Maineeni on pilattu ja elämä on ryteikköä
Mulle nauretaan ja musta levitellään ihme juoruja. Sitten vielä kun asuu pikkupaikkakunnalla niin ei voi mennä mihinkään.
Olen koulukiusattu yllätys. Ja kyllä ihmiset mulle nauraa muutenkin koska olen niiden mielestä outo.
En saa keneltäkään apua jos pyydän. Vihaan tätä oloa kun häpeän tunne on niin suuri.
Se tulee siitä että mua kiusataan ja mustamaalataan. Vääristellään asioita ja levitetään noloja juoruja.
Sitten kun menee kylän ainoaan kauppaan joka ikinen kyylää kuin viimeistä päivää.
En ole ennen hävennyt mutta sain kuulla että musta on levitelty jotain juoruja.
Varsinkin oma mummo puhuu kaikki asiat vääristellen niin että mua luultiin kehitysvammaiseksi ja autistiksi.
Mieluummin muuttaisin kauas täältä koska tää tunne mikä mulla on, saa välillä ihan törkeitä ajatuksia päähäni.
En kestä enää olla silmätikku ja pilkankohde.
Jatkuvaa naureskelua ja tuijottamista. Koittakaapa itse elää sama kuin minä niin tuskin olisitte enää edes hengissä.
Kommentit (35)
Noissa maalaikorpikylissä asuu joko vähä-älyisiä typeryksiä tai niitä, jotka kuvittelevat olevansa jotain vähine lahjoineen.
Ihmiset eivät ajattele sitä että jatkuva maineen pilaaminen vaikeuttaa työn saamista. Etenkin kun he tekevät sitä noin rankasti. Kiva alkaa selittelemään että ei ole mitään vammaa ihmiset haluaa vaan kiusata. Koska olen helppo kohde, ei isoa kaveri laumaa puolustamassa ja vähän saatan erottua joukosta kun olen oma itseni. Tökitään oikein kunnolla jos vaikka kuolisi pois. Tai tajuais lähteä. Siltä se tuntuu.
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset eivät ajattele sitä että jatkuva maineen pilaaminen vaikeuttaa työn saamista. Etenkin kun he tekevät sitä noin rankasti. Kiva alkaa selittelemään että ei ole mitään vammaa ihmiset haluaa vaan kiusata. Koska olen helppo kohde, ei isoa kaveri laumaa puolustamassa ja vähän saatan erottua joukosta kun olen oma itseni. Tökitään oikein kunnolla jos vaikka kuolisi pois. Tai tajuais lähteä. Siltä se tuntuu.
Valitettavasti on kyllä ihmisiä, jotka haluavat juoruja levittämällä ihan tietoisesti vahingoittaa kohdettaan. Näillä on sitten ihan selkeästi antisosiaalisia piirteitä, psykopaatteja, sosiopaatteja jne.
Olen pikkupaikkakunnalta. Minä ja kaikki sisarukseni muutimme pois kotipaikkakunnalta jo nuorena. Osa heti peruskoulun jälkeen, osa kävi siellä vielä lukionkin (sitten kun sinne lukio saatiin). Luokkakavereistani lähinnä vain he, jotka ovat jääneet viljelemään kotitilaansa, tai ovat jääneet sinne "kylähulluiksi" ovat jääneet sille paikkakunnalle. Osa maanviljelijöistäkin on "kylähulluja".
Hyvä syy muuttaa pois pikkupaikkakunnalta, on lähteä opiskelemaan jotain, mitä siellä kotipaikkakunnalla ei voi opiskella. Silloin on myös jotain mielekästä ajateltavaa uudella paikkakunnalla, ja on helppo tutustua uusiin ihmisiinkin opiskelijaporukoissa.
Siellä uudella paikkakunnalla kannattaa pitää sitten mielessä, että ne uudet tuttavasi eivät tiedä, millainen maine sinulla on kotokylälläsi, joten ei tarvitse olla koko ajan epäilemässä, "mitähän tuokin minusta luulee?"
Ihan helvetin ahdistavaa. Ei puhettakaan että menisin mihinkään kouluun täällä. Kyllä se etäkouluna pitäis suorittaa ei pysty menemään minkään lauman keskelle ja tiedän jo valmiiksi mitä siitä seuraa.
Ihan kaikkia juoruja en oo itestäni kuullut, mutta lähimmäiset kyllä luultavasti on koska heiltä kuulin tämän että mua luullaan vammaiseksi ja jotenkin vajaaksi.
En edes yritäkään mainetta ni putsata koska ei siihen ole keinoa täällä, en pääse sisäpiiriin tai mihkään piiriin.
Miksi vioittunut kana otettaisiin myöhemmin normaaleiden joukkoon.
Sitä voi aina kiusata lisää keinolla millä hyvänsä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos pilaa maineensa pienellä paikkakunnalla, sitä ei korjata. Ihmiset muistavat aina virheet.
Ei Ap ole kertomansa perusteella itse mainettaan pilannut. vaan muut ihmiset tarkoituksella mustamaalaavat häntä.
Se on ihan sama. Ihmisillä on joku käsitys, niin sitä ei muuteta pienellä paikkakunnalla. Kannat ristiä aina selässäsi.
Ainoa keino on muuttaa pois tai sopeutua ja kestää. Mutta haluatko olla yksi heistä ?
Samaa mieltä asiasta muuten, mutta tuota viimeistä kysymystä en ymmärrä mitä sillä tarkoitat.
Sinun ei kannata jäädä nykyiselle asuinpaikkakunnallesi. Ryhdy miettimään muuttoa. Olisi hyvä, jos sinulla olisi kuitenkin joku luotettava henkilö, jonka kanssa miettisit tulevaa. Muutto on aina iso asia elämässä. Jos muutat pk-seudulle, sinun tulee ottaa huomioon mm. korkeat asumiskustannukset. Opiskelu- ja työpaikkoja on kyllä aika hyvin.
Itse muutin pieneltä paikkakunnalta Helsinkiin kauan sitten. Alku oli hieman hankalaa, kun ei ollut montakaan tuttua ja monta arkielämän asiaa piti opetella. Mutta tosiaan se vapaudentunne pikkupaikkakunnan jälkeen oli ihana. Toisaalta juuri tuo, että ainakaan aluksi ei ole ehkä kavereita, voi olla tosi stressaavaa. Mutta nykyisin on paljon mahdollisuuksia osallistua harrastuksiin, vapaaehtoistyöhön jne. ja on erilaisia netin foorumeita kohdata ihmisiä, joten uusia tuttuja ja ystäviäkin ajan kanssa löytyy.
Pois pois pikkukaupungista! Minusta alkoi yläasteella liikkua juoruja, joiden mukaan olin hullu, myin itseäni, haisin ja että alapäässäni on epämuodostumia (kukaan ei sitä ollut nähnyt mutta väliäkös tuolla). Muutin myöhemmin muualle koulun takia ja olin ihan yllättynyt, että kukaan ei huutele perään, matki puhettani tms.
Jos olisin tajunnut tämän kiusaamiskuvion aiemmin en olis ikimaailmassa kertonut kellekään itsestäni yhtään mitään. Olis vaan pitänyt käyttäytyä niinku ei olis ollu mitään ongelmaa. Ongelma on ja vakava koska se rajoittaa liikkumistani. Pitää miettiä haluanko taas törmätä niihin jotka levittelee juoruja. Tiedän kyllä että yksi niistä on mummoni ja entinen muka kaverini.
Muuta Ap. Isommissa kaupungeissa on helpompaa.
Ja tiedän että kiusaaja on mummo koska emme ole hyvissä väleissä. Äitini kertoi vahingossa tämän kun meillä oli riitaa.
Sä olet jo pitkään valittanut tätä samaa. Tee nyt jotain.
Minkä ikäinen olet? Hae vaikka opiskelemaan toiselle paikkakunnalle heti kun se on mahdollista. Muistaakseni jo 17-vuotias voi saada opintotukea ja asumistukea.