Lue keskustelun säännöt.
Onko pettäjä aina "sika"?
11.02.2014 |
Oletteko äidit (ja miksei isätkin) sitä mieltä, että pettäjä on aina luokattoman huono puoliso, jonka toiminta ei ole missään määrin hyväksyttävää?
Olen itse joutunut/ajautunut tilanteeseen, jossa parikymmentä vuotta jatkunut liitto ei enää tarjoa minulle riittävästi onnellisuutta naiseuteni tärkeimmällä osa-alueella.
Mieheni kiinnostus minua kohtaan hiipui kymmenen vuoden kohdalla, sen jälkeen olen saanut seksiä pari kertaa kuussa ja lähes aina pornofilmien säestyksellä. Minä en valitettavasti riitä enää virikkeeksi miehelleni. Tämä ei ole minulle laadullisesti eikä määrällisesti riittävä määrä seksi, jotta olisin oikeasti onnellinen mieheni kanssa.
Olen normaalipainoinen ja -näköinen nainen, viihteellä ollessani saan huomiota ja nautin siitä suunnattomasti. Naisellinen itsetuntoni vaatii kuitenkin sitä, että tulisin huomioiduksi riittävästi myös arjessa.
Ajauduin muutamia vuosia sitten seksisuhteeseen tuttavani kanssa ja olemme tapailleet seksin merkeissä noin kerran kuukaudessa. Seksi on hyvää, intohimoista ja lämmintä. Pidämme toisistamme kovasti.
Olemme molemmat tahoillamme parisuhteessa, perhe-elämä on onnellista ja molempien lapset voivat hyvin. Minä jään kovasti vajaaksi omassa parisuhteessani seksinvähyydestä johtuen, mutta saan hellyyttä ja hoivaa ihmiseltä, joka auttaa minua pitämään perheeni koossa. Luulen vahvasti, että olisin ajatunut eroon vaikeinpina kriisivuosina ilman tätä ulkopuolista apua.
Yritin alkuun työstää ongelmaa mieheni kanssa, keskustelu päättyi aina riitaan ja loukkaantumiseen. Minä olin mieheni mielestä liian innokas, meillä oleva seksin määrä oli miehelleni riittävä ja laadussakaan ei kuulemma ollut valittamista. Sitä hän ei ymmärtänyt ollenkaan, että minä en selvinnyt niin vähällä huomioimisella.
Pitkään kuluneen ahdistavan jakson jälkeen avauduin asiasta kavereilleni, josta sitten lopulta virisi suhde "molemminpuolisen avunannon" nimissä.
Kumpikaan ei ole jättämässä perhettään, puolisoaan tai elä mitenkään "kevytkenkäisesti". Olemme kuitenkin tilanteessa, jossa meidät molemmat naulitaan julkisesti huonoiksi puolisoiksi, jos asia tulisi julki.
Mitä mieltä te olette? Voiko ihmistä alistaa elämään suhteessa, jossa hän jää perustarpeistaan vajaaksi vain sen vuoksi, että osapuolet ovat varustettu erilaisella lipidolla? Jos mieheltäni kysytään miten hän kokee parisuhteemme, olisi vastaus todennäköisesti jotain tyyliin "Meillä meni kymmenen vuotta sitten pitkään huonosti ja vaimo oli itkuinen ja tyytymätön, mutta viimeiset vuodet olemme olleet tosi onnellisia ja meillä on mukavaa keskenämme.
Minä rakastan miestäni ja lapsiani.
En kaipaa hyväksyntäänne, eikä minulla ole tarkoitus muuttaa toimintaani. Haen ainoastaan vertaistukea muista äideistä, onko teitä? Miehiä ainakin on, ystäväpiirissänikin useita.
Kommentit (46)
[quote author="Vierailija" time="12.02.2014 klo 02:35"]
Sori vaan, mutta näin lapsen silmin katsottuna mielestäni pettäjä on aina "sika". Oli pettämisen syy mikä vaan, niin ei se teko siitä paremmaksi muutu. Isäni petti äitiäni vuosikymmeniä ja pettämisen laajuus paljastui vasta siinä vaiheessa, kun ns. parhaat vuodet oli eletty ja koettu. Kuka enää eläkeikäisenä eroaa ja alkaa etsimään parempaa kumppania? Vielä kolmekymppisenä se olisi ehkä sujunutkin, mutta ei enää. Jäljellä on katkeruutta ja vihaa. Pettäjä pettää myös lapsiaan. Olet huono aviopuoliso ja huono esimerkki lapsillesi. Pettämisesi tulee selville "jonain kauniina päivänä" ja sitä et selitä sillä, että seksi oli surkeaa. Käytä seksikaupan tarvikkeita tai omaa kättäsi tyydyttääksesi fyysiset halut. Ilmeisesti et tuntenut miestäsi tarpeeksi hyvin ennen kuin menitte naimisiin. Nyt on turha enää valittaa.
[/quote]
Muistelkaa tätä kommenttia. Ajatelkaa lapsia. Miltä heistä tuntuisi, että äiti on leikkinyt tykkäävänsä isästä, vaikka salaa on pannut vierasta miestä.... kuin sikaa?
Ei lapsia halua sanoa muille, että "äiti vaan leikkisi perhe-elämää vuosikaudet, mut ei se oikeasti meistä pidännyt. Se tykkäs toisesta miehestä".. Ja sympatiat heruu miehelle. Eroa, eroa, eroa, eroa, eroa.
Joo, teiltä vaan puuttuu kanttia. Sit kun tarkastelette tätä ero-mahdollisuutta, niin vetäytytte kuoreena ja vikisette, että et uskalla, koska sitä sun tätä syyksi luettelette. Olet jo pilannut kuitenkin jo avioliiton ja lasten elämän huoraamalla.
Jos on pakko pettää, niin eroaisin ennen pettämistä. Vaikka olisikin lapsia, niin eroaisin. En halua teeskennellä perhe-elämää ja sitä, että rakastaisin miestä, vaikka en rakastaisikaan. Haluan antaa pehmeän eron. Vaikka totta se on, että lapset ovat ikuisesti katkeria riippumatta siitä mikä avioeron syy on. Parempi kuitenkin erota kuin leikkiä kotia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 23:58"]
Turvallinen aikuinen, joka järkyttää lapsen tärkeintä perusturvaa, eli perhettä. MIKSI te ette eroa, jos on ihan ok, että kumpikin käy viereissa?!
[/quote]
Miksi pitäisi erota jos molemmille on ok käydä hakemassa seksiä toisaalta?
[quote author="Vierailija" time="12.02.2014 klo 00:27"]
Aika mielenkiintoista.
Kun nainen tunnustaa pettävänsä niin tälle vastataan kohteliaasti.
Kun mies, niin tämä haukutaan pystyyn.
Katsokaa sitä toista ketjua millaista kielenkäyttöä on.
Onko naisilla kaksoisstandardit?
[/quote]
On, mitä räikeimmät onkin.
On sika, jos ei ole tehnyt asian eteen tarpeeksi. Oletko puhunut miehesi kanssa ongelmasta tarpeeksi ja kertonut, että jos asia ei muutu, niin haet tarvitsemasi muualta? Jos et, niin olet iso paska sika, jonka kuuluu menettää kaikki muu hyvä elämästään.
Sanoisin että periaatteessa kyllä, mutta ymmärrän ap:ta.
Perhe-elämässä on tärkeintä moni muu asia kuin seksi, ensisijassa lapset, turvallinen koti ja ainakin pitkissä suhteissa yhteiset ystävät ym. Jos kaikki muu on kunnossa paitsi seksi, miksi erota? Jokaisella ihmisellä on kuitenkin omanlaisensa seksuaaliset tarpeet ja jatkuva yksipuolinen vonkaaminen aiheuttaa ilman muuta häiriöitä parisuhteen muihinkin osiin.
Itse pidän vakituista seksisuhdetta (joka pidetään salassa ja jota ei missään tilanteessa viedä vakituisen parisuhteen edelle) kaverin (oman, ei puolison) kanssa parempana vaihtoehtona kuin satunnaisten baarista iskettyjen kumppaneiden sängystä sänkyyn hyppimistä, missä riskit sukupuolitaudeille ym. ovat paljon suuremmat.
Tässä on kuitenkin syytä miettiä, rakastatko puolisoasi todella vai ovatko syyt olla parisuhteessa jotain enemmän kulissimaisia. Suurempi petos kuin pettäminen on mielestäni se, että väittää toiselle haluavansa olla tämän kanssa mutta todellisuudessa haluaa olla suhteessa vain siksi koska niin "nyt vaan kuuluu olla kun kaikki kaveritkin on" tai yksinolemisen pelosta. Mutta jos rakastat ja haluat olla hänen kanssaan mutta seksitarpeen täyttäminen ei suhteessa ole mahdollista, on seksisuhde jossain määrin hyväksyttävissä. Tietysti olet ottanut tietoisen riskin ja kiinni jäädessäsi et voi enää syyttää muita kuin itseäsi mahdollisista seurauksista.
Sori vaan, mutta näin lapsen silmin katsottuna mielestäni pettäjä on aina "sika". Oli pettämisen syy mikä vaan, niin ei se teko siitä paremmaksi muutu. Isäni petti äitiäni vuosikymmeniä ja pettämisen laajuus paljastui vasta siinä vaiheessa, kun ns. parhaat vuodet oli eletty ja koettu. Kuka enää eläkeikäisenä eroaa ja alkaa etsimään parempaa kumppania? Vielä kolmekymppisenä se olisi ehkä sujunutkin, mutta ei enää. Jäljellä on katkeruutta ja vihaa. Pettäjä pettää myös lapsiaan. Olet huono aviopuoliso ja huono esimerkki lapsillesi. Pettämisesi tulee selville "jonain kauniina päivänä" ja sitä et selitä sillä, että seksi oli surkeaa. Käytä seksikaupan tarvikkeita tai omaa kättäsi tyydyttääksesi fyysiset halut. Ilmeisesti et tuntenut miestäsi tarpeeksi hyvin ennen kuin menitte naimisiin. Nyt on turha enää valittaa.