Lue keskustelun säännöt.
Mikä ongelma parisuhteessa on yllättänyt eniten?
Siis tyyliin en olisi ikinä uskonut tai ei olisi ikinä tullut mieleenkään, että meille tapahtuu tällaista.
Omalla kohdalla miehen seksuaalinen haluttomuus. Kuvittelin nuorena, että kaikki miehet haluaa aina seksiä.
Kommentit (2601)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oon aina ollut seksuaalinen ja vaikka entiset suhteet ollu ei mistään kotoisin niin seksi sujunut aina 5/5.
Nyt kun vihdoin olen löytänyt unelmieni miehen ja olen onnellinen ja tyytyväinen niin haluttomuus vaivaa 😅
Onko kellään käynyt näin?
Se on outoa, että tuleva ex-vaimoni jätti minut ja itse tahtoi eron kun ei enää rakasta minua (on ilmeisesti rakastunut työkaveriinsa) mutta nyt eroon liittyvien käytännön asioiden selvittelyssä hän raivostuu 0-100 jos en anna hänelle automaattisesti periksi vaikka nyt miten yhteinen omaisuus jaetaan. Meillä on esim. pyykinpesukone ja pesutorni niin kun kysyn kumman haluat niin hänen pitäisi saada molemmat. Kun sanon ettei käy niin alkaa huutamaan ja haukkumaan minua naama punaisena.
Jos kerran hän haluaa eron niin miksi hän pitkittää ja vaikeuttaa asioita? Luulisi nyt ymmärtävän jos on yhteisiä tavaroita, joilla on arvona x euroa niin ne sitten jaetaan molemmille tasan. Jos toinen ottaa keittiön pöydät ja tuolit niin toinen ottaa olohuoneen sohvan ja pöydän. Ei, hän tarvitsee molemmat ja mitä voin ottaa kuulemma ulkokalusteet ja ruohonleikkurin ja lumikolan kun hän ei tarvitse niitä kerrostalossa.
Tuheron siistimättä jättäminen. Vaimo haluaisi suuseksiä, mutten voi sitä tarjota, kun en halua suutani täyteen karvoitusta.
Mies on valmis riitelemään aina.. oli sitten mikä tahansa juhlapäivä niin ei kun riita pystyyn vaan ja ei välitä vaikka muille tulisi paha mieli siitä..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jätä narsisti ajoissa kirjoitti:
Narsismi ja valehtelu yllätti...Kaikki oli todella ihanaa alussa ja sitten alkoi tippua pieniä juttuja, joista huomasin,ettei kaikki ole totta. Mies tarvitsi jatkuvasti ihmisten kehuja ja hyväksyntää, itse en osannut tehdä mitään hänen mielestään oikein vaan olin mustasukkainen yms.No,ero tietysti mutta se rakkaus on edelleen olemassa,sen kun vielä saisi kadotettua muistoista.
Samanlainen "mies" täällä. Ahdistavaa :(
Minussa ei ole mitään hyvää.
Kaataa omat ongelmansa minun niskaan, minun pitäisi aina olla iloinen ja viihdyttää häntä.
Kun tarvitsen tukea, kääntää julmasti selän, kun ei jaksa MINUN itkuisuutta katsella.
Itse on kokoajan huonolla päällä kun ei osaa tunteitaan käsitellä.
Lähtee vaikka keskellä yötä mitään sanomatta. Kun puhun asiasta, syyttää MINUA etten ole asiallinen......
Valehtelee päinnaamaa, ettei ole koskaan luvannut minulle mitään...
Vierailija kirjoitti:
Olen oppinut sen, että kun nainen sitoutuu, niin sitoutuminen on emotionaalisesti erittäin lujaa, mutta yhtälailla tunteiden heilahtaessa minkäänlaista periaatteellista sitoutumista ei ole, vaan tunteet ovat syy jättää liitto. Nainen siis käy todellisuudessakin tunteilla.
Olen kristittynä ja Jumalalle avioliittolupauksen antaneena naisena huomannut saman. Olemme käyneet mieheni kanssa terapiassa ja neuvojalla monta vuotta, koska tunteet ovat kuolleet. Monet naiset kannustavat minua eroamaan, vaikka perhe-elämä on tasaista ja mies kohtelee minua hyvin. Heidän mielestään avioliitto perustuu tunteisiin, mikä on itselleni vieras ajatus.
Usein olen törmännyt siihenkin näkemykseen, ettei liiton ole edes tarkoitus kestää loppuikää, vaan sen voi lopettaa esimerkiksi lasten lähdettyä maailmalle.
Eron ottaa ylivoimaisesti useimmin nainen. Nainen myös osaa löytää erolleen syyn, mutta usein syy taitaa olla ihan vain tunteisiin perustuva eikä mikään todellinen. Naiselle eron syyksi kelpaa se, että tunteet ovat kuolleet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen oppinut sen, että kun nainen sitoutuu, niin sitoutuminen on emotionaalisesti erittäin lujaa, mutta yhtälailla tunteiden heilahtaessa minkäänlaista periaatteellista sitoutumista ei ole, vaan tunteet ovat syy jättää liitto. Nainen siis käy todellisuudessakin tunteilla.
Olen kristittynä ja Jumalalle avioliittolupauksen antaneena naisena huomannut saman. Olemme käyneet mieheni kanssa terapiassa ja neuvojalla monta vuotta, koska tunteet ovat kuolleet. Monet naiset kannustavat minua eroamaan, vaikka perhe-elämä on tasaista ja mies kohtelee minua hyvin. Heidän mielestään avioliitto perustuu tunteisiin, mikä on itselleni vieras ajatus.
Usein olen törmännyt siihenkin näkemykseen, ettei liiton ole edes tarkoitus kestää loppuikää, vaan sen voi lopettaa esimerkiksi lasten lähdettyä maailmalle.
Eron ottaa ylivoimaisesti useimmin nainen. Nainen myös osaa löytää erolleen syyn, mutta usein syy taitaa olla ihan vain tunteisiin perustuva eikä mikään todellinen. Naiselle eron syyksi kelpaa se, että tunteet ovat kuolleet.
Typerys. Kukaan ei usko sinua naiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen oppinut sen, että kun nainen sitoutuu, niin sitoutuminen on emotionaalisesti erittäin lujaa, mutta yhtälailla tunteiden heilahtaessa minkäänlaista periaatteellista sitoutumista ei ole, vaan tunteet ovat syy jättää liitto. Nainen siis käy todellisuudessakin tunteilla.
Olen kristittynä ja Jumalalle avioliittolupauksen antaneena naisena huomannut saman. Olemme käyneet mieheni kanssa terapiassa ja neuvojalla monta vuotta, koska tunteet ovat kuolleet. Monet naiset kannustavat minua eroamaan, vaikka perhe-elämä on tasaista ja mies kohtelee minua hyvin. Heidän mielestään avioliitto perustuu tunteisiin, mikä on itselleni vieras ajatus.
Usein olen törmännyt siihenkin näkemykseen, ettei liiton ole edes tarkoitus kestää loppuikää, vaan sen voi lopettaa esimerkiksi lasten lähdettyä maailmalle.
Eron ottaa ylivoimaisesti useimmin nainen. Nainen myös osaa löytää erolleen syyn, mutta usein syy taitaa olla ihan vain tunteisiin perustuva eikä mikään todellinen. Naiselle eron syyksi kelpaa se, että tunteet ovat kuolleet.
Typerys. Kukaan ei usko sinua naiseksi.
Ei ole pakko uskoa, mutta maailmankuvaasi voisi avartaa, jos osallistuisit (herätys)kristilliseen toimintaan. Siellä on kanssani samalla tavalla ajattelevia naisia.
Ero hyväksytään alkoholismin tai väkivallan vuoksi, mutta muuten liitto nähdään Jumalan siunaamana, jota ei saa tunteisiin perustuen purkaa. Olen kokenut kristillisen ja maallisen tulkinnan liitosta ristiriitaiseksi. Maalliset liitot näyttävät perustuvan yksinomaan tunteeseen, mikä ei kristilliseen käsitykseen kuulu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen oppinut sen, että kun nainen sitoutuu, niin sitoutuminen on emotionaalisesti erittäin lujaa, mutta yhtälailla tunteiden heilahtaessa minkäänlaista periaatteellista sitoutumista ei ole, vaan tunteet ovat syy jättää liitto. Nainen siis käy todellisuudessakin tunteilla.
Olen kristittynä ja Jumalalle avioliittolupauksen antaneena naisena huomannut saman. Olemme käyneet mieheni kanssa terapiassa ja neuvojalla monta vuotta, koska tunteet ovat kuolleet. Monet naiset kannustavat minua eroamaan, vaikka perhe-elämä on tasaista ja mies kohtelee minua hyvin. Heidän mielestään avioliitto perustuu tunteisiin, mikä on itselleni vieras ajatus.
Usein olen törmännyt siihenkin näkemykseen, ettei liiton ole edes tarkoitus kestää loppuikää, vaan sen voi lopettaa esimerkiksi lasten lähdettyä maailmalle.
Eron ottaa ylivoimaisesti useimmin nainen. Nainen myös osaa löytää erolleen syyn, mutta usein syy taitaa olla ihan vain tunteisiin perustuva eikä mikään todellinen. Naiselle eron syyksi kelpaa se, että tunteet ovat kuolleet.
Mitä hyötyä teidän parisuhdeterapiasta on, jos olette vuosia rampanneet siellä?
Itse uskon, että naiset eroavat useammin juuri siksi, että ovat kyllästyneet vetämään päävastuuta perheessä. Miksi mies edes haluaisi erota, kun palvelu pelaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen oppinut sen, että kun nainen sitoutuu, niin sitoutuminen on emotionaalisesti erittäin lujaa, mutta yhtälailla tunteiden heilahtaessa minkäänlaista periaatteellista sitoutumista ei ole, vaan tunteet ovat syy jättää liitto. Nainen siis käy todellisuudessakin tunteilla.
Olen kristittynä ja Jumalalle avioliittolupauksen antaneena naisena huomannut saman. Olemme käyneet mieheni kanssa terapiassa ja neuvojalla monta vuotta, koska tunteet ovat kuolleet. Monet naiset kannustavat minua eroamaan, vaikka perhe-elämä on tasaista ja mies kohtelee minua hyvin. Heidän mielestään avioliitto perustuu tunteisiin, mikä on itselleni vieras ajatus.
Usein olen törmännyt siihenkin näkemykseen, ettei liiton ole edes tarkoitus kestää loppuikää, vaan sen voi lopettaa esimerkiksi lasten lähdettyä maailmalle.
Eron ottaa ylivoimaisesti useimmin nainen. Nainen myös osaa löytää erolleen syyn, mutta usein syy taitaa olla ihan vain tunteisiin perustuva eikä mikään todellinen. Naiselle eron syyksi kelpaa se, että tunteet ovat kuolleet.
Mitä hyötyä teidän parisuhdeterapiasta on, jos olette vuosia rampanneet siellä?
Sellainen hyöty, että perhe pysyy kasassa ja saamme käytännön toimimaan. Opimme olemaan perheenä, vaikka rakkauden tunteita ei enää ole.
Siirtyminen rakkausliitosta kumppanuusliittoon ei ole ihan yksinkertaista. Monet tarvitsevat siihen ulkopuolista apua.
Maalliset ihmiset eivät näytä hyväksyvän koko tilannetta vaan eroavat, kun tunteet kuolevat ja liitto rupeaa kyllästyttämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
millasia ne 150 ehdotusta on ellei niistä yksikään käy miehelle?
jotain kipujuttujako?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
biologia hukassa kirjoitti:
millasia ne 150 ehdotusta on ellei niistä yksikään käy miehelle?
jotain kipujuttujako?
Ymmärsin, ettei tässä ollut olennaista, mitä ne 150 juttua ovat - vaan se, et mies on keskittynyt seksissä yksinomaan sen tietyn fetissinsä toteuttamiseen, eikä mikään naisen ehdotus muunlaisesta seksistä kiinnosta ollenkaan.
Se, että mies ei ota vastuuta mistään! Kaikki on aina minun syy.
Minä: Muistitko tuoda maitoa?
mies: et muistuttanut
minä: olisi mukava jos vuorostasi ilahduttaisit minua
mies: oon mitä oon ja itsepähän oot mun kanssa (?!)
terv, ero edessä
et osaa yksin lähteä jonnekkin?
Vierailija kirjoitti:
biologia hukassa kirjoitti:
millasia ne 150 ehdotusta on ellei niistä yksikään käy miehelle?
jotain kipujuttujako?
Ymmärsin, ettei tässä ollut olennaista, mitä ne 150 juttua ovat - vaan se, et mies on keskittynyt seksissä yksinomaan sen tietyn fetissinsä toteuttamiseen, eikä mikään naisen ehdotus muunlaisesta seksistä kiinnosta ollenkaan.
Niin tässä kysymyksessä ei ollut väliä miten mikäkin menee
vaan ainoastaan kysyttiin että mitkä ne 150 juttua on johon ei mies
lämpene. Unohda nyt kaikki muut asiat tästä
Vierailija kirjoitti:
Olen oppinut sen, että kun nainen sitoutuu, niin sitoutuminen on emotionaalisesti erittäin lujaa, mutta yhtälailla tunteiden heilahtaessa minkäänlaista periaatteellista sitoutumista ei ole, vaan tunteet ovat syy jättää liitto. Nainen siis käy todellisuudessakin tunteilla.
Omakin vaimoni lähti keski-iässä kauniin saatesanoin. Kertoi, että olen hyvä mies enkä ole tehnyt mitään väärin, mutta hän kokee tarvitsevansa elämäänsä jotain uutta.
Tuttavapiirissäni on ihan sama ilmiö. Keski-ikäiset naiset lähtevät ulkoisesti perustoimivista liitoista.
Minut on siis yllättänyt se, kuinka vähän moraalista ja käytännöllistä periaatteellisuutta naisilla on. He perustavat ratkaisunsa tunteisiin.
En tiedä tilannettanne, mutta ehkä naiset on olleet niitä jotka ovat pitäneet koko suhdetta pystyssä? Jossain vaiheessa ne tunteet hiipuu, kun tuntuu ettei toinen yritä eikä välitä.
En ole keski-ikäinen, mutta itsellä ainakin ne tunteet hiipui kun toinen ei koskaan sanonut "rakastan sua" muuta kuin jos pyysin tai sanoin sen itse. Ei vaikka kerroin että sitä toivoisin. Ei hellyyttä niin paljon kuin olisin halunnut. Kotitöihin piti pakottaa. Ei ammattia eikä oikein tiennyt mitä meidän tulevaisuus on vaikka yritin kannustaa miettimään opiskelua ym mitä haluaa elämällään tehdä. Lopulta kun harkitsin jo eroa (ei oltu naimisissa, mutta yhdessä 7v), ihastuin toiseen, laihdutin 20kg, aloin lenkkeillä jne niin vasta sitten hän halusi yrittää... mutta mä en vain halunnut enää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Että eroon voi johtaa se, että toinen haluaa aina olla sun kanssasi. En tiedä onko se sitten sitä läheisriippuvuutta vai mitä, kun mies halusi minun aina olevan kotona, olipa hän siellä tai ei. Ja jos olikin kotona myös, ei hän välttämättä edes minun kanssani ollut, vaan rassasi ajoneuvoja ulkona joista välillä kävi raportoimassa minulle. Aina kun lähdinkin kavereilleni, vanhemmilleni tai mihin tahansa, niin kauheaa syyttelyä "todellako olet mieluummin X:n kanssa kuin minun?". Niinkuin kyse olisi siitä, että tärkeimmän kanssa vain vietetään aikaa.
Lopulta en kestänyt tuota ahdistavaa roikkumista vaan lähdin.
Miehissä tuntuu näitä riippuvaisia tapauksia olevan enemmän kuin naisissa.
Miehissä on riippuvaisia tapauksia todella paljon enemmän kuin naisissa. Syytä en tiedä.
Eli ku oot ns tavis niin et sytytä häntä,
ilmeisesti muiden miesten kanssa olet kelvannut
ja olet nyt ymmälläsi tilanteessa.