Olen niin katkera ja vihainen saamastani kohtelusta synnytyksessä

Eipä auttanut soittokello, ei sillä ompelevaa lääkäriä saanut paikalle. Joku kätilö kävi vain suihkuttamassa lisää puudutusainetta. Uskomatonta, että täällä puolustellaan sairaalan henkilökuntaa ja heti oletetaan, että mussa itsessäni oli vika, jos mitään vikaa missään edes oli. Tai ei sittenkään, onhan tämä av.

Verenhukkaani vähättelevä kätilö vetosi siihen, että verta oli vain puoli litraa astiassa. Mutta kun siinä ei suinkaan ollut kaikki menettämäni veri, vaan sitä oli pitkin sänkyä ja ties missä. Ja tosiaan makasin verta vuotavana yli 30 min, kun mua ei viitsitty tulla tikkaamaan. Hb:ta ei myöskään edes mitattu.

ap

[quote author="Vierailija" time="27.02.2014 klo 13:56"]

[quote author="Vierailija" time="27.02.2014 klo 13:49"]

Voi vitsit että oot kova ämmä 34! Vautsi vau. Kostoajatukseni on vain se, että jos joku siellä vielä erehtyy jonkun virheen mun kanssa tekemään, annan palautteen saman tien, ettei tartte jälkeenpäin uhota.

Ap

[/quote]

Etkö sä voisi toimia ihan normaalisti vaan? Jos oletat elämän olevan sotatantere, näet sen sellaisena, etkä muuta voi.

[/quote]

En voi toimia normaalisti, koska sairaalan henkilökunta toimi huonosti. Elämä ei ole sotatantere mulle, mutta sairaala kyllä on, Jos koko elämä olisi, suosittelisin itsekin itselleni terapiaa ;)

ap

[quote author="Vierailija" time="27.02.2014 klo 13:43"]

Voi herttinen sentään mitä kermaperseäitejä tuolla synnytysloukkaus-blogissa on. En siis väitä, ettäkö kaikki, mutta että joku loukkaantuu siitä, että keskenmenoa on kommentoitu sanomalla "mitään ei vaan ole tehtävissä", mikä on täysin totta... Ei hyvänen aika.

Eikä tuo AP:n tekstikään niin traumaattiselta kuulosta. Vai että oli kätilö käskenyt olemaan huutamatta, no voi voi sentään.

Synnyttäjien kokemat pahoinpitelyt ovat tärkeä aihe, mutta tällainen kiukuttelu vie vaan uskottavuutta asialta, valitettavasti.

Omalla kohdallani kävi polvileikkauksen jälkeen niin, että hoitsut yrittivät pakottaa kävelemään, vaikka olin menettänyt runsaasti verta ja hemoglobiini pyöri 80:n tienoilla. Pyörryin siis joka kerta, kun minut nostettiin pystyyn. Ei silti ole käynyt edes mielessä, että olisin tehnyt asiasta valituksen, vielä vähemmän että olisin halunnut kostaa asian seuraavalle vastaan tulevalle hoitsulle. Osastoilla on kiire ja aina tieto ei kulje, ei siellä kukaan vittuillakseen virheitä tee.

[/quote]

Minun pitäisi nyt varmaan tintata kuonoon jokaista hoitajaa, kun nielurisaleikkauksen jälkeen piti käydä ennen kotiuttamista pkl.lla alakerrassa näyttämässä kurkku. Hississä meinasin pyörtyä.

Saatanan hoitajat, nyt meni kaikki pilalle, kun eivät hoksanneet, että minulle saattaa tulla huono olo. Vedän kuonoon joka hoitajaa ja kostan tämän kaikille nyt ja märehdin ainakin kymmenen vuotta asiaa.

Kirjoita kokemuksesi mahdollisimman objektiiviseen ja asialliseen sävyyn. Lähetä toinen kappale potilasasiamiehelle ja toinen kyseisen osaston osastonhoitajalle. Toivo kirjeeseesi vastausta. Välttämättä ne ei kummoiseen johda, mutta olet ainakin saanut purettua asiaa. Hyvässä tapauksessa kirjeesi saa asiallista pohdintaa aikaiseksi osastolla, joka voi heijastua seuraavien synnyttäjien parempana kohteluna.

Älä välitä ilkeistä kommenteista täällä. Jokainen toivoisi tulevansa synnytyksessä kohdelluksi ihmisenä.

Kirjoita kokemuksesi mahdollisimman objektiiviseen ja asialliseen sävyyn. Lähetä toinen kappale potilasasiamiehelle ja toinen kyseisen osaston osastonhoitajalle. Toivo kirjeeseesi vastausta. Välttämättä ne ei kummoiseen johda, mutta olet ainakin saanut purettua asiaa. Hyvässä tapauksessa kirjeesi saa asiallista pohdintaa aikaiseksi osastolla, joka voi heijastua seuraavien synnyttäjien parempana kohteluna.

Älä välitä ilkeistä kommenteista täällä. Jokainen toivoisi tulevansa synnytyksessä kohdelluksi ihmisenä.

missä synnytit? Oletko varma, että lääkäri tuli myöhässä ihan kiusan teon takia vai oliko hän silloin kenties pelastamassa jotain toista lasta maailmaan? Joskus tulee kiirettä, ja silloin on priorisoitava. Eli hengenvaarassa olevat ensin.

AP, tarvitset ammattilaisen keskusteluapua. Käsityksesi synnytyksestäsi lähentelee vainoharhaisuutta. Voin taata, että tikkauksesi viivästyminen ei johtunut siitä, etteikö kukaan viitsinyt tulla sitä tekemään. Mitä mielestäsi olisi pitänyt tehdä, jos vapaata lääkäriä ei kerta kaikkiaan ollut saatavilla? Sinullehan käytiin lisäämässä puudutetta, eli huolta pidettiin eikä unohdettu. Kätilöllä on kyllä silmät päässään ja hän näkee sängylle vuotaneen veren (kai olet tietoinen, että yllättävän pieni verimäärä aiheuttaa paljon sotkua?). Muutenkin katkeruutesi ja loukkaantumisesi kokemastasi "kaltoinkohtelusta" kuulostaa aivan ylimitoiteltulta. Siksi täällä puolustetaan sairaalahenkilökuntaa.

Jollekin kyse voi olla "vain" synnytyksestä. Vielä liki 12 vuotta oman kauhukokemukseni jälkeen muistan joka hetken elävästi... ja tuon kerran jälkeen olen ollut synnyttämässä neljä muuta kertaa ja käynyt pelkopolilla käsittelemässä. Odotan kuudetta ja edelleenkään en voi harkita palaavani kätilöopistolle synnyttämään... missään muualla ei niin törkeää kohtelua ole vastaan tullut.

[quote author="Vierailija" time="27.02.2014 klo 14:16"]

Eipä auttanut soittokello, ei sillä ompelevaa lääkäriä saanut paikalle. Joku kätilö kävi vain suihkuttamassa lisää puudutusainetta. Uskomatonta, että täällä puolustellaan sairaalan henkilökuntaa ja heti oletetaan, että mussa itsessäni oli vika, jos mitään vikaa missään edes oli. Tai ei sittenkään, onhan tämä av.

Verenhukkaani vähättelevä kätilö vetosi siihen, että verta oli vain puoli litraa astiassa. Mutta kun siinä ei suinkaan ollut kaikki menettämäni veri, vaan sitä oli pitkin sänkyä ja ties missä. Ja tosiaan makasin verta vuotavana yli 30 min, kun mua ei viitsitty tulla tikkaamaan. Hb:ta ei myöskään edes mitattu.

ap

[/quote]

Oliko sulla sellaiset repeämät, että lääkärin piti ommella tai tarkistaa ennen kuin kätilö ompelee? Tulee mieleen, että kätilö kävi lisäilemässä puudutetta, ettet olisi niin kipeä, kun on jouduttu odottamaan lääkärin vapautumista jostain toimenpiteestä.

Kohtaan työtapaturmia viikottain ja joskus potilaat ovat ihan kauhuissaan kuinka verta on roiskunut kuin härän kurkusta. Mulla on usein tapana sanoa rauhoitellakseni, ettei tätä kuule nyt ole tullut kuin pieni liraus.

[quote author="Vierailija" time="27.02.2014 klo 12:11"]

[quote author="Vierailija" time="27.02.2014 klo 12:04"]Harmittaahan se, että se suuri, etukäteen suunniteltu elämys, menee pilalle. Naisen elämässä on vain kaksi juhlaa, missä saa olla keskipiste: Häät ja synnytys ja se on kyllä kamalaa, jos ne menee pieleen.

[/quote]

No huhhuh. Kylläpä on naisen elämä ikävää, jos vain häitä ja synnytyksiä varten ollaan olemassa. Ja mitä juhlaa se synnytys on, kun kauheissa kivuissa kärvistellään tuntikaupalla?

[/quote]

Ei taida tuo sarkasmi kuulua sun vahvuusalueisiin huumoripuolella! Relaa vähän!

Voi henkilökunta parkaa siinä sairaalassa, johon tuo ap-sarvikuono on menossa synnyttämään. Jos on naisella valmiina tuo asenne (ja synnyttäjä on kuitenkin se aktiivisin osapuoli koko hommassa), kuinka mahtaa synnytys sujua? Tietenkin vika on SILLOINKIN sairaalahenkilökunnassa. 

Synnytys on rankka kokemus aina. Kukaan ei synnytä sellaisissa hurmiossa, herkissä tunnelmissa, ilman kipua ja pelkoa. Onhan se periaatteessa vaarallinen (edelleen) tilanne, ja aikamoinen voimanponnistus. Monelle se on eka kerta sairaalassa (kuten itsellenikin), mutta avoimella asenteella selviää. Osin tää hypetys synnytyksestä pehmeänä kokemuksena, ihanana kokemuksena, luonnollisena tilanteena. Ennen siihen kuoltiin usein, sekä äiti että lapset.

[quote author="Vierailija" time="27.02.2014 klo 12:04"]

Harmittaahan se, että se suuri, etukäteen suunniteltu elämys, menee pilalle. Naisen elämässä on vain kaksi juhlaa, missä saa olla keskipiste: Häät ja synnytys ja se on kyllä kamalaa, jos ne menee pieleen.

[/quote]

Onhan se törkeää, jos sikiö ei osaa lukea ohjelmasta minkälaiseksi äiti on synnytyksen suunnitellut. Eikä ne miehetkään tajua, että häät ja synnytys on naisen juhla. Heidän tehtävänään on noudattaa ohjelmaa eikä tunteilla siellä hölmöine mielipiteineen.

Minäkin odottelin sen puolisen tuntia 2.asteen repeämien tikkausta ilman puudutteita. En ole ajatellut sen olleen pitkä aika missään vaiheessa, ilmeisesti odoteltiin leikkaussalin vapautumista, kiireellisemmän tapauksen hoitamista tms. Minulla oli vauva sylissä, eikä mitään kiirettä mihinkään.

Luin tuon synnytysloukkaus-blogin. Osa kokemuksista oli kamalia ja harmi kun naiset eivät ymmärrä puolustaa oikeuksiaan. Osassa paistaa läpi sekin, että henkilökunta ei ole syystä x (hätätilanne? kiire?) pystynyt perustelemaan tekemisiään, ja synnyttäjälle jää mielikuva että kätilöt ja lääkärit vain töpeksii ja kiduttaa.

Mutta sitten siellä oli näitä täysin pelleviestejä. Loukkaannutaan siitä, että ompeleiden määrää ei kerrota. Ei niitä oikeasti lasketa jos tulee paria enemmän. Epämääräistä muhjua ommellessa laitetaan ompeleita moneen kerrokseen, ei niitä ole enää tarkoituksenmukaista laskeskella. Joku herkkäsielu oli järkyttynytt leikkaussalin kutsumisesta leikkuriksi. Kaikki kiireisen henkilökunnan kommunikaatio on tiuskimista. Joku raivoaa siitä, että ei saa nähdä hetinyttällähetkellä teholle vietyä vauvaansa. Siihenkin on syy. Ja "anestasialääkäri", tarkistakaa nyt vaikka oikeinkirjoitus ensin.

Ennenkuin joku älähtää, en tosiaankaan itse ole kätilö tai muukaan alapäämaakari. Terveydenhuoltoalalla kuitenkin.

Minullekin ensimmäinen synnytys oli traumaattinen ja syytin siitä henkilökuntaa, mutta myöhemmin tajusin, että se epävarmuus ja kipu ja avuttomuuden tunne oli vaan liikaa, ja siksi toivoin henkilökunnalta sellaisten tukea ja huolenpitoa, jota he eivät voineet minulle antaa. Toki joukossa oli myös sellaista kohtelua, ettei se ollut asiallista, mutta kun myöhemmin olen ollut synnyttämässä paremmassa kunnossa, en ole niin viitsinyt takertua jokaiseen äänenpainoon ja vuorovaikutukseen, koska en ole kokenut sitä uhaksi, enkä ole kokenut että olisin ollut näiden ihmisten armoilla.

Sinuna ap kävisin koko synnytyskokemuksen läpi jonkaun ammattilaisen kanssa. Sanoit että synnytyksestä on jo melko pitkä aika, ja jos se vieläkin herättää noin voimakkaita tunteita, niin pitää valita että aikooko koko loppuelämän kantaa sellaista taakkaa, vai käydä se läpi jonkun kanssa, ihan siltä varalta että käsitti siinä tilanteessa jotain väärin.

Ja joo, hoitajathan voivat olla myös tosi tympeitä, ja kiireessä esimerkiksi äänestä tulee tarpeettoman kylmä ja käskevä mutta se on eri asia kuin potilaan tahallinen vahingoittaminen.

[quote author="Vierailija" time="27.02.2014 klo 13:56"]

[quote author="Vierailija" time="27.02.2014 klo 13:49"]

Voi vitsit että oot kova ämmä 34! Vautsi vau. Kostoajatukseni on vain se, että jos joku siellä vielä erehtyy jonkun virheen mun kanssa tekemään, annan palautteen saman tien, ettei tartte jälkeenpäin uhota.

Ap

[/quote]

No niin, hyvä, tee niin! Eipä jää trauma kummittelemaan ja paisumaan mielessä eikä tarvitse sitten kirjailla johonkin synnytysloukkausblogiin jälkikäteen, miten "kätilö venytti ponnistuksen aikana välilihaa, yhyy, minut on raiskattu" (oikeasti, siellä on tällainen keissi).

nro 34

[/quote]

Luin tuon tapauksen, ja ongelmana siinä ei ollut välilihan venyttäminen vaan se, että kätilö ei kertonut siitä synnyttäjälle etukäteen, eikä myöskään reagoinut mitenkään siihen kun synnyttäjä oli käskenyt kätilöä lopettamaan ja huutanut että toimenpide sattuu.

Siis ymmärrän toki toimenpiteen olevan tarpeen, mutta asiallinen kätilö olisi selittänyt tämän synnyttäjälle eikä vain jatkanut repimistä reagoimatta synnyttäjän kommunikaatioyrityksiin millään tavalla.

Itse en ole vielä synnyttänyt kertaakaan, mutta voin kuvitella kuinka pahalta tuollainen tuntuu. Olen käynyt läpi muita kivuliaita toimenpiteitä, ja kivun sietämisessä minua auttaa eniten se, kun tiedän mitä tehdään, miksi se täytyy tehdä ja suunnilleen kuinka kauan se kestää. Luulisi tämän olevan itsestäänselvää nykyaikana kaikille ihmisille, etenkin terveydenhoitoalan ammattilaisille! Pidän tyrmistyttävänä sitä, että ilmeisesti minun täytyy tällainen perusasia erikseen opettaa omassa synnytyksessäni avustavalle henkilökunnalle, jotta he ymmärtävät sen, ja ottaa itse vastuu siitä että henkilökunta myös noudattaa tuota periaatetta. Toki sen aion tehdä, mutta sivistysvaltiossa asia olisi kyllä sen luokan itsestäänselvyys, että se tulisi jokaiselta koulutuksensa läpäisseeltä selkäytimestä jo valmiiksi. 

Huh mitä kommentteja taas satelee ap:lle, ei uskois että nyt ollaan vauva-palstalla. Täältä ei kannata tulla hakemaan tukea, täällä saa vaan turpaansa. Naiset ovat susia toisilleen, ei voi muuta sanoa...

[quote author="Vierailija" time="27.02.2014 klo 15:29"]Kaikki kiireisen henkilökunnan kommunikaatio on tiuskimista. Joku raivoaa siitä, että ei saa nähdä hetinyttällähetkellä teholle vietyä vauvaansa. Siihenkin on syy. Ja "anestasialääkäri", tarkistakaa nyt vaikka oikeinkirjoitus ensin.

Ennenkuin joku älähtää, en tosiaankaan itse ole kätilö tai muukaan alapäämaakari. Terveydenhuoltoalalla kuitenkin.

[/quote]

Kiire ei kylläkään oikeuta tiuskimista, ellei henkilökunta ole niin vastikään puusta pudonnutta, ettei heidän taitoihinsa vain kuulu ystävällinen viestintä. Asiat voi esittää aivan yhtä nopeasti ystävälliseen tai tiuskivaan sävyyn. Samoin jos vauva on viety teholle, ei vie kauan aikaa kertoa äidille että näin on tehty ja että syy selvitetään hänelle heti kun mahdollista.

Ja et voi olla tosissasi, että jos henkilö ei osaa kirjoittaa ammattisanastoa oikein, häneltä poistuu oikeus tulla kohdelluksi asiallisesti.

[quote author="Vierailija" time="27.02.2014 klo 16:00"]

[quote author="Vierailija" time="27.02.2014 klo 15:29"]Kaikki kiireisen henkilökunnan kommunikaatio on tiuskimista. Joku raivoaa siitä, että ei saa nähdä hetinyttällähetkellä teholle vietyä vauvaansa. Siihenkin on syy. Ja "anestasialääkäri", tarkistakaa nyt vaikka oikeinkirjoitus ensin.

Ennenkuin joku älähtää, en tosiaankaan itse ole kätilö tai muukaan alapäämaakari. Terveydenhuoltoalalla kuitenkin.

[/quote]

Kiire ei kylläkään oikeuta tiuskimista, ellei henkilökunta ole niin vastikään puusta pudonnutta, ettei heidän taitoihinsa vain kuulu ystävällinen viestintä. Asiat voi esittää aivan yhtä nopeasti ystävälliseen tai tiuskivaan sävyyn. Samoin jos vauva on viety teholle, ei vie kauan aikaa kertoa äidille että näin on tehty ja että syy selvitetään hänelle heti kun mahdollista.

Ja et voi olla tosissasi, että jos henkilö ei osaa kirjoittaa ammattisanastoa oikein, häneltä poistuu oikeus tulla kohdelluksi asiallisesti.

[/quote]

Kyse on siis enemmän siitä junttimaisesta empatiavajaasta kulttuurista, mikä terveydenhuollossa (ja Suomessa ylipäänsäkin) vallitsee. Kun kaikki toimivat epäempaattisesti, sinäkin olet oppinut pitämään sitä normaalina ja hyväksyttävänä. Tosiasiassa se on takapajuista ja noloa. Mutta kyllä se kulttuuri muuttuu kun minä ja kaltaiseni alamme enenevässä määrin käydä synnyttämässä. Me nimittäin emme anna itseämme kohdella huonosti, vaan nostamme sellaisen metelin että osastolla toiminta muuttuu aivan mahdottomaksi ellei henkilökunta ala opetella synnyttäjien ihmisarvoista kohtelua. Osa varmasti jo osaakin sen, joten puhun nyt niistä viimeisistä dinosaurustyranneista, jotka tuota vittumaisuuden kulttuuria edelleen ylläpitävät.

60