Lue keskustelun säännöt.
G: Salataanko teidän perheessä asioita toisilta?
16.02.2014 |
Olen kasvanut perheessä, jossa oli avoin ilmapiiri ja jossa kipeistäkin asioista voitiin keskustella yhdessä. Nyt olen naitu sukuun, joka pursuaa salaisuuksia. Vakaviakin asioita pimitetään tietoisesti toisilta perheenjäseniltä siinä pelossa, että ne aiheuttavat huolta ja murhetta. Esimerkiksi anoppini kertoi äskettäin minulle, että appiukollani epäillään eturauhassyöpää, mutta samaan hengenvetoon vannotti minua olemasta kertomasta asiasta miehelleni, ettei hän murehtisi. Miten te muut pystytte elämään tällaisessa salailun ilmapiirissä? Itselläni pää hajoaa!
Kommentit (35)
ap pitää omaa totuuttaan ainoana oikeana. Se mitä hän katsoo edelleen kertomisen arvoiseksi, on sitten ainoa totuus. Eikö käy mielessä, että ihmisillä on erilaisia näkemyksiä siitä mikä on yksityistä ja mikä julkista?
Ei voi kuin toivoa, että kerrot avoimesti ystävillesi ja suvullesi, ettet pidä salaisuuksia. Se mikä sinulle uskotaan, on myös puolison korvissa ja niin edelleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="16.02.2014 klo 18:50"]
ap pitää omaa totuuttaan ainoana oikeana. Se mitä hän katsoo edelleen kertomisen arvoiseksi, on sitten ainoa totuus. Eikö käy mielessä, että ihmisillä on erilaisia näkemyksiä siitä mikä on yksityistä ja mikä julkista?
Ei voi kuin toivoa, että kerrot avoimesti ystävillesi ja suvullesi, ettet pidä salaisuuksia. Se mikä sinulle uskotaan, on myös puolison korvissa ja niin edelleen.
[/quote]
Pidän salaisuuksia, kun ne ovat oikeita salaisuuksia eli lähtevät puhtaasti siitä, että salaisuuden kertoja ei itse halua salaisuuden paljastuvan muille kuin minulle. Salaisuudet, joiden jakamiset taustalla on salaisuuden kertojan oma paha olo ja tarve tukeutua ystäväänsä.
Pidän kyllä myös sellaiset "salaisuudet", jotka pimitetään vain yhdeltä ihmiseltä siinä muka-hyvässä tarkoituksessa, että salaisuuden kertoja käyttää valtaansa päättää mitä tämä yksi ihminen kestää ja mitä ei. Mieluummin jättäisin kuitenkin tällaiset "salaisuudet" kokonaan kuulematta, koska ne vituttaa suunnaattomasti.
ANoppisi vaikuttaa draamahakuiselta. Tylsistynyt kotirouva?
Juu me puhutaan toiseillemme asiota nii joo kyllä pää hajoisi jos ei vois puhua, jostain asioista on vaikeämpi puhua mutta avoimuus on todella tärkeätä ja helpottaa elämä :).
[quote author="Vierailija" time="16.02.2014 klo 18:25"][quote author="Vierailija" time="16.02.2014 klo 18:17"]
Pitkästä esimerkkien luettelosta jäi mieleen vain terapia, jota pidät halveksuttavana? Joopa joo, aikamoinen provo illan ratoksi.
[/quote]
Olisko tämä parempi esimerkki:
Istumme anoppilassa iltaa. Pöydän ääressä istuu minun ja mieheni lisäksi anoppi, appi, isoäiti ja apen sisko perheineen. Keskustellaan Kotikadusta ja Johanna Tukiaisesta. Mieheni nousee pöyädästä ja lähtee hakemaan polttpuita. Aihe vaihtuu saman tien appiukon eturauhaseen ja sieltä löytyneeseen pattiin. Mieheni palaa puunhakureissultaan ja avaa tuvan oven, kaikki hiljenevät ja kalpenevat kauhusta, jos vaikka hän onkin kuullut oven läpi mistä puhuttiin. Seuraa vaivaantunut hiljaisuus, jonka anoppi katkaisee kysymällä haluaako joku lisää kahvia. Tällainen on totaalisen perseestä, enkä halua olla siinä mukana. ap
[/quote]
Ja vaikka olet täysin avoin ja suora sekä rehellinen, niin et kuitenkaan saanut sanottua tästä sinua vaivaavasta asiasta anopillesi, vaan tulet tänne av:lle avautumaan (ja anteeksi nyt) ja vähän kiroilemaankin? :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Salaillaan. En missään nimessä menisi kertomaan esim. omalle äidilleni, että mies on lyönyt ja ollut sen takia poliisinkin pakeilla. Ihan kaikki perheen tai avioliiton asiat eivät kuulu edes perheenjäsenille, vielä vähemmän sen ulkopuolisille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän teini kyllä yrittää kovasti salailla kaikenlaista vanhemmiltaan.
noin vakvasti puhuen sillä on kyllä väliå, mitä salataan, miksi ja keneltä. ON turha huolestuttaa epåvafmoilla asioilla sellaisia ihmisiä, jotka stressaavat kovasti pienistäkin, eivätkä kuitenkaan voisi autta. Ihmisiä saa myös suojella. Jokaisella on myös oikeus yksityyisyyteen: itseä koske ia asioita ei olle apkko kertoa kaikille, niitä saa pitää pienemmän piirin salaisuuksina tia ihan omana tietonaankin. Toisten ihmisten asioita taas ei ylipäätään ole sopivaa levitellä ulkopuolisille, ei ededs sukulaisille. Jokaisella on oikeus valita, mitä hänestä tiedetään..
1) Miksi kukaan kokee olevansa toisen yläpuolella siten, että hän voi päättää mitä tämä ihminen kestää kuulla ja mitä ei? Mikä oikeus hänellä on määrätä siitä, mitä toisen on hyvä tietää ja mitä ei?
2) Miksi kukaan lähtökohtaisesti voi vaatia, että aviopuolisot salaavat toisiltaan asioita?
Mun periaatteeni on avoimuus ja toisen tukeminen, ei salailu.
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei, vaikka nuorisolla on toisinaan yritystä.
Meidän mielestämme on kummallista, että vakavia sairauksia salataan ja joku läheinen voi olla vaikka sairaalassa pitkään, ettei lapset (lähes aikuiset) tiedä. Meillä soitetaan sellaisessa tapausessa lapsille, että ambulanssi on tulossa, menkää vastaan.
Eipä ainakaan lasten tarvitse koskaan arvailla ja huolehtia, että onkohan kotona kaikki kunnossa. Ihan kaikkea ei ehkä ole aina kerrottu, mutta ei erikseen varsinaisesti vannotettu ettei saisi sanoa.
Varmasti salataan joitain asioita, en kyllä usko, että on olemassa perhettä, jossa kaikki tietävät kaikkien asiat, vaikka ap sellaisessa on elänyt, muka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="16.02.2014 klo 17:36"]
1) Miksi kukaan kokee olevansa toisen yläpuolella siten, että hän voi päättää mitä tämä ihminen kestää kuulla ja mitä ei? Mikä oikeus hänellä on määrätä siitä, mitä toisen on hyvä tietää ja mitä ei?
2) Miksi kukaan lähtökohtaisesti voi vaatia, että aviopuolisot salaavat toisiltaan asioita?
Mun periaatteeni on avoimuus ja toisen tukeminen, ei salailu.
AP
[/quote]
Olen ihan samanlainen kuin sinä!
Puolison suku salailee, kyllä. Salaavat mm. huumeidenkäyttönsä osalta lapsistaan, osa tietää ja käyttää itsekin. Olen vähentänyt vierailuja vain pakollisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän sua, ap! Mustki toi on tosi inhottavaa, meiän suvussa aivan samanlaista.
Perheellä tarkoitetaan tässä ilmeisesti lähisukua, eli omia vanhempia, sisaruksia, appeja ja anoppeja. Vastaukseni on, että ihan varmasti salaillaan ja syystäkin. Emme esim. koskaan mieheni kanssa kertoneet, miten tulimme vähän huijatuiksi etelänreissulla muutamia vuosia sitten (olisivat turhaan huolestuneet ja paheksuneet), miten jouduimme käymään tutkituttamassa raskausaikana lapsen sydänääniä (jälleen täysin turha huolestuminen), anopille ei tullut mainittua taannoista reissuun lähtöä (hän olisi saarnannut matkan vaarallisuudesta lapselle). En myöskään kerro ihan kaikkea miehelleni eikä hän minulle.
Minua ei salaisuudet paina niin kauan kuin kaikki on muuten hyvin. Kyllä ne mieltä painavat ja elämään vaikuttavat salaisuudet sitten pulpahtavat pintaan, jos sellaisia on. Sitten kun tärkeät asiat nostetaan pöydälle, ne käsitellään. Turhia ei käsitellä.