Jos saisit antaa vain yhden neuvon synnyttämiseen liittyen, mikä se olisi?

Älä tuhlaa voimiasi huutamiseen vaan käytä ne synnyttämiseen.

Vierailija kirjoitti:

Älä tuhlaa voimiasi huutamiseen vaan käytä ne synnyttämiseen.

Ei se ole kaikilla mikään valinta. En itse voinut olla huutamatta vaikka kätilö käskikin minua olemaan hiljempaa kun pelotin muita.

Jos haluat kivunlievitystä niin pyydä suoraan epiduraali tai spinaali. Muista ei ole mitään hyötyä. Ei mitään.

Pidä puolesi. Minä jouduin taistelemaan, että kätilöt kuuntelivat minua. "Et sinä tänään synnytä" = lapsi ulkona parin tunnin kuluttua. Ja toisen kohdalla sama juttu, ei uskottu. Ja siksi jäi epiduraalit saamatta, ei enää ehtinyt antaa. Ja kummassakin synnytyksessä lapsi jäi jumiin, jouduttiin repimään imukupilla ulos, napanuora vielä kaulan ympärillä. Karmeat repeämät tuli. Todella karmeat muistot molemmista.

Vierailija kirjoitti:

Varaudu siihen, että kakattaa. Minulle se tuli yllätyksenä, vaikka ymmärtäähän sen, kun tietää, mikä paine peräpäässä on. Oli outoa kakkia siihen synnytyspöydälle, kyljelläni olin, huusin, että apua...kätilö sanoi, että anna tulla vaan ja pyyhki sen pois. Kai se on heille ihan normaalia,mutta en ole kenenkään kuullut puhuvan siitä. Peräruiske kai annetaan yleensä ennen synnytyssaliin menoa? Mulle ei ehditty.

Eikö vanha sanonta "Ei tästä tule lasta eikä paskaa" ole tuttu?

Älä valitse sektiota. Jos se on pakko tehdä niin sitten on, mutta muuten luonnollinen tapa on parempi. T. Hyvin menneen sektion ja hyvin menneen normaalin synnytyksen kokenut

Ei kannata tehdä mitään tarkkoja suunnitelmia etukäteen vaan mennä tilanteen mukaan.

Ota sukanvarsista kii!

Vierailija kirjoitti:

Kipu unohtuu heti kun vauva on sylissä. T. Kaksi isoa lasta ilman kipulääkkeitä synnyttänyt

Kipu ei välttämättä todellakaan lopu siihen kun vauva on ulkona. Nimimerkillä lähes 3. asteen repeämät ison vauvan synnyttämisestä.

Vierailija kirjoitti:

Älä valitse sektiota. Jos se on pakko tehdä niin sitten on, mutta muuten luonnollinen tapa on parempi. T. Hyvin menneen sektion ja hyvin menneen normaalin synnytyksen kokenut

Itse taas kadun alatiesynnytystä ja vuosien jälkeenkin kaduttaa etten valinnut sektiota. Kannattaa vain luottaa omaan vaistoonsa, eikä muiden neuvoihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ponnistusvaiheessa yritä saada jalat ja lantio auki, älä vastusta. Mulla vasta kolmannen kohdalla pääsin jyvälle tuosta, kun jotenkin kivun tullessa enemmän jännitti ja samalla vastusti ponnistusta.

Toisaalta taas itselläni piti myös oppia kuuntelemaan omaa kroppaa, eikä kätilöitä. Kun olin auki, niin kehoittivat aina ponnistamaan, mutta vasta kun totesin etten pysty ja tarvitsen pienen tauon ennen kuin alan ponnistamaan, niin homma sujui. Mulla ei vaan alkanut työntövaihe ihan täysillä heti, vaan siihen meni jonkun aikaa.

Elimistön kipu on viesti siitä että nyt on jotain vialla. Miksi sitä ei huomioda synnytyksessä? Synnytyksessähän naisen keho vaurioituu pysyvästi ja kipu on viesti siitä että nyt menee rikki.

Ai että synnytyksessä naisen keho vaurioituu pysyvästi?! :D omakohtaisena kokemuksena väitän todella lujaa vastaan tuolle :D luomusynnytykset, jokaisessa olen lillunut avautumisvaiheen ajan lämpimässä altaassa, veteen en kuitenkaan ole ponnistanut, mutta 0 repeämää, eikä episiotomioita ole tarvittu! Palaudun kahdessa viikossa, siis silloin ei enää kipuja ja virtsanpidätyskyky oli sama kuin ennen, seksiä 4 viikkoa synnytyksestä, ja tuntuu yhtä hyvältä kuin ennen synnytystä :) älytöntä propagandaa väittää, että naisen keho jotenkin pilaantuu synnytyksestä automaattisesti.....

Ihana lukea täydellisten ihmisten täydellisiä synnytyksiä, kun itselläni kesti 2 vuotta toipua synnytysvaurioista enkä puhu mistään raskauskiloista.

Liiku koko raskausden ajan. Joogaa, kävele, tee lempeää jumppaa. Synnytys menee helpommin ja palautuminen on nopeampaa. 

Ponnista!

Olin selälläni 17, 5 tuntia. Kävin vain vessassa välillä pissalla.

Mont tunti epiduraalilla hoidettuna. Tästä seurasi se, että selän nikamat löystyivät. (mulla vissiin taipumusta) Tämän seurauksena vielä vuosienkin päästä selästä tulevia jalkasärkykausia, joita ei milloinkaan ennen ollut.

Joten pyydä selän alle jokin tuki, jos olet selälläsi.

Mulle kyllä tarjottiin ammettakin, mutten mennyt siihen enkä jaksanut edes kysyä. Siis siksi en mennyt, että minuun tuli 5 johtoa. vauvan päähän anturi, anturi vyötärön ympäri, nestettä tippapullosta ja en muista mitkä kaksi muuta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varaudu siihen, että kakattaa. Minulle se tuli yllätyksenä, vaikka ymmärtäähän sen, kun tietää, mikä paine peräpäässä on. Oli outoa kakkia siihen synnytyspöydälle, kyljelläni olin, huusin, että apua...kätilö sanoi, että anna tulla vaan ja pyyhki sen pois. Kai se on heille ihan normaalia,mutta en ole kenenkään kuullut puhuvan siitä. Peräruiske kai annetaan yleensä ennen synnytyssaliin menoa? Mulle ei ehditty.

Eikö vanha sanonta "Ei tästä tule lasta eikä paskaa" ole tuttu?

Tays oli tapan otta peräruiske ennen synnytystä.

Seisoma-asento auttaa ponnistamaan jos suinkin jaksaa. Epiduraali voi viedä tunnon ja sada ponnistamaan väärään aikaan tai lakkauttaa supistukset, jolloin saat oksitosiinia ja kivut ovat entistäkin kovemmat.

Se olisi tämä: ei se synnytys ole se lapsen tai vanhemmuuden tarina vaan ne 18 vuotta sen jälkeen (+toki vanhempana olo myös aikuiselle lapselle). Synnytys ei ole kilpailu, eikä elämysmatka. Tarkoitus on, että lapsi ei vahingoitu synnytyksessä, jotta saa hyvän startin elämään.

Ota mukaan joku nenän avaussuihke, otrivin tms. Itsellä meni ilokaasusta nenä totaalisen tukkoon ja meinasin tukehtua. Vauvakin kärsi hapenpuutoksesta.

Asennoidu synnytykseen siten, että se on tosi kivulias kokemus

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varaudu siihen, että kakattaa. Minulle se tuli yllätyksenä, vaikka ymmärtäähän sen, kun tietää, mikä paine peräpäässä on. Oli outoa kakkia siihen synnytyspöydälle, kyljelläni olin, huusin, että apua...kätilö sanoi, että anna tulla vaan ja pyyhki sen pois. Kai se on heille ihan normaalia,mutta en ole kenenkään kuullut puhuvan siitä. Peräruiske kai annetaan yleensä ennen synnytyssaliin menoa? Mulle ei ehditty.

Eikö vanha sanonta "Ei tästä tule lasta eikä paskaa" ole tuttu?

Tays oli tapan otta peräruiske ennen synnytystä.

WHO listaa sen nykyään turhana toimenpiteenä, aivan kuten karvojen ajelunkin. Varmaan molemmat saa pyytäessään, jos niin kovasti niistä tykkää.