Mikä ongelma parisuhteessa on yllättänyt eniten?
Siis tyyliin en olisi ikinä uskonut tai ei olisi ikinä tullut mieleenkään, että meille tapahtuu tällaista.
Omalla kohdalla miehen seksuaalinen haluttomuus. Kuvittelin nuorena, että kaikki miehet haluaa aina seksiä.
Kommentit (2601)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yllätyin siitä, miten paljon nautinnollisempaa ja myös ihan käytännön tasolla helpompaa elämä on parisuhteessa kuin sinkkuna. Olin tyytyväinen yksin, mutta suhde antaa ikään kuin ilmaiseksi paljon lisäarvoa. Suhteessa on hyvin hauskaa ja kepeää olla, kun toista haluaa mutta ei varsinaisesti tarvitse.
Saakohan tästä kukaan kiinni?
Tämän avain oli minulla se erillissuhde. Eli omat asunnot, näemme muutamana päivänä viikossa, nukumme yhdessä enintään kaksi yötä viikossa. Minä siivoan oman kotini ja hän omansa. Upeaa!
Komppaan! Viisi vuotta yhdessä eri asunnoissa, nähdään noin joka toinen päivä, kummatkin vastaa omasta kodistaan, mutta molemmat tuntevat silti olonsa kotoisaksi toisen kodissakin. On sopivasti omaa tilaa ja vapautta, mutta myös paljon läheisyyttä, luottamusta ja tilaa molempien omille jutuille. Elämäni parhaiten toimiva parisuhde ja järjestely on varmasti myös auttanut pitämään suhteen kipinää yllä. Suosittelen!
Eksän kanssa yllätti se et on ihmisiä jotka ei vaa oo yhtää mustasukkasia. Eksä kuullessaan et mun kaveri on ihastunut muhun nii rupes kaveeraa tämän kanssa ja kehu mua tälle ja ruokki vaa ihastumista. Koitin sanoa ettei tuo oo normaalia et normaalisti pitäis olla ees hitusen mustis mut ei. Muutenki aloin sit huomaamaan kuinka itsestäänselvyys oon koko tyypille ja se lopulta johti eroon.
Miten pakko-oireinen ja vahvasti sosiaalisten tilanteiden pelosta kärsivä fiksulta ja tasapainoiselta vaikuttanut mies voikaan olla.
Vierailija kirjoitti:
20 vuoden avioliiton kokemuksella se kuinka paljon mies miettii ja elää sek sin kautta. Koko ajan puhuu siitä, koko ajan sitä pitäisi olla , koko ajan pitäisi räplätä sieltä.
Kaikki asiat linkittyy sek siin. Jos ostan uudet alusvaatteet niin mies luulee että se on kutsu sek siin. Jos hymyilen, mies luulee että olen puutteessa. Jos menen suihkuun yksin, mies näkee sen mahdollisuutena sek siin.
Voisko olla vaikka viikon hiljaa ja selibaatissa!?!? Tässä elämässä on muutakin tekemistä ja ajateltavaa.
Huoh.
Miksi sun tekemisesi ja ajateltavasi olisivat yhtään sen parempia - teillä nyt vain on eri intressit. Miltä tuntuisi jos sun tekemisiisi suhtauduttaisiin tuolla tavoin?
Se miten vähän nainen voi haluta läheisyyttä ja seksiä. Somen tai BB:n kanssa on tosi vaikea kilpailla. Enkä tiedä haluaisinko edes. Tuntuu että muut ihmiset kiinnostavat, ihan sama kuka on kyseessä jos se vain on telkassa ja kertoo ajatuksistaan. Mutta sitten parisuhteessa ei ilmeisesti tarvitse koskaan puhua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se yllätti että ex-vaimo ei kiinnotunut yhtään omakotitaloon liittyvistä töistä. Lopulta sekä vanhan talon remontointi että pihan-/puutarhan hoito jäivät täysin minun vastuulleni. Hieno puutarha, mutta 5 vuoden aikana hän ei istuttanut ensimmäistäkään kasvia tms. Idyllistä remontoitua taloa mielellään kuitenkin esitteli kavereilleen.
Oliko tuo syy eroon? Mä olen just sellanen vaimo, jota ei kiinnosta puutarha yhtää, en esittele sitä kyllä kavereillekaan. Oma piha on kyllä kiva, mut ei sen laittelu mua silleen kiinnosta. Mies varmaan enää ei sitä toivokkaan, tässä on asuttu 16 vuotta. Mut toisaalta, en koskaan ole väittänytkään olevani puutarhaihminen.
Ei ollut syy eroon. Mutta olen pahoillani miehesi puolesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisen saamattomuus. Tavarat jää niille sijoilleen, joihin hän ne jättää. Kahvikuppeja löytyy sohvan alta, vessasta, makkarista, milloin mistäkin...
Seksin vähyys. Hän voisi hyvinkin olla kuukauden tai pari ilmankin. Minä haluaisin vaikka päivittäin, tai edes kerran viikossa...
Minä käyn kaupassa, teen ruoat, pesen pyykit ja astiat, vien ja haen lapset... Koska nainen ei niitä tee. Jos vie lapset joskus aamulla, niin siitä nousee kauhea show ja kaikki on silloin myöhässä.
Kotiorjaksiko minä tässä jouduinkin, kun parisuhteeseen lähdin ja perheen perustin..?
Jaaha, sinulle on käynyt niin, kuin naisille yleensä aina tuppaa suhteessa käymään.
Ymmärrät varmaan, miksi naisetkin tuosta asiasta valittaa. Yleensä miehet on sitä mieltä, että naiset valittaa turhaan, mutta sinä nyt voin miehenä todistaa, että näin ei todellakaan ole.
Ei ole turhaa valitusta, kun saa alkaa aikuiselle ihmiselle peräänkatsojaksi ja äidiksi.
En tiedä onko sun elämäsi parempaa kun tiedät että joku mieskin voi tuollaisesta kärsiä?
Enemmän tuo on ihmisten ongelma kuitenkin, ja kun keskustelussa otetaan sukupuolinäkökulma niin asioiden korjaaminen ei ole niin helppoa. Yleisempää toki on että mies on se lusmuilija.
Vierailija kirjoitti:
Ei itse ongelmat ole yllättäneet, vaan se kuinka paljon sitä onkaan valmis joustamaan ja antamaan anteeksi. Sellaisiakin asioita joista oli ennen helppo kavereille päteä, että jos mulle noin tehtäisiin/sanottaisiin noin niin ukko lähtis saman tien kävelemään.
Kyse ei siis mistään fyysisestä väkivallasta, vaan ihan loukkauksista, pettämisestä, läheisyyden puutteesta... se myös on tullut yllätyksenä kuinka itsekin löytää välillä uusia, uniikkeja tapoja satuttaa omaa puolisoaan.
Aivan kuin minun kynästä! Jatkuvia miehen loukkauksia ja pettämistä, tällä hetkellä totaali selibaatti miehen päätöksestä (6kk edellisestä kerrasta), mies ei koske hipaisemallakaan. 25 vuotta yhdessä ja vain kolme lastamme saa minut kestämään tätä. Ei meillä riidellä, mutta en minä tätä avioliitoksikaan kutsuisi. Mies istuu työajan ulkopuolisen ajan netissä. Ei harrasta mitään, ei käy missään. Ei lastenkaan kanssa vietä aikaa, hädin tuskin edes puhuu niille.
Olen sanonut miehelle, että jos en kiinnosta vaimona niin herra on hyvä ja muuttaa omaan kämppään. Mitään se ei tee. Ehkä hänellä on vain liian mukavat oltavat kun minä hoidan lapset, talon, pyykin, siivoukset ja ruuan laittamisen. En IKINÄ olisi uskonut että mies jonka kanssa menin aikoinaan naimisiin voi muuttua 360 astetta täysin erilaiseksi ihmiseksi. Nyt uskon. Onko jonkun mies muuttunut tällaisen jälkeen "normaaliksi" ja miten se tapahtui?
Pakkohan tästä on jossain vaiheessa lähteä. Mutta kunhan nyt saisi edes pari vanhinta lasta ensin maailmalle.
Olikohan se sama autonrassaaja mun ex
Eniten yllätti se, ettei miestä juurikaan kiinnostanut kodinhoito yhteenmuutettaessa. Jouduin siis työpäivän jälkeen tekemään toisen työpäivän pyykätessä, kokatessa, tiskatessa, yleistä siisteyttä ylläpitäessä. Sitten mies ihmetteli sohvalta, kun en jaksanut lähteä lenkille/harrastaa seksiä/tavata yhteisiä kavereita yms...
Mies rikkoo tahallaan tavaroita stressaantuneena. Sairaan ärsyttävää käytöstä ja todella kielteinen käytösmalli lapsille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsiperhe-elämää töihinsä karkaava mies. Yhtäkkiä kaikki pyöri töiden ympärillä.
Se kuinka vähän miehet noin keskimäärin panostaa suhteeseen pitkässä juoksussa. Unelmien prinssistä kuoriutuu aika minäkeskeinen yksintoimija, jota ei yhteiset jutut enää kiinnosta. Niitä tehdään "pakotettuna" kun "nainen pakotti". Tosi surullista jotenkin.
Miehenä sitä taas pettyy siihen, ettei mies itsessään ja ihmisenä ole arvokas naiselle, vaan se että mies suorittaa tiettyjä asioita naisen tahtomalla tavalla. Masentaahan sellainen ja vain töihin voi paeta.
Vähän tyhmä kommentti. Eihän nainenkaan ole itsessään ja ihmisenä arvokas miehelle, vaan se että nainen suorittaa tiettyjä asioita (esim seksi, hellyys, kodinhoito) miehen tahtomalla tavalla. Jos nainen ei suoriudu kuten mies tahtoo, niin alkaa nimittely pihatuksesta, nalkuttamisesta, kylmyydestä jne.
Kylläpäs vaan onkin. Tietysti en voi varmuudella puhua kuin omasta puolestani, mutta kyllä kun minä rakastun, niin rakastun nimenomaan siihen naiseen, hänen persoonaansa, tapaansa olla ja puhua ja ties mitä. Kaikkiin niihin lukemattomiin henkisiin ja fyysisiin asioihin jotka liittyvät nimenomaan siihen naiseen, ilman mitään suorituksia. Suorittaminen on sitten oma tasonsa jossa niitä konflikteja voi tulla syystä tai toisesta, mutta suoritukset eivät ole se syy miksi naisen kanssa yhteen mennään.
Miettikää nyt, mies on monesti niin hullaantunut naiseen että voi tehdä ihan hulluja ja typeriäkin asioita sen takia esimerkiksi erossa. Nainen taas liitelee seuraavaan suhteeseen kuin kevätperhonen, eikä taakseen katsele. Miespalikka on korvattavissa tuosta vain.
Totta. Moni mies esimerkiksi ottaa naiselta hengen pois siinä vaiheessa, kun ero tulee.
Se että mies valitti että mun kanssa ei voi tehdä mitään vaikka tosissaa kysyin häntä tekemään aina kaikkea kanssani tai vaikka läheisyyttä, ei kiinnostanut.
Nainen koki hylätyksi tulemista jos en ottanut häntä huomioon
Vierailija kirjoitti:
Mies rikkoo tahallaan tavaroita stressaantuneena. Sairaan ärsyttävää käytöstä ja todella kielteinen käytösmalli lapsille.
Tuo on väkivaltaa, luodaan pelon ilmapiiriä ja pyritään kontrolloimaan perhettä. Arvatenkin tavarat eivät ole hänen?
Takana paljon huonoja parisuhteita ja yllättikin se miten helppoa parisuhde voi olla kun löytää sen oikean kumppanin. Viimeinkin tunnen oloni rakastetuksi ja arvostetuksi ja erimielisyydet sovitaan keskustelemalla ja toista kunnioittaen eikä huutamalla tai mykkäkoululla.
Mut on yllättänyt se, että olen hieman mustasukkainen ja läheisriippuvainen. Näistä opettelen nyt eroon. En ollut aiemmin seurustellut, ja olen aina ollut todella itsenäinen enkä lainkaan mustasukkainen ihminen. Ennen suhdetta ajattelin että tarvitsen todella paljon omaa tilaa. Oma muutokseni on siis yllättänyt.
Vierailija kirjoitti:
Kumppanini sukulainen teki oksettavan rikoksen. Tiedän että toisen mukana tulee myös omaan elämään enemmän tai vähemmän niitä kumppanin elämään kuuluvia ihmisiä mutta tuo rikos oli sellainen että halusin pakata tavarat ja lähteä. Vaikka kumppanillani ei ollut tuohon asiaan mitään osuutta jo se että omaan elämääni on kumppanini kautta vähäisessäkin määrin kuulunut tuollainen ihminen oksettaa. Ikinä ei olla riidelty niin kuin silloin kun tämä sukulainen pyysi kumppaniltani apua niin kuin olin ennustanut.
Minkä rikoksen? Kiinnostaa. Jos myi jotain kukkaa niin ylireagoit
Mutta mikä pakottaa syömään liikaa? Ei normaalipainoisena pysymiseen vaadita mitään arkista hyötyliikuntaa kummempaa, jos ruokavalio on kunnossa.