Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Riita vuorokausirytmistä
19.02.2014 |
Miehen kanssa tullut riitaa nukkumaanmeno- ja heräämisajoista. Olemme vajaa kolmekymppinen lapseton pariskunta, asuneet yhdessä vuosikaudet. Mies haluaa käydä lenkillä arkiaamuina ja nousee jopa ennen kuutta useampana arkipäivänä. Aikaisemmin minä nousin puoli kahdeksan aikoihin, mies tunnin myöhemmin. Olen aivan puolikuollut, en ole onnistunut kääntämään rytmiäni tähän hänen meininkiinsä vaan en saa kunnolla nukuttua edes sinne kuuteen. Jo illalla ajattelen, etten ehdi nukkua taaskaan kunnolla. Haluaisin herätä siis 1,5h myöhemmin. Kumman teistä pitäisi joustaa? Olenko minä kohtuuton vai mieheni? Mies ei suostu kompromissiin vaan tekee miten parhaaksi näkee. Ei mukamas voi urheilla työn jälkeen kun ei saa aikaiseksi. Hyvä sinänsä että urheilee...
Miehellä ollut aina ennenkin tapana että kuvittelee nousevansa aikaisin ja kello soi vaikkapa klo 7 mutta mies nousi 08.30. Mielestäni tapa on ärsyttävä, joskus parikymppisenä kuvittelin itsekin että nousisin aikaisemmin ja käänsin kelloa soimaan entistä aikaisemmin kun en päässyt sängystä ylös. Se mikä lopulta tehosi oli vääntää herätysaikaa eteenpäin ja tosiaan nousta sieltä sängystä paremmin levänneenä. ;) Nyt olen niin väsynyt, että kaikki mahdollinen ottaa päähän. :( Haluaisin urheilla itsekin, mutta väsyneenä tuntuu että aivan sama, en jaksa.
Kommentit (86)
[quote author="Vierailija" time="19.02.2014 klo 10:55"]
Aivan, siis todellinen ongelma ei sitten ollutkaan miehen aamuvirkeys vaan se, että mies lepää silloin kun sinä teet kotityöt. Kas kun ei juolahtanut mieleen jakaa kotitöitä miehellekin.
Miksi sinäkin et saa olla itsekäs, ihan niin kuin mieskin? Oletko sinä jollakin tavalla huonompi ja 'halvempi', ja siitä syystä koet velvollisuudeksi palvella miestä tekemällä kotityöt hänen levätessään?
[/quote]Jep, kyllä siinä saa marttyyri katosa peiliin, jos miettii että mistä syystä joutuu tekemään yksin kotityöt. Mutta eihän mies itsekyyttään lähde aamulla lenkille, päin vastoin, tuolla tavallahan sekäään ei ole pois yhteisestä ajasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä taas vastailee ihmiset jotka eivät tajua mitään sellaisen ihmisen elämästä joka on huono nukkumaan, ja vielä oma rytmi ei ole lehmien lypsyaikojen mukainen.
Ei todellakaan sitä saa nukuttua vaikka on väsynyt jos herää toisen herätyskelloon ja vielä joku saakelin valo paistaa.
Sanot miehelle että mies saa hoitaa kotityöt koska sinun pitää levätä sohvalla töiden jälkeen kun et ole aamulla saanut nukkua.
Mies voi kyllä laittaa kännykkänsä herättämään hiljaisemmalla äänellä, ja pukee lenkkikamat sitten vaikka keittiössä päällensä että eteisessä ei tarvi ties miten kauan pitää valoja päällä, vähän järkeä sille miehellekin touhuihin, ethän sinäkään ennnen häntä herätellyt kun hän nukkui myöhempään.
[quote author="Vierailija" time="19.02.2014 klo 10:15"]
Onkohan vähän eri, jos joku ajoittain nousee klo 4 kuin että joku säännöllisesti nousee ennen kuutta monta aamua viikossa. Vielä kun eletään maassa, jossa on pakko laittaa jotain valoa päälle, että näkee pukea ne lenkkikamat päällensä.
Ap, sympatiani ovat täysin puolellasi. Jos nukkuminen ei muuten luonnistu, pitäisi teidän nukkua erikseen ne yöt, joiden jälkeen koittaa aamulenkki.
[/quote]
Ihan sama onko joka aamu vai joka toinen, samalla tavalla nukutaan silti. Samassa huoneessa ja herätyskello soi korvan vieressä, mutta se ei ole minulle joten voin jatkaa nukkumista.
Ei ole mikään pakko laittaa eteiseen kirkasta valoa loimottamaan makuuhuoneen suuntaan, se on ihan miehen viitseliäisyydestä kiinni jos ei muuhun kykene.
Miten niin 45 min? Ekaksi puhuit 1,5 tunnista? Vai tekeekö miehesi lenkillelähtöä sen ekat 45 min? Mä luulin, että käväisee ehkä vessassa ja (vaikka siellä samalla) nappaa verkkarit päälleja ulos. Max 10 min, eikä sitäkään.
Makuuhuoneen oveen pimennysverho, pimentää yhtä hyvin kuin ovi. Mies laittaa lenkkikamppeet valmiiksi illalla, jotta pystyy lähtemään hipihiljaa. Ei hän pukemiseen tarvitse kuin jonkun himmeän apuvalon. Miehen herätys hiljaiselle tai vaikka vaan tärinälle ja puhelin tyynyn alle. Näin et sinä herää siihen, mutta heräät omaan normaaliääniseen herätykseen.
Jos nämä keinot ei tepsi, niin anna miehenkin kokeilla miltä tuntuu nukkua liian vähän. Eli valvot vaikka sinnillä omaan "normaaliaikaasi", pidät valot päällä ja tulet sitten sänkyyn niin että mies varmasti herää. Eiköhän hän muutaman päivän jälkeen ala ymmärtää miltä tuntuu jos joutuu toisen takia heräilemään.
Toisen unentarvetta pitää kunnioittaa; joskin kuulostaa siltä, että mies ei muutenkaan sinua arvosta. Miksi ihmeessä suostut tekemään kaikki kotityöt, en ymmärrä?
Ja ihmisen vuorokausirytmi on synnynnäinen asia, johon ei paljoa pysty vaikuttamaan. Jos on illanvirkkuaamutorkku, niin sitä on vaikka miten yrittäisi sopeutua muuhun. Itselle alkaneet vasta tässä +30 ikäisenä helpottua aamunousut kun unentarve on iän myötä vähentynyt. Sitä ennen olin aina ihan kuollut klo 07 herätykseen, ihan sama vaikka sitä 22-07 rytmiä olisi jatkanut vuosikausia, yhtä vaikeaa kolmannen vuoden jälkeen kuin ekana aamuna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="19.02.2014 klo 11:00"]
En siis vain pysty nukahtamaan uudelleen, kun tiedän kellosta, että härätys on kuitenkin jo (alle) tunnin päästä. Uudelleen nukahtamiseen menee pitkään (1-2h) enkä yleensä nukahda ollenkaan jos herään neljän jälkeen aamulla. Jos nukun 4-5h, päätä särkee jne eli ei huvita nousta ylös, keskittyminen on vaikeaa ja olo kärttyinen. Se, että kämppä on hiljainen 45min, ei ole riittävä aika että nukkuisin sitä 45 minuuttia vaan makaan valveilla sängyssä (kiukkuisena). Voi kuinka paljon haluaisin pystyä nukahtamaan uudelleen!
Pakon edessä voisin harjoitella elämään miehen itse valitseman uuden rytmin mukaan, mutta olen mielestäni joustanut jo aika paljossa kun hoidan koko kodin. Halutessani siis pysyn kyllä hengissä miehenkin rytmillä mutta se on minulle hyvin epämukavaa. Kouluaikoina jouduin nousemaan ennen seitsemää ja se oli silloin silkkaa kärsimystä. Nyt kun ei olisi pakko, haluaisin nauttia vapaammasta aikataulusta. Mainitsinkin jo, että korvatulppia käytän jo. Kestän kyllä huonoa nukkumista tiettyyn rajaan asti paljon paremmin kuin mieheni, mutta väliin tarvitsen öitä joina saan nukuttua kunnolla. En kuitenkaan voi mennä töihin puoli kahdeksaksi, joten aamu menee hukkaan ellen sitten rupea siivoamaan aamuisin.
[/quote]Eli sä valvot arki-iltoina johonkin yhteen kahteen yöllä? Se on sinun oikea ongelmasi. itse pärään mainiosti 7h yöunilla ja tilapäisesti 5h unilla, mutta en vikkokausia. Puolisoni sen sijaan nukkuu helposti 11h. Unen tarve on yksilöllistä.
Kotitöitä alat hivuttamaan myös miehen tehtäväksi. Ota tavaksi pyytää mies mukaan siivoukseen. Älä käytä sitä rangaistuksena, vaan se on kivaa yhdessä tekemistä ja on kummankin velvollisuus hoitaa yhteinen koti siedettävään kuntoon.
[quote author="Vierailija" time="19.02.2014 klo 11:01"]
Täällä taas vastailee ihmiset jotka eivät tajua mitään sellaisen ihmisen elämästä joka on huono nukkumaan, ja vielä oma rytmi ei ole lehmien lypsyaikojen mukainen.
Ei todellakaan sitä saa nukuttua vaikka on väsynyt jos herää toisen herätyskelloon ja vielä joku saakelin valo paistaa.
Sanot miehelle että mies saa hoitaa kotityöt koska sinun pitää levätä sohvalla töiden jälkeen kun et ole aamulla saanut nukkua.
Mies voi kyllä laittaa kännykkänsä herättämään hiljaisemmalla äänellä, ja pukee lenkkikamat sitten vaikka keittiössä päällensä että eteisessä ei tarvi ties miten kauan pitää valoja päällä, vähän järkeä sille miehellekin touhuihin, ethän sinäkään ennnen häntä herätellyt kun hän nukkui myöhempään.
[/quote]Kannattaa varmaan vähän miettiä kenen kanssa asuu, vai asuuko yksin, jos on tuollaisia ongelmia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Korvatulpat ja unimaski. Niihin molempiin tottuu, kun totuttelee.
Aiemmin menin nukkumaan puolen yön aikoihin ja heräsin 7.15-7.30 (minulle ihanteellinen aikataulu) ja menen töihin yhdeksään. Nyt mies herää 5.45, lähtee lenkille n. 6.30. Olen yrittänyt mennä sänkyyn klo 22-22.30 mutta en ole siihen aikaan vielä väsynyt. Tällä aikataululla ollaan menty pari kuukautta, ei kovin pitkään siis.
Kotityöt ovat olleet ongelma, mutta niiden kanssa voin elää koska muut asiat ns. kompensoivat niitä (tähän saakka ovat kompensoineet). Niistä on keskusteltu mutta en jaksa enää väitellä asiasta. Mies mielestään on tehnyt valtavasti kotitöitä, vaikka totuus on toinen. Virkeänä jaksan ne kyllä hoitaa enkä koe kotitöitä huomattavana rasitteena, väsyneenä en jaksa ja jo pelkkä astioiden kerääminen pöydiltä tuntuu ärsyttävältä. Aikaisemmin meillä oli siis tilanne, että elettiin enemmän minun rytmin mukaan eli mies meni sänkyyn klo 23 aikoihin ja minä tulin tunnin myöhemmin. Mies saattoi herätä tähän (ja muisti valittaa suureen ääneen). Nyt kun tilanne toisinpäin, minä en saisi valittaa yhtään.
t.ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="19.02.2014 klo 11:11"]
Korvatulpat ja unimaski. Niihin molempiin tottuu, kun totuttelee.
[/quote]Mutta nämäkin vaatii myös mieheltä huomaavaisuutta, eli herätys pitää olla todella hiljaisella ja sängystä nousta vikkelään mutta hiljaa. Samoin valoja ei saa käyttää, koska mikään unimaski ei ole täysin valonpitävä vaan kirkas valo vuotaa kyllä reunoista. Mitään ongelmaahan ei olisi jos mies oppisi/viitsisi nousta niin ettei ap herää. Kaikki ei siis ole ap:sta kiinni. Hirveästi hän ei ole kertonut näkeekö mies yhtään vaivaa sen eteen ettei ap heräisi...
Nyt kiukkuenergialla vastakampanja pystyyn. Kello soimaan helvetin kovaa joka aamu tunti ennen miehesi heräämisaikaa. Helvetillinen kolina ja mesoaminen päälle ja lähdet lenkille vasta kun mies nousee ylös. Illalla makoilet reporankana, olethan sentään herännyt huomattavasti aiemmin kuin laiska miehesi....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="19.02.2014 klo 11:17"]
Aiemmin menin nukkumaan puolen yön aikoihin ja heräsin 7.15-7.30 (minulle ihanteellinen aikataulu) ja menen töihin yhdeksään. Nyt mies herää 5.45, lähtee lenkille n. 6.30.
[/quote]Mitä ihmettä se äijä vatuloi 45 minuuttia :o??? Kuulostaa siltä että hän uhallaan herättää sinut, eikä yritäkään antaa sinulle unirauhaa.
[quote author="Vierailija" time="19.02.2014 klo 11:17"]
Aiemmin menin nukkumaan puolen yön aikoihin ja heräsin 7.15-7.30 (minulle ihanteellinen aikataulu) ja menen töihin yhdeksään. Nyt mies herää 5.45, lähtee lenkille n. 6.30. Olen yrittänyt mennä sänkyyn klo 22-22.30 mutta en ole siihen aikaan vielä väsynyt. Tällä aikataululla ollaan menty pari kuukautta, ei kovin pitkään siis.
Kotityöt ovat olleet ongelma, mutta niiden kanssa voin elää koska muut asiat ns. kompensoivat niitä (tähän saakka ovat kompensoineet). Niistä on keskusteltu mutta en jaksa enää väitellä asiasta. Mies mielestään on tehnyt valtavasti kotitöitä, vaikka totuus on toinen. Virkeänä jaksan ne kyllä hoitaa enkä koe kotitöitä huomattavana rasitteena, väsyneenä en jaksa ja jo pelkkä astioiden kerääminen pöydiltä tuntuu ärsyttävältä. Aikaisemmin meillä oli siis tilanne, että elettiin enemmän minun rytmin mukaan eli mies meni sänkyyn klo 23 aikoihin ja minä tulin tunnin myöhemmin. Mies saattoi herätä tähän (ja muisti valittaa suureen ääneen). Nyt kun tilanne toisinpäin, minä en saisi valittaa yhtään.
t.ap
[/quote]Pistä kotityöasia kuntoon niin ei tarvi keksiä mitään kompensaatioita. Kyllä se uni alkaa tulla iltaisin, kun alat nousta aamulla aikaisemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta mies ei tässä kyllä huomioi kuin itsensä enkä ymmärrä, mihin se aika aamulla kuluu. Ensimmäiset 5min mies harkitsee sängystä nousemista, sitten nousee, touhuaa kai jotakin keittiössä ja pukeutuu vessassa. Aamutouhuihin menee useimmiten 30-40min, ei tosiaan selviä missään 10 minuutissa.
Ensitöikseni vaadin, että puhelin herättää hiljaisemmalla. Siihen miehen luulisi suostuvan. Korvatulppia siis käytän jo ja ne ei ole ongelma. Tai sitten alan tehdä kotitöitä aamuisin klo 05.00, uusi hieno rytmi ja kerron miehelle että on niin kiva tulla töistä siistiin kotiin. :P
Joskus kun mies heräsi minun tullessa sänkyyn myöhemmin niin oli kyllä niin ärtynyt että oksat pois kun vaikea nukahtaa uudelleen kuulemma. Yritin kyllä tulla sänkyyn hiljaa mutta mies herää kai aika herkästi (patjan liikkumiseen).
Sun mies kuulostaa aika itsekkäältä mulkulta :(. Eihän hän ota yhtään sinua huomioon, ja hänellä on ihan eri standardit teille kahdelle. Harmillista että koet, että sun pitää alistua tuollaiseen kohteluun.
Ongelmanne on minulle selkeä.
Kyse EI ole vain unirytmistä, kotitöistä, jne. jne. En halua kuitenkaan väheksyä näitä näennäisen pieniä juttuja, koska ne ovat juuri niitä asioita, jotka ilmentävät taustalla olevaa asetelmaa.... eli sitä, miten teidän persoonallisuudet sopii yhteen.
Kukaan on tuskin niin synnynnäinen ihmisluonteen tuntija, että ymmärtäisi mistä on kyse, ilman näitä käytönnön ilmentymiä. Ne paisuu kunnes asioita joutuu oikeasti miettimään. Ihmisellä on tietynlainen "puskurointikyky", mutta sen koetteleminen on toisaalta mahdollisuus kehittymiseen!
Ihan suoraan sanottuna, mies on tavallaan sokea sinun perimmäisille tarpeillesi... mutta NIIN OLET SINÄKIN!!! Kuulostaa aivan uskomattomalta, koska voisit luetella niin paljon asioita, joissa koen tyytymättömyyttä - mutta kuinka hyvin pystyt käytännössä itse ajattelemaan: SINUN HALUSI OVAT ERITTÄIN TÄRKEITÄ. Ja niinhän ne ovat!!! Mutta niin kauan kuin et usko tätä 100%:sti, ei mieskään voi sitä puolestasi toteuttaa (vaikka niin toivoisit, sillä todennäköisesti äitisi ei suhtautunut sinuun näin, hait ehkä hyväksyntää isältäsi, ja nyt on aika hakea sitä samaa hyväksyntää kumppaniltasi...) Mutta hajotat vain itseäsi pidemmän päälle, ellet tiedosta, ketä pitäisi miellyttää - itseäsi vai kumppaniasi, kun samanaikaisesti ei tunnu onnistuvan. Jos tähän lisätään vielä vauva, niin sitten voi olla vielä hankalampaa. Olisi kohtuutonta, että yrittäisit riittää kaikille, saamatta kuitenkaan arvostusta kumppaniltasi.
Mitä neuvoisin sinua tekemään, on harjoitella tervettä itsekkyyttä. Unohtamatta iloisuutta! Saatpa nähdä, minkä ilon koet kun jonain päivänä oivallat, että kaikki riippuu vain sinusta... Mieti tarkkaan mitä haluat, toimi sen mukaan, äläkä jätä onnellisuuttasi pelkästään toisen varaan. Saatat tietämättäsi kerjätä huomiota epäsuorasti, ja kokea entisyä enemmän riittämättömyyttä, kun et saa kaipaamaasi vastakaikua. Lopeta siis huomion hakeminen tavalla, joka on jo osoittautunut toimimattomaksi. Jos miehesi äiti passasi aikoinaan kotona, mies pitää sitä yhä itsestäänselvyytenä, eikä arvosta sinua siitä sen kummemmin! Teillä voi olla erilaiset käitykset siitä, mitä toinen toisessa arvostaa. Älä anna samojen kuvioiden toistua parisuhteessasi, jos ne jatkuvasti eivät vain toimi. Silloin täytyy miettiä jotain ihan kokonaan erilaista lähestymistapaa.
Sopeutuminenkin toisen kanssa elämiseen on ok, kun tiedät tekeväsi sen omilla ehdoillasi. Säilytä tietynlainen itsenäisyys myös parisuhteessa. Pyri järkestämään asiasi niin, että voit olla enimmäkseen tyytyväinen mihin vaan. Aloita uusi harrastus, joka saa sinut aidosti innostumaan ja rikastuttaa elämääsi. Samalla teet taatusti jotain parisuhteen eteen, kun huolehdit itsestäsi.
Muutos ei tapahdu hetkessä, mutta toivottavasti luit kirjoitukseni ajatuksella, otat ohjat OMIIN käsiin ja suunnan kohti parempaa!
Kovasti kommetteja ja ohjeita on tullut fiktiiviseen ongelmaan. Hienosti on ap saanut ihmisiä tuhlaamaan aikaansa.
Avasin tämän ajatellen, että tässä olisi joku todellinen ongelmakin. Mutta ap:hän vain tekee kärpäsestä härkäsen. Herranjestas, että aikuinen ihminen viitsiikin tehdä mokomasta mukamas ongelman.
t. Eräs, jonka mies on vuosikaudet noussut klo 5 joka ikinen arkiaamu (paitsi lomilla)
Sellainen lisäys vielä unen laatuun liittyen, että jos syöt hormoneja, niin lopeta ihmeessä. Ota vaikka kuparikierrukka! Sen lisäämä mahdollinen verenhukka verrattuna siihen mitä muutenkin menettää on olematon. Jopa kipulääke ja rautalisä on parempi vaihtoehto kuin huonounisuus; ja oikealla ruokavaliolla rautalisää et tarvitse. Jos menkat on kivuliaat, synnytyksen jälkeen ei enää olisi.
Alue: Aihe vapaa
En siis vain pysty nukahtamaan uudelleen, kun tiedän kellosta, että härätys on kuitenkin jo (alle) tunnin päästä. Uudelleen nukahtamiseen menee pitkään (1-2h) enkä yleensä nukahda ollenkaan jos herään neljän jälkeen aamulla. Jos nukun 4-5h, päätä särkee jne eli ei huvita nousta ylös, keskittyminen on vaikeaa ja olo kärttyinen. Se, että kämppä on hiljainen 45min, ei ole riittävä aika että nukkuisin sitä 45 minuuttia vaan makaan valveilla sängyssä (kiukkuisena). Voi kuinka paljon haluaisin pystyä nukahtamaan uudelleen!
Pakon edessä voisin harjoitella elämään miehen itse valitseman uuden rytmin mukaan, mutta olen mielestäni joustanut jo aika paljossa kun hoidan koko kodin. Halutessani siis pysyn kyllä hengissä miehenkin rytmillä mutta se on minulle hyvin epämukavaa. Kouluaikoina jouduin nousemaan ennen seitsemää ja se oli silloin silkkaa kärsimystä. Nyt kun ei olisi pakko, haluaisin nauttia vapaammasta aikataulusta. Mainitsinkin jo, että korvatulppia käytän jo. Kestän kyllä huonoa nukkumista tiettyyn rajaan asti paljon paremmin kuin mieheni, mutta väliin tarvitsen öitä joina saan nukuttua kunnolla. En kuitenkaan voi mennä töihin puoli kahdeksaksi, joten aamu menee hukkaan ellen sitten rupea siivoamaan aamuisin.