raskasta!
[/quote]
Mitä haet tällä kommentilla?
Sanot sille anopille, että olet tähän asti kertonut olevasi vela vain sen takia, että miehesi ei huonojen geenien takia pysty saamaan lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mieheni vanhemmat ovat mukavia, mutta kovin erilaisia kuin minä ja mieheni. Olemme olleet jo pitkään vapaaehtoisesti lapsettomia ja saamme kuulla säännöllisesti kyselyä siitä, milloin lapsemme syntyy, vaikka kerroimme, että todennäköisesti lasta ei ole tulossa. Joskus kysely on rasittavaa, mutta ei silti ole pilannut välejämme.
En itseasiassa tiedä. En ole ajatellut, että minun pitäisi erityisesti kysyä anoppini mielipidettä lisääntymisasioihimme. Onneksi hän on ymmärtänyt olla kommentoimatta niitä oma-aloitteisesti. Hänen näkemyksensä kun on yhtä yhdentekevä kuin muidenkin ulkopuolisten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varmasti yleensä kyse on siitä, että anoppi pelkää että hänen poikansa oikeasti haluaisi lapsia, mutta on vain rakastunut naiseen, joka ei halua. Ja näin ollen luulee, että ei itsekään halua, mutta herääkin asiaan joku päivä. Ei tietysti kaikki, mutta hyvin usein miehet alkavatkin haluamaan lapsia myöhemmin ja silloin on vaihdettu nainen usein nuorempaan.
[quote author="Vierailija" time="27.02.2014 klo 13:22"]
Mitä närkästymisen syytä tuossa on? En ymmärrä.
Ei kai siinä nyt mitään ole jos lasta eteesi laitetaan. Kai vanha nainen saa toivoa että hänen lapsensa saisi lapsia? Lapsi on useimmille rikkaus ja rakkaus. Vai pitääkö heidät laittaa piiloon jotta miniä ei pahastuisi?
Onko hän anoppi vai anoppi-kokelas, eli oletteko naimisissa?
Jos ette ole niin hän tulkitsee asian niin että poika ei ole tuosta naisesta varma, koska ei ole vihillekään vienyt, että voi, voi! Hyvät vuodet valuvat hukkaan kun tuossa vaan olla kituuttavat, myöhäistä se on isäksi tulla 50 vuotiaana, voi tulla mutta ei silloin jaksa olla niin aktiivinen mitä pikkulapset edellyttävät.
Hän ymmärtää elämästä paljon enemmän kuin sinä, mutta ole vaan trendikäs vela ja hauku häntä. Syyhän oli ettei hän kunnioita sinua eikä toimi niinkuin sinä haluat. Voi pientä mieltäsi.
Minä en koskaan äänestä lapsetonta ihmistä, enkä paljon kuuntele muutenkaan. Maailma on niin erilainen, lapselliset ovat paljon laajakatseisempia ja vähemmän itsekkäitä. Onnea valitsemallesi tielle.
[/quote]
No, sinä ainakin tunnut hyvinkin kapeakatseiselta ja erittäin itsekkäältä ja itsekeskeiseltä. Sorry vaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies ei ole missään tekemisissä äitinsä kanssa, joten mullakaan ei ole noita anoppihuolia. Surettaa tietty miehen puolesta, mutta joistakin ihmisistä ei vaan ole äidiksi, vaikka ovatkin menneet liudan lapsia tehtailemaan.
[quote author="Vierailija" time="27.02.2014 klo 16:09"]
Varmasti yleensä kyse on siitä, että anoppi pelkää että hänen poikansa oikeasti haluaisi lapsia, mutta on vain rakastunut naiseen, joka ei halua. Ja näin ollen luulee, että ei itsekään halua, mutta herääkin asiaan joku päivä. Ei tietysti kaikki, mutta hyvin usein miehet alkavatkin haluamaan lapsia myöhemmin ja silloin on vaihdettu nainen usein nuorempaan.
[/quote]
Juuri näin, paitsi että hänen vaimonsa on puolisentoista vuosikymmentä nuorempi jo valmiiksi.
-ap
[quote author="Vierailija" time="27.02.2014 klo 15:59"]
En itseasiassa tiedä. En ole ajatellut, että minun pitäisi erityisesti kysyä anoppini mielipidettä lisääntymisasioihimme. Onneksi hän on ymmärtänyt olla kommentoimatta niitä oma-aloitteisesti. Hänen näkemyksensä kun on yhtä yhdentekevä kuin muidenkin ulkopuolisten.
[/quote]
Aika itsekästä tämä. Ai että anopin mielipide OMISTA LAPSENLAPSISTAAN on yhdentekevä??? Ei ihme jos välit veloilla on anoppeihin huonot, kun kunnioitusta aviomiehen omaan äitiin ei ole tuon vertaa.
Minä ainakin haluan lapsenlapsia elämää rikastamaan sitten kun poikani kasvaa aikuiseksi, ja vaikea on sanoin kuvata sitä pettymystä minkä tuntisin, jos miniän itsekäs mielipide painaisi enemmän vaakakupissa kuin isoäidin. Etenkin kun poikani on ainokaiseni, jos olisi useampia lapsia, voisin ehkä suhtautua suopeammin velaankin.
Nykyajan ongelma on se, että vanhempia ja perhettä ei kunnioiteta lainkaan. Minun äitini ei olisi ikinä kehdannut kihlattunsa äidin tavatessaan paukauttaa, että häntäpä ei satu lasten tekeminen kiinnostamaan, ja kuole vaan yksinäisyyteen ilman isoäitiyden tuomaa onnea, luuska!
[quote author="Vierailija" time="27.02.2014 klo 12:49"]Anoppini hieroo aviomieheni siskon lasta kasvoilleni ja vihjailee, ettei lapseton ymmärrä elämästä mitään. Aloitti tekopyhän piilovittuilun myös muista elämäni ratkaisuista ja henkilökohtaisista ominaisuuksista. Välimme eivät ole kovin avoimet, kaikki on yhtä kiertelyä ja kaartelua anopin tyyliin.
Juuri nyt emme ole minun aloitteestani puheväleissä, mutta vihan leimahduksen laannuttua yritän korjata välejämme mieheni vuoksi.
Miten teillä?
[/quote]
Meillä minä, mies, olen se vela. Anoppi suhtautuu siihen oikein positiivisesti ja on tyytyväinen, että emme aio hankkia lapsia. Oma äitini sen sijaan suree ja ruikuttaa päätöstäni, koska ei saa lapsenlapsia.
Miehellä on ennestään jo 2 lasta, ja anopilla 8 lastenlasta, joten ei kai tuo ole moksiskaan. Lucky me!
[quote author="Vierailija" time="27.02.2014 klo 13:22"]
Mitä närkästymisen syytä tuossa on? En ymmärrä.
Ei kai siinä nyt mitään ole jos lasta eteesi laitetaan. Kai vanha nainen saa toivoa että hänen lapsensa saisi lapsia? Lapsi on useimmille rikkaus ja rakkaus. Vai pitääkö heidät laittaa piiloon jotta miniä ei pahastuisi?
Onko hän anoppi vai anoppi-kokelas, eli oletteko naimisissa?
Jos ette ole niin hän tulkitsee asian niin että poika ei ole tuosta naisesta varma, koska ei ole vihillekään vienyt, että voi, voi! Hyvät vuodet valuvat hukkaan kun tuossa vaan olla kituuttavat, myöhäistä se on isäksi tulla 50 vuotiaana, voi tulla mutta ei silloin jaksa olla niin aktiivinen mitä pikkulapset edellyttävät.
Hän ymmärtää elämästä paljon enemmän kuin sinä, mutta ole vaan trendikäs vela ja hauku häntä. Syyhän oli ettei hän kunnioita sinua eikä toimi niinkuin sinä haluat. Voi pientä mieltäsi.
Minä en koskaan äänestä lapsetonta ihmistä, enkä paljon kuuntele muutenkaan. Maailma on niin erilainen, lapselliset ovat paljon laajakatseisempia ja vähemmän itsekkäitä. Onnea valitsemallesi tielle.
[/quote]Lähtikö miehesi lapsettoman matkaan, vai miksi olet niin katkera lapsettomille?
Entinen VELA-miniä oli 12 vuotta poikani kanssa ja nykyinen miniä 5 vuotta. Uusi miniä minulle, mutta jo mieluinen. Miten VELA-ominaisuus vaikutti ex-miniääni? En kehdannut suoraan tiedustella, mutta hänellä oli aika tunteeton lapsuudenkoti, oli itsekin jäykkä ennemmin kuin joustava, että eiköhän siinä ollut syy siihenkin miksi ei lapsia tahtonut.