Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Apua! Talokaupat tehty ja ero kai tulossa :(

Vierailija
15.02.2014 |

Olen onnistunut keittämään iseni melkoiseen liemeen; teimme viime vuoden puolella talokaupat, jossa maksoimme heti 10% kauppahinnasta, mutta omistusoikeus ei vielä siirtynyt meille. Sen olisi tarkoitus tapahtua lähiaikoina. Tiedän, että jos talokaupat perutaan, niin menetämme tuon käsirahan, joka tässä tapauksessa on 60 000 €. Ja tuo talo sijaitsee vieläpä aivan eri paikkakunnalla kuin nyt asumme.

 

Mutta nyt on alkanut näyttää siltä, että on ero tulossa. Meillä on yksi lapsi, joka aloittaa syksyllä koulun uudessa kaupungissa, jonne olisi tarkoitus muuttaa. Mies ottaa viikonloppuisin viiniä lipitettyään AINA puheeksi, että kuinka meillä ei ole riittävästi seksiä ja "läheisyyttä" eikä kuulemma muutenkaan mitään. Viikonloputkin ahdistavat jo, kun tietää aina että taas se kärttäminen ja inttäminen alkaa.

 

Lapsesta mies on sanonut sen verran, että katsotaanpas sitten, kumman luona lapsi Haluaa Asua. Siis eiväthän nämä ole mitään lapsen "haluamisen" asioita vaan lapsen etu pitäisi olla etusijalla! Meillä on paljon ikäeroa, mies on minua vanhempi, Jotenkin en jaksa uskoa, että tyttölasta määrättäisiin viisikymppisen isän luo asumaan.

 

Pelottaa. Mies on nimitin ollut aiemmin aviossa, jossa sai erossa huippuasianajajan avulla taisteltua heidän silloin 5 -vuotiaan tyttären asumisen itselleen. Menivät hovioikeudenkin kautta eikä korkein oikeus antanut äidille enää valituslupaa, olen lukenut kaikki paperit läpi. Sokerina pohjalla tässä on se, että tyttö ei "halunnut" tavata muutaman kilometrin päässä asuvaa äitiään yli kahteen vuoteen! Äiti yritti tavata lastaan jopa koulun pihalla, lapsen saatua kännykän sen numeroa vaihdettiin kuulemma aina, kun äiti sai sen jostain tietää jne. Siis sehän on vieraannuttamista! Nyt tuo tyttö on parikymppinen jo ja ihme kyllä täysijärkinen.

 

Siis täysi kulissiliittohan tämä kai on, mutta en uskalla lapsen takia erota. En tiedä mitä tehdä! Kai sitten vain myydään nykyinen talo ja muutetaan uuteen, uudelle paikkakunnalle, kauemmas minun työmahdollisuuksistani (=pk-seutu). Nyt en ole työelämässä, sillä miehen tulot mahdollistavat sen. Olen nyt tajunnut senkin, että olen päätynyt käytännössä kotirouvaksi vaikka olen korkeakoulutettu. (Myös tuo ex-vaimo oli ikänsä kotona). Ahdistaa, kun olen taloudellisesti riippuvainen miehestä, en saa itse päättää asioistani, en saa tytön mieliksi esimerkiksi nukkua tytön huoneessa tytön kanssa kahdestaan kun mies alkaa raivota siitä jos nukumme eri huoneissa jne. Olen käynyt psykiatrillakin, ja hän on varovasti yrittänyt sanoa, että käytännössä olen vanki. Mutta kun on lapsi, niin asiat kummasti mutkistuvat!!

 

Mitä SINÄ tekisit jos olisit minä? :( Ei hitsi mikä sotku!

Kommentit (73)

Vierailija
21/73 |
15.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Anna niiden rahojen mennä ja lähde lätkimään. Vuokralle vaan ja pois. En jäisi sun suhteeseen.

Vierailija
22/73 |
15.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="15.02.2014 klo 16:57"]

Onko se sitten AP:n vika, jos hänelle riittäisi seksiä kerran vuodessa ja mies haluaisi sitä joka päivä?

 

t. ei AP

[/quote]

No ei ole kenenkään vika, mutta sitten ei kannata mennä naimisiin alunperinkään. Jos on seurusteluaikana paljon seksiä ja avioliitossa kerran vuoteen, niin onhan se nyt täyttä huijausta. Toki on monia syitä, miksi seksi voi jäädä taka-alalle, mutta ei perusterveen ihmisen pitäisi olla suhteessa, jossa halut ei kohtaa lähellekään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/73 |
15.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hanki asokämppä. Sinulle kuuluu osituksessa puolet vai onko teillä avioehto? Kyllä yhteiskunta tukee hyvin yksinhuoltajia. 

Vierailija
24/73 |
15.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mäkin sanoisin, että elelet normaalisti, hommaat itsellesi työpaikan ja katsot miten asiat edistyy.

Vierailija
25/73 |
15.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Niin, tai sitten perut muuttamisen, hanki itsellesi asunto vanhalta paikkakunnaltasi. Lapsen koulupaikkaa voi hyvin vielä vaihtaa ennen ensi syksyä. Hanki vaikka asianajajakin valmiiksi. Ja se työpaikka!

Vierailija
26/73 |
15.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Siis aloittaja elää miehen rahoilla ja pihtaa?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/73 |
15.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos mies on se joka haluaa erota, hän saa muuttaa sinne uuteen taloon ihan keskenään, hänhän sen käytännössä on ostanut jos sinä et edes ole töissä, sinä voit jäädä vanhaan paikkaan tytön kanssa, enpä usko että mies oikeasti lasta haluaa edes itselleen vanhoilla päivillä, vaikka olisi aikoinaan niin tehnytkin. Onko siitä esikoistyttären äidistään vieraannuttamisesta todisteita? Voisi olla oikeudessa hyvä tieto miten mies aikoo käyttäytyä, että onko lapsen parhaaksi.

Toinen vaihtoehto on että harrastat seksiä miehen kanssa aina kun hän haluaa, ei se nyt niin kauheaa voi olla, kaipa tiesit naimisiin mennessä että mitä mies sinulta odottaa? Onko teillä avioehto? Varmasti oman rahan säästäminen salaa on hyvä juttu jos mies joskus kuitenkin ottaa eron, laita vaikka käteistä johonkin jemmaan niin ei tarvi niistä erossakaan puhua mitään. Jemma kannattaa olla kodin ulkopuolella, mistä saat haettua sen jos mies vaihdattaa lukot kun et ole kotona.

Rakastitteko kumpikaan toisianne kun menitte naimisiin? Kuulostaa niin omituiselta avioliitolta...

Vierailija
28/73 |
15.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="15.02.2014 klo 15:44"]

teimme viime vuoden puolella talokaupat, jossa maksoimme heti 10% kauppahinnasta,  --  jos talokaupat perutaan, niin menetämme tuon käsirahan, joka tässä tapauksessa on 60 000 €.

 

Meillä on paljon ikäeroa, mies on minua vanhempi,

 

Meillä on yksi lapsi, joka aloittaa syksyllä koulun.

- -

Nyt tuo tyttö on parikymppinen jo ja ihme kyllä täysijärkinen.

 

Siis täysi kulissiliittohan tämä kai on, mutta en uskalla lapsen takia erota. En tiedä mitä tehdä!  -

Nyt en ole työelämässä, sillä miehen tulot mahdollistavat sen. Olen nyt tajunnut senkin, että olen päätynyt käytännössä kotirouvaksi vaikka olen korkeakoulutettu.

[/quote]

 

Kuka tuon summan on maksanut, jos sinulla ei ole tuloja?

Mihin papereihin (koskien uutta taloa) ole laittanut nimesi?

Kuinka vanha olet?

Kuinka kauan olet ollut kotiäitinä?

Millaiset välit sinulla on miehen tyttäreen? (Oletan, että hän on asunut vielä kotona, kun sinä ja miehesi menitte yhteen)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
29/73 |
15.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Raha on vain rahaa - ja teille, joilla sitä on, vielä enemmän "vain rahaa". Unohda ne 60 000. Lähde tytön kanssa elämään uutta elämää. Jokainen vuosi elämästäsi on arvokas, joten miksi lähtisit jonnekin vieraalle paikkakunnalle asumaan miehen kanssa, jonka kanssa ei ole enää yhteistä pohjaa?

Jossittelu ei auta, eikä katuminen eikä menneiden päivittely, joten katse eteenpäin. En lähtisi enää yhtään syvemmälle uppoamaan tuohon suohon vaan pyrkisin siitä pois mahdollisimman pian.

Vierailija
30/73 |
15.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onko mies varakas? Onko avioehtoa? Tuo on aika oleellista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
31/73 |
15.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Käsirahan määrä saa olla enintään 4 % kauppahinnasta. Sen ylimenevä osa on asunnon ennakkomaksua, jonka myyjä on velvollinen palauttamaan kaupan peruuntuessa.

 

Eli menettäisitte vain 4% käsirahan eli ilmeisesti 24 000e.

Vierailija
32/73 |
15.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

siis ap miksi muutatte eri paikkakunnalle?? onko pitkäkin matka pk seudulle(eli mahdoton yhtälöajatus käydä siellä töissä?)?? minkä ikäinen lapsi on? no kuinka usein/harvoin seksiä oikein teillä on? miksi? paljonko sitä oli ennen lasta? kauanko olette olleet yhdessä? mitäs otit rikkaan ukon... etkö tiennyt että oli tapellut oikeusteitse lapsen itselleen enne oman hankintaa??

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
33/73 |
15.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos mies harmittelee läheisyyden ja seksin puutetta, niin aika varmasti se olet sinä joka olet jo päässäsi ottanut henkisen eron miehestäsi mutta fyysisesti et uskalla kun pelkäät tuota mahdollista huoltajuuskiistaa.

 

Nyt pitäisi vähän pistää asioita vaakakuppiin ja olla rehellinen niin itselleen, kuin miehelleen. 

Vierailija
34/73 |
15.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Älkää hemmetissä tehkö niitä lapsia! Ja tässäkin tapauksessa - jos tämä nyt totta on - oli selvät merkit esillä, miten mies ekan muksun ja sen äidin kanssa toimi. Miksei hälytyskellot soineet jo tuosta?!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
35/73 |
15.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oikeesti?! Miksi asioita ei voisi puhua ja sopia yhdessä eikä palstoilla asian osattomien ja mistään tietämättömien kanssa pohtia ja ottaa vielä neuvoja vastaan. KOSKAAN ei oo liian myöhäistä alkaa YHDESSÄ tekemään töitä avioliiton eteen, koska ero ei oo ratkasu mihinkään. Miettikää miksi menitte naimisiin ja tajutkaa se että avioliitto on yhteinen juttu eikä toinen voi vaan yksin tehdä avioliittio koskevia päätöksiä, saatika sitten kysellä neuvoa muilta miehen siitä mitään tietämättä. Kestävä ja HYVÄ avioliitto vaatii paljon työtä ja uhrauksia molemmilta, eikä se vaan salaman iskusta tai vaihtamalla parane! Järkyttävää miten helposti ihmiset antaa periksi avioliitossa ja vaihtaa uuteen... Ongelmat seuraa aina jos niitä ei hoida pois. Jos oma puolisoni kyselisi netin palstoilla neuvoa avioliiton suhteen eikä puhuisi suoraan asiasta kuin aikuiset niin ehkä siinä vaiheessa on parempi erota jos ei osata käyttäytyä kuin aikuiset.

Vierailija
36/73 |
15.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos miehesi on narsisti niin olisi parempi erota nyt ja aloittaa alusta omillasi ennen kun esim ryyppäät itsesi hengiltä. Sain juuri kuulla että tuttavan äiti oli näin tehnyt ja olen tapauksesta edelleen surullinen :-(

Vierailija
37/73 |
15.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

AP VASTAA

 

Kiitos kaikista kommenteista. Olette varmasti ihan oikeassa siinä, että kai sitä pitäisi itseä ja omaakin käytöstä miettiä. Kyllähän sitä seksiä silloin aikoinaan oli, ja nytkin oli viimeksi viikko sitten. Välillä on ollut pidempiä taukoja.

 

Aivan tarkkaan en viitsi yksilöidä, mutta voin vastailla joihinkin täällä esitettyihin kysymyksiin:

 

 

60 000 € käsiraha on maksettu yhdessä, koska minulla on kuitenkin vuosikausien työhistoria takana sekä jonkin verran kertynyttä omaisuutta. On ollut jo yksin asuessani omistusasunto, josta tullut myyntivoittoa jne. Eli jotain omaisuutta olen talouteen tuonut.

 

Papereista olen allekirjoittanut kauppasopimuksen, eli ei kauppaa peruakaan voi, sen on kaupanvahvistaja vahvistanut mutta omistus siirtyy vasta seuraavan maksuerän yhteydessä.

 

Avioehtoa ei ole, mutta mies on sitä viime aikoina vaatinut. Eipä kyllä tulisi mieleenikään vaatia puolia hänen omaisuudestaan jonka hän on pitkän työuransa aikana kerryttänyt, mutta en nyt ihan puille paljaillekaan halua jäädä. Kohtuus kaikessa. Arvostan sitä, että aamuisin ei tarvitse raahata lasta aamuseitsemältä päiväkotiin. Se on luksusta. Olen kuitenkin tavalla sun toisella mahdollistanut sitä sun tätä, en tässä nyt halua tarkemmin yksilöidä sillä haluan pysyä anonyyminä.

 

Olen alle nelikymppinen, työvuosia paljon jäljellä ja olen ajatellut vähän vielä opiskellakin lisää. Yhdessä on oltu kohta kymmenen vuotta.

 

Välit miehen tyttäreen ovat hyvät. Todisteena vieraannuttamisesta voisi olla esimerkiksi se, että haastaisi tarvittaessa tytön oikeuteen vastaamaan yksinkertaiseen kysymykseen siitä, että kuinka pitkät ajat hänen välinsä oli katkaistu äitiinsä jne. Isänsä olisi pitänyt turvata lapsen oikeus tavata äitiään eikä päinvastoin. Äiti kun on ihan OK tyyppi, olen tavannut, mielestäni ihan normaali ihminen.

 

Mies on kohtalaisen varakas mutta ei tosiaan mikään miljonääri. Moni on varmasti täälläkin ihan yhtä varakas.

 

Pois työelämästä olen ollut pari vuotta. Olin töissä puoli vuotta hoitovapaan jälkeen, mutta siitä ei käytännössä tullut mitään, koska kokopäivätyön lisäksi minä hoidin KAIKKI kotiin ja lapseen liittyvät asiat kauppareissuista päiväkotikuskauksiin ja siivouksiin, no tiedätte kotityöt. Mies on toki aina tehnyt lumityöt ja ajanut nurmikon.

 

Meillä mies ei ollut työkiireidensä takia mukana edes synnytyksessä.

 

Paikkakuntaa lähdimme vaihtamaan, koska löysimme ihanan talon. Ei nyt ole niin kaukana kuitenkaan, että aivan mahdotonta työssäkäynti sieltä käsin olisi. Varsinkin, kun lapsi tulee nyt kouluikään ja aika tuntuu kuluvan liiankin nopeasti. Että ei kai tässä ihan katastrofia ole... eihän?

 

Rakastettiin toisiamme kun menimme naimisiin. Ei se rakkaus kai ole minnekään kokonaan hävinnyt, muuta varsinaista erimielisyyttä meillä ei ole kuin tämä seksiasia. Elämässä kun on paljon kiirettä vaikka en olekaan kodin ulkopuolella töissä, en halua tässä eritellä. Minusta tuntuu, että sillä seksillä on hirveä painoarvo tässä nyt miehen puolelta.

 

Ihan hyvä lukea juttujanne, tämä asia on ehkä paisunut liiankin suureksi omassa päässäni. Pitäisi kai ihan kunnolla keskustella miehen kanssa mutta keskustellaan nyt ensiksi täällä! Naurettavaa, tiedän. "Mie romahan!" Tänään taas katsotaan kaikessa perheen kesken Putousta, pitäisiköhän ottaa oma tilanne puheeksi.

 

Kai tämä muuten tässä ainakin toistaiseksi menisi, mutta nuo eropuheet huolestuttavat.

 

 

 

 

Vierailija
38/73 |
15.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vapaudu vankilasta -kortti löytyy ap menemällä töihin. Ala aktiivisesti etsiä töitä uudelta paikkakunnalta, kyllä niitä paikkoja löytyy, kun etsii (itsekin muutin pk-seudulta ja epäilin töiden löytymistä). Sinulla on ilmeisesti kuitenkin työkokemusta. Miehesi todennäköisesti ihmettelee, miksi haluat töihin. Perustelet sitä sillä, ettei koululainen enää tarvitse äitiä kotona ja että haluat käyttää aivojasi. Tosiasiallinen syy on se, että siten pystyt pääsemään tilanteeseen, jossa pystyt elättämään itsesi ja lapsesi.

Onko teillä avioehto? Kai omaisuutta on sinunkin nimissäsi?

 

Ala vaivihkaa keräämään todistusaineistoa, jolla voit tarvittaessa todistaa miehesi painostuksen ja uhkailun. Huolehdi myös omasta selustastasi, ettei mies saa lyömäaseita esim. alkoholinkäytöstä tai riitelystä.

 

Onneksi olet vielä nuori! Vaikka vielä muutaman vuoden kestäisit vankilassasi, elämäsi ei ole vielä ohi, kun vapaudut. Lapsenne on muutaman vuoden kuluttua myös sen verran vanha, ettei lapsen johdattelu enää ole niin helppoa.

Vierailija
39/73 |
15.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="15.02.2014 klo 16:59"]Minulla oli mieheni kanssa kireät välit samasta syystä. Seksin vähäisyys sai miehen todella vihaiseksi. Päätin antaa suhteellemme mahdollisuuden ja ryhdyin virittelemään seksiä aina tilaisuuden tullen. Sovimme yhden viikonpäivän, jolloin aina harrastetaan seksiä, ja lisäksi aina kun huvittaa. Uskokaa pois, miehelleni jo pelkästään tieto siitä, että varmasti saa ainakin kerran viikossa on ollut iso rauhoittava tekijä. Lisäksi olen itsekin innostunut asiasta ja teen aloitteita pari kertaa viikossa keskimäärin tuon "vakiopäivän" lisäksi. Olemme taas onnellisia eikä juuri tule riitoja. Suosittelen kaikille!

[/quote]

Tämä on hyvä neuvo pareille, joilla on vielä sen verran tunteita jäljellä, että jaksavat toista sängyss. Samaa kokeilimme myös me ja nyt seksiä on 3-4 kertaa viikossa ja se on molempien mieleen ja suhde muutoinkin kukoistaa. Seksi on monelle yksinkertaisesti tärkeä asia ja siksi siihenkin pitää panostaa, aivan samalla tavalla kuin keskusteluun tai läheisyyteen.

Vierailija
40/73 |
15.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ja selitä sille miehelle, että jos joudut töiden lisäksi tekemään kaikki kotityöt, niin ei seksiä oikein silloin jaksa. Tai jos toinen painostaa, niis sekin vie halut. Että haluaisit tuntea olevasi rakastettu ja arvostettu, niin että se todella näkyisi miehen teoissa. Mutta ennen kaikkea, nyt mene töihin ja ota oma tilasi tasavertaisena puolisona.