Lue keskustelun säännöt.
Kysymys asunnon omistajuudesta (LAINAA JÄLJELLÄ) kun aviopuoliso kuolee(lesken asumisoikeus vs, lapset)
06.11.2020 |
Minulla ja miehelläni on yhteinen talo, josta on lainaa 90 000 jäljellä. Mikäli mieheni kuolee huomenna, niin miten menee perunkirjoitus/talon hoito siinä tapauksessa hänen lastensa osalta(ei yhteisiä lapsia)?
Minulla on lesken asumisoikeus, joten saan jäädä taloon asumaan, vaikka mieheni lapset omistavat perikuntana puolet talosta.
Kysymys 1
Minä jään yksin maksamaan lainaa taloon? vai pitääkö mieheni lasten maksaa miehen puolta lainasta?
2 jos maksan yksin lainaa pois, niin ei kai miehen lapsille kuulu minun maksamastani osuudesta mitään? Vai mitä jos maksan lottovoitolla koko lainan pois ensi vuonna, niin kuuluuko talosta edelleen puolet miehen lapsille?
Kommentit (250)
Tehkää keskinäinen omistusoikeustestamentti. Ottakaa myös henkivakuutus niin, että edunsaajana on leski. Nämä nyt ovat ne perusasiat, jotka kaikkien pitäisi tehdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pankin ei ole pakko antaa tai jatkaa sitä lainaa
Perilliset eli lapset omistavat myös puolet talosta eikä heidän ole pakko suostua antamaan talo-osuuttaan lesken asuntolainan kiinnitykseen. Jos leski ei saa lainalleen muita vakuuksia kuin talo, pankki vaatii talon myyntiä.
Eli tarkoitatko nyt että olet sitä mieltä, että lesken asumisoikeus ei päde tilanteessa jossa talosta on yhteisvastuullista, vainajan kanssa yhdessä otettua velkaa puolet jäljellä, mikäli ei ole muuta antaa vakuudeksi kuin talo (joka on siis annettu vakuudeksi jo silloin kun laina on otettu) mikäli perilliset haluavat talon myydä?
Kuten täällä on aikaisemmin todettu, velkojien oikeus saada rahansa takaisin menee lesken asumisoikeuden edelle. Perillisillä ei ole velvollisuutta antaa osittain omistamaansa asuntoa lesken velkojien pantiksi. Toki leski voi yrittää neuvotella pankin kanssa sellaisen sopimuksen, jossa velkojen panttina on vain hänen omistamansa puolikas asunnosta, mutta pankki ei tähän välttämättä suostu, jos lesken puolikkaan arvo on sama kuin jäljellä olevan lainan määrä (yleensä pankki vaatii aina arvokkaamman vakuuden kuin mitä lainaa on jäljellä).
Ja se lesken omistusosuus ei muutu puolkkaasta 75 %:ksi pelkästään sillä, että leski ottaa vastatakseen koko lainan, vaan tähän vaaditaan sopimus perillisten kanssa. Jos perilliset eivät siihen suostu, menee lesken kannalta hankalaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pankin ei ole pakko antaa tai jatkaa sitä lainaa
Perilliset eli lapset omistavat myös puolet talosta eikä heidän ole pakko suostua antamaan talo-osuuttaan lesken asuntolainan kiinnitykseen. Jos leski ei saa lainalleen muita vakuuksia kuin talo, pankki vaatii talon myyntiä.
Eli tarkoitatko nyt että olet sitä mieltä, että lesken asumisoikeus ei päde tilanteessa jossa talosta on yhteisvastuullista, vainajan kanssa yhdessä otettua velkaa puolet jäljellä, mikäli ei ole muuta antaa vakuudeksi kuin talo (joka on siis annettu vakuudeksi jo silloin kun laina on otettu) mikäli perilliset haluavat talon myydä?
No se lesken asumisoikeus ei ole sellainen ylivoimainen oikeus, jolla kumotaan pankin oikeus eräännyttää saatava kun velallinen menehtyy, tai velkojan oikeus saada velat maksettua kuolinpesältä, jos varoja löytyy eikä se kumoa perillisten oikeuttaa päättää omaisuudestaan, kuten siitä pantataanko heidän varallisuus ( osuus yhteisestä kodista) jonkun lainan vakuudeksi tai ei.
Edelleenkin se lesken asumisoikeus ns. suojaa siltä että perilliset voivat vaatia sen yhteisen kodin myymistä perintönsä saamiseksi, vaikka siihen asuntoon ei kohdistuisi yhtään lainaa. Tällaisessakin tilanteessa, jos leski jää asuttamaan yhteistä kotia ( leskihän ei välttämättä omista taloa ollenkaan) niin mikäli hän haluaa käyttää asuntoa lainan vakuudeksi, vaikka talon peruskorjausta varten, siihen tarvitaan kaikkien omistajien, myös niiden kuolinpesän osakkaiden suostumus.
Vierailija kirjoitti:
Kuten täällä on aikaisemmin todettu, velkojien oikeus saada rahansa takaisin menee lesken asumisoikeuden edelle. Perillisillä ei ole velvollisuutta antaa osittain omistamaansa asuntoa lesken velkojien pantiksi. Toki leski voi yrittää neuvotella pankin kanssa sellaisen sopimuksen, jossa velkojen panttina on vain hänen omistamansa puolikas asunnosta, mutta pankki ei tähän välttämättä suostu, jos lesken puolikkaan arvo on sama kuin jäljellä olevan lainan määrä (yleensä pankki vaatii aina arvokkaamman vakuuden kuin mitä lainaa on jäljellä).
Ja se lesken omistusosuus ei muutu puolkkaasta 75 %:ksi pelkästään sillä, että leski ottaa vastatakseen koko lainan, vaan tähän vaaditaan sopimus perillisten kanssa. Jos perilliset eivät siihen suostu, menee lesken kannalta hankalaksi.
Ymmärrän tämän, ja selität hienosti. Mutta eikä talo ole jo panttina asunnosta, ja velka yhteisvastuullista vainajan kanssa jota leski jää maksamaan? miksi tässä tilanteessa sitte nyhtäkkiä muuttuu tämä sopimus muuksi mitä se on ollut?
Ja miten pesilliset voivat vaatia itselleen osaa lesken omaisuudesta puolikkaan talon muodossa? Eli miten perustellaan se laillisesti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pankin ei ole pakko antaa tai jatkaa sitä lainaa
Perilliset eli lapset omistavat myös puolet talosta eikä heidän ole pakko suostua antamaan talo-osuuttaan lesken asuntolainan kiinnitykseen. Jos leski ei saa lainalleen muita vakuuksia kuin talo, pankki vaatii talon myyntiä.
Eli tarkoitatko nyt että olet sitä mieltä, että lesken asumisoikeus ei päde tilanteessa jossa talosta on yhteisvastuullista, vainajan kanssa yhdessä otettua velkaa puolet jäljellä, mikäli ei ole muuta antaa vakuudeksi kuin talo (joka on siis annettu vakuudeksi jo silloin kun laina on otettu) mikäli perilliset haluavat talon myydä?
No se lesken asumisoikeus ei ole sellainen ylivoimainen oikeus, jolla kumotaan pankin oikeus eräännyttää saatava kun velallinen menehtyy, tai velkojan oikeus saada velat maksettua kuolinpesältä, jos varoja löytyy eikä se kumoa perillisten oikeuttaa päättää omaisuudestaan, kuten siitä pantataanko heidän varallisuus ( osuus yhteisestä kodista) jonkun lainan vakuudeksi tai ei.
Edelleenkin se lesken asumisoikeus ns. suojaa siltä että perilliset voivat vaatia sen yhteisen kodin myymistä perintönsä saamiseksi, vaikka siihen asuntoon ei kohdistuisi yhtään lainaa. Tällaisessakin tilanteessa, jos leski jää asuttamaan yhteistä kotia ( leskihän ei välttämättä omista taloa ollenkaan) niin mikäli hän haluaa käyttää asuntoa lainan vakuudeksi, vaikka talon peruskorjausta varten, siihen tarvitaan kaikkien omistajien, myös niiden kuolinpesän osakkaiden suostumus.
Ei tässä olla sitä tarkoitettukaan missään välissä että olisi mikään ylivoimainen oikeus. Kyseessä on tilanne jossa leski jäisi maksamaan sitä yhdessä vainajan kanssa otettua yhteisvastuullista velkaa, ja tämän maksamisen jälkeen omistaisi talosta lopulta 75%, kun kerran on sen itse maksanutkin. Tässä tapauksesa kun lainaa vielä on, niin annetaan täällä ymmärtää että perillisten halu myydä talo vainajan velkojen kuittaamiseksi menee lesken asumisoikeuden yli. Pannkihan on tehnyt lainasopimuksen jossa laina on yhteisvastuullista, joten leski jää sitä maksamaan lainan takaisin maksusuunnitelman mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuten täällä on aikaisemmin todettu, velkojien oikeus saada rahansa takaisin menee lesken asumisoikeuden edelle. Perillisillä ei ole velvollisuutta antaa osittain omistamaansa asuntoa lesken velkojien pantiksi. Toki leski voi yrittää neuvotella pankin kanssa sellaisen sopimuksen, jossa velkojen panttina on vain hänen omistamansa puolikas asunnosta, mutta pankki ei tähän välttämättä suostu, jos lesken puolikkaan arvo on sama kuin jäljellä olevan lainan määrä (yleensä pankki vaatii aina arvokkaamman vakuuden kuin mitä lainaa on jäljellä).
Ja se lesken omistusosuus ei muutu puolkkaasta 75 %:ksi pelkästään sillä, että leski ottaa vastatakseen koko lainan, vaan tähän vaaditaan sopimus perillisten kanssa. Jos perilliset eivät siihen suostu, menee lesken kannalta hankalaksi.
Ymmärrän tämän, ja selität hienosti. Mutta eikä talo ole jo panttina asunnosta, ja velka yhteisvastuullista vainajan kanssa jota leski jää maksamaan? miksi tässä tilanteessa sitte nyhtäkkiä muuttuu tämä sopimus muuksi mitä se on ollut?
Ja miten pesilliset voivat vaatia itselleen osaa lesken omaisuudesta puolikkaan talon muodossa? Eli miten perustellaan se laillisesti?
Lainasopimuksessa on normaalisti pykälät siltä varalta, että joku velallisista kuolee. Ja tyypillisesti ne pykälät ovat sellaiset, että tässä tapauksessa lainaehdot ja vakuudet pitää neuvotella uusiksi.
Jälkimmäistä kysymystäsi en ymmärrä. Leskihän omistaa talosta vain puolet ja toinen puoli kuuluu perillisille. Perillisillä ei ole oikeutta lesken puolikkaaseen, mutta kylläkin omaan puolikkaaseensa. Se, kuka lyhentää lainaa, ei suoraan vaikuta omistussuhteisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pankin ei ole pakko antaa tai jatkaa sitä lainaa
Perilliset eli lapset omistavat myös puolet talosta eikä heidän ole pakko suostua antamaan talo-osuuttaan lesken asuntolainan kiinnitykseen. Jos leski ei saa lainalleen muita vakuuksia kuin talo, pankki vaatii talon myyntiä.
Eli tarkoitatko nyt että olet sitä mieltä, että lesken asumisoikeus ei päde tilanteessa jossa talosta on yhteisvastuullista, vainajan kanssa yhdessä otettua velkaa puolet jäljellä, mikäli ei ole muuta antaa vakuudeksi kuin talo (joka on siis annettu vakuudeksi jo silloin kun laina on otettu) mikäli perilliset haluavat talon myydä?
No se lesken asumisoikeus ei ole sellainen ylivoimainen oikeus, jolla kumotaan pankin oikeus eräännyttää saatava kun velallinen menehtyy, tai velkojan oikeus saada velat maksettua kuolinpesältä, jos varoja löytyy eikä se kumoa perillisten oikeuttaa päättää omaisuudestaan, kuten siitä pantataanko heidän varallisuus ( osuus yhteisestä kodista) jonkun lainan vakuudeksi tai ei.
Edelleenkin se lesken asumisoikeus ns. suojaa siltä että perilliset voivat vaatia sen yhteisen kodin myymistä perintönsä saamiseksi, vaikka siihen asuntoon ei kohdistuisi yhtään lainaa. Tällaisessakin tilanteessa, jos leski jää asuttamaan yhteistä kotia ( leskihän ei välttämättä omista taloa ollenkaan) niin mikäli hän haluaa käyttää asuntoa lainan vakuudeksi, vaikka talon peruskorjausta varten, siihen tarvitaan kaikkien omistajien, myös niiden kuolinpesän osakkaiden suostumus.
Ei tässä olla sitä tarkoitettukaan missään välissä että olisi mikään ylivoimainen oikeus. Kyseessä on tilanne jossa leski jäisi maksamaan sitä yhdessä vainajan kanssa otettua yhteisvastuullista velkaa, ja tämän maksamisen jälkeen omistaisi talosta lopulta 75%, kun kerran on sen itse maksanutkin. Tässä tapauksesa kun lainaa vielä on, niin annetaan täällä ymmärtää että perillisten halu myydä talo vainajan velkojen kuittaamiseksi menee lesken asumisoikeuden yli. Pannkihan on tehnyt lainasopimuksen jossa laina on yhteisvastuullista, joten leski jää sitä maksamaan lainan takaisin maksusuunnitelman mukaan.
Ei ei ja vielä kerran ei. Lue se aiempi teksti uudestaan. Kukaan ei voi auttaa, kun et selkeästi yritäkään ymmärtää, vaan jankkaat samaa asiaa koko ajan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuten täällä on aikaisemmin todettu, velkojien oikeus saada rahansa takaisin menee lesken asumisoikeuden edelle. Perillisillä ei ole velvollisuutta antaa osittain omistamaansa asuntoa lesken velkojien pantiksi. Toki leski voi yrittää neuvotella pankin kanssa sellaisen sopimuksen, jossa velkojen panttina on vain hänen omistamansa puolikas asunnosta, mutta pankki ei tähän välttämättä suostu, jos lesken puolikkaan arvo on sama kuin jäljellä olevan lainan määrä (yleensä pankki vaatii aina arvokkaamman vakuuden kuin mitä lainaa on jäljellä).
Ja se lesken omistusosuus ei muutu puolkkaasta 75 %:ksi pelkästään sillä, että leski ottaa vastatakseen koko lainan, vaan tähän vaaditaan sopimus perillisten kanssa. Jos perilliset eivät siihen suostu, menee lesken kannalta hankalaksi.
Ymmärrän tämän, ja selität hienosti. Mutta eikä talo ole jo panttina asunnosta, ja velka yhteisvastuullista vainajan kanssa jota leski jää maksamaan? miksi tässä tilanteessa sitte nyhtäkkiä muuttuu tämä sopimus muuksi mitä se on ollut?
Ja miten pesilliset voivat vaatia itselleen osaa lesken omaisuudesta puolikkaan talon muodossa? Eli miten perustellaan se laillisesti?
Lainasopimuksessa on normaalisti pykälät siltä varalta, että joku velallisista kuolee. Ja tyypillisesti ne pykälät ovat sellaiset, että tässä tapauksessa lainaehdot ja vakuudet pitää neuvotella uusiksi.
Jälkimmäistä kysymystäsi en ymmärrä. Leskihän omistaa talosta vain puolet ja toinen puoli kuuluu perillisille. Perillisillä ei ole oikeutta lesken puolikkaaseen, mutta kylläkin omaan puolikkaaseensa. Se, kuka lyhentää lainaa, ei suoraan vaikuta omistussuhteisiin.
Tarkoitan tuolla sitä että vaikka näennäisesti leskellä on oikeus jäädä taloon lesken oikeudella, niin käytännössä perilliset voivat tämän estää vaatimalla talon myymistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuten täällä on aikaisemmin todettu, velkojien oikeus saada rahansa takaisin menee lesken asumisoikeuden edelle. Perillisillä ei ole velvollisuutta antaa osittain omistamaansa asuntoa lesken velkojien pantiksi. Toki leski voi yrittää neuvotella pankin kanssa sellaisen sopimuksen, jossa velkojen panttina on vain hänen omistamansa puolikas asunnosta, mutta pankki ei tähän välttämättä suostu, jos lesken puolikkaan arvo on sama kuin jäljellä olevan lainan määrä (yleensä pankki vaatii aina arvokkaamman vakuuden kuin mitä lainaa on jäljellä).
Ja se lesken omistusosuus ei muutu puolkkaasta 75 %:ksi pelkästään sillä, että leski ottaa vastatakseen koko lainan, vaan tähän vaaditaan sopimus perillisten kanssa. Jos perilliset eivät siihen suostu, menee lesken kannalta hankalaksi.
Ymmärrän tämän, ja selität hienosti. Mutta eikä talo ole jo panttina asunnosta, ja velka yhteisvastuullista vainajan kanssa jota leski jää maksamaan? miksi tässä tilanteessa sitte nyhtäkkiä muuttuu tämä sopimus muuksi mitä se on ollut?
Ja miten pesilliset voivat vaatia itselleen osaa lesken omaisuudesta puolikkaan talon muodossa? Eli miten perustellaan se laillisesti?
Lainasopimuksessa on normaalisti pykälät siltä varalta, että joku velallisista kuolee. Ja tyypillisesti ne pykälät ovat sellaiset, että tässä tapauksessa lainaehdot ja vakuudet pitää neuvotella uusiksi.
Jälkimmäistä kysymystäsi en ymmärrä. Leskihän omistaa talosta vain puolet ja toinen puoli kuuluu perillisille. Perillisillä ei ole oikeutta lesken puolikkaaseen, mutta kylläkin omaan puolikkaaseensa. Se, kuka lyhentää lainaa, ei suoraan vaikuta omistussuhteisiin.
Tarkoitan tuolla sitä että vaikka näennäisesti leskellä on oikeus jäädä taloon lesken oikeudella, niin käytännössä perilliset voivat tämän estää vaatimalla talon myymistä.
No eipä pidä paikkaansa. Lesken asumisoikeus menee perillisten halujen edelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pankin ei ole pakko antaa tai jatkaa sitä lainaa
Perilliset eli lapset omistavat myös puolet talosta eikä heidän ole pakko suostua antamaan talo-osuuttaan lesken asuntolainan kiinnitykseen. Jos leski ei saa lainalleen muita vakuuksia kuin talo, pankki vaatii talon myyntiä.
Eli tarkoitatko nyt että olet sitä mieltä, että lesken asumisoikeus ei päde tilanteessa jossa talosta on yhteisvastuullista, vainajan kanssa yhdessä otettua velkaa puolet jäljellä, mikäli ei ole muuta antaa vakuudeksi kuin talo (joka on siis annettu vakuudeksi jo silloin kun laina on otettu) mikäli perilliset haluavat talon myydä?
No se lesken asumisoikeus ei ole sellainen ylivoimainen oikeus, jolla kumotaan pankin oikeus eräännyttää saatava kun velallinen menehtyy, tai velkojan oikeus saada velat maksettua kuolinpesältä, jos varoja löytyy eikä se kumoa perillisten oikeuttaa päättää omaisuudestaan, kuten siitä pantataanko heidän varallisuus ( osuus yhteisestä kodista) jonkun lainan vakuudeksi tai ei.
Edelleenkin se lesken asumisoikeus ns. suojaa siltä että perilliset voivat vaatia sen yhteisen kodin myymistä perintönsä saamiseksi, vaikka siihen asuntoon ei kohdistuisi yhtään lainaa. Tällaisessakin tilanteessa, jos leski jää asuttamaan yhteistä kotia ( leskihän ei välttämättä omista taloa ollenkaan) niin mikäli hän haluaa käyttää asuntoa lainan vakuudeksi, vaikka talon peruskorjausta varten, siihen tarvitaan kaikkien omistajien, myös niiden kuolinpesän osakkaiden suostumus.
Ei mene valitettavasti näin. Kiinnitykset pysyvät niin kauan kuin niillä taattu laina on maksettu. Niitä ei voi yksipuolisella päätöksellä vetää pois. Eli käytännössä voit ostaakin asunnon, jossa on kiinnityksiä takuina myyjän lainoille, eikä rasite raukea kaupan johdosta. Pankki luopuu panttikirjoista kun saa suorituksen. Lesken asumisoikeus kuitenkin estää pantin lunastamisen ilman hänen suostumustaan, vrt. lapset eivät voi myöskään pantata osuuttaan muualle ilman lesken suostumusta. Jos vainajalla on muuta omaisuutta, maksetaan tästä lähtökohtaisesti hänen osuutensa velasta pois, jolloin leski vastaa jäljelle jääneestä velastaan, eli puolikkaasta. Muuten tulee kyseeseen omistussuhteiden muutos lesken eduksi lainanlyhennyksen suhteessa.
Toki myös niin, ettei leski tosiaan voi käyttää panttikirjaa muiden lainojen vakuudeksi ilman muiden omistajien suostumusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pankin ei ole pakko antaa tai jatkaa sitä lainaa
Perilliset eli lapset omistavat myös puolet talosta eikä heidän ole pakko suostua antamaan talo-osuuttaan lesken asuntolainan kiinnitykseen. Jos leski ei saa lainalleen muita vakuuksia kuin talo, pankki vaatii talon myyntiä.
Eli tarkoitatko nyt että olet sitä mieltä, että lesken asumisoikeus ei päde tilanteessa jossa talosta on yhteisvastuullista, vainajan kanssa yhdessä otettua velkaa puolet jäljellä, mikäli ei ole muuta antaa vakuudeksi kuin talo (joka on siis annettu vakuudeksi jo silloin kun laina on otettu) mikäli perilliset haluavat talon myydä?
No se lesken asumisoikeus ei ole sellainen ylivoimainen oikeus, jolla kumotaan pankin oikeus eräännyttää saatava kun velallinen menehtyy, tai velkojan oikeus saada velat maksettua kuolinpesältä, jos varoja löytyy eikä se kumoa perillisten oikeuttaa päättää omaisuudestaan, kuten siitä pantataanko heidän varallisuus ( osuus yhteisestä kodista) jonkun lainan vakuudeksi tai ei.
Edelleenkin se lesken asumisoikeus ns. suojaa siltä että perilliset voivat vaatia sen yhteisen kodin myymistä perintönsä saamiseksi, vaikka siihen asuntoon ei kohdistuisi yhtään lainaa. Tällaisessakin tilanteessa, jos leski jää asuttamaan yhteistä kotia ( leskihän ei välttämättä omista taloa ollenkaan) niin mikäli hän haluaa käyttää asuntoa lainan vakuudeksi, vaikka talon peruskorjausta varten, siihen tarvitaan kaikkien omistajien, myös niiden kuolinpesän osakkaiden suostumus.
Ei mene valitettavasti näin. Kiinnitykset pysyvät niin kauan kuin niillä taattu laina on maksettu. Niitä ei voi yksipuolisella päätöksellä vetää pois. Eli käytännössä voit ostaakin asunnon, jossa on kiinnityksiä takuina myyjän lainoille, eikä rasite raukea kaupan johdosta. Pankki luopuu panttikirjoista kun saa suorituksen. Lesken asumisoikeus kuitenkin estää pantin lunastamisen ilman hänen suostumustaan, vrt. lapset eivät voi myöskään pantata osuuttaan muualle ilman lesken suostumusta. Jos vainajalla on muuta omaisuutta, maksetaan tästä lähtökohtaisesti hänen osuutensa velasta pois, jolloin leski vastaa jäljelle jääneestä velastaan, eli puolikkaasta. Muuten tulee kyseeseen omistussuhteiden muutos lesken eduksi lainanlyhennyksen suhteessa.
Toki myös niin, ettei leski tosiaan voi käyttää panttikirjaa muiden lainojen vakuudeksi ilman muiden omistajien suostumusta.
Väärin. Kiinnitykset ovan ihan oma asiansa tässä menee taas kaikki termit sekaisin. Kiinnitysten olemassa ololla ja määrällä ei suoraan tekemistä minkään lainan kanssa, eli kiinnityksiä voi olla vaikka miljoonan edestä ja lainaa ei ollenkaan. Muuten tuosta alun sepustuksesta ei saa mitään selvää, sanom tämän rahoitusneuvojana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pankin ei ole pakko antaa tai jatkaa sitä lainaa
Perilliset eli lapset omistavat myös puolet talosta eikä heidän ole pakko suostua antamaan talo-osuuttaan lesken asuntolainan kiinnitykseen. Jos leski ei saa lainalleen muita vakuuksia kuin talo, pankki vaatii talon myyntiä.
Eli tarkoitatko nyt että olet sitä mieltä, että lesken asumisoikeus ei päde tilanteessa jossa talosta on yhteisvastuullista, vainajan kanssa yhdessä otettua velkaa puolet jäljellä, mikäli ei ole muuta antaa vakuudeksi kuin talo (joka on siis annettu vakuudeksi jo silloin kun laina on otettu) mikäli perilliset haluavat talon myydä?
No se lesken asumisoikeus ei ole sellainen ylivoimainen oikeus, jolla kumotaan pankin oikeus eräännyttää saatava kun velallinen menehtyy, tai velkojan oikeus saada velat maksettua kuolinpesältä, jos varoja löytyy eikä se kumoa perillisten oikeuttaa päättää omaisuudestaan, kuten siitä pantataanko heidän varallisuus ( osuus yhteisestä kodista) jonkun lainan vakuudeksi tai ei.
Edelleenkin se lesken asumisoikeus ns. suojaa siltä että perilliset voivat vaatia sen yhteisen kodin myymistä perintönsä saamiseksi, vaikka siihen asuntoon ei kohdistuisi yhtään lainaa. Tällaisessakin tilanteessa, jos leski jää asuttamaan yhteistä kotia ( leskihän ei välttämättä omista taloa ollenkaan) niin mikäli hän haluaa käyttää asuntoa lainan vakuudeksi, vaikka talon peruskorjausta varten, siihen tarvitaan kaikkien omistajien, myös niiden kuolinpesän osakkaiden suostumus.
Ei mene valitettavasti näin. Kiinnitykset pysyvät niin kauan kuin niillä taattu laina on maksettu. Niitä ei voi yksipuolisella päätöksellä vetää pois. Eli käytännössä voit ostaakin asunnon, jossa on kiinnityksiä takuina myyjän lainoille, eikä rasite raukea kaupan johdosta. Pankki luopuu panttikirjoista kun saa suorituksen. Lesken asumisoikeus kuitenkin estää pantin lunastamisen ilman hänen suostumustaan, vrt. lapset eivät voi myöskään pantata osuuttaan muualle ilman lesken suostumusta. Jos vainajalla on muuta omaisuutta, maksetaan tästä lähtökohtaisesti hänen osuutensa velasta pois, jolloin leski vastaa jäljelle jääneestä velastaan, eli puolikkaasta. Muuten tulee kyseeseen omistussuhteiden muutos lesken eduksi lainanlyhennyksen suhteessa.
Toki myös niin, ettei leski tosiaan voi käyttää panttikirjaa muiden lainojen vakuudeksi ilman muiden omistajien suostumusta.
Väärin. Kiinnitykset ovan ihan oma asiansa tässä menee taas kaikki termit sekaisin. Kiinnitysten olemassa ololla ja määrällä ei suoraan tekemistä minkään lainan kanssa, eli kiinnityksiä voi olla vaikka miljoonan edestä ja lainaa ei ollenkaan. Muuten tuosta alun sepustuksesta ei saa mitään selvää, sanom tämän rahoitusneuvojana.
No joo voi olla, mutta jos kiinnitys on kiinnitetty jonkin lainan pantiksi, ei se pantti purkaudu omistajanvaihdoksen tms. myötä, vaan silloin kuin kiinnitys vapautetaan, yleensä velan maksun myötä. Käytin vain esimerkkinä sitä, että periminen, tai muu omistajanvaihdos ei vapauta automaattisesti jo tehdystä sopimuksesta, vaan se voidaan purkaa vain tiettyjä ehtoja vastaan. Jos perit lainaan kiinnitetyn omaisuuden, ei se kiinnitys mihinkään häviä, vaikka et ole itse pantista sopinut.
Eli. Pankki voi pitää ja tulee pitämään koko osakekirjan vakuutena itsellään, oli perilliset mieltä tahansa. Rahaa vastaan sen saa ulos, mutta lesken hallintaoikeus estää tämän toteuttamisen myynnistä saatavilla varoilla.
Terv. Ei-rahoitusneuvoja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pankin ei ole pakko antaa tai jatkaa sitä lainaa
Perilliset eli lapset omistavat myös puolet talosta eikä heidän ole pakko suostua antamaan talo-osuuttaan lesken asuntolainan kiinnitykseen. Jos leski ei saa lainalleen muita vakuuksia kuin talo, pankki vaatii talon myyntiä.
Eli tarkoitatko nyt että olet sitä mieltä, että lesken asumisoikeus ei päde tilanteessa jossa talosta on yhteisvastuullista, vainajan kanssa yhdessä otettua velkaa puolet jäljellä, mikäli ei ole muuta antaa vakuudeksi kuin talo (joka on siis annettu vakuudeksi jo silloin kun laina on otettu) mikäli perilliset haluavat talon myydä?
No se lesken asumisoikeus ei ole sellainen ylivoimainen oikeus, jolla kumotaan pankin oikeus eräännyttää saatava kun velallinen menehtyy, tai velkojan oikeus saada velat maksettua kuolinpesältä, jos varoja löytyy eikä se kumoa perillisten oikeuttaa päättää omaisuudestaan, kuten siitä pantataanko heidän varallisuus ( osuus yhteisestä kodista) jonkun lainan vakuudeksi tai ei.
Edelleenkin se lesken asumisoikeus ns. suojaa siltä että perilliset voivat vaatia sen yhteisen kodin myymistä perintönsä saamiseksi, vaikka siihen asuntoon ei kohdistuisi yhtään lainaa. Tällaisessakin tilanteessa, jos leski jää asuttamaan yhteistä kotia ( leskihän ei välttämättä omista taloa ollenkaan) niin mikäli hän haluaa käyttää asuntoa lainan vakuudeksi, vaikka talon peruskorjausta varten, siihen tarvitaan kaikkien omistajien, myös niiden kuolinpesän osakkaiden suostumus.
Ei mene valitettavasti näin. Kiinnitykset pysyvät niin kauan kuin niillä taattu laina on maksettu. Niitä ei voi yksipuolisella päätöksellä vetää pois. Eli käytännössä voit ostaakin asunnon, jossa on kiinnityksiä takuina myyjän lainoille, eikä rasite raukea kaupan johdosta. Pankki luopuu panttikirjoista kun saa suorituksen. Lesken asumisoikeus kuitenkin estää pantin lunastamisen ilman hänen suostumustaan, vrt. lapset eivät voi myöskään pantata osuuttaan muualle ilman lesken suostumusta. Jos vainajalla on muuta omaisuutta, maksetaan tästä lähtökohtaisesti hänen osuutensa velasta pois, jolloin leski vastaa jäljelle jääneestä velastaan, eli puolikkaasta. Muuten tulee kyseeseen omistussuhteiden muutos lesken eduksi lainanlyhennyksen suhteessa.
Toki myös niin, ettei leski tosiaan voi käyttää panttikirjaa muiden lainojen vakuudeksi ilman muiden omistajien suostumusta.
Väärin. Kiinnitykset ovan ihan oma asiansa tässä menee taas kaikki termit sekaisin. Kiinnitysten olemassa ololla ja määrällä ei suoraan tekemistä minkään lainan kanssa, eli kiinnityksiä voi olla vaikka miljoonan edestä ja lainaa ei ollenkaan. Muuten tuosta alun sepustuksesta ei saa mitään selvää, sanom tämän rahoitusneuvojana.
No joo voi olla, mutta jos kiinnitys on kiinnitetty jonkin lainan pantiksi, ei se pantti purkaudu omistajanvaihdoksen tms. myötä, vaan silloin kuin kiinnitys vapautetaan, yleensä velan maksun myötä. Käytin vain esimerkkinä sitä, että periminen, tai muu omistajanvaihdos ei vapauta automaattisesti jo tehdystä sopimuksesta, vaan se voidaan purkaa vain tiettyjä ehtoja vastaan. Jos perit lainaan kiinnitetyn omaisuuden, ei se kiinnitys mihinkään häviä, vaikka et ole itse pantista sopinut.
Eli. Pankki voi pitää ja tulee pitämään koko osakekirjan vakuutena itsellään, oli perilliset mieltä tahansa. Rahaa vastaan sen saa ulos, mutta lesken hallintaoikeus estää tämän toteuttamisen myynnistä saatavilla varoilla.
Terv. Ei-rahoitusneuvoja
No tämä menee jo omaan oikeustajuun. Eli kun on olemassa talo vakuutena lainalle, ja laina yhteisvastuullista vainajan ja lesken kesken, niin miten se talo yhtäkkiä pomppaa sieltä vakuudesta pois siksi että toinen lainaajista menehtyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pankin ei ole pakko antaa tai jatkaa sitä lainaa
Perilliset eli lapset omistavat myös puolet talosta eikä heidän ole pakko suostua antamaan talo-osuuttaan lesken asuntolainan kiinnitykseen. Jos leski ei saa lainalleen muita vakuuksia kuin talo, pankki vaatii talon myyntiä.
Eli tarkoitatko nyt että olet sitä mieltä, että lesken asumisoikeus ei päde tilanteessa jossa talosta on yhteisvastuullista, vainajan kanssa yhdessä otettua velkaa puolet jäljellä, mikäli ei ole muuta antaa vakuudeksi kuin talo (joka on siis annettu vakuudeksi jo silloin kun laina on otettu) mikäli perilliset haluavat talon myydä?
No se lesken asumisoikeus ei ole sellainen ylivoimainen oikeus, jolla kumotaan pankin oikeus eräännyttää saatava kun velallinen menehtyy, tai velkojan oikeus saada velat maksettua kuolinpesältä, jos varoja löytyy eikä se kumoa perillisten oikeuttaa päättää omaisuudestaan, kuten siitä pantataanko heidän varallisuus ( osuus yhteisestä kodista) jonkun lainan vakuudeksi tai ei.
Edelleenkin se lesken asumisoikeus ns. suojaa siltä että perilliset voivat vaatia sen yhteisen kodin myymistä perintönsä saamiseksi, vaikka siihen asuntoon ei kohdistuisi yhtään lainaa. Tällaisessakin tilanteessa, jos leski jää asuttamaan yhteistä kotia ( leskihän ei välttämättä omista taloa ollenkaan) niin mikäli hän haluaa käyttää asuntoa lainan vakuudeksi, vaikka talon peruskorjausta varten, siihen tarvitaan kaikkien omistajien, myös niiden kuolinpesän osakkaiden suostumus.
Ei mene valitettavasti näin. Kiinnitykset pysyvät niin kauan kuin niillä taattu laina on maksettu. Niitä ei voi yksipuolisella päätöksellä vetää pois. Eli käytännössä voit ostaakin asunnon, jossa on kiinnityksiä takuina myyjän lainoille, eikä rasite raukea kaupan johdosta. Pankki luopuu panttikirjoista kun saa suorituksen. Lesken asumisoikeus kuitenkin estää pantin lunastamisen ilman hänen suostumustaan, vrt. lapset eivät voi myöskään pantata osuuttaan muualle ilman lesken suostumusta. Jos vainajalla on muuta omaisuutta, maksetaan tästä lähtökohtaisesti hänen osuutensa velasta pois, jolloin leski vastaa jäljelle jääneestä velastaan, eli puolikkaasta. Muuten tulee kyseeseen omistussuhteiden muutos lesken eduksi lainanlyhennyksen suhteessa.
Toki myös niin, ettei leski tosiaan voi käyttää panttikirjaa muiden lainojen vakuudeksi ilman muiden omistajien suostumusta.
Väärin. Kiinnitykset ovan ihan oma asiansa tässä menee taas kaikki termit sekaisin. Kiinnitysten olemassa ololla ja määrällä ei suoraan tekemistä minkään lainan kanssa, eli kiinnityksiä voi olla vaikka miljoonan edestä ja lainaa ei ollenkaan. Muuten tuosta alun sepustuksesta ei saa mitään selvää, sanom tämän rahoitusneuvojana.
No joo voi olla, mutta jos kiinnitys on kiinnitetty jonkin lainan pantiksi, ei se pantti purkaudu omistajanvaihdoksen tms. myötä, vaan silloin kuin kiinnitys vapautetaan, yleensä velan maksun myötä. Käytin vain esimerkkinä sitä, että periminen, tai muu omistajanvaihdos ei vapauta automaattisesti jo tehdystä sopimuksesta, vaan se voidaan purkaa vain tiettyjä ehtoja vastaan. Jos perit lainaan kiinnitetyn omaisuuden, ei se kiinnitys mihinkään häviä, vaikka et ole itse pantista sopinut.
Eli. Pankki voi pitää ja tulee pitämään koko osakekirjan vakuutena itsellään, oli perilliset mieltä tahansa. Rahaa vastaan sen saa ulos, mutta lesken hallintaoikeus estää tämän toteuttamisen myynnistä saatavilla varoilla.
Terv. Ei-rahoitusneuvoja
No tämä menee jo omaan oikeustajuun. Eli kun on olemassa talo vakuutena lainalle, ja laina yhteisvastuullista vainajan ja lesken kesken, niin miten se talo yhtäkkiä pomppaa sieltä vakuudesta pois siksi että toinen lainaajista menehtyy.
Tuossa ei-rahoitusneuvojan tekstissä oli taas ihan hirveästi asiavirheitä.
Missään ei ole sanottu ettei lainan vakuutena oleva omaisuus ”pomppaa” pois, kun toinen velallisista ja omistajista kuolee. Se on yhä lesken ja vainajan yhteisvastuullisen lainan vakuutena kuten ennen kuolemaa. Mutta kun velallinen kuolee, niin pankki voi eräännyttää lainan kokonaisuudessaa. Eli pankki sanoo että laina maksetaan pois, tai pankki lähtee realisoimaan sitä vakuutena olevaa kotia. Ja tästä nämä kaikki ongelmat niin sanotusti lähtevät. Eli lesken pitää neuvotella tilanne uudestaan pankin kanssa, tarvitaan uusi laina ja uudet panttaukset, jossa on kuolinpesän osakkaiden hyväksyntä. Jos osakkaat eivät laita nimeään paperiin, niin silloin se talo täytyy myydä, koska pankilla on oikeus saada velka maksetuksi. Ja tällöin se lesken asumisoikeus ei toteudu, mutta se ei johtuu velkojien oikeudesta, ei suoraan osakkaiden tahdosta, vaikka heillä on suuri rooli asiassa.
521 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pankin ei ole pakko antaa tai jatkaa sitä lainaa
Perilliset eli lapset omistavat myös puolet talosta eikä heidän ole pakko suostua antamaan talo-osuuttaan lesken asuntolainan kiinnitykseen. Jos leski ei saa lainalleen muita vakuuksia kuin talo, pankki vaatii talon myyntiä.
Eli tarkoitatko nyt että olet sitä mieltä, että lesken asumisoikeus ei päde tilanteessa jossa talosta on yhteisvastuullista, vainajan kanssa yhdessä otettua velkaa puolet jäljellä, mikäli ei ole muuta antaa vakuudeksi kuin talo (joka on siis annettu vakuudeksi jo silloin kun laina on otettu) mikäli perilliset haluavat talon myydä?
No se lesken asumisoikeus ei ole sellainen ylivoimainen oikeus, jolla kumotaan pankin oikeus eräännyttää saatava kun velallinen menehtyy, tai velkojan oikeus saada velat maksettua kuolinpesältä, jos varoja löytyy eikä se kumoa perillisten oikeuttaa päättää omaisuudestaan, kuten siitä pantataanko heidän varallisuus ( osuus yhteisestä kodista) jonkun lainan vakuudeksi tai ei.
Edelleenkin se lesken asumisoikeus ns. suojaa siltä että perilliset voivat vaatia sen yhteisen kodin myymistä perintönsä saamiseksi, vaikka siihen asuntoon ei kohdistuisi yhtään lainaa. Tällaisessakin tilanteessa, jos leski jää asuttamaan yhteistä kotia ( leskihän ei välttämättä omista taloa ollenkaan) niin mikäli hän haluaa käyttää asuntoa lainan vakuudeksi, vaikka talon peruskorjausta varten, siihen tarvitaan kaikkien omistajien, myös niiden kuolinpesän osakkaiden suostumus.
Ei mene valitettavasti näin. Kiinnitykset pysyvät niin kauan kuin niillä taattu laina on maksettu. Niitä ei voi yksipuolisella päätöksellä vetää pois. Eli käytännössä voit ostaakin asunnon, jossa on kiinnityksiä takuina myyjän lainoille, eikä rasite raukea kaupan johdosta. Pankki luopuu panttikirjoista kun saa suorituksen. Lesken asumisoikeus kuitenkin estää pantin lunastamisen ilman hänen suostumustaan, vrt. lapset eivät voi myöskään pantata osuuttaan muualle ilman lesken suostumusta. Jos vainajalla on muuta omaisuutta, maksetaan tästä lähtökohtaisesti hänen osuutensa velasta pois, jolloin leski vastaa jäljelle jääneestä velastaan, eli puolikkaasta. Muuten tulee kyseeseen omistussuhteiden muutos lesken eduksi lainanlyhennyksen suhteessa.
Toki myös niin, ettei leski tosiaan voi käyttää panttikirjaa muiden lainojen vakuudeksi ilman muiden omistajien suostumusta.
Väärin. Kiinnitykset ovan ihan oma asiansa tässä menee taas kaikki termit sekaisin. Kiinnitysten olemassa ololla ja määrällä ei suoraan tekemistä minkään lainan kanssa, eli kiinnityksiä voi olla vaikka miljoonan edestä ja lainaa ei ollenkaan. Muuten tuosta alun sepustuksesta ei saa mitään selvää, sanom tämän rahoitusneuvojana.
No joo voi olla, mutta jos kiinnitys on kiinnitetty jonkin lainan pantiksi, ei se pantti purkaudu omistajanvaihdoksen tms. myötä, vaan silloin kuin kiinnitys vapautetaan, yleensä velan maksun myötä. Käytin vain esimerkkinä sitä, että periminen, tai muu omistajanvaihdos ei vapauta automaattisesti jo tehdystä sopimuksesta, vaan se voidaan purkaa vain tiettyjä ehtoja vastaan. Jos perit lainaan kiinnitetyn omaisuuden, ei se kiinnitys mihinkään häviä, vaikka et ole itse pantista sopinut.
Eli. Pankki voi pitää ja tulee pitämään koko osakekirjan vakuutena itsellään, oli perilliset mieltä tahansa. Rahaa vastaan sen saa ulos, mutta lesken hallintaoikeus estää tämän toteuttamisen myynnistä saatavilla varoilla.
Terv. Ei-rahoitusneuvoja
No tämä menee jo omaan oikeustajuun. Eli kun on olemassa talo vakuutena lainalle, ja laina yhteisvastuullista vainajan ja lesken kesken, niin miten se talo yhtäkkiä pomppaa sieltä vakuudesta pois siksi että toinen lainaajista menehtyy.
Tuossa ei-rahoitusneuvojan tekstissä oli taas ihan hirveästi asiavirheitä.
Missään ei ole sanottu ettei lainan vakuutena oleva omaisuus ”pomppaa” pois, kun toinen velallisista ja omistajista kuolee. Se on yhä lesken ja vainajan yhteisvastuullisen lainan vakuutena kuten ennen kuolemaa. Mutta kun velallinen kuolee, niin pankki voi eräännyttää lainan kokonaisuudessaa. Eli pankki sanoo että laina maksetaan pois, tai pankki lähtee realisoimaan sitä vakuutena olevaa kotia. Ja tästä nämä kaikki ongelmat niin sanotusti lähtevät. Eli lesken pitää neuvotella tilanne uudestaan pankin kanssa, tarvitaan uusi laina ja uudet panttaukset, jossa on kuolinpesän osakkaiden hyväksyntä. Jos osakkaat eivät laita nimeään paperiin, niin silloin se talo täytyy myydä, koska pankilla on oikeus saada velka maksetuksi. Ja tällöin se lesken asumisoikeus ei toteudu, mutta se ei johtuu velkojien oikeudesta, ei suoraan osakkaiden tahdosta, vaikka heillä on suuri rooli asiassa.
Juuri näin.
T. Kuolinpesän omistaman talon lainoja hoidellut
521 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pankin ei ole pakko antaa tai jatkaa sitä lainaa
Perilliset eli lapset omistavat myös puolet talosta eikä heidän ole pakko suostua antamaan talo-osuuttaan lesken asuntolainan kiinnitykseen. Jos leski ei saa lainalleen muita vakuuksia kuin talo, pankki vaatii talon myyntiä.
Eli tarkoitatko nyt että olet sitä mieltä, että lesken asumisoikeus ei päde tilanteessa jossa talosta on yhteisvastuullista, vainajan kanssa yhdessä otettua velkaa puolet jäljellä, mikäli ei ole muuta antaa vakuudeksi kuin talo (joka on siis annettu vakuudeksi jo silloin kun laina on otettu) mikäli perilliset haluavat talon myydä?
No se lesken asumisoikeus ei ole sellainen ylivoimainen oikeus, jolla kumotaan pankin oikeus eräännyttää saatava kun velallinen menehtyy, tai velkojan oikeus saada velat maksettua kuolinpesältä, jos varoja löytyy eikä se kumoa perillisten oikeuttaa päättää omaisuudestaan, kuten siitä pantataanko heidän varallisuus ( osuus yhteisestä kodista) jonkun lainan vakuudeksi tai ei.
Edelleenkin se lesken asumisoikeus ns. suojaa siltä että perilliset voivat vaatia sen yhteisen kodin myymistä perintönsä saamiseksi, vaikka siihen asuntoon ei kohdistuisi yhtään lainaa. Tällaisessakin tilanteessa, jos leski jää asuttamaan yhteistä kotia ( leskihän ei välttämättä omista taloa ollenkaan) niin mikäli hän haluaa käyttää asuntoa lainan vakuudeksi, vaikka talon peruskorjausta varten, siihen tarvitaan kaikkien omistajien, myös niiden kuolinpesän osakkaiden suostumus.
Ei mene valitettavasti näin. Kiinnitykset pysyvät niin kauan kuin niillä taattu laina on maksettu. Niitä ei voi yksipuolisella päätöksellä vetää pois. Eli käytännössä voit ostaakin asunnon, jossa on kiinnityksiä takuina myyjän lainoille, eikä rasite raukea kaupan johdosta. Pankki luopuu panttikirjoista kun saa suorituksen. Lesken asumisoikeus kuitenkin estää pantin lunastamisen ilman hänen suostumustaan, vrt. lapset eivät voi myöskään pantata osuuttaan muualle ilman lesken suostumusta. Jos vainajalla on muuta omaisuutta, maksetaan tästä lähtökohtaisesti hänen osuutensa velasta pois, jolloin leski vastaa jäljelle jääneestä velastaan, eli puolikkaasta. Muuten tulee kyseeseen omistussuhteiden muutos lesken eduksi lainanlyhennyksen suhteessa.
Toki myös niin, ettei leski tosiaan voi käyttää panttikirjaa muiden lainojen vakuudeksi ilman muiden omistajien suostumusta.
Väärin. Kiinnitykset ovan ihan oma asiansa tässä menee taas kaikki termit sekaisin. Kiinnitysten olemassa ololla ja määrällä ei suoraan tekemistä minkään lainan kanssa, eli kiinnityksiä voi olla vaikka miljoonan edestä ja lainaa ei ollenkaan. Muuten tuosta alun sepustuksesta ei saa mitään selvää, sanom tämän rahoitusneuvojana.
No joo voi olla, mutta jos kiinnitys on kiinnitetty jonkin lainan pantiksi, ei se pantti purkaudu omistajanvaihdoksen tms. myötä, vaan silloin kuin kiinnitys vapautetaan, yleensä velan maksun myötä. Käytin vain esimerkkinä sitä, että periminen, tai muu omistajanvaihdos ei vapauta automaattisesti jo tehdystä sopimuksesta, vaan se voidaan purkaa vain tiettyjä ehtoja vastaan. Jos perit lainaan kiinnitetyn omaisuuden, ei se kiinnitys mihinkään häviä, vaikka et ole itse pantista sopinut.
Eli. Pankki voi pitää ja tulee pitämään koko osakekirjan vakuutena itsellään, oli perilliset mieltä tahansa. Rahaa vastaan sen saa ulos, mutta lesken hallintaoikeus estää tämän toteuttamisen myynnistä saatavilla varoilla.
Terv. Ei-rahoitusneuvoja
No tämä menee jo omaan oikeustajuun. Eli kun on olemassa talo vakuutena lainalle, ja laina yhteisvastuullista vainajan ja lesken kesken, niin miten se talo yhtäkkiä pomppaa sieltä vakuudesta pois siksi että toinen lainaajista menehtyy.
Tuossa ei-rahoitusneuvojan tekstissä oli taas ihan hirveästi asiavirheitä.
Missään ei ole sanottu ettei lainan vakuutena oleva omaisuus ”pomppaa” pois, kun toinen velallisista ja omistajista kuolee. Se on yhä lesken ja vainajan yhteisvastuullisen lainan vakuutena kuten ennen kuolemaa. Mutta kun velallinen kuolee, niin pankki voi eräännyttää lainan kokonaisuudessaa. Eli pankki sanoo että laina maksetaan pois, tai pankki lähtee realisoimaan sitä vakuutena olevaa kotia. Ja tästä nämä kaikki ongelmat niin sanotusti lähtevät. Eli lesken pitää neuvotella tilanne uudestaan pankin kanssa, tarvitaan uusi laina ja uudet panttaukset, jossa on kuolinpesän osakkaiden hyväksyntä. Jos osakkaat eivät laita nimeään paperiin, niin silloin se talo täytyy myydä, koska pankilla on oikeus saada velka maksetuksi. Ja tällöin se lesken asumisoikeus ei toteudu, mutta se ei johtuu velkojien oikeudesta, ei suoraan osakkaiden tahdosta, vaikka heillä on suuri rooli asiassa.
Tällaista eräännyttämisehtoa ei kaikissa lainoissa ole ja vaikka olisikin, pyritään asia yleensä sovittelemaan.
https://op.media/talous/raha-ja-arki/mita-yhteiselle-lainalle-tapahtuu-…
521 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pankin ei ole pakko antaa tai jatkaa sitä lainaa
Perilliset eli lapset omistavat myös puolet talosta eikä heidän ole pakko suostua antamaan talo-osuuttaan lesken asuntolainan kiinnitykseen. Jos leski ei saa lainalleen muita vakuuksia kuin talo, pankki vaatii talon myyntiä.
Eli tarkoitatko nyt että olet sitä mieltä, että lesken asumisoikeus ei päde tilanteessa jossa talosta on yhteisvastuullista, vainajan kanssa yhdessä otettua velkaa puolet jäljellä, mikäli ei ole muuta antaa vakuudeksi kuin talo (joka on siis annettu vakuudeksi jo silloin kun laina on otettu) mikäli perilliset haluavat talon myydä?
No se lesken asumisoikeus ei ole sellainen ylivoimainen oikeus, jolla kumotaan pankin oikeus eräännyttää saatava kun velallinen menehtyy, tai velkojan oikeus saada velat maksettua kuolinpesältä, jos varoja löytyy eikä se kumoa perillisten oikeuttaa päättää omaisuudestaan, kuten siitä pantataanko heidän varallisuus ( osuus yhteisestä kodista) jonkun lainan vakuudeksi tai ei.
Edelleenkin se lesken asumisoikeus ns. suojaa siltä että perilliset voivat vaatia sen yhteisen kodin myymistä perintönsä saamiseksi, vaikka siihen asuntoon ei kohdistuisi yhtään lainaa. Tällaisessakin tilanteessa, jos leski jää asuttamaan yhteistä kotia ( leskihän ei välttämättä omista taloa ollenkaan) niin mikäli hän haluaa käyttää asuntoa lainan vakuudeksi, vaikka talon peruskorjausta varten, siihen tarvitaan kaikkien omistajien, myös niiden kuolinpesän osakkaiden suostumus.
Ei mene valitettavasti näin. Kiinnitykset pysyvät niin kauan kuin niillä taattu laina on maksettu. Niitä ei voi yksipuolisella päätöksellä vetää pois. Eli käytännössä voit ostaakin asunnon, jossa on kiinnityksiä takuina myyjän lainoille, eikä rasite raukea kaupan johdosta. Pankki luopuu panttikirjoista kun saa suorituksen. Lesken asumisoikeus kuitenkin estää pantin lunastamisen ilman hänen suostumustaan, vrt. lapset eivät voi myöskään pantata osuuttaan muualle ilman lesken suostumusta. Jos vainajalla on muuta omaisuutta, maksetaan tästä lähtökohtaisesti hänen osuutensa velasta pois, jolloin leski vastaa jäljelle jääneestä velastaan, eli puolikkaasta. Muuten tulee kyseeseen omistussuhteiden muutos lesken eduksi lainanlyhennyksen suhteessa.
Toki myös niin, ettei leski tosiaan voi käyttää panttikirjaa muiden lainojen vakuudeksi ilman muiden omistajien suostumusta.
Väärin. Kiinnitykset ovan ihan oma asiansa tässä menee taas kaikki termit sekaisin. Kiinnitysten olemassa ololla ja määrällä ei suoraan tekemistä minkään lainan kanssa, eli kiinnityksiä voi olla vaikka miljoonan edestä ja lainaa ei ollenkaan. Muuten tuosta alun sepustuksesta ei saa mitään selvää, sanom tämän rahoitusneuvojana.
No joo voi olla, mutta jos kiinnitys on kiinnitetty jonkin lainan pantiksi, ei se pantti purkaudu omistajanvaihdoksen tms. myötä, vaan silloin kuin kiinnitys vapautetaan, yleensä velan maksun myötä. Käytin vain esimerkkinä sitä, että periminen, tai muu omistajanvaihdos ei vapauta automaattisesti jo tehdystä sopimuksesta, vaan se voidaan purkaa vain tiettyjä ehtoja vastaan. Jos perit lainaan kiinnitetyn omaisuuden, ei se kiinnitys mihinkään häviä, vaikka et ole itse pantista sopinut.
Eli. Pankki voi pitää ja tulee pitämään koko osakekirjan vakuutena itsellään, oli perilliset mieltä tahansa. Rahaa vastaan sen saa ulos, mutta lesken hallintaoikeus estää tämän toteuttamisen myynnistä saatavilla varoilla.
Terv. Ei-rahoitusneuvoja
No tämä menee jo omaan oikeustajuun. Eli kun on olemassa talo vakuutena lainalle, ja laina yhteisvastuullista vainajan ja lesken kesken, niin miten se talo yhtäkkiä pomppaa sieltä vakuudesta pois siksi että toinen lainaajista menehtyy.
Tuossa ei-rahoitusneuvojan tekstissä oli taas ihan hirveästi asiavirheitä.
Missään ei ole sanottu ettei lainan vakuutena oleva omaisuus ”pomppaa” pois, kun toinen velallisista ja omistajista kuolee. Se on yhä lesken ja vainajan yhteisvastuullisen lainan vakuutena kuten ennen kuolemaa. Mutta kun velallinen kuolee, niin pankki voi eräännyttää lainan kokonaisuudessaa. Eli pankki sanoo että laina maksetaan pois, tai pankki lähtee realisoimaan sitä vakuutena olevaa kotia. Ja tästä nämä kaikki ongelmat niin sanotusti lähtevät. Eli lesken pitää neuvotella tilanne uudestaan pankin kanssa, tarvitaan uusi laina ja uudet panttaukset, jossa on kuolinpesän osakkaiden hyväksyntä. Jos osakkaat eivät laita nimeään paperiin, niin silloin se talo täytyy myydä, koska pankilla on oikeus saada velka maksetuksi. Ja tällöin se lesken asumisoikeus ei toteudu, mutta se ei johtuu velkojien oikeudesta, ei suoraan osakkaiden tahdosta, vaikka heillä on suuri rooli asiassa.
Pankille on aina edullisempaa saada lyhennykset korkoineen kuin lähteä vaatimaan saataviaan pois, tämän vuoksihan lainoja myönnetään. Se on bisnestä. Joku pakkomyynti on siis viimesijainen keino maksuvaikeuksien myötä, mielekkäämpää pankille sovitella asiaa. Pankkia ei valitettavasti kiinnosta perillisten käsiksipääsy perintöön.
Vierailija kirjoitti:
521 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pankin ei ole pakko antaa tai jatkaa sitä lainaa
Perilliset eli lapset omistavat myös puolet talosta eikä heidän ole pakko suostua antamaan talo-osuuttaan lesken asuntolainan kiinnitykseen. Jos leski ei saa lainalleen muita vakuuksia kuin talo, pankki vaatii talon myyntiä.
Eli tarkoitatko nyt että olet sitä mieltä, että lesken asumisoikeus ei päde tilanteessa jossa talosta on yhteisvastuullista, vainajan kanssa yhdessä otettua velkaa puolet jäljellä, mikäli ei ole muuta antaa vakuudeksi kuin talo (joka on siis annettu vakuudeksi jo silloin kun laina on otettu) mikäli perilliset haluavat talon myydä?
No se lesken asumisoikeus ei ole sellainen ylivoimainen oikeus, jolla kumotaan pankin oikeus eräännyttää saatava kun velallinen menehtyy, tai velkojan oikeus saada velat maksettua kuolinpesältä, jos varoja löytyy eikä se kumoa perillisten oikeuttaa päättää omaisuudestaan, kuten siitä pantataanko heidän varallisuus ( osuus yhteisestä kodista) jonkun lainan vakuudeksi tai ei.
Edelleenkin se lesken asumisoikeus ns. suojaa siltä että perilliset voivat vaatia sen yhteisen kodin myymistä perintönsä saamiseksi, vaikka siihen asuntoon ei kohdistuisi yhtään lainaa. Tällaisessakin tilanteessa, jos leski jää asuttamaan yhteistä kotia ( leskihän ei välttämättä omista taloa ollenkaan) niin mikäli hän haluaa käyttää asuntoa lainan vakuudeksi, vaikka talon peruskorjausta varten, siihen tarvitaan kaikkien omistajien, myös niiden kuolinpesän osakkaiden suostumus.
Ei mene valitettavasti näin. Kiinnitykset pysyvät niin kauan kuin niillä taattu laina on maksettu. Niitä ei voi yksipuolisella päätöksellä vetää pois. Eli käytännössä voit ostaakin asunnon, jossa on kiinnityksiä takuina myyjän lainoille, eikä rasite raukea kaupan johdosta. Pankki luopuu panttikirjoista kun saa suorituksen. Lesken asumisoikeus kuitenkin estää pantin lunastamisen ilman hänen suostumustaan, vrt. lapset eivät voi myöskään pantata osuuttaan muualle ilman lesken suostumusta. Jos vainajalla on muuta omaisuutta, maksetaan tästä lähtökohtaisesti hänen osuutensa velasta pois, jolloin leski vastaa jäljelle jääneestä velastaan, eli puolikkaasta. Muuten tulee kyseeseen omistussuhteiden muutos lesken eduksi lainanlyhennyksen suhteessa.
Toki myös niin, ettei leski tosiaan voi käyttää panttikirjaa muiden lainojen vakuudeksi ilman muiden omistajien suostumusta.
Väärin. Kiinnitykset ovan ihan oma asiansa tässä menee taas kaikki termit sekaisin. Kiinnitysten olemassa ololla ja määrällä ei suoraan tekemistä minkään lainan kanssa, eli kiinnityksiä voi olla vaikka miljoonan edestä ja lainaa ei ollenkaan. Muuten tuosta alun sepustuksesta ei saa mitään selvää, sanom tämän rahoitusneuvojana.
No joo voi olla, mutta jos kiinnitys on kiinnitetty jonkin lainan pantiksi, ei se pantti purkaudu omistajanvaihdoksen tms. myötä, vaan silloin kuin kiinnitys vapautetaan, yleensä velan maksun myötä. Käytin vain esimerkkinä sitä, että periminen, tai muu omistajanvaihdos ei vapauta automaattisesti jo tehdystä sopimuksesta, vaan se voidaan purkaa vain tiettyjä ehtoja vastaan. Jos perit lainaan kiinnitetyn omaisuuden, ei se kiinnitys mihinkään häviä, vaikka et ole itse pantista sopinut.
Eli. Pankki voi pitää ja tulee pitämään koko osakekirjan vakuutena itsellään, oli perilliset mieltä tahansa. Rahaa vastaan sen saa ulos, mutta lesken hallintaoikeus estää tämän toteuttamisen myynnistä saatavilla varoilla.
Terv. Ei-rahoitusneuvoja
No tämä menee jo omaan oikeustajuun. Eli kun on olemassa talo vakuutena lainalle, ja laina yhteisvastuullista vainajan ja lesken kesken, niin miten se talo yhtäkkiä pomppaa sieltä vakuudesta pois siksi että toinen lainaajista menehtyy.
Tuossa ei-rahoitusneuvojan tekstissä oli taas ihan hirveästi asiavirheitä.
Missään ei ole sanottu ettei lainan vakuutena oleva omaisuus ”pomppaa” pois, kun toinen velallisista ja omistajista kuolee. Se on yhä lesken ja vainajan yhteisvastuullisen lainan vakuutena kuten ennen kuolemaa. Mutta kun velallinen kuolee, niin pankki voi eräännyttää lainan kokonaisuudessaa. Eli pankki sanoo että laina maksetaan pois, tai pankki lähtee realisoimaan sitä vakuutena olevaa kotia. Ja tästä nämä kaikki ongelmat niin sanotusti lähtevät. Eli lesken pitää neuvotella tilanne uudestaan pankin kanssa, tarvitaan uusi laina ja uudet panttaukset, jossa on kuolinpesän osakkaiden hyväksyntä. Jos osakkaat eivät laita nimeään paperiin, niin silloin se talo täytyy myydä, koska pankilla on oikeus saada velka maksetuksi. Ja tällöin se lesken asumisoikeus ei toteudu, mutta se ei johtuu velkojien oikeudesta, ei suoraan osakkaiden tahdosta, vaikka heillä on suuri rooli asiassa.
Tällaista eräännyttämisehtoa ei kaikissa lainoissa ole ja vaikka olisikin, pyritään asia yleensä sovittelemaan.
https://op.media/talous/raha-ja-arki/mita-yhteiselle-lainalle-tapahtuu-…
Niin, siksi kirjoitin että pankki VOI eräännyttää. Mikäli leski jatkaa lainan maksamista kuten ennen ja mitään muutoksia ei tehdä lainoihin tai panttauksiin, niin sitten ongelmana on se, että leski maksaa lainaa tavallaan yli oman omistusosuuden, eli sanotaan että leski maksaa sen 90te lainaa loppuun, jolloin hän on maksanut 75% lainasta, mutta omistusosuus on kuitenkin se 50%. Tämä ei lesken kannalta ole järkevää, joten siitäkin syystä ne lainat pitää miettiä uudestaan.
Kyllä leski varmaan oman osuutensa pystyy maksamaan niinkuin tähänkin asti.
Perilliset sitten maksavat vainajan osuuden jos haluavat perintönsä.