Lue keskustelun säännöt.
Keskiluokkainen elämä - miksi se ärsyttää niin paljon?
02.11.2020 |
Ja turha ihmetellä, että miten niin, en minä ole huomannut mitään. Ilmiö on ihan todellinen vaikka juuri sinä et samaistuisikaan alla olevaan.
Tuilla elävä kansanosa tavoittelee juuri sitä keskiluokkaisuutta: mukavaa asumista, esittelykelpoista autoa, ulkomaanmatkaa, uudehkoa kodintekniikkaa ja muuta materiaa. Samalla näitä kuitenkin halveksutaan. Kukaan ei mukamas halua omakotitaloa, Volvoa eikä kultaistanoutajaa. Kukaan ei halua olla "Prismaperhe".
Ja silti, kun puhutaan tuloeroista, yhteiskunnan luokkaeroista, sosioekonomisista eroista, keskiluokkaisuus nousee esiin sekä tavoiteltavana että halveksuttavana asiana.
Kumpi se siis on?
Miksi tuilla eläjä valittaa toisessa ketjussa, että hän ei saa mukavaa elintasoa, ja miksi kuitenkin jos keskiluokkainen kertoo olevansa tyytyväinen elämäänsä ja tekevänsä keskiluokkaisia asioita, alkaa halveksunta ja haukkuminen?
Kommentit (279)
Täällä on monella aika kapea laatikko keskiluokalle. Siis sehän tarkoittaa tuloluokaa. Kyllä sinne sisään mahtuu ihan yhtä lailla tylsiä kuin jännittäviäkin ihmisiä. Autojakin on montaa merkkiä, samoin asumismuotoja, jokaisen mieltyksien mukaan.
Mulle keskiluokka ainakin on positiivinen ilmaisu. Se tarkoittaa ihmisiä, jotka tulee toimeen mukavasti. Voi ostaa mitä tarvitsee, eikä tarvitse miettiä jokaisen tuotteen hintaa eurolleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Täällä on monella aika kapea laatikko keskiluokalle. Siis sehän tarkoittaa tuloluokaa. Kyllä sinne sisään mahtuu ihan yhtä lailla tylsiä kuin jännittäviäkin ihmisiä. Autojakin on montaa merkkiä, samoin asumismuotoja, jokaisen mieltyksien mukaan.
Mulle keskiluokka ainakin on positiivinen ilmaisu. Se tarkoittaa ihmisiä, jotka tulee toimeen mukavasti. Voi ostaa mitä tarvitsee, eikä tarvitse miettiä jokaisen tuotteen hintaa eurolleen.
Minulle se tarkoittaa taas työssä raatamista ja työelämän vaatimusten toteuttamista. Sitä palkkatasoa ei saavuteta ilman säännöllistä työssäkäyntiä. Nykyinen työelämä on musta niin kamalaa, että teen siellä vain minimin ja katson mielummin sitten tarkemmin kaupassa, mitä ostan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä on monella aika kapea laatikko keskiluokalle. Siis sehän tarkoittaa tuloluokaa. Kyllä sinne sisään mahtuu ihan yhtä lailla tylsiä kuin jännittäviäkin ihmisiä. Autojakin on montaa merkkiä, samoin asumismuotoja, jokaisen mieltyksien mukaan.
Mulle keskiluokka ainakin on positiivinen ilmaisu. Se tarkoittaa ihmisiä, jotka tulee toimeen mukavasti. Voi ostaa mitä tarvitsee, eikä tarvitse miettiä jokaisen tuotteen hintaa eurolleen.
Minulle se tarkoittaa taas työssä raatamista ja työelämän vaatimusten toteuttamista. Sitä palkkatasoa ei saavuteta ilman säännöllistä työssäkäyntiä. Nykyinen työelämä on musta niin kamalaa, että teen siellä vain minimin ja katson mielummin sitten tarkemmin kaupassa, mitä ostan.
Kannattaa opiskella ammatti joka kiinnostaa. Meitäkin ihmisiä on jotka lähtevät mielellään työhönsä ja jopa saavat tyydytystä siitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itseäni vaivaa keskiluokkainen makuluokittelu, ei keskiluokan tulot. Jos luokka olisi yhtä kuin tulot, voisimme puhua vain ihmisistä, joiden tulot ovat välillä x-y.
Tämä siis vaivaa keskiluokkaisessa elämäntavassa:
-Katsotaan kärkkäästi vanhalla autolla ajavaa rumassa asunnossa asuvaa henkilöä.
-Kannustetaan henkilöitä, joita ei omakotitalo kiinnosta muuttamaan omakotitaloon, tai päivittämään talo isompaan.
-Materiaalisten asioiden korostaminen, esim. sisustus uusitaan 5 vuoden välein, ostetaan orjatyövoimalla tuotettuja trendirytkyjä, uusi puhelin vaikka entinen toimii jne.
-Omaan makuuni kuulostaa tylsältä olla kotona ja ajaa autolla, mennä kerran vuodessa Kanarialle. Silti tätä tyyliä tyrkytetään minulle. Vrt esim. yläluokan tai alaluokan tyyliä harvemmin tyrkytetään kaikille sopivana ratkaisuna.Näiden kriteerien perusteella taidankin olla yläluokkainen. Saisinko ne kriteerit, kiitos!
Mielestäni yläluokan kriteerit:
-vot lopettaa työnteon ja selvitä omilla rahoillasi ainakin vuoden verran. Muu tulovirta palkkatyön lisäksi, ymmärrät miten raha toimii.
-todennäköisesti yliopistokoulutus
-olet lähtenyt asumaan kotikylää pidemmälle jossain vaiheessa elämää
-et osta kulutustavaraa luotolla. Pyrit ostamana laatua merkin sijaan
-terveelliset elämäntavat ja sairasvakuutus
-kulttuurillista pääomaa kielten, kulttuurin yms tuntemuksen muodossa
-lomailet mielenkiintoisissa kohteissa mutta ostat alennusmyynneistä tavaraa
-et tee työtä ainoastaan rahan vuoksi, ja olet suht tyytyväinen työssäsi.
Superyläluokkaan/eliittiin kuuluu, jos
-voisit lopettaa nyt työnteon ja elää samaa elämäntyyliä välittämättä rahasta
-valitset ajan säästämisen rahan säästämisen sijaan. Esim. kalliimpi ja mukavampi lento halvemman välipysäyksen sijaan.
-yhteiskunnallisesti vaikutusvaltainen asema jollain tavalla, esim. tuotantovälineiden omistus, poliittinen valta tai menestynyt yrittäjä. Päätöksesi siis vaikuttavat paljon muiden ihmisten elämään.
-hintoja ei tarvitse edes katsoa kun käy ulkona syömässä tai ostoksilla. Sen kun otat mitä tarvitset.
-verkostosi kautta pääset tarvittaviin paikkoihin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä on monella aika kapea laatikko keskiluokalle. Siis sehän tarkoittaa tuloluokaa. Kyllä sinne sisään mahtuu ihan yhtä lailla tylsiä kuin jännittäviäkin ihmisiä. Autojakin on montaa merkkiä, samoin asumismuotoja, jokaisen mieltyksien mukaan.
Mulle keskiluokka ainakin on positiivinen ilmaisu. Se tarkoittaa ihmisiä, jotka tulee toimeen mukavasti. Voi ostaa mitä tarvitsee, eikä tarvitse miettiä jokaisen tuotteen hintaa eurolleen.
Minulle se tarkoittaa taas työssä raatamista ja työelämän vaatimusten toteuttamista. Sitä palkkatasoa ei saavuteta ilman säännöllistä työssäkäyntiä. Nykyinen työelämä on musta niin kamalaa, että teen siellä vain minimin ja katson mielummin sitten tarkemmin kaupassa, mitä ostan.
Kannattaa opiskella ammatti joka kiinnostaa. Meitäkin ihmisiä on jotka lähtevät mielellään työhönsä ja jopa saavat tyydytystä siitä.
Se on totta kai hienoa. Mun voimavarat ja jaksaminen ei vain ole sillä tasolla, että jaksaisin tehdä kokopäiväistä työtä. Teen sen verran, että tulen toimeen. Lisääntynyt vapaa-aika ravitsee ja palkitsee mua enemmän kuin se, että käyttäisin sen työssä tienaamiseen. Mut jos joku jaksaa, ei mulla ole mitään sitä vastaan. Kerroin vaan mitä se mulle henkilökohtaisesti tarkoittaisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä on monella aika kapea laatikko keskiluokalle. Siis sehän tarkoittaa tuloluokaa. Kyllä sinne sisään mahtuu ihan yhtä lailla tylsiä kuin jännittäviäkin ihmisiä. Autojakin on montaa merkkiä, samoin asumismuotoja, jokaisen mieltyksien mukaan.
Mulle keskiluokka ainakin on positiivinen ilmaisu. Se tarkoittaa ihmisiä, jotka tulee toimeen mukavasti. Voi ostaa mitä tarvitsee, eikä tarvitse miettiä jokaisen tuotteen hintaa eurolleen.
Minulle se tarkoittaa taas työssä raatamista ja työelämän vaatimusten toteuttamista. Sitä palkkatasoa ei saavuteta ilman säännöllistä työssäkäyntiä. Nykyinen työelämä on musta niin kamalaa, että teen siellä vain minimin ja katson mielummin sitten tarkemmin kaupassa, mitä ostan.
No niitä työpaikkoja ja aloja on aika moneen lähtöön. Sulla on aika negatiivinen kuva työelämästä. Itse ainakin viihdyn töissäni ihan hyvin. Työnantaja on reilu ja hyvä yritys. Ja ihan normaali työaika ja mukavat työkaverit.
Ja todellakin nautin siitä vapaudesta ja mielenrauhasta, jonka säännölliset hyvät tulot antaa. Ei tarvitse huolehtia siitä riittääkö rahat normaaliin elämään, voi syödä ulkona ja matkustella. Siis kunhan tää korona taas hellittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä on monella aika kapea laatikko keskiluokalle. Siis sehän tarkoittaa tuloluokaa. Kyllä sinne sisään mahtuu ihan yhtä lailla tylsiä kuin jännittäviäkin ihmisiä. Autojakin on montaa merkkiä, samoin asumismuotoja, jokaisen mieltyksien mukaan.
Mulle keskiluokka ainakin on positiivinen ilmaisu. Se tarkoittaa ihmisiä, jotka tulee toimeen mukavasti. Voi ostaa mitä tarvitsee, eikä tarvitse miettiä jokaisen tuotteen hintaa eurolleen.
Minulle se tarkoittaa taas työssä raatamista ja työelämän vaatimusten toteuttamista. Sitä palkkatasoa ei saavuteta ilman säännöllistä työssäkäyntiä. Nykyinen työelämä on musta niin kamalaa, että teen siellä vain minimin ja katson mielummin sitten tarkemmin kaupassa, mitä ostan.
No niitä työpaikkoja ja aloja on aika moneen lähtöön. Sulla on aika negatiivinen kuva työelämästä. Itse ainakin viihdyn töissäni ihan hyvin. Työnantaja on reilu ja hyvä yritys. Ja ihan normaali työaika ja mukavat työkaverit.
Ja todellakin nautin siitä vapaudesta ja mielenrauhasta, jonka säännölliset hyvät tulot antaa. Ei tarvitse huolehtia siitä riittääkö rahat normaaliin elämään, voi syödä ulkona ja matkustella. Siis kunhan tää korona taas hellittää.
Kun on käynyt läpi burn outin ja elänyt huonossa työilmapiirissä, niin sitä näkee asiat eri valossa. Se on oikeasti hienoa, että sulla on asiat noin ja olen iloinen sun puolesta. Mulle se oli stressiä ja ahdistusta, joka sulle on vapautta ja mielenrauhaa. En pahemmin kaipaa matkustelua enkä ulkona syömistä, tosin on mulla on nytkin varaa joskus. Kukin tavallaan. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eivät ihmiset kritisoi keskiluokkaisuutta itsessään, mutta kun pitkään on ollut ns perusoletuksena että kaikki haluavat sen talon, koiran, kaksi lasta, farmariauton ja etelänmatkat, niin alkaahan se ärsyttää. Keskiluokkaisuudestakin voi tehdä oman näköistä elämää. Monia ahdistaa nuo ennaltamääritetyt tavoitteet. Muistan kun meidänkin molempien suvut kauhistelivat kun ei haluttu lapsen synnyttyä ostaa omakotitaloa, tai kun irtisanouduin hyvin palkatusta työstä ja vaihdoin huomattavasti epävarmemmalle alalle. On ärsyttävää kun kaikkia tuosta turvallisesta "prismaperhe-elämästä" poikkeavia valintoja kauhistellaan ja niitä joutuu erikseen selittelemään (varsinkin vanhemmille ihmisille ). En mitenkään väheksy "prismaperheitä", ymmärrän hyvin että monet ovat onnellisia eläessään niin.
Ihanaa, että joku erilaista elämää arvostavakin ymmärtää että myös monet prismaperheet on onnellisia. Alkaa joskus kyllästyttää se jankutus miten keskiluokkaiset perheet vaan kopioi toisiaan kilpaa. Ei minua ainakaan kiinnosta pätkääkään mitä se naapuri haluaa. Ihan itse halusin lapset ja okt:n, eikä minua huvita pyytää anteeksi sitä että liian moni muu haluaa samaa.
Keskiluokkaisuus on kuitenkin monelle itse rakennettu vankila. Paljon selittelyä ja puolustelua huomaa täälläkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itseäni vaivaa keskiluokkainen makuluokittelu, ei keskiluokan tulot. Jos luokka olisi yhtä kuin tulot, voisimme puhua vain ihmisistä, joiden tulot ovat välillä x-y.
Tämä siis vaivaa keskiluokkaisessa elämäntavassa:
-Katsotaan kärkkäästi vanhalla autolla ajavaa rumassa asunnossa asuvaa henkilöä.
-Kannustetaan henkilöitä, joita ei omakotitalo kiinnosta muuttamaan omakotitaloon, tai päivittämään talo isompaan.
-Materiaalisten asioiden korostaminen, esim. sisustus uusitaan 5 vuoden välein, ostetaan orjatyövoimalla tuotettuja trendirytkyjä, uusi puhelin vaikka entinen toimii jne.
-Omaan makuuni kuulostaa tylsältä olla kotona ja ajaa autolla, mennä kerran vuodessa Kanarialle. Silti tätä tyyliä tyrkytetään minulle. Vrt esim. yläluokan tai alaluokan tyyliä harvemmin tyrkytetään kaikille sopivana ratkaisuna.Näiden kriteerien perusteella taidankin olla yläluokkainen. Saisinko ne kriteerit, kiitos!
Mielestäni yläluokan kriteerit:
-vot lopettaa työnteon ja selvitä omilla rahoillasi ainakin vuoden verran. Muu tulovirta palkkatyön lisäksi, ymmärrät miten raha toimii.
-todennäköisesti yliopistokoulutus
-olet lähtenyt asumaan kotikylää pidemmälle jossain vaiheessa elämää
-et osta kulutustavaraa luotolla. Pyrit ostamana laatua merkin sijaan
-terveelliset elämäntavat ja sairasvakuutus
-kulttuurillista pääomaa kielten, kulttuurin yms tuntemuksen muodossa
-lomailet mielenkiintoisissa kohteissa mutta ostat alennusmyynneistä tavaraa
-et tee työtä ainoastaan rahan vuoksi, ja olet suht tyytyväinen työssäsi.Superyläluokkaan/eliittiin kuuluu, jos
-voisit lopettaa nyt työnteon ja elää samaa elämäntyyliä välittämättä rahasta
-valitset ajan säästämisen rahan säästämisen sijaan. Esim. kalliimpi ja mukavampi lento halvemman välipysäyksen sijaan.
-yhteiskunnallisesti vaikutusvaltainen asema jollain tavalla, esim. tuotantovälineiden omistus, poliittinen valta tai menestynyt yrittäjä. Päätöksesi siis vaikuttavat paljon muiden ihmisten elämään.
-hintoja ei tarvitse edes katsoa kun käy ulkona syömässä tai ostoksilla. Sen kun otat mitä tarvitset.
-verkostosi kautta pääset tarvittaviin paikkoihin
Hahaa, jopa minä olen siis kaikilla kriteereillä yläluokkaa 😅 Piristävää kuulla! Eläisin kyllä vuoden pankkitililläni ainakin kaurapuurodieetillä.
Keskiluokkaisuus niin, että opinnoilla, työllä, sijoituksilla ja tasapainoisella elämällä vaikuttaa minusta ihan hyvältä. Itse en välttämättä sitä tyyppiä ole yhtään vaan voisin kuvitella asuvani asunnoksi tuunatussa pakussa ja vaihtaa välillä elämäntyyliä. Tuommoinen elämä on minusta silti kivan oloista elämää ja sopii monille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itseäni vaivaa keskiluokkainen makuluokittelu, ei keskiluokan tulot. Jos luokka olisi yhtä kuin tulot, voisimme puhua vain ihmisistä, joiden tulot ovat välillä x-y.
Tämä siis vaivaa keskiluokkaisessa elämäntavassa:
-Katsotaan kärkkäästi vanhalla autolla ajavaa rumassa asunnossa asuvaa henkilöä.
-Kannustetaan henkilöitä, joita ei omakotitalo kiinnosta muuttamaan omakotitaloon, tai päivittämään talo isompaan.
-Materiaalisten asioiden korostaminen, esim. sisustus uusitaan 5 vuoden välein, ostetaan orjatyövoimalla tuotettuja trendirytkyjä, uusi puhelin vaikka entinen toimii jne.
-Omaan makuuni kuulostaa tylsältä olla kotona ja ajaa autolla, mennä kerran vuodessa Kanarialle. Silti tätä tyyliä tyrkytetään minulle. Vrt esim. yläluokan tai alaluokan tyyliä harvemmin tyrkytetään kaikille sopivana ratkaisuna.
Eivät nuo jutut minusta ole kovin keskiluokkaisia. Keskiluokan määritelmään kuuluu pyrkimys eteenpäin elämässä, ei jämähtäneisyys ('olla kotona ja ajaa autolla').
Vierailija kirjoitti:
Keskiluokkaisuus on kuitenkin monelle itse rakennettu vankila. Paljon selittelyä ja puolustelua huomaa täälläkin.
Johtuisiko siitä, että keskiluokkaiselle määritellään millainen hän on, vaikka useimmat eivät kuitenkaan ole.
Palkkatyö on vankila, mutta sillä voi ostaa suuremman vapauden. Näin koen itse ex-köyhänä, nyt minulla on varaa tehdä asioita joita haluan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä kaipasin tilaa ympärilleni. Koska varallisuutta ei ollut tarpeeksi ostaa tämän kokoinen ja näköinen talo tältä sijannilta (rapattu kevytbetonitalo, 220m² muutaman km päässä keskustasta, järvinäkymä), rakennettiin sitten itse. Sijanti oli jo tarpeeksi hyvä takuu pankille, joten laina saatiin helposti. Talo itsessään on jonkin asteinen vakuus siitä, että aivan telttamajoitukseen ei tiputa, jos molemmat sairastuisi tai toinen menehtyisi.
Olen myös aina toivonut saavani lapsia. Ja olen aina halunnut saksanpaimenkoiran, heh. Sain kolme lasta, sain kaksi koiraa ja sain tilaa ympärilleni verrattuna lapsuuden ja nuoruuden ahtauteen.
En koe olevani orja. Pidän työstäni. Liikun paljon luonnossa, luen kirjoja, piirrän. Matkustan kerran, pari vuodessa. En ole koskaan ajatellut, että elämän tulisi olla jatkuvaa onnea, joten olen yrittänyt varautua mihin pystyn miten pystyn. Muuten elän päivän kerrallaan, ja joka päivä teen parin minuutin kiitollisuusmeditaation tästä mitä minulla on.
Se, millaisia vastauksia tässä ketjussa on, saa hiljaiseksi. Ajatus, että joku inhoaa minua ja perhettäni näin paljon.
No, nytpä tiedät miltä se halveksunta jota köyhät saavat osakseen tuntuu.
Vierailija kirjoitti:
Itseäni vaivaa keskiluokkainen makuluokittelu, ei keskiluokan tulot. Jos luokka olisi yhtä kuin tulot, voisimme puhua vain ihmisistä, joiden tulot ovat välillä x-y.
Tämä siis vaivaa keskiluokkaisessa elämäntavassa:
-Katsotaan kärkkäästi vanhalla autolla ajavaa rumassa asunnossa asuvaa henkilöä.
-Kannustetaan henkilöitä, joita ei omakotitalo kiinnosta muuttamaan omakotitaloon, tai päivittämään talo isompaan.
-Materiaalisten asioiden korostaminen, esim. sisustus uusitaan 5 vuoden välein, ostetaan orjatyövoimalla tuotettuja trendirytkyjä, uusi puhelin vaikka entinen toimii jne.
-Omaan makuuni kuulostaa tylsältä olla kotona ja ajaa autolla, mennä kerran vuodessa Kanarialle. Silti tätä tyyliä tyrkytetään minulle. Vrt esim. yläluokan tai alaluokan tyyliä harvemmin tyrkytetään kaikille sopivana ratkaisuna.
En tunnista itseäni yhdestäkään kohdasta eikä kukaan ystävistäkään ole tuollainen. Mielestäni kuulun keskiluokkaan ja iso osa ystävistäkin kuuluu.
En kannusta ketään okt asumiseen, en sellaisessa itsekään asu. Jos haluaa asua kerrostalossa tai omakotitalossa niin ihan sama mulle. Itse viihdyn rivarissa.
Materiakeskeinen en ole. Materialistisia ihmisiä löytyy joka luokasta. Sisustus laitettiin pakko syistä uusiksi kun viisi vuotta muutettiin tähän. Asuttiin aiemmin pienessä kaksiossa, joten neliöiden lisääntyessä oli pakko ostaa lisää huonekaluja. Edellinen sohva ja ruokapöytä olivat parin kympin ostoksia, jotka olivat käyttöiänsä jo aikaa ohittaneita. Sisustusta ei uusita ainakaan 5 vuoteen. Kaikki käytetään loppuun asti. Boknäsin kirjahyllyt uskon kestävän hautaan asti ja ehkä perillisillekin. Sohvat varmaan pitää sitä ennen uusia...
Kanarialla en ole ollut ja tuskinpa matkustankaan. Matkustellut olen paikoissa, joissa olen halunnut käydä. Jos Kanaria kiehtoisi, menisi sinne huolimatta siitä, mitä joku siitä ajattelisi.
Autolla on pakko kulkea 70 km päähän töihin. Huvikseni en siinä istu. Kotona on kivempi kuin kodittomana taivas kattona. Maailma on täynnä mielenkiintoisia harrastuksia, tänä syksynä aloin opetella maalaamista.
Ei kai se ärsytä. Suurin osa suomalaisista kuuluu siihen. Riippuu tietysti miten luokat määritellään. Esimerkiksi edesmennyt Isoäitini oli köyhä (hänen vanhempansa eivät 30 -luvulla laittaneet paljoa arvoa tyttöjen koulunkäynnille) mutta yksi sivistyneimmistä ihmisistä mitä tiedän. Luki paljon,osasi englantia ruotsia ja saksaa oli kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista, tyylikäs...mutta vähävarainen. Niin, millaiseen luokkaan hänet asettaisitte? Onko luokka vain taloutta? Jos keskiluokan näkee vain materiana, kuten audina, jota kaveri lyhentää 3500e palkalla 600/kk niin ei sekään ärsytä. Säälittää ehkä.
Outoa, että joku säälisi minua, yleensä pitää olla tarkkana, ettei herättäisi kateutta.
Opiskelijana ja nuorena aikuisena reppureissasin, oleskelin ulkomailla useaan otteeseen, ja asuin ja olin töissä parissa maassa. Sitä on nähty.
Asuin myös kommuunissa, ja kohtasin näitä elämäntapaintiaaneja.
Jo silloin tykkäsin laittaa kommuunipesäni kivaksi, unelmoin, että minulla olisi joskus oma keittiö ja kylpyhuone, siistit, ihan itselle. Bussipysäkillä sateessa katselin, kun muut ajelivat kuivana autolla. Iltasiivouksessa tyhjentelin roskia toimistohuoneista, ja ajattelin, että olisipa kiva olla päivätöissä, siistissä toimistossa, siisteissä vaatteissa.
Nyt mulla on se kaikki. Mulle maksetaan hyvin työstä, joka on mielenkiintoista, ja jonka olen itse saanut valita. Nytkin istun omassa nätissä talossa kivalla ja siistillä alueella. Katoksessa on tosiaan volvo, mutta ei mun tarvi lähteä sillä minnekään, kun voin tehdä etätöitä mun omassa työhuoneessa.
Kun pystyi matkustelemaan, matkustelin ja harrastin laskettelua ja muuta.
Mun lapsella on kaikki mukavasti, voi tehdä kesätöitä jos haluaa, ja käyttää rahat itse. Saa multa säännölliset taskurahat ja lisäksi mitä nyt sattuu tarvitsemaan.
Hänelle tää ei ole mitään keskiluokkaista, vain tavallista arkea. Hänellä on jopa vapaus tehdä jotain muuta, koska hänellä on mun ja suvun varallisuus turvaverkkona. Mutta hänkin tykkää harrastaa sellaista, minkä osaamisesta tulee vielä hyvä asiantuntijaura.
Että kiitos vaan säälistä, mutta säästäkää se jollekulle muulle.
Keskiluokkaisuudessa surullisinta on monien kohdalla se, että eletään kulissielämää eikä sellaista mitä haluttaisiin elää. Valitetaan koko ajan kuinka paskaa se oma työ on, silti ei uskalleta lähteä siitä mihinkään. Sidotaan itsensä vielä tiukemmin siihen paskaan kiinni ottamalla velkaa rivarin pätkään hyvällä alueella ja mersuun pihalla, joihin ei ole oikeasti edes varaa. Mutta hei, täytyy näyttää muille että hyvin menee...
Itsekin olen tulojen puolesta keskiluokkaa, mutta en aio sitoa itseäni materiaan ja "orjuuteen" koska se on mulle merkityksetöntä. Sen sijaan vähennän töitä ja teen enemmän mitä itse haluan.
Oisko ne nuoria jotka puhuu noin! En mäkään halunnut tuollaista elämää nuorempana. Nyt 30v en jaksa enää matkustaa tai muuta kun tehty jo. Rauhallinen lapsiperhe elämä ois ok. Mutta ehkei se kilpavarustelupelleily
Näiden kriteerien perusteella taidankin olla yläluokkainen. Saisinko ne kriteerit, kiitos!