Lue keskustelun säännöt.
Kysymys asunnon omistajuudesta (LAINAA JÄLJELLÄ) kun aviopuoliso kuolee(lesken asumisoikeus vs, lapset)
06.11.2020 |
Minulla ja miehelläni on yhteinen talo, josta on lainaa 90 000 jäljellä. Mikäli mieheni kuolee huomenna, niin miten menee perunkirjoitus/talon hoito siinä tapauksessa hänen lastensa osalta(ei yhteisiä lapsia)?
Minulla on lesken asumisoikeus, joten saan jäädä taloon asumaan, vaikka mieheni lapset omistavat perikuntana puolet talosta.
Kysymys 1
Minä jään yksin maksamaan lainaa taloon? vai pitääkö mieheni lasten maksaa miehen puolta lainasta?
2 jos maksan yksin lainaa pois, niin ei kai miehen lapsille kuulu minun maksamastani osuudesta mitään? Vai mitä jos maksan lottovoitolla koko lainan pois ensi vuonna, niin kuuluuko talosta edelleen puolet miehen lapsille?
Kommentit (250)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pankkilainen kirjoitti:
Täällä on taas paljon höpö höpöä.. ensinnäkin olette ilmeisesti avioliitossa, eli ensimmäiseksi tehdään ositus, senkin yhteydessä voi omistusoikeus muuttua. Mikäli kuolinpesällä ei ole muita varoja kuin asunto, ja velkoja kuitenkin on niin sitten velkojien oikeus on vahvempi kuin lesken hallintaoikeuden. Teidän tapauksessa suosittelisin käymään lakimiehen kanssa keskustelemassa tilanteesta.
Ainoa velkoja tässä olisi pankki, ja pystyisin maksamaan lainan pois yksin. Mutta ilmeisesti tämä ei oel mahdollista vaikka olisin avioleski, koska minun pitäisi myös maksaa meihen lapsille 45 000€
Olen siis käsittänyt lesken asumisokeuden väärin.
Toki jos lapsille sopii, että asut heidän osittain omistamassaan talossa, voitte näin keskenänne sopia.
Todennäköisesti lapset kuitenkin haluavat myydä talon ja saada perintöosuutensa rahana sen sijaan, että se on kenties vuosikymmeniä kiinni talossa. Varsinkin kun et ole heidän vanhempansa eivätkä he sinun osuuttasi tulevaisuudessa peri. Sinähän voi vaikka antaa talon rapistua niin huonoon kuntoon, että parikymmenen vuoden päästä siitä ei paljon mitään saa myydessä. Heidän kannalta parempi myydä saman tien.
Luulin, että se menee niin, että lapset maksavat isänsä osuuden lainasta ja minä omani ja saan asua siinä loppuelämän. Lapset perii sitten isänsä osuuden minun kuoltua.
Eihän lesken asumisoikeudesta ole sitten mitään hyötyä, jos lapset ei peri velkaa ja joudu maksamaan sitäKannattaa opiskelle perheoikeutta eikä luulla, ensinnäkään velat ei periydy, ja miehesi lapset eivät peri sinua ellet tee testamenttia heidän hyväksi. Lesken asumisoikeus suojelee sinua osakkaiden oikeudelta vaatia pesän varallisuuden realisoimista.
Oletko lukenut ketjua? Koko ajan väitetään että jos perikunta, eli miehen lapset haluavat myydä talon, niin se myydään, vaikka leski haluaisi jäädä siihen leskenoieudella asumaan. Jos kerran olet lukenut perheoikeutta, niin varmaan sitten voit vastata tähän kysymykseen?
Olen lukenut ketjua ja suurin osa vastauksista on höpö höpöä. Mutta jos kuolinpesällä on lainaa se tulee maksaa pois tietenkin, jos pesässä on varoja. Jos varallisuus on se asunto, niin velkojien oikeus saada saatavansa on suurempi kuin lesken asumisoikeus.
Se on vainajan ja lesken yhteisvastuullista lainaa. Ja perilliset kun eivät peri velkaa, niin koko velanhan pitäisi kuulua vain leskelle, eikä perillisille ollenkaan.
Viimeisessä kommentissa ei ole mitään järkeä. Kuolinpesän ja lesken yhteisvastuullinen laina jää kunnes se maksetaan pois, kuolinpesän osuus kuitataan kuolinpesän varoista tai realisoidaan varallisuutta kuten myydään asunto. Laina ei kuulu perillisille vaan on kuolinpesän nimissä.
Minne se jää? Jos velka on lesken ja vainajan yhteinen, eikä se siirry perillisille, vaan jää maksettavaksi leskelle, ja leski maksaa sitä pois itse, ja yksin, ja jää asumaan asuntoon leskenoikeudella, jota perikunta omistaaa 45 000 edestä(eli sen verran mitä vainaja kerkesi eläessään maksaa), ja leski lopulta 135 000 edestä, niin miksi pitäisi myydä talo ja maksaa laina pois, se sama laina jota leski on lyhentänyt vainajan kanssa, vielä vainajan elossa ollessa, ja kuoleman jälkeen siirtyy maksamaan sitä yksin?
Eikä leski saa juuri tässä tapauksessa jäädä asuntoon ilman että velkaa maksetaan pois, kun se laina kerran on yhteinen, ja leski sen itse maksaa? Miksi pitäisi leskenasumisoikeuden nojalla maksaa perillisille se 45 000, heti vainajan kuoleman jälkeen, kun leskenoikeus nimenomaan tarkoittaa sitä että leski saa sillä oikeudella jäädä asumaan yhteiseen taloon, ja perilliset nuolevat näppejään siihen asti kunnes leski joko myy sen perillisten kanssa yhdessä, tai heittää oman lusikkansa nurkkaan?
Tässä oli taas niin monta kohtaa pielessä.. Tarkoitan että lesken ja kuolinpesän yhteisvastuullinen laina jää olemaan sellaisenaan, kunnes sille tehdään jotain. Toki voi ottaa uuden lainan, jolla kuitataan vanha yhteisvastuullinen laina pois, maksaa sitä 90 te lainaa yksin siis, mutta harva haluaa maksaa toisten asuntolainaa. Omistusoikeudet ei liity mitenkään mihinkään jo maksettuihin osuuksiin, vaan jos vainaja on omistanut 50% ja hänellä on 2 lasta niin sitten kumpikin lapsi omistaa 25% ja leski sen 50%. Ja siis leski maksaisi koko lainaa, mutta ei se hänen omistusoikeuttaan muuttaisi, eli maksaisi sitä periaatteessa lasten puolesta.
Ei mene noin, koska velat vähennetään ensin osituksessa varallisuudesta, jolloin lasten osuudeksi jää alle 50 % talosta, mikäli leski maksaa loppulainan pois yksinään.
KIITOS!! Tätä olisin kysynyt seuraavaksi, mutta en osannut muotoilla sitä, joten kiitti! :)
Itse asiassa omistusosuuksien jakautuminen ei ole itsestään selvää. Vaikka oikeustajun mukaan lesken pitäisi saada 75 % ja lasten 25 %, jos leski ottaa koko asuntolainan maksettavakseen, se ei mene automaattisesti näin, vaan lesken pitää saada tähän päästäkseen aikaan sopimus vainajan lasten kanssa. Jos lapset eivät ko. sopimukseen suostu, voi leski joutua tyytymään siihen, että hän omistaa talosta 50 % ja vainajan lapset yhdessä 50 %, vaikka leski maksaakin talosta 75 %. Tai sitten leski voi hakea oikeudelta pesänjakajaa, mutta silloin lopputulos on epävarma ja lisäksi pesänjakajan palkkio voi nousta isoksi.
Tuo menee oikeustajuun ainoastaan siinä tapauksessa että perilliset maksavat myös isänsä lainan pois. Miten muka voi olla niin että perilliset saavatkin leskeltä rahaa puolikkaan talon muodossa, vaikka perivät ainoastaan isänsä? Jos lapset haluavat puolet talosta, niin heidänä tulisi maksaa se "loppu" mitä isältä jäi maksettavaa. Näin sanoo oma oikeustaju.
Perillisten ei tarvitse maksaa kuolinpesän lainoja, vaan ne hoidetaan kuolinpesän varoista. Jos leskelle on niin tärkeätä hinnalla millä hyvänsä jäädä taloon asumaan, mutta ei halua ostaa kuolinpesän osakkaiden osuuttaan, niin sitten jos pankki ja perilliset suostuvat hän voi tehdä tuollaisen epäedullisen ratkaisun. Aloittajalle tuntuu olevan kaikkien tärkeintä, ettei puolison lapset vaan saa penniäkään perintöä, eikä se että tilanteeseen ennakoisi mitenkään ja tekisi ratkaisuja, jotka hyödyttäisivät kaikkia osapuolia.
Höpsistä pönttöön, tilanne on teoreettinen. Laki sanoo selkeästi jotain, ja hyödyttämiset ja osapuolet on sitten erikseen. Ei kai se että leskellä on oikeus jäädä asuntoon leskenoikeuden nojalla voi tarkoittaa sitä että hän maksaa koko lopputalon, josta kauan sitten kuolleen vainajan lapset saa PUOLET, vaikka he eivät itse, eikä isänsä ole maksaneet siitä kuin 25%?
Omistusoikeus on se mikä papereissa lukee, riippumatta siitä kuka on lainaa maksanut. Ja papereilla tarkoitan lainhuutoa tai osakekirjaa.
Ja omistusoikeuttako ei voi muuttaa ilman perillisten suostumusta?? Eli jos leski haluaa jäädä taloon, niin hänen pitää suostua maksamaan koko lopputalo itse, eli maksaa samalla vainajan perillisille talonpuolikasta?
” Ja omistusoikeutta ei voi muuttaa ilman perillisten suostumusta?” Kysytkö tosissasi? Omistusoikeutta ei voi muuttaa ihan omien mielihalujensa mukaan, kas kummaa! Omistusoikeuksien muutos vaatii saannon, eli yleensä kauppakirja, tai vaikka lahjakirja tai perinnönjakosopimus.
Tarkkuutta peliin nyt. Jos lainaat kohdan, niin viittaa siihen, tai edes johonkin mitä ap on sanonut, äläkä laita sanoja toisten suuhun, ja viittaa niihin. Kaltaistesi takia nettikeskustelu on vaikeaa ja menee henkilökohtaisuuksiin. Häpeä.
Ainoa häpeä, jota tunnen on myötähäpeä kaltaistesi ja ap:n kantaisten ihmisten takia :D mahdotontahan täällä on tietää kuka kirjoittaa mitä. Muutenkin tällaiset asiat olisi helpompi selvittää kuin jollain vauva-palstalla. Kaikki vastukset löytuvät lainsäädännöstä ja itseasiassa tässä ketjussakin, jos vain kykenee ymmärtämään lukemansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pankkilainen kirjoitti:
Täällä on taas paljon höpö höpöä.. ensinnäkin olette ilmeisesti avioliitossa, eli ensimmäiseksi tehdään ositus, senkin yhteydessä voi omistusoikeus muuttua. Mikäli kuolinpesällä ei ole muita varoja kuin asunto, ja velkoja kuitenkin on niin sitten velkojien oikeus on vahvempi kuin lesken hallintaoikeuden. Teidän tapauksessa suosittelisin käymään lakimiehen kanssa keskustelemassa tilanteesta.
Ainoa velkoja tässä olisi pankki, ja pystyisin maksamaan lainan pois yksin. Mutta ilmeisesti tämä ei oel mahdollista vaikka olisin avioleski, koska minun pitäisi myös maksaa meihen lapsille 45 000€
Olen siis käsittänyt lesken asumisokeuden väärin.
Toki jos lapsille sopii, että asut heidän osittain omistamassaan talossa, voitte näin keskenänne sopia.
Todennäköisesti lapset kuitenkin haluavat myydä talon ja saada perintöosuutensa rahana sen sijaan, että se on kenties vuosikymmeniä kiinni talossa. Varsinkin kun et ole heidän vanhempansa eivätkä he sinun osuuttasi tulevaisuudessa peri. Sinähän voi vaikka antaa talon rapistua niin huonoon kuntoon, että parikymmenen vuoden päästä siitä ei paljon mitään saa myydessä. Heidän kannalta parempi myydä saman tien.
Luulin, että se menee niin, että lapset maksavat isänsä osuuden lainasta ja minä omani ja saan asua siinä loppuelämän. Lapset perii sitten isänsä osuuden minun kuoltua.
Eihän lesken asumisoikeudesta ole sitten mitään hyötyä, jos lapset ei peri velkaa ja joudu maksamaan sitäKannattaa opiskelle perheoikeutta eikä luulla, ensinnäkään velat ei periydy, ja miehesi lapset eivät peri sinua ellet tee testamenttia heidän hyväksi. Lesken asumisoikeus suojelee sinua osakkaiden oikeudelta vaatia pesän varallisuuden realisoimista.
Oletko lukenut ketjua? Koko ajan väitetään että jos perikunta, eli miehen lapset haluavat myydä talon, niin se myydään, vaikka leski haluaisi jäädä siihen leskenoieudella asumaan. Jos kerran olet lukenut perheoikeutta, niin varmaan sitten voit vastata tähän kysymykseen?
Olen lukenut ketjua ja suurin osa vastauksista on höpö höpöä. Mutta jos kuolinpesällä on lainaa se tulee maksaa pois tietenkin, jos pesässä on varoja. Jos varallisuus on se asunto, niin velkojien oikeus saada saatavansa on suurempi kuin lesken asumisoikeus.
Se on vainajan ja lesken yhteisvastuullista lainaa. Ja perilliset kun eivät peri velkaa, niin koko velanhan pitäisi kuulua vain leskelle, eikä perillisille ollenkaan.
Viimeisessä kommentissa ei ole mitään järkeä. Kuolinpesän ja lesken yhteisvastuullinen laina jää kunnes se maksetaan pois, kuolinpesän osuus kuitataan kuolinpesän varoista tai realisoidaan varallisuutta kuten myydään asunto. Laina ei kuulu perillisille vaan on kuolinpesän nimissä.
Minne se jää? Jos velka on lesken ja vainajan yhteinen, eikä se siirry perillisille, vaan jää maksettavaksi leskelle, ja leski maksaa sitä pois itse, ja yksin, ja jää asumaan asuntoon leskenoikeudella, jota perikunta omistaaa 45 000 edestä(eli sen verran mitä vainaja kerkesi eläessään maksaa), ja leski lopulta 135 000 edestä, niin miksi pitäisi myydä talo ja maksaa laina pois, se sama laina jota leski on lyhentänyt vainajan kanssa, vielä vainajan elossa ollessa, ja kuoleman jälkeen siirtyy maksamaan sitä yksin?
Eikä leski saa juuri tässä tapauksessa jäädä asuntoon ilman että velkaa maksetaan pois, kun se laina kerran on yhteinen, ja leski sen itse maksaa? Miksi pitäisi leskenasumisoikeuden nojalla maksaa perillisille se 45 000, heti vainajan kuoleman jälkeen, kun leskenoikeus nimenomaan tarkoittaa sitä että leski saa sillä oikeudella jäädä asumaan yhteiseen taloon, ja perilliset nuolevat näppejään siihen asti kunnes leski joko myy sen perillisten kanssa yhdessä, tai heittää oman lusikkansa nurkkaan?
Tässä oli taas niin monta kohtaa pielessä.. Tarkoitan että lesken ja kuolinpesän yhteisvastuullinen laina jää olemaan sellaisenaan, kunnes sille tehdään jotain. Toki voi ottaa uuden lainan, jolla kuitataan vanha yhteisvastuullinen laina pois, maksaa sitä 90 te lainaa yksin siis, mutta harva haluaa maksaa toisten asuntolainaa. Omistusoikeudet ei liity mitenkään mihinkään jo maksettuihin osuuksiin, vaan jos vainaja on omistanut 50% ja hänellä on 2 lasta niin sitten kumpikin lapsi omistaa 25% ja leski sen 50%. Ja siis leski maksaisi koko lainaa, mutta ei se hänen omistusoikeuttaan muuttaisi, eli maksaisi sitä periaatteessa lasten puolesta.
Ei mene noin, koska velat vähennetään ensin osituksessa varallisuudesta, jolloin lasten osuudeksi jää alle 50 % talosta, mikäli leski maksaa loppulainan pois yksinään.
KIITOS!! Tätä olisin kysynyt seuraavaksi, mutta en osannut muotoilla sitä, joten kiitti! :)
Itse asiassa omistusosuuksien jakautuminen ei ole itsestään selvää. Vaikka oikeustajun mukaan lesken pitäisi saada 75 % ja lasten 25 %, jos leski ottaa koko asuntolainan maksettavakseen, se ei mene automaattisesti näin, vaan lesken pitää saada tähän päästäkseen aikaan sopimus vainajan lasten kanssa. Jos lapset eivät ko. sopimukseen suostu, voi leski joutua tyytymään siihen, että hän omistaa talosta 50 % ja vainajan lapset yhdessä 50 %, vaikka leski maksaakin talosta 75 %. Tai sitten leski voi hakea oikeudelta pesänjakajaa, mutta silloin lopputulos on epävarma ja lisäksi pesänjakajan palkkio voi nousta isoksi.
Tuo menee oikeustajuun ainoastaan siinä tapauksessa että perilliset maksavat myös isänsä lainan pois. Miten muka voi olla niin että perilliset saavatkin leskeltä rahaa puolikkaan talon muodossa, vaikka perivät ainoastaan isänsä? Jos lapset haluavat puolet talosta, niin heidänä tulisi maksaa se "loppu" mitä isältä jäi maksettavaa. Näin sanoo oma oikeustaju.
Perillisten ei tarvitse maksaa kuolinpesän lainoja, vaan ne hoidetaan kuolinpesän varoista. Jos leskelle on niin tärkeätä hinnalla millä hyvänsä jäädä taloon asumaan, mutta ei halua ostaa kuolinpesän osakkaiden osuuttaan, niin sitten jos pankki ja perilliset suostuvat hän voi tehdä tuollaisen epäedullisen ratkaisun. Aloittajalle tuntuu olevan kaikkien tärkeintä, ettei puolison lapset vaan saa penniäkään perintöä, eikä se että tilanteeseen ennakoisi mitenkään ja tekisi ratkaisuja, jotka hyödyttäisivät kaikkia osapuolia.
Höpsistä pönttöön, tilanne on teoreettinen. Laki sanoo selkeästi jotain, ja hyödyttämiset ja osapuolet on sitten erikseen. Ei kai se että leskellä on oikeus jäädä asuntoon leskenoikeuden nojalla voi tarkoittaa sitä että hän maksaa koko lopputalon, josta kauan sitten kuolleen vainajan lapset saa PUOLET, vaikka he eivät itse, eikä isänsä ole maksaneet siitä kuin 25%?
Omistusoikeus on se mikä papereissa lukee, riippumatta siitä kuka on lainaa maksanut. Ja papereilla tarkoitan lainhuutoa tai osakekirjaa.
Omistusoikeus on pankilla myös siitä osasta mitä ei olla maksettu.
Jos kuolinpesä ei tätä velkaa pysty maksamaan niin joko leski ostaa tämän osuuden tai sitten se myydään ulkopuoliselle. Kuolinpesän arvo ei tästä silti nouse.Kuolinpesä omistaa edelleen asunnosta vain sen 25% jonka he saavat sitten jos leski myy asunnon, kuolee tai haluaa maksaa perilliset ulos, pakko hänen ei ole maksaa koska hänellä on asumisoikeus.
Pankki ei omista osuutta kenenkään talosta tai muustakaan omaisuudesta. En käsitä miten pihalla ihmiset ovat näistä asioista.
Sanavalinta on väärä mutta Velka pitää kuitenkin maksaa ennen perinnönjakoa.
Eli päästään samaan tilanteeseen: joko kuolinpesä maksaa osuuden tai leski maksaa sen ja näin ollen talon omistussuhde muuttuu. Tai sitten talo myydään ulkopuoliselle.
vieraileva leski kirjoitti:
Noihin rahasummiin kommenttina:
"perintö" lasten osalta menee hieman oikoen näin:
Varoista vähennetään velat. (Ei väliä kuka ne on maksanut pl. omat lainat)
Eli talo 180- velat 90 = 90
Tästä avioliitossa 50% on lesken ja 50% perikunnan (45+45). (Jos ei testamentilla muuta määrätä: 50% perikunnan osuudesta lakiosaa, loput testamentilla määrättävää.)
Eli 45 perikunnalle, jonka maksamisesta lesken täytyy sopia ja perikunta jakaa tämän keskenään.
Eli leskelle jää maksettavaa 90+45, jonka jälkeen omistaa täysin talon.
Unohdinkohan jotain?
Ei mene näin.
En tiiä, mutta.. toivottavasti sun mies bongaa tän avauksen vahingossa sun selainhistoriasta ja huolestuu.. en tiiä..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pankkilainen kirjoitti:
Täällä on taas paljon höpö höpöä.. ensinnäkin olette ilmeisesti avioliitossa, eli ensimmäiseksi tehdään ositus, senkin yhteydessä voi omistusoikeus muuttua. Mikäli kuolinpesällä ei ole muita varoja kuin asunto, ja velkoja kuitenkin on niin sitten velkojien oikeus on vahvempi kuin lesken hallintaoikeuden. Teidän tapauksessa suosittelisin käymään lakimiehen kanssa keskustelemassa tilanteesta.
Ainoa velkoja tässä olisi pankki, ja pystyisin maksamaan lainan pois yksin. Mutta ilmeisesti tämä ei oel mahdollista vaikka olisin avioleski, koska minun pitäisi myös maksaa meihen lapsille 45 000€
Olen siis käsittänyt lesken asumisokeuden väärin.
Toki jos lapsille sopii, että asut heidän osittain omistamassaan talossa, voitte näin keskenänne sopia.
Todennäköisesti lapset kuitenkin haluavat myydä talon ja saada perintöosuutensa rahana sen sijaan, että se on kenties vuosikymmeniä kiinni talossa. Varsinkin kun et ole heidän vanhempansa eivätkä he sinun osuuttasi tulevaisuudessa peri. Sinähän voi vaikka antaa talon rapistua niin huonoon kuntoon, että parikymmenen vuoden päästä siitä ei paljon mitään saa myydessä. Heidän kannalta parempi myydä saman tien.
Luulin, että se menee niin, että lapset maksavat isänsä osuuden lainasta ja minä omani ja saan asua siinä loppuelämän. Lapset perii sitten isänsä osuuden minun kuoltua.
Eihän lesken asumisoikeudesta ole sitten mitään hyötyä, jos lapset ei peri velkaa ja joudu maksamaan sitäKannattaa opiskelle perheoikeutta eikä luulla, ensinnäkään velat ei periydy, ja miehesi lapset eivät peri sinua ellet tee testamenttia heidän hyväksi. Lesken asumisoikeus suojelee sinua osakkaiden oikeudelta vaatia pesän varallisuuden realisoimista.
Oletko lukenut ketjua? Koko ajan väitetään että jos perikunta, eli miehen lapset haluavat myydä talon, niin se myydään, vaikka leski haluaisi jäädä siihen leskenoieudella asumaan. Jos kerran olet lukenut perheoikeutta, niin varmaan sitten voit vastata tähän kysymykseen?
Olen lukenut ketjua ja suurin osa vastauksista on höpö höpöä. Mutta jos kuolinpesällä on lainaa se tulee maksaa pois tietenkin, jos pesässä on varoja. Jos varallisuus on se asunto, niin velkojien oikeus saada saatavansa on suurempi kuin lesken asumisoikeus.
Se on vainajan ja lesken yhteisvastuullista lainaa. Ja perilliset kun eivät peri velkaa, niin koko velanhan pitäisi kuulua vain leskelle, eikä perillisille ollenkaan.
Viimeisessä kommentissa ei ole mitään järkeä. Kuolinpesän ja lesken yhteisvastuullinen laina jää kunnes se maksetaan pois, kuolinpesän osuus kuitataan kuolinpesän varoista tai realisoidaan varallisuutta kuten myydään asunto. Laina ei kuulu perillisille vaan on kuolinpesän nimissä.
Minne se jää? Jos velka on lesken ja vainajan yhteinen, eikä se siirry perillisille, vaan jää maksettavaksi leskelle, ja leski maksaa sitä pois itse, ja yksin, ja jää asumaan asuntoon leskenoikeudella, jota perikunta omistaaa 45 000 edestä(eli sen verran mitä vainaja kerkesi eläessään maksaa), ja leski lopulta 135 000 edestä, niin miksi pitäisi myydä talo ja maksaa laina pois, se sama laina jota leski on lyhentänyt vainajan kanssa, vielä vainajan elossa ollessa, ja kuoleman jälkeen siirtyy maksamaan sitä yksin?
Eikä leski saa juuri tässä tapauksessa jäädä asuntoon ilman että velkaa maksetaan pois, kun se laina kerran on yhteinen, ja leski sen itse maksaa? Miksi pitäisi leskenasumisoikeuden nojalla maksaa perillisille se 45 000, heti vainajan kuoleman jälkeen, kun leskenoikeus nimenomaan tarkoittaa sitä että leski saa sillä oikeudella jäädä asumaan yhteiseen taloon, ja perilliset nuolevat näppejään siihen asti kunnes leski joko myy sen perillisten kanssa yhdessä, tai heittää oman lusikkansa nurkkaan?
Tässä oli taas niin monta kohtaa pielessä.. Tarkoitan että lesken ja kuolinpesän yhteisvastuullinen laina jää olemaan sellaisenaan, kunnes sille tehdään jotain. Toki voi ottaa uuden lainan, jolla kuitataan vanha yhteisvastuullinen laina pois, maksaa sitä 90 te lainaa yksin siis, mutta harva haluaa maksaa toisten asuntolainaa. Omistusoikeudet ei liity mitenkään mihinkään jo maksettuihin osuuksiin, vaan jos vainaja on omistanut 50% ja hänellä on 2 lasta niin sitten kumpikin lapsi omistaa 25% ja leski sen 50%. Ja siis leski maksaisi koko lainaa, mutta ei se hänen omistusoikeuttaan muuttaisi, eli maksaisi sitä periaatteessa lasten puolesta.
Ei mene noin, koska velat vähennetään ensin osituksessa varallisuudesta, jolloin lasten osuudeksi jää alle 50 % talosta, mikäli leski maksaa loppulainan pois yksinään.
KIITOS!! Tätä olisin kysynyt seuraavaksi, mutta en osannut muotoilla sitä, joten kiitti! :)
Itse asiassa omistusosuuksien jakautuminen ei ole itsestään selvää. Vaikka oikeustajun mukaan lesken pitäisi saada 75 % ja lasten 25 %, jos leski ottaa koko asuntolainan maksettavakseen, se ei mene automaattisesti näin, vaan lesken pitää saada tähän päästäkseen aikaan sopimus vainajan lasten kanssa. Jos lapset eivät ko. sopimukseen suostu, voi leski joutua tyytymään siihen, että hän omistaa talosta 50 % ja vainajan lapset yhdessä 50 %, vaikka leski maksaakin talosta 75 %. Tai sitten leski voi hakea oikeudelta pesänjakajaa, mutta silloin lopputulos on epävarma ja lisäksi pesänjakajan palkkio voi nousta isoksi.
Tuo menee oikeustajuun ainoastaan siinä tapauksessa että perilliset maksavat myös isänsä lainan pois. Miten muka voi olla niin että perilliset saavatkin leskeltä rahaa puolikkaan talon muodossa, vaikka perivät ainoastaan isänsä? Jos lapset haluavat puolet talosta, niin heidänä tulisi maksaa se "loppu" mitä isältä jäi maksettavaa. Näin sanoo oma oikeustaju.
Perillisten ei tarvitse maksaa kuolinpesän lainoja, vaan ne hoidetaan kuolinpesän varoista. Jos leskelle on niin tärkeätä hinnalla millä hyvänsä jäädä taloon asumaan, mutta ei halua ostaa kuolinpesän osakkaiden osuuttaan, niin sitten jos pankki ja perilliset suostuvat hän voi tehdä tuollaisen epäedullisen ratkaisun. Aloittajalle tuntuu olevan kaikkien tärkeintä, ettei puolison lapset vaan saa penniäkään perintöä, eikä se että tilanteeseen ennakoisi mitenkään ja tekisi ratkaisuja, jotka hyödyttäisivät kaikkia osapuolia.
Höpsistä pönttöön, tilanne on teoreettinen. Laki sanoo selkeästi jotain, ja hyödyttämiset ja osapuolet on sitten erikseen. Ei kai se että leskellä on oikeus jäädä asuntoon leskenoikeuden nojalla voi tarkoittaa sitä että hän maksaa koko lopputalon, josta kauan sitten kuolleen vainajan lapset saa PUOLET, vaikka he eivät itse, eikä isänsä ole maksaneet siitä kuin 25%?
Omistusoikeus on se mikä papereissa lukee, riippumatta siitä kuka on lainaa maksanut. Ja papereilla tarkoitan lainhuutoa tai osakekirjaa.
Omistusoikeus on pankilla myös siitä osasta mitä ei olla maksettu.
Jos kuolinpesä ei tätä velkaa pysty maksamaan niin joko leski ostaa tämän osuuden tai sitten se myydään ulkopuoliselle. Kuolinpesän arvo ei tästä silti nouse.Kuolinpesä omistaa edelleen asunnosta vain sen 25% jonka he saavat sitten jos leski myy asunnon, kuolee tai haluaa maksaa perilliset ulos, pakko hänen ei ole maksaa koska hänellä on asumisoikeus.
Pankki ei omista osuutta kenenkään talosta tai muustakaan omaisuudesta. En käsitä miten pihalla ihmiset ovat näistä asioista.
Sanavalinta on väärä mutta Velka pitää kuitenkin maksaa ennen perinnönjakoa.
Eli päästään samaan tilanteeseen: joko kuolinpesä maksaa osuuden tai leski maksaa sen ja näin ollen talon omistussuhde muuttuu. Tai sitten talo myydään ulkopuoliselle.
Tarkoitatko siis että leski "maksaa osuuden", sitä, että leski ottaa lainan, tai maksaa sitä samaa lainaa takaisin minkä otti miehensä kanssa. Vai tarkoitatko sitä että velka pitää maksaa ennen perinnönjakoa, eli että pankin on saatava kahden ihmisen puoliksi ostamasta ja maksamasta talosta välittömästi loppuvelka kun toinen potkaisee ns. tyhjää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se nyt on selvää että lapset ei peri asunnosta ikinä puolia koska vainaja ei ole maksanut asunnosta puolia.
Se vainajan toinen puolikas on edelleen pankin. Leski voi tämän puolikkaan itselleen pankista ”ostaa” jolloin omistusoikeus muuttuu niin että leski omistaa 75% ja kuolinpesä 25%
Ei pankki omista siitä asunnosta missään vaiheessa yhtään mitään, joten ei pankki voi siitä osuutta myydäkään. Kuolinpesä omistaa koko puolikkaansa, joka toki voi olla lainan vakuutena. Joten jos leski haluaa omistusosuutta kasvattaa niin siitä neuvotellaan kuolinpesän eikä suinkaan pankin kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se nyt on selvää että lapset ei peri asunnosta ikinä puolia koska vainaja ei ole maksanut asunnosta puolia.
Se vainajan toinen puolikas on edelleen pankin. Leski voi tämän puolikkaan itselleen pankista ”ostaa” jolloin omistusoikeus muuttuu niin että leski omistaa 75% ja kuolinpesä 25%Ei pankki omista siitä asunnosta missään vaiheessa yhtään mitään, joten ei pankki voi siitä osuutta myydäkään. Kuolinpesä omistaa koko puolikkaansa, joka toki voi olla lainan vakuutena. Joten jos leski haluaa omistusosuutta kasvattaa niin siitä neuvotellaan kuolinpesän eikä suinkaan pankin kanssa.
Jos asunto on velkojen panttina eikä velkoja lyhennetä niin pankki voi luonnollisesti vaatia asunnon myyntiä saadakseen rahansa. Sitähän se pantti juuri tarkoittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se nyt on selvää että lapset ei peri asunnosta ikinä puolia koska vainaja ei ole maksanut asunnosta puolia.
Se vainajan toinen puolikas on edelleen pankin. Leski voi tämän puolikkaan itselleen pankista ”ostaa” jolloin omistusoikeus muuttuu niin että leski omistaa 75% ja kuolinpesä 25%Ei pankki omista siitä asunnosta missään vaiheessa yhtään mitään, joten ei pankki voi siitä osuutta myydäkään. Kuolinpesä omistaa koko puolikkaansa, joka toki voi olla lainan vakuutena. Joten jos leski haluaa omistusosuutta kasvattaa niin siitä neuvotellaan kuolinpesän eikä suinkaan pankin kanssa.
Jos asunto on velkojen panttina eikä velkoja lyhennetä niin pankki voi luonnollisesti vaatia asunnon myyntiä saadakseen rahansa. Sitähän se pantti juuri tarkoittaa.
Tässä tapauksessahan leski on koko ajan lyhentämässä velkaa normaalisti. Miksi pitää sekoittaa asiaankuulumattomilla?
Tämän tilanteen ratkaisu riippuu täysin siitä että onko asunnon velka yksi yhteisvastuullinen velka vai onko otettu kaksi henkilökohtaista velkaa. Jos ensimmäinen niin leski vastaa edelleen koko jäljellä olevasta velasta (se ei siis siirry perikunnalle) mutta vainajan osuus veloista otetaan tietenkin huomioon kun vainajan varoista vähennetään velat.
Jos taas on ollut kaksi erillistä velkaa niin perikunnan pitää jostain taikoa rahat vainajan asuntovelan maksuun tai sitten pankki voi vaatia asunnon myymistä asetetun vakuuden perusteella. Tässä on se ikävä puoli että velkavakuus menee lesken asumisoikeuden edelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se nyt on selvää että lapset ei peri asunnosta ikinä puolia koska vainaja ei ole maksanut asunnosta puolia.
Se vainajan toinen puolikas on edelleen pankin. Leski voi tämän puolikkaan itselleen pankista ”ostaa” jolloin omistusoikeus muuttuu niin että leski omistaa 75% ja kuolinpesä 25%Ei pankki omista siitä asunnosta missään vaiheessa yhtään mitään, joten ei pankki voi siitä osuutta myydäkään. Kuolinpesä omistaa koko puolikkaansa, joka toki voi olla lainan vakuutena. Joten jos leski haluaa omistusosuutta kasvattaa niin siitä neuvotellaan kuolinpesän eikä suinkaan pankin kanssa.
Jos asunto on velkojen panttina eikä velkoja lyhennetä niin pankki voi luonnollisesti vaatia asunnon myyntiä saadakseen rahansa. Sitähän se pantti juuri tarkoittaa.
Tässä tapauksessahan leski on koko ajan lyhentämässä velkaa normaalisti. Miksi pitää sekoittaa asiaankuulumattomilla?
Silloinhan asiassa ei ole mitään ongelmaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se nyt on selvää että lapset ei peri asunnosta ikinä puolia koska vainaja ei ole maksanut asunnosta puolia.
Se vainajan toinen puolikas on edelleen pankin. Leski voi tämän puolikkaan itselleen pankista ”ostaa” jolloin omistusoikeus muuttuu niin että leski omistaa 75% ja kuolinpesä 25%Ei pankki omista siitä asunnosta missään vaiheessa yhtään mitään, joten ei pankki voi siitä osuutta myydäkään. Kuolinpesä omistaa koko puolikkaansa, joka toki voi olla lainan vakuutena. Joten jos leski haluaa omistusosuutta kasvattaa niin siitä neuvotellaan kuolinpesän eikä suinkaan pankin kanssa.
Jos asunto on velkojen panttina eikä velkoja lyhennetä niin pankki voi luonnollisesti vaatia asunnon myyntiä saadakseen rahansa. Sitähän se pantti juuri tarkoittaa.
Pankki voi vaatia asunnon myymistä, mutta ei voi myydä sitä itse, koska ei omista siitä neliötäkään. Ei tämä oikeasti ole niin vaikeaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se nyt on selvää että lapset ei peri asunnosta ikinä puolia koska vainaja ei ole maksanut asunnosta puolia.
Se vainajan toinen puolikas on edelleen pankin. Leski voi tämän puolikkaan itselleen pankista ”ostaa” jolloin omistusoikeus muuttuu niin että leski omistaa 75% ja kuolinpesä 25%Ei pankki omista siitä asunnosta missään vaiheessa yhtään mitään, joten ei pankki voi siitä osuutta myydäkään. Kuolinpesä omistaa koko puolikkaansa, joka toki voi olla lainan vakuutena. Joten jos leski haluaa omistusosuutta kasvattaa niin siitä neuvotellaan kuolinpesän eikä suinkaan pankin kanssa.
Jos asunto on velkojen panttina eikä velkoja lyhennetä niin pankki voi luonnollisesti vaatia asunnon myyntiä saadakseen rahansa. Sitähän se pantti juuri tarkoittaa.
Sitä pantti ei kuitenkaan tarkoita, että pankki omistaisi asunnosta osuuden jonka voisi itse myydä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se nyt on selvää että lapset ei peri asunnosta ikinä puolia koska vainaja ei ole maksanut asunnosta puolia.
Se vainajan toinen puolikas on edelleen pankin. Leski voi tämän puolikkaan itselleen pankista ”ostaa” jolloin omistusoikeus muuttuu niin että leski omistaa 75% ja kuolinpesä 25%Ei pankki omista siitä asunnosta missään vaiheessa yhtään mitään, joten ei pankki voi siitä osuutta myydäkään. Kuolinpesä omistaa koko puolikkaansa, joka toki voi olla lainan vakuutena. Joten jos leski haluaa omistusosuutta kasvattaa niin siitä neuvotellaan kuolinpesän eikä suinkaan pankin kanssa.
Jos asunto on velkojen panttina eikä velkoja lyhennetä niin pankki voi luonnollisesti vaatia asunnon myyntiä saadakseen rahansa. Sitähän se pantti juuri tarkoittaa.
Pankki voi vaatia asunnon myymistä, mutta ei voi myydä sitä itse, koska ei omista siitä neliötäkään. Ei tämä oikeasti ole niin vaikeaa.
Ei mutta se voidaan myydä osana ulosmittausta jos pankki hakee velan ulosottoon. Silloin puhutaan ns. pakkohuutokaupasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se nyt on selvää että lapset ei peri asunnosta ikinä puolia koska vainaja ei ole maksanut asunnosta puolia.
Se vainajan toinen puolikas on edelleen pankin. Leski voi tämän puolikkaan itselleen pankista ”ostaa” jolloin omistusoikeus muuttuu niin että leski omistaa 75% ja kuolinpesä 25%Ei pankki omista siitä asunnosta missään vaiheessa yhtään mitään, joten ei pankki voi siitä osuutta myydäkään. Kuolinpesä omistaa koko puolikkaansa, joka toki voi olla lainan vakuutena. Joten jos leski haluaa omistusosuutta kasvattaa niin siitä neuvotellaan kuolinpesän eikä suinkaan pankin kanssa.
Jos asunto on velkojen panttina eikä velkoja lyhennetä niin pankki voi luonnollisesti vaatia asunnon myyntiä saadakseen rahansa. Sitähän se pantti juuri tarkoittaa.
Sitä pantti ei kuitenkaan tarkoita, että pankki omistaisi asunnosta osuuden jonka voisi itse myydä.
Sitä pankin vaatimusta myydä asunto kutsutaan ulosotoksi. Siinä se pankille kuuluva raha löytyy sitten tavalla tai toisella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se nyt on selvää että lapset ei peri asunnosta ikinä puolia koska vainaja ei ole maksanut asunnosta puolia.
Se vainajan toinen puolikas on edelleen pankin. Leski voi tämän puolikkaan itselleen pankista ”ostaa” jolloin omistusoikeus muuttuu niin että leski omistaa 75% ja kuolinpesä 25%Ei pankki omista siitä asunnosta missään vaiheessa yhtään mitään, joten ei pankki voi siitä osuutta myydäkään. Kuolinpesä omistaa koko puolikkaansa, joka toki voi olla lainan vakuutena. Joten jos leski haluaa omistusosuutta kasvattaa niin siitä neuvotellaan kuolinpesän eikä suinkaan pankin kanssa.
Jos asunto on velkojen panttina eikä velkoja lyhennetä niin pankki voi luonnollisesti vaatia asunnon myyntiä saadakseen rahansa. Sitähän se pantti juuri tarkoittaa.
Sitä pantti ei kuitenkaan tarkoita, että pankki omistaisi asunnosta osuuden jonka voisi itse myydä.
Sitä pankin vaatimusta myydä asunto kutsutaan ulosotoksi. Siinä se pankille kuuluva raha löytyy sitten tavalla tai toisella.
Miten tämäkään nyt liittyi siihen mihin tuo aiemmin lihavoimasi kohta oli vastaus eli siihen että leski voisi "ostaa" pankilta osan asunnosta? Hirveä tarve sinulla jankata vastaan mutta on ihan ilmiselvää ettet nyt oikein ymmärtänyt mistä keskusteltiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se nyt on selvää että lapset ei peri asunnosta ikinä puolia koska vainaja ei ole maksanut asunnosta puolia.
Se vainajan toinen puolikas on edelleen pankin. Leski voi tämän puolikkaan itselleen pankista ”ostaa” jolloin omistusoikeus muuttuu niin että leski omistaa 75% ja kuolinpesä 25%Ei pankki omista siitä asunnosta missään vaiheessa yhtään mitään, joten ei pankki voi siitä osuutta myydäkään. Kuolinpesä omistaa koko puolikkaansa, joka toki voi olla lainan vakuutena. Joten jos leski haluaa omistusosuutta kasvattaa niin siitä neuvotellaan kuolinpesän eikä suinkaan pankin kanssa.
Jos asunto on velkojen panttina eikä velkoja lyhennetä niin pankki voi luonnollisesti vaatia asunnon myyntiä saadakseen rahansa. Sitähän se pantti juuri tarkoittaa.
Sitä pantti ei kuitenkaan tarkoita, että pankki omistaisi asunnosta osuuden jonka voisi itse myydä.
Sitä pankin vaatimusta myydä asunto kutsutaan ulosotoksi. Siinä se pankille kuuluva raha löytyy sitten tavalla tai toisella.
Miten tämäkään nyt liittyi siihen mihin tuo aiemmin lihavoimasi kohta oli vastaus eli siihen että leski voisi "ostaa" pankilta osan asunnosta? Hirveä tarve sinulla jankata vastaan mutta on ihan ilmiselvää ettet nyt oikein ymmärtänyt mistä keskusteltiin.
Tuossa oli ”ostaa” eli ennen perinnönjakoa vainajan velka on maksettava. Jos perilliset sen maksavat niin silloin he omistavat asunnosta puolet. Jos leski sen maksaa niin hän omistaa asunnosta 75% kun omistusoikeus vaihdetaan. Ei tähän mitään perillisten lupaa tarvita sen jälkeen jos kieltäytyvät maksamasta vainajan velkaa.
Velkojalla on ensisijainen oikeus saada rahansa. Se joka ne maksaa saa myös talon, ei ole oikea sanavalinta käyttää ”pankki omistaa” mutta käytännössä se tarkoittaa samaa, pankin on ensin saatava rahansa ennenkuin perintö voidaan jakaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se nyt on selvää että lapset ei peri asunnosta ikinä puolia koska vainaja ei ole maksanut asunnosta puolia.
Se vainajan toinen puolikas on edelleen pankin. Leski voi tämän puolikkaan itselleen pankista ”ostaa” jolloin omistusoikeus muuttuu niin että leski omistaa 75% ja kuolinpesä 25%Ei pankki omista siitä asunnosta missään vaiheessa yhtään mitään, joten ei pankki voi siitä osuutta myydäkään. Kuolinpesä omistaa koko puolikkaansa, joka toki voi olla lainan vakuutena. Joten jos leski haluaa omistusosuutta kasvattaa niin siitä neuvotellaan kuolinpesän eikä suinkaan pankin kanssa.
Jos asunto on velkojen panttina eikä velkoja lyhennetä niin pankki voi luonnollisesti vaatia asunnon myyntiä saadakseen rahansa. Sitähän se pantti juuri tarkoittaa.
Sitä pantti ei kuitenkaan tarkoita, että pankki omistaisi asunnosta osuuden jonka voisi itse myydä.
Sitä pankin vaatimusta myydä asunto kutsutaan ulosotoksi. Siinä se pankille kuuluva raha löytyy sitten tavalla tai toisella.
Miten tämäkään nyt liittyi siihen mihin tuo aiemmin lihavoimasi kohta oli vastaus eli siihen että leski voisi "ostaa" pankilta osan asunnosta? Hirveä tarve sinulla jankata vastaan mutta on ihan ilmiselvää ettet nyt oikein ymmärtänyt mistä keskusteltiin.
Tuossa oli ”ostaa” eli ennen perinnönjakoa vainajan velka on maksettava. Jos perilliset sen maksavat niin silloin he omistavat asunnosta puolet. Jos leski sen maksaa niin hän omistaa asunnosta 75% kun omistusoikeus vaihdetaan. Ei tähän mitään perillisten lupaa tarvita sen jälkeen jos kieltäytyvät maksamasta vainajan velkaa.
Velkojalla on ensisijainen oikeus saada rahansa. Se joka ne maksaa saa myös talon, ei ole oikea sanavalinta käyttää ”pankki omistaa” mutta käytännössä se tarkoittaa samaa, pankin on ensin saatava rahansa ennenkuin perintö voidaan jakaa.
Eli tarkoitat sanoa, että talo on myytävä jollei leskellä tai perillisillä ole varaa maksaa kerralla koko velkaa ennen ositusta? Että se ei käy että leski jatkaa velan maksua kuten ennen miehensä kuolemaakin
?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se nyt on selvää että lapset ei peri asunnosta ikinä puolia koska vainaja ei ole maksanut asunnosta puolia.
Se vainajan toinen puolikas on edelleen pankin. Leski voi tämän puolikkaan itselleen pankista ”ostaa” jolloin omistusoikeus muuttuu niin että leski omistaa 75% ja kuolinpesä 25%Ei pankki omista siitä asunnosta missään vaiheessa yhtään mitään, joten ei pankki voi siitä osuutta myydäkään. Kuolinpesä omistaa koko puolikkaansa, joka toki voi olla lainan vakuutena. Joten jos leski haluaa omistusosuutta kasvattaa niin siitä neuvotellaan kuolinpesän eikä suinkaan pankin kanssa.
Jos asunto on velkojen panttina eikä velkoja lyhennetä niin pankki voi luonnollisesti vaatia asunnon myyntiä saadakseen rahansa. Sitähän se pantti juuri tarkoittaa.
Sitä pantti ei kuitenkaan tarkoita, että pankki omistaisi asunnosta osuuden jonka voisi itse myydä.
Sitä pankin vaatimusta myydä asunto kutsutaan ulosotoksi. Siinä se pankille kuuluva raha löytyy sitten tavalla tai toisella.
Miten tämäkään nyt liittyi siihen mihin tuo aiemmin lihavoimasi kohta oli vastaus eli siihen että leski voisi "ostaa" pankilta osan asunnosta? Hirveä tarve sinulla jankata vastaan mutta on ihan ilmiselvää ettet nyt oikein ymmärtänyt mistä keskusteltiin.
Tuossa oli ”ostaa” eli ennen perinnönjakoa vainajan velka on maksettava. Jos perilliset sen maksavat niin silloin he omistavat asunnosta puolet. Jos leski sen maksaa niin hän omistaa asunnosta 75% kun omistusoikeus vaihdetaan. Ei tähän mitään perillisten lupaa tarvita sen jälkeen jos kieltäytyvät maksamasta vainajan velkaa.
Velkojalla on ensisijainen oikeus saada rahansa. Se joka ne maksaa saa myös talon, ei ole oikea sanavalinta käyttää ”pankki omistaa” mutta käytännössä se tarkoittaa samaa, pankin on ensin saatava rahansa ennenkuin perintö voidaan jakaa.
Eli tarkoitat sanoa, että talo on myytävä jollei leskellä tai perillisillä ole varaa maksaa kerralla koko velkaa ennen ositusta? Että se ei käy että leski jatkaa velan maksua kuten ennen miehensä kuolemaakin
?
Se riippuu ihan minkälainen velka on otettu. Vainajanosuus nyt on maksettava että perintö saadaan jaettua.
Vierailija kirjoitti:
Pankin ei ole pakko antaa tai jatkaa sitä lainaa
Perilliset eli lapset omistavat myös puolet talosta eikä heidän ole pakko suostua antamaan talo-osuuttaan lesken asuntolainan kiinnitykseen. Jos leski ei saa lainalleen muita vakuuksia kuin talo, pankki vaatii talon myyntiä.
Pankki ei omista osuutta kenenkään talosta tai muustakaan omaisuudesta. En käsitä miten pihalla ihmiset ovat näistä asioista.