Apua! Talokaupat tehty ja ero kai tulossa :(
Olen onnistunut keittämään iseni melkoiseen liemeen; teimme viime vuoden puolella talokaupat, jossa maksoimme heti 10% kauppahinnasta, mutta omistusoikeus ei vielä siirtynyt meille. Sen olisi tarkoitus tapahtua lähiaikoina. Tiedän, että jos talokaupat perutaan, niin menetämme tuon käsirahan, joka tässä tapauksessa on 60 000 €. Ja tuo talo sijaitsee vieläpä aivan eri paikkakunnalla kuin nyt asumme.
Mutta nyt on alkanut näyttää siltä, että on ero tulossa. Meillä on yksi lapsi, joka aloittaa syksyllä koulun uudessa kaupungissa, jonne olisi tarkoitus muuttaa. Mies ottaa viikonloppuisin viiniä lipitettyään AINA puheeksi, että kuinka meillä ei ole riittävästi seksiä ja "läheisyyttä" eikä kuulemma muutenkaan mitään. Viikonloputkin ahdistavat jo, kun tietää aina että taas se kärttäminen ja inttäminen alkaa.
Lapsesta mies on sanonut sen verran, että katsotaanpas sitten, kumman luona lapsi Haluaa Asua. Siis eiväthän nämä ole mitään lapsen "haluamisen" asioita vaan lapsen etu pitäisi olla etusijalla! Meillä on paljon ikäeroa, mies on minua vanhempi, Jotenkin en jaksa uskoa, että tyttölasta määrättäisiin viisikymppisen isän luo asumaan.
Pelottaa. Mies on nimitin ollut aiemmin aviossa, jossa sai erossa huippuasianajajan avulla taisteltua heidän silloin 5 -vuotiaan tyttären asumisen itselleen. Menivät hovioikeudenkin kautta eikä korkein oikeus antanut äidille enää valituslupaa, olen lukenut kaikki paperit läpi. Sokerina pohjalla tässä on se, että tyttö ei "halunnut" tavata muutaman kilometrin päässä asuvaa äitiään yli kahteen vuoteen! Äiti yritti tavata lastaan jopa koulun pihalla, lapsen saatua kännykän sen numeroa vaihdettiin kuulemma aina, kun äiti sai sen jostain tietää jne. Siis sehän on vieraannuttamista! Nyt tuo tyttö on parikymppinen jo ja ihme kyllä täysijärkinen.
Siis täysi kulissiliittohan tämä kai on, mutta en uskalla lapsen takia erota. En tiedä mitä tehdä! Kai sitten vain myydään nykyinen talo ja muutetaan uuteen, uudelle paikkakunnalle, kauemmas minun työmahdollisuuksistani (=pk-seutu). Nyt en ole työelämässä, sillä miehen tulot mahdollistavat sen. Olen nyt tajunnut senkin, että olen päätynyt käytännössä kotirouvaksi vaikka olen korkeakoulutettu. (Myös tuo ex-vaimo oli ikänsä kotona). Ahdistaa, kun olen taloudellisesti riippuvainen miehestä, en saa itse päättää asioistani, en saa tytön mieliksi esimerkiksi nukkua tytön huoneessa tytön kanssa kahdestaan kun mies alkaa raivota siitä jos nukumme eri huoneissa jne. Olen käynyt psykiatrillakin, ja hän on varovasti yrittänyt sanoa, että käytännössä olen vanki. Mutta kun on lapsi, niin asiat kummasti mutkistuvat!!
Mitä SINÄ tekisit jos olisit minä? :( Ei hitsi mikä sotku!
Kommentit (73)
Ihan ensimmäiseksi etsi töitä, joko entiseltä tai uudelta paikkakunnalta. Ilman rahaa olet heikoilla, kävi miten kävi. Voit tietysti myös valmistautua eroon käymällä juristin juttusilla ja kysyä neuvoa. Jos ero tulee, menee nykyinen talonne myyntiin. Toivon todella, että se on molempien nimissä, joten voit siitä saamillasi rahoilla kuitata uuden talon käsirahan ja hankkia uuden asunnon. Kaikissa liitoissa on huonoja vaiheita ja tekee mieli lähteä karkuun. Lapsen suhteen todennäköinen vaihtoehto erotilanteessa on vuoroasuminen ellei sinulla ole jotain rikos- tai rankkaa mielenterveyshistoriaa. Pärjäätkö silloin omillasi? Onko varaa erota?
Kolme asuntoa olen ostanut ja käsirahaa ei ole maksettu missään kaupassa. Omistusoikeus siirtyy kaupanteon yhteydessä, hallintaoikeus 1-2kk kuluessa kaupanteosta.
Rakastunut yhä kirjoitti:
Minä olen 49v nainen. Ja pääsi juuri hetki sitten itku, kun ihana mieheni käväisi antamassa suukon lähtiessään töihin. Nimittäin seksiä meillä ei juurikaan ole. Ja minä kärsin tästä aivan valtavasti. On ostettu juuri uusi talo ja on mökki ja vene ja mies on ihana! Mutta olen seksuaalinen ihminen, pidän läheisyydestä ja koskettelusta kaikin tavoin. En olisi valmis luopumaan seksistä viisikymppisenä. Silti en halua erotakaan, rakastan miestäni yli kaiken! Millään materialla ei ole sinänsä väliä. Olisin mieluummin intohimoisessa suhteessa kaksiossa kuin tämän yltäkylläisyyden keskellä fyysisesti yksinäinen. Vaan mistä näitä tietää mihin kunkin seksuaalisuus kehittyy iän ja ajan myötä..Ymmärrän silti aloittajan miestä todella hyvin. Sitä tarvetta ei korvaa mikään muu.
Testotasot kannattaa tsekata kun on ikää vähän tullut, ei maksa ihmeitä yksityisellä.
Vierailija kirjoitti:
[quote author="Vierailija" time="15.02.2014 klo 16:56"]ap olen suunnilleen samassa tilanteessa. ja olen yrittänyt pakottaa itseni seksiin miehen kanssa, joka on jo yhden taukopäivän jälkeen kuin ammuttu karhu. sitten seksiä, että mies leppyisi ja minulla entistä pahempi olo ja seksi kiinnostaa entistä vähemmän.
eroa tehdään. mies myös meni edellisen avioliittonsa lopun oikeusteitse niin osituksessa, lapsiasioissa jne.
ajattelen juuri noin, että haluan oman elämäni takaisin, eikä yhtään miestä seksinensä kuvioon enää ikinä.
Etkö nuorenakaan halunnut seksiä? Halusiko sinä alun perinkin seksittömän liiton? Mikä siinä mättää? Onko mies huono sängyssä? En tajua! En tuomitse, mutten vaan tajua.
Mies, joka ei edes yritä herättää naisessaan seksuaalista halua (saa naista tuntemaan itseään haluttavaksi, viettele, harrasta esileikkiä) vaan ainoastaan vinkuu että seksiä pitää saada niin ja niin monta kertaa viikossa koska muutkin, ei ole suorastaan kuuminta hottia. Etenkään, jos hän käyttäytyy tämän lisäksi alistavasti ja/tai omistavasti. Kuka sellaisen kanssa haluaa harrastaa seksiä?
Sinuna minä keksisin parempia provoja.
Höpö höpö, kiinteistöstä ei lain mukaan maksella mitään osamaksuja, vaan kauppa tehdään kaupanvahvistajan läsnäollessa, sitten saa lainhuudon jne.
Provo on huono.
En ymmärrä miksi seksi on miehelle avio-oikeus. Kääntäen naiselle aviovelvollisuus. Mikä on miehen aviovelvollisuus? Elatus? Avioliitossa on siis kyse maksullisesta seksistä.
Valitettavasti miehelle seksi on oikeus, vaikkei tienaisi tai tekisi mitään.
Seksin perusta on kunnioitus. Kunnioituksen perusta ovat teot yhteiseksi hyväksi ja toisen ihmisen näkeminen. Sisäistäkää se oikeusmiehet.
Seuraavan kerran kun mies ottaa seksinpuutteen puheeksi, kysy että mitkä muut asiat ovat huonosti. Kysy myös, mitkä asiat ovat hyvin.
Jos miehen seksin puute on suurin ongelma, onko mahdollista, että antaisit miehelle luvan hakea seksin muualta, edellyttäen että se ei vaikuttaisi elämäänne muutoin?
Joka tapauksessa ala rakentaa omaa elämääsi (työ, varallisuus jne) sekä talleta mahdollisuuksien mukaan kaikki mahdollinen, jota voit käyttää omaksi hyväksesi mahdollisessa erotilanteessa lapsesi huoltajuutta ratkaistaessa.
Et ole pulassa, sulla on koulutus. Harrastakaa seksiä. Muuttakaa hienoon puolen millin taloon. Ajattele positiivisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
[quote author="Vierailija" time="15.02.2014 klo 16:56"]ap olen suunnilleen samassa tilanteessa. ja olen yrittänyt pakottaa itseni seksiin miehen kanssa, joka on jo yhden taukopäivän jälkeen kuin ammuttu karhu. sitten seksiä, että mies leppyisi ja minulla entistä pahempi olo ja seksi kiinnostaa entistä vähemmän.
eroa tehdään. mies myös meni edellisen avioliittonsa lopun oikeusteitse niin osituksessa, lapsiasioissa jne.
ajattelen juuri noin, että haluan oman elämäni takaisin, eikä yhtään miestä seksinensä kuvioon enää ikinä.
Etkö nuorenakaan halunnut seksiä? Halusiko sinä alun perinkin seksittömän liiton? Mikä siinä mättää? Onko mies huono sängyssä? En tajua! En tuomitse, mutten vaan tajua.
Mies, joka ei edes yritä herättää naisessaan seksuaalista halua (saa naista tuntemaan itseään haluttavaksi, viettele, harrasta esileikkiä) vaan ainoastaan vinkuu että seksiä pitää saada niin ja niin monta kertaa viikossa koska muutkin, ei ole suorastaan kuuminta hottia. Etenkään, jos hän käyttäytyy tämän lisäksi alistavasti ja/tai omistavasti. Kuka sellaisen kanssa haluaa harrastaa seksiä?
Tämä. Ei nainen ole parisuhteessa vaan se reikä. Kokonaisuuden pitää olla kunnossa. Jos kaikki muu mättää niin ei varmasti ole seksiä. Pahin turn off on todellakin se vinkuminen että pitää saada seksiä. Yleensä nämä vinkuvat on vielä sitä tyyppiä jotka tyydyttävät vain itsensä.
Tarina on surullinen. Samoin päätös kävi miten kävi.
Ap on korkeakoulutettu, joten älliä olisi pitänyt riittää.
Sitä saa, mitä tilaa (siis useinmiten).
Ihan omaa syystäsi koko juttu!
En vaan ymmärrä teitä naisia jotka ottaa varakkaan ja iäkkäämmän miehen joka mahdollistaa kotirouvailun ja pihtaatte seksissä. Yhden lapsen jälkeen ei jakseta olla kokopäivätöissä kun täytyy hoitaa kodin ja lapsen asiat. Ei heru empatiaa!
Terveisin Yksin kahden lapsen kanssa jo 6v elänyt taloudellisesti kituva erityislapsen äiti joka ei ole koskaan saanut suurempia kun minimielareita mutta suhteessa ollessa harrastaisi seksiä vaikka joka päivä!!
Vanhana ihmisenä ja elämää nähneenä olen huomannut, että kerran eronnut mies lähtee aina uudelleen omille teille. Milloin on mitäkin syytä.
Jos oma ukkoni lähtisi, niin en ottaisi uutta. Tuskin enää lähtee, kun on 50 v minua kestänyt.