Mikä ongelma parisuhteessa on yllättänyt eniten?

Itse miehenä voin kyllä riidellä huutamalla, jos ihan pakko on, mutta siinä käy aina niin että nainen sanoo että häntä alkaa pelottaa.

"Älä huuda, naapuritkin kuulee".

Mökötetään sitten.

Vierailija kirjoitti:

Kivittäkää... Mutta se, miten vaikeaa on pysyä uskollisena :/

Minua on sinkkumiehenä yllättänyt se, että miten usein naiset on valmiita pettämään. Eikä siinä ikä tuo viisautta, sillä vanhemmat naiset tuntuu herkemmin pettävän puolisoaan.

Suurin yllätys oli, että seksiä saa paljon harvemmin kuin sinkkuna.

Seuraava yllätys oli, että vieraissa käynti ei aiheuta mitään omantunnontuskia.

Miehen sisko. Ongelma ei enää onneksi ole niin suuri, mutta pari vuotta oli tosi paha. Sisko käyttäytyi kuin olisin vienyt hänen miehen tai lastensa isän. Vertaili miehen käytöstä minun ja hänen lapsia kohtaan, syytti minua veljensä kimppuun hyökkäämisestä jos keskustelin hänen kanssaan, puuttui kaikkiin veljen asioihin ja yritti määräillä, jätti lapsia kysymättä hänen hoitoon jolloin omat aikataulut muuttui yms.

Nykyään mies ei ole jaksanut tavata siskoaan ja eivät ole nähneet 9 kuukauteen.

Vierailija kirjoitti:

Minulla taas toisinpäin, eli se miten tärkeää miehelle on seksi. Toinen asia on se miten paljon puolison sukulaiset vaikuttavat parisuhteeseen ja ajan käyttöön. Jos nämä kaksi asiaa olisin arvannut olisin pysynyt sinkkuna.

Jos minäkin olisin tajunnut, että seksi on miehelle tärkeintä, olisin pysynyt sinkkuna. Olen jotenkin ihan kurkkuani myöten täynnä koko aihetta. Meillä on riidelty seksistä paljon. Ihan kuin jotenkin mystisesti haluaisin sitä enemmän sitten kun siitä on oikein riidelty, kävi päinvastoin. Se, että seksi on tärkeintä kävi lopulta ällöttämään. Näin on muuten käynyt yhdelle ystävällenikin.

Pihtariksi sanominen loukkaa. Heitän siihen välittömästi takaisin sanan alisuorittaja. Jos kerta minä pihtaan niin hän alisuorittaa (kaikessa)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kivittäkää... Mutta se, miten vaikeaa on pysyä uskollisena :/

Tarkoitatko vaikeutta olla uskollinen parisuhteessa?

Kyllä tarkoitan. Toistaiseksi olen onnistunut, mutta...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kumppanini sukulainen teki oksettavan rikoksen. Tiedän että toisen mukana tulee myös omaan elämään enemmän tai vähemmän niitä kumppanin elämään kuuluvia ihmisiä mutta tuo rikos oli sellainen että halusin pakata tavarat ja lähteä. Vaikka kumppanillani ei ollut tuohon asiaan mitään osuutta jo se että omaan elämääni on kumppanini kautta vähäisessäkin määrin kuulunut tuollainen ihminen oksettaa. Ikinä ei olla riidelty niin kuin silloin kun tämä sukulainen pyysi kumppaniltani apua niin kuin olin ennustanut.

Syytät miestäsi hänen sukulaisensa rötöksistä? Siis mitä!

Sinull ei ole kaikki muumit laaksossa todellakaan.

En syytä.

Mieti nyt itse. Juttu on viikkotolkulla lehtien kannessa ja työkaverit spekuloi kahvi ja ruokatauoilla. Voitko sanoa tai kommentoida asiaan mitään paljastamatta että tiedät henkilön? Haluaisitko itse oikeasti joutua mukaan tällaiseen? Luultavasti et.

Ei se silti vaikuttaisi suhteeseeni, tai asennoitumiseen mieheeni. Tai no, ehkä haluaisin antaa entistä enemmän tukea hänelle.

Hyväksyisitkö että kumppanisi edes harkitsisi antavansa lapsiin kohdistuvan rikoksen tehneen henkilön tulla kotiisi koska kyseessä on sukulainen? Itselleni ainakin lapsiin kohdistuvat rikokset on sellainen asia että sellaisten ihmisten kanssa ei olla tekemisissä vaikka kuinka kyseessä olisi sukulainen. Siihen on syynsä miksi nämä ihmiset eivät saa työskennellä lasten kanssa.

Hyväksyisin. Minulla ei tosin ole lapsia.

-Eri

Minulla on lapsia ja hyväksyisin silti. En ottaisi lapsenvahdiksi, mutta mitä pelättävää siinä olisi, jos me vanhemmat olisimme paikalla? Ihminen on muutakin kuin rikoksensa, olivat ne miten hirvittäviä hyvänsä. Ja jos on rangaistuksensa kärsinyt, pitäisi saada uusi mahdollisuus.

Suuttuminen kaikesta liian helposti.Ja ei en nalkuta edes.

Miten mies rajoittaa sisustusta ja kodin laittamista. Kaiken pitäisi pysyä koko ajan samana. Meillä ei ole esim. litteää tv:tä, koska vanha pullea tv toimii. En saa elää kodissa, jonkalaisen haluaisin. Jos jotakin on pakko uusia esim. kun lapsi menee kouluun, mies saattaa olla muutaman päivän vihainen. Maksan itse eli ei ole edes rahakysymys.

Minulla on moniakin. Itsehän kuvittelin, että lapsen isä innokkaasta sitoutumisesta johtuen olisi loisto perheenisä, niin mitä vielä. Minulle tuli täydellisenä yllätyksenä monen vuoden haluttomuus, jonka aikana mies saattoi katsella kuitenkin pornoa. Samaan aikaan hän kielsi minua kuitenkin otattamasta huomenlahjakuvia ja tämä kirpaisee edelleen. Sen jälkeen kun kuulin maksullisista käymisestä, niin elämältä katosi lopultakin pohja. 

Mies antoi minun ottaa vastaan työpaikan tältä paikkakunnalta, ennen kuin jäi kiinni kaikesta. Nyt kärvistelen kahden vaiheilla, että etsinkö uuden asunnon vai jäänkö vanhaan. Miehen mielestä kun ongelmia ei ole, ja hänelle on kriisivaiheet täysin epäselviä. Hän ei ymmärrä miten en shokkitilanteessa pystynyt käymään asioita läpi. 

Lisäksi tuli yllätyksenä miten paljon mies voi kontrolloida huomaamattaan. Laskut on avattu ennen kuin saan ne, oma aika nipistetään sotkemalla tahallaan koko kämppä, kuulustellaan menoja jne.. ja marmatetaan jos tulen suklaalevyn kanssa kaupasta "meidän piti laihduttaa". Tämä kuluttaa aivan loppuun. 

Vierailija kirjoitti:

Minulla on moniakin. Itsehän kuvittelin, että lapsen isä innokkaasta sitoutumisesta johtuen olisi loisto perheenisä, niin mitä vielä. Minulle tuli täydellisenä yllätyksenä monen vuoden haluttomuus, jonka aikana mies saattoi katsella kuitenkin pornoa. Samaan aikaan hän kielsi minua kuitenkin otattamasta huomenlahjakuvia ja tämä kirpaisee edelleen. Sen jälkeen kun kuulin maksullisista käymisestä, niin elämältä katosi lopultakin pohja. 

Mies antoi minun ottaa vastaan työpaikan tältä paikkakunnalta, ennen kuin jäi kiinni kaikesta. Nyt kärvistelen kahden vaiheilla, että etsinkö uuden asunnon vai jäänkö vanhaan. Miehen mielestä kun ongelmia ei ole, ja hänelle on kriisivaiheet täysin epäselviä. Hän ei ymmärrä miten en shokkitilanteessa pystynyt käymään asioita läpi. 

Lisäksi tuli yllätyksenä miten paljon mies voi kontrolloida huomaamattaan. Laskut on avattu ennen kuin saan ne, oma aika nipistetään sotkemalla tahallaan koko kämppä, kuulustellaan menoja jne.. ja marmatetaan jos tulen suklaalevyn kanssa kaupasta "meidän piti laihduttaa". Tämä kuluttaa aivan loppuun. 

Sinä olet sairaan ihmisen kanssa parisuhteessa, kai sen olet tajunnut.

Vierailija kirjoitti:

Minulla on moniakin. Itsehän kuvittelin, että lapsen isä innokkaasta sitoutumisesta johtuen olisi loisto perheenisä, niin mitä vielä. Minulle tuli täydellisenä yllätyksenä monen vuoden haluttomuus, jonka aikana mies saattoi katsella kuitenkin pornoa. Samaan aikaan hän kielsi minua kuitenkin otattamasta huomenlahjakuvia ja tämä kirpaisee edelleen. Sen jälkeen kun kuulin maksullisista käymisestä, niin elämältä katosi lopultakin pohja. 

Mies antoi minun ottaa vastaan työpaikan tältä paikkakunnalta, ennen kuin jäi kiinni kaikesta. Nyt kärvistelen kahden vaiheilla, että etsinkö uuden asunnon vai jäänkö vanhaan. Miehen mielestä kun ongelmia ei ole, ja hänelle on kriisivaiheet täysin epäselviä. Hän ei ymmärrä miten en shokkitilanteessa pystynyt käymään asioita läpi. 

Lisäksi tuli yllätyksenä miten paljon mies voi kontrolloida huomaamattaan. Laskut on avattu ennen kuin saan ne, oma aika nipistetään sotkemalla tahallaan koko kämppä, kuulustellaan menoja jne.. ja marmatetaan jos tulen suklaalevyn kanssa kaupasta "meidän piti laihduttaa". Tämä kuluttaa aivan loppuun. 

Tämähän on henkistä väkivaltaa. En ulkopuolisena tietenkään näe mitään syytä jäädä. Varsinkin tuo, ettei hänellä ole seksuaalisia haluja SINUA kohtaan, kertoo sen, ettei hän halua sinua. Hän näkee sinut vain kaverina. Bene there done that.

Vierailija kirjoitti:

Haluttomien vaimoille tiedoksi, että haluttomuus saattaa kohdistua vain sinuun ja miehellä voi olla satunnaista seksiä liiton ulkopuolella, vaikka et niin ikinä uskoisikaan. Varma tieto.

Jep, kokemusta on.. 

Mietin eroa edelleen, koska tilanne ei ole korjaantunut eikä asiasta pysty keskustelemaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on moniakin. Itsehän kuvittelin, että lapsen isä innokkaasta sitoutumisesta johtuen olisi loisto perheenisä, niin mitä vielä. Minulle tuli täydellisenä yllätyksenä monen vuoden haluttomuus, jonka aikana mies saattoi katsella kuitenkin pornoa. Samaan aikaan hän kielsi minua kuitenkin otattamasta huomenlahjakuvia ja tämä kirpaisee edelleen. Sen jälkeen kun kuulin maksullisista käymisestä, niin elämältä katosi lopultakin pohja. 

Mies antoi minun ottaa vastaan työpaikan tältä paikkakunnalta, ennen kuin jäi kiinni kaikesta. Nyt kärvistelen kahden vaiheilla, että etsinkö uuden asunnon vai jäänkö vanhaan. Miehen mielestä kun ongelmia ei ole, ja hänelle on kriisivaiheet täysin epäselviä. Hän ei ymmärrä miten en shokkitilanteessa pystynyt käymään asioita läpi. 

Lisäksi tuli yllätyksenä miten paljon mies voi kontrolloida huomaamattaan. Laskut on avattu ennen kuin saan ne, oma aika nipistetään sotkemalla tahallaan koko kämppä, kuulustellaan menoja jne.. ja marmatetaan jos tulen suklaalevyn kanssa kaupasta "meidän piti laihduttaa". Tämä kuluttaa aivan loppuun. 

Sinä olet sairaan ihmisen kanssa parisuhteessa, kai sen olet tajunnut.

Siis itse asiassa en. :( En ole ymmärtänyt vielä mitään, koska kriisi on sen verran kärjillä edelleen. 

Vierailija kirjoitti:

En olisi ikinä uskonut, ettei päästä sopimukseen kotitöistä. Tilanne meni niin pahaksi, ettei lopulta ollut enää mitään muuta kuin riitaa ja pahaa mieltä, ja ero tuli. En olisi koskaan uskonut, ettei tuollaisesta asiasta kyetä pääsemään yli.

Kotityöt kannattaa jakaa vain siinä tapauksessa, että toinen ei pysty tarjoamaan mitään sen tilalle (esim. elättämään). Tietysti jos toinen on täysin piittaamaton jälkiensä korjaamisessa, voi kertoa hänelle, että se on pahaksi liiton laadulle. (Ei itse liitolle, ei saa olla kiristyskeino, mikä liitto se muuten on?)

Älkää pilatko liittojanne hömppäjuttujen (siivoaminen, porno, jne.) takia!

Lapsen saannin myötä kaikki muuttui. Puoliso oli aiemminkin kontollifriikki, mutta minulla sentään oli omia menoja ja harrastuksia,. Teen etätyötä ja olen sidottu kotiin, hoidan vauvan yleensä yksin myös yöllä, työn ohella myös kauppa-asiat ja ruuanlaiton. Puolison maneereja pitää myös minun noudattaa ja vanhempiini on pitänyt ottaa etäisyyttä koska hän ei nykyään pidä heistä.Välit omiin vanhempiini ovat aina olleet hyvät. Puolisoni ei käy töissä. Lapsesta olen kiitollinen, mutta tuntuu, että oma elämäni on hukassa ja tukahdutettu.

Tuore suhde ja jo nyt seksiongelmia.

Mies on itse diagnosoinut, että ongelma johtuu hänen aiemmasta pornon katsomisestaan siten, että porno on turruttanut hänet ja nyt orastavassa suhteessa haluttomuus- ja erektio-ongelmia.

Äidin merkitys pojalleen on yllättänyt. Lahjat ostetaan äidille, ei minulle. Päätökset asioista tehdään äidin kanssa. Asutaan myös näin 25 vuoden parisuhteen jälkeen yhä äidin kanssa ja äidin kanssa soitellaan koko ajan, jos ei satuta muutamaan tuntiin näkemään. Kalsarit ja sukat luonnollisesti äiti ostaa viiskymppiselle pojalleen. Äiti puuttuu jokaikiseen asiaan. Tästä on varsinkin aiemmin saatu riitoja aikaiseksi. Enää ei jaksa kiinnostaa, ei äiti eikä poika.

Pahin on anoppi. Sotkeutuu joka asiaan, kodin sisustukseen, kaikkeen mikä liittyy lapsiin, jopa lomalle oli tunkemassa mukaan "hoitamaan vauvaa", että saadaan miehen kanssa omaa aikaa. On lisäksi itseoikeutettu totuudentorvi, joka luulee että hänen mielipiteensä = totuus.

Erilainen siisteyskäsitys. Miehen mielestä kaikki on ok, jos tavarat on paikoillaan. Ei haittaa, vaikka kaiken päällä olisi 5 cm kerros pölyä. Mä en siedä likaisuutta, mutta pieni epäjärjestys menettelee.

Miehen mielestä läheisyys = seksi. Mies ei kykene terveysongelmiensa takia harrastamaan seksiä, joten miksi halata? Miehen haluttomuus hoitaa itseään. On pumppuvikaa, diabetes ja vähän muutakin. Lenkille ei voi lähteä, kun on kivempi litkiä lonkeroa sohvalla. Harvoin on kännissä, mutta 1 - 3 annosta menee arkena, viikonloppuna enemmän. Harvoin on silminnähden kännissä, toleranssi on aikamoinen.