Lue keskustelun säännöt.
Onko pettäjä aina "sika"?
11.02.2014 |
Oletteko äidit (ja miksei isätkin) sitä mieltä, että pettäjä on aina luokattoman huono puoliso, jonka toiminta ei ole missään määrin hyväksyttävää?
Olen itse joutunut/ajautunut tilanteeseen, jossa parikymmentä vuotta jatkunut liitto ei enää tarjoa minulle riittävästi onnellisuutta naiseuteni tärkeimmällä osa-alueella.
Mieheni kiinnostus minua kohtaan hiipui kymmenen vuoden kohdalla, sen jälkeen olen saanut seksiä pari kertaa kuussa ja lähes aina pornofilmien säestyksellä. Minä en valitettavasti riitä enää virikkeeksi miehelleni. Tämä ei ole minulle laadullisesti eikä määrällisesti riittävä määrä seksi, jotta olisin oikeasti onnellinen mieheni kanssa.
Olen normaalipainoinen ja -näköinen nainen, viihteellä ollessani saan huomiota ja nautin siitä suunnattomasti. Naisellinen itsetuntoni vaatii kuitenkin sitä, että tulisin huomioiduksi riittävästi myös arjessa.
Ajauduin muutamia vuosia sitten seksisuhteeseen tuttavani kanssa ja olemme tapailleet seksin merkeissä noin kerran kuukaudessa. Seksi on hyvää, intohimoista ja lämmintä. Pidämme toisistamme kovasti.
Olemme molemmat tahoillamme parisuhteessa, perhe-elämä on onnellista ja molempien lapset voivat hyvin. Minä jään kovasti vajaaksi omassa parisuhteessani seksinvähyydestä johtuen, mutta saan hellyyttä ja hoivaa ihmiseltä, joka auttaa minua pitämään perheeni koossa. Luulen vahvasti, että olisin ajatunut eroon vaikeinpina kriisivuosina ilman tätä ulkopuolista apua.
Yritin alkuun työstää ongelmaa mieheni kanssa, keskustelu päättyi aina riitaan ja loukkaantumiseen. Minä olin mieheni mielestä liian innokas, meillä oleva seksin määrä oli miehelleni riittävä ja laadussakaan ei kuulemma ollut valittamista. Sitä hän ei ymmärtänyt ollenkaan, että minä en selvinnyt niin vähällä huomioimisella.
Pitkään kuluneen ahdistavan jakson jälkeen avauduin asiasta kavereilleni, josta sitten lopulta virisi suhde "molemminpuolisen avunannon" nimissä.
Kumpikaan ei ole jättämässä perhettään, puolisoaan tai elä mitenkään "kevytkenkäisesti". Olemme kuitenkin tilanteessa, jossa meidät molemmat naulitaan julkisesti huonoiksi puolisoiksi, jos asia tulisi julki.
Mitä mieltä te olette? Voiko ihmistä alistaa elämään suhteessa, jossa hän jää perustarpeistaan vajaaksi vain sen vuoksi, että osapuolet ovat varustettu erilaisella lipidolla? Jos mieheltäni kysytään miten hän kokee parisuhteemme, olisi vastaus todennäköisesti jotain tyyliin "Meillä meni kymmenen vuotta sitten pitkään huonosti ja vaimo oli itkuinen ja tyytymätön, mutta viimeiset vuodet olemme olleet tosi onnellisia ja meillä on mukavaa keskenämme.
Minä rakastan miestäni ja lapsiani.
En kaipaa hyväksyntäänne, eikä minulla ole tarkoitus muuttaa toimintaani. Haen ainoastaan vertaistukea muista äideistä, onko teitä? Miehiä ainakin on, ystäväpiirissänikin useita.
Kommentit (46)
"Miksi ette eroa, jos on ok käydä vieraissa?"
Meillä on onnellinen perhe, lapsilla on hyvä olla kotona, vanhemmilla on mukavaa keskenään, harrastamme ja matkustamme yhdessä, tykkäämme touhuta kotona ja laittaa yhdessä ruokaa. Meillä on aktiivista seuraelämää, olemme ihan tavallinen onnellinen perhe.
Minusta seksi ei voi eikä saa olla ainoa liima, jolla perhe sidotaan yhteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika tavallista arkea tämä tarina. Monesti vaan mennään ja rakastutaan seksipartneriin. Näin on kautta aikojen perheissä eletty, usein tietysti mies on se joka hakee lohtua muualta, mutta tasa-arvon aikana ei sinua kyllä enää saisi tuomita.
Terveisin isi, jolla on pari kivaa tätiystävää
Minusta lapsiperheessä ei tarvi olla seksiä kahta kertaa kuussa. Ainakaan jos on pieniä lapsia. Energia menee niihin lapsiin eikä siihen seksiin.
Aika mielenkiintoista.
Kun nainen tunnustaa pettävänsä niin tälle vastataan kohteliaasti.
Kun mies, niin tämä haukutaan pystyyn.
Katsokaa sitä toista ketjua millaista kielenkäyttöä on.
Onko naisilla kaksoisstandardit?
Todellakin ymmärrän tilanteesi. Ei kukaan normaali seksuaalinen ihminen jaksa elää ilman seksiä ja ilman sitä, että häntä halutaan. Kenelläkään ei ole oikeutta viedä keneltäkään mahdollisuutta seksiin vain siksi, ettei itseä haluta. Saanko kysyä, onko puolisollasi lapsuudenaikaisia ongelmia äidin tai isän kanssa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Todellakin ymmärrän tilanteesi. Ei kukaan normaali seksuaalinen ihminen jaksa elää ilman seksiä ja ilman sitä, että häntä halutaan. Kenelläkään ei ole oikeutta viedä keneltäkään mahdollisuutta seksiin vain siksi, ettei itseä haluta. Saanko kysyä, onko puolisollasi lapsuudenaikaisia ongelmia äidin tai isän kanssa?
Todellakin ymmärrän tilanteesi. Ei kukaan normaali seksuaalinen ihminen jaksa elää ilman seksiä ja ilman sitä, että häntä halutaan. Kenelläkään ei ole oikeutta viedä keneltäkään mahdollisuutta seksiin vain siksi, ettei itseä haluta. Saanko kysyä, onko puolisollasi lapsuudenaikaisia ongelmia äidin tai isän kanssa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Numerolle 16, vai tätiystäviä sinulla :D Hauska termi rakastajattarelle.
Numerolle 17, minusta seksistä saa myös sitä voimaa hoitaa perhettään ja olla iloinen ja tyytyväinen.
Numerolle 18, minusta taas tuntuu, että nainen on pettäjänä paskempi :) Koen, että täällä ajatellaan, että miehet nyt pettävät aina ja se kuuluu vähän miehen perusluonteeseen.
Numerolle 19, minusta appivanhemmat ovat ihan täyspäisiä kansalaisia. Jos vertaan heitä omiin vanhempiini, eivät he näytä yhtä avoimesti tunteitaan. Eivät rakkautta, mutta eivät kiukkuakaan. Hieman ehkä etäisen oloisia.
Meillä sama juttu kotona, tosin olen mies. Seksiä on sen pari kertaa kuussa, ja silloin se on "laadultaan" yleensä sitä saunan jälkeen peiton alla -meininkiä. Vaimo ei ota suihin, ei anna koskea b-rappuunsa, ei hoitele minua kädellä, ei pidä siitä että minä hoitelen hänet kädelläni, ei halua hyväillä minun b-rappuani, ei poseeraa, leluista ei tietenkään ole innostunut, roolileikeistä puhumattakaan. Sen sijaan ujostelee omaa alastomuuttaan ja alkaa joko häpeämään tai itkemään, kun laukeaa antamani suuseksin seurauksena. Molemmat olemme normaalivartaloisia, terveitä ja ok-näköisiä.
Että näin. Parempaakin seksiä olisi varmasti jossain tarjolla, mutta en silti halua erota. Lapset ovat parasta mitä minulla on, vaimo on muuten mukava ja arvostan hänen älykkyyttään. Ja onhan tämä talokin hieno, yksin minulla ei kuuna päivänä olisi tällaiseen varaa.
Mutta uskotte varmaan, että haluaisin päästä sänkyyn suurin piirtein jokaisen näkemäni naisen kanssa. Sanoisin, että olisin suorastaan outo, jos ei tässä tilanteessa kuumottaisi.
Olenko siis sika, jos elän sellaisessa tilanteessa, että mieleni tekee pettää? Vai olenko sika vasta jos petän? Onko sillä oikeasti eroa? Tuleeko puun kaatumisesta ääni, jos kukaan ei ole kuulemassa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Numerolle 23
Kiitos kirjoituksestasi!
En nyt avannut alkuperäisessä viestissäni mitään yksityiskohtia avioseksistämme, mutta samaistun kirjoitukseesi täysin. Mieheni katsoo kanssani pornoa, mutta oma heittäytyminen on tosi minimiä. Anaaliseksistä on turha haaveilla, suuseksiä saan tosi vähän ja muutenkin on hyvä pitäytyä perinteissä. Mikään ei saa olla liian jännää tai uutta.
Rakastajaltani saan (ja saan antaa) sitten kaikkea sitä ekstraa, mitä kotona ei ole koskaan tarjolla.
Tsemppiä sulle sinne kotiin!
Miten olisi jos pettämisen sijaan harrasttettaisiin avioliiton tai avoliiton ulkopuolista seksiä luvan kanssa? Kysymystä muoltoiltaessa tulee ensin itse mietittyä asioiden tärkeysjärjestykset kohdalleen. Kun kysymys sitten esitetään niin samat asiat tulevat keskusteltua puolison kanssa. Puolisolla on tilaisuus ryhtyä toimiin ongelman ratkaisemiseksi omalta osaltaan. Samalla myös hän saa vapauden halutessaan harrastaa seksiä jonkun muun kanssa eli liitto on edelleen tasavertainen.
Jos kantti ei kestä kysyä vaan selän takana lähdet pettämään puolisoasi niin kyllä, sinä olet sika.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.02.2014 klo 00:27"]Aika mielenkiintoista.
Kun nainen tunnustaa pettävänsä niin tälle vastataan kohteliaasti.
Kun mies, niin tämä haukutaan pystyyn.
Katsokaa sitä toista ketjua millaista kielenkäyttöä on.
Onko naisilla kaksoisstandardit?
[/quote]
vai olisko miesten aloitukset tarkoituksellisesti provosoivempia. Retostelevat, makeilevat.. Naiset usein kirjottaa alistuvasta näkökulmasta.
Kiitos tsempeistä. Väillä tuntuu että sitä todella tarvitaan.
Ja aika kaksipiippuinen juttu muuten tuo porno. Toisaalta tuntuu että sieltä saa kaiken maailman hyviä (?) ideoita, joita haluaisi kotona kokeilla, ja toisaalta se helpottaa kummasti kun saa katsella netin pimuja ja kuvitella tumputtaessa olevansa niiden kanssa. Toisaalta sitten taas joskus valitsee mieluummin sen nettipornon vaimon nukahdettua kuin sen iänikuisen lähetyssaarnaajan oman puolison kanssa.
Haluaisin silti vielä vastauksen siihen, missä vaiheessa muutun tai olen muuttunut siaksi.
Asiaahan voisi ajatella niinkin, että sika on sellainen mies, joka ei petä mutta jättää perheensä vain fyysisten tarpeidensa vuoksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
23!
Fantasiat ovat omia yksityisia asioita, ne ei muille kuulu, eikä ne siten voi satuttaa ketään. Jos petät mielessäsi, niin anna mennä. Teko tapahtuu vain pääsi sisässä.
apn ja herra 23 tekstistä huokuu, ettei keskusteluita ole käyty. Jos yhdessä ei onnistu, niin on olemassa ammattilaisia tähänkin tarpeeseen. Jos kumppani ei ymmärrä toisen tarpeita ja sanoo olevansa itse tyytyväinen, niin tarviihan tianne keskustella auki.
Ehkä noi vaatimukset ovat ajauttaneet kumppanin sulkeutumiseen. Anaaliseksi, roolileikit yms. eivät ole ns. normaaliaseksiä. Kyllä siinä tavanseksin harrastajalta halut karkaa kauas, jos joutuisi harrastamaan jotain todella itselleen vastenmielistä.
Kaikki ihmiset eivät ole seikkailunhaluisia seksin saralla.
Jos vaimo/mies suostuisi viikottain pari kertaa seksiin, niin mistä olette valmiit itse luopumaan?
Miksei vaimo halua ottaa suihin, käsihoitoa antaa? Kai värkit on puhtaat ja hellyyttä on tarpeeksi ollut. Eikä rouvan tekemisiä ole moitittu, vaan yhdessä käyty läpi suihinoton saloja? Kyllä pitkässäkin parisuhteessa voi asioita opetella uusiksi.
Lasten saannin jälkeen monelle naiselle tulee kroppaongelmia, vaikkei näyttäisikään pahalta. Sen itsetunnon nostamiseen tarvitaan myös sen rakkaan miehen kehuja, välittämistä.. Ja yksi asia on, että ne muksut eivät ole kuunteluetäisyydellä. Sekin auttaa rentoutumaan.
Miehellä sitten taas voi olla ongelmana se, että naisesta on synnytysten jälkeen tullut etäinen - äiti. Sitä kuilua pitäisi yhdessä kaventaa, mutta miten jos onvelmaa ei edes tiedosta jne.
Onhan näitä vaihtoehtoja. Mutta vieraissa käyminen hyvässä rakastavassa parisuhteessa ei ole vaihtoehto. Vain yhteisestä sopimuksesta, joka todella harvalle sopii.
Älkää syytelkö toisianne, vaan etsikää yhdessä tie seksikriisin selvittämiseen. Mä uskon, että kaikilla löytyisi omat ratkaisut, mutta vaatii paljon keskustelua paljon yhteistä aikaa ja kuuntelua, ymmärrystä.
En jaksanut lukea aloitusta, vastaan lähinnä otsikkoon..
minun mielestäni mitään ei voi yleistää, kaikki on tapauskohtaista.
Minun maailmani ei paljoa keikkuisi, jos oma mieheni pettäisi minua baaarissa illan jälkeen, sen yhden ainoan kerran ja kertoisi sen suoraan päin naamaa minulle Itse.
saisi anteeksi ja voisin luottaa uudelleen.
mutta jos on tietoiseti etsimällä etsinyt seuraa, vaikka jolatain deitti sivustolta, olisi se todella paha tilanne, enkä usko enää voivani luottaa.
luultavasti kaikkein pahin olisi mies ja vaikka oman siskon tai parhaan ystävän suhde.
maailmankaikkeus romahtaisi varmaankin hetkeksi.
olisi totaallinen maton veto jalkojen alta.
itse en ole koskaan miestäni pettänyt, enkä aiokkaan pettää.
Yhteistä taivalta kohta 10vuotta ja 2 lasta.
Mitä tulee pornoon, katselen sitä usein yksin.
aikani katseltua ja kun en enää kestä, kävelen makuuhuoneeseen herättämään mieheni puuhiin mukaan..
ei porno ole pahasta ainakaan meillä.
mieheni sitä tosin ei katso, mutta voitaisiin mun puolesta katsoa vaikka yhdessä.
T.29
Keskustelua ehdottelette, useinmiten se "pihtaava" puoliso ei halua edes keskustella seksistä. Kun ei kiinnosta niin ei.
Miten voitte sanoa pokkana paljonko seksiä viikossa/kuukaudessa on riittävä määrä? Jokaisella on oma käsityksensä ja tarpeensa.
Kauniisti kirjoitatte ap ja nro 23! Ap minusta teet oikein ja nro 23 olen surullinen puolestasi, meillä kaikilla on vain yksi elämä.
Terveisin nainen joka ei parisuhteeseen taida enää uskaltaa.
Kyllä se "pihtaava" osapuolikin keskustelee seksistä, kun sille esittää kysymyksen:
"Kulta, meidän seksielämämme on kuihtunut. Olen yrittänyt puhua asiasta kanssasi mutta sinä et halua puhua. Olet antanut ymmärtää että sinä et tarvitse seksiä mutta minä sitä tarvitsen. Seksi on minulle hyvin tärkeä asia. Kun sinä et halua kanssani seksiä harrastaa niin onko OK että haen seksini muualta?"
[quote author="Vierailija" time="12.02.2014 klo 01:21"]
23!
Fantasiat ovat omia yksityisia asioita, ne ei muille kuulu, eikä ne siten voi satuttaa ketään. Jos petät mielessäsi, niin anna mennä. Teko tapahtuu vain pääsi sisässä.
apn ja herra 23 tekstistä huokuu, ettei keskusteluita ole käyty. Jos yhdessä ei onnistu, niin on olemassa ammattilaisia tähänkin tarpeeseen. Jos kumppani ei ymmärrä toisen tarpeita ja sanoo olevansa itse tyytyväinen, niin tarviihan tianne keskustella auki.
Ehkä noi vaatimukset ovat ajauttaneet kumppanin sulkeutumiseen. Anaaliseksi, roolileikit yms. eivät ole ns. normaaliaseksiä. Kyllä siinä tavanseksin harrastajalta halut karkaa kauas, jos joutuisi harrastamaan jotain todella itselleen vastenmielistä.
Kaikki ihmiset eivät ole seikkailunhaluisia seksin saralla.
Jos vaimo/mies suostuisi viikottain pari kertaa seksiin, niin mistä olette valmiit itse luopumaan?
Miksei vaimo halua ottaa suihin, käsihoitoa antaa? Kai värkit on puhtaat ja hellyyttä on tarpeeksi ollut. Eikä rouvan tekemisiä ole moitittu, vaan yhdessä käyty läpi suihinoton saloja? Kyllä pitkässäkin parisuhteessa voi asioita opetella uusiksi.
Lasten saannin jälkeen monelle naiselle tulee kroppaongelmia, vaikkei näyttäisikään pahalta. Sen itsetunnon nostamiseen tarvitaan myös sen rakkaan miehen kehuja, välittämistä.. Ja yksi asia on, että ne muksut eivät ole kuunteluetäisyydellä. Sekin auttaa rentoutumaan.
Miehellä sitten taas voi olla ongelmana se, että naisesta on synnytysten jälkeen tullut etäinen - äiti. Sitä kuilua pitäisi yhdessä kaventaa, mutta miten jos onvelmaa ei edes tiedosta jne.
Onhan näitä vaihtoehtoja. Mutta vieraissa käyminen hyvässä rakastavassa parisuhteessa ei ole vaihtoehto. Vain yhteisestä sopimuksesta, joka todella harvalle sopii.
Älkää syytelkö toisianne, vaan etsikää yhdessä tie seksikriisin selvittämiseen. Mä uskon, että kaikilla löytyisi omat ratkaisut, mutta vaatii paljon keskustelua paljon yhteistä aikaa ja kuuntelua, ymmärrystä.
[/quote]
23 (ja 27) tässä.
Keskusteluita on vaimon kanssa käyty, tosin pettämisestä en ole mitään puhunut. Mutta siis tietää että puutteessa elän. Se on hänen mielestään syyllistämistä. Hän myös kokee asiasta stressiä, pieni raukka.
Tilanne on meillä se, että kun minä olen puutteessa, muutun yrmeäksi. Lakkaan hymyilemästä ja näytän kuulemma "pelottavalta". En tee sitä tietoisesti, ei se mikään kosto tai mielenosoitus ole, mutta onhan se luonnollista että kasvoilta se mieliala näkyy. No vaimoa ei tietenkään tällainen yrmy kauheasti kiihota, ja negatiivinen kierre on valmis. Sen katkaisee sitten vain se lauantaisauna, jonka jälkeen toisinaan mennään sinne peiton alle.
Meillä ei käsittääkseni ole liiemmin harrastettu mitään haluja karkottavaa epänormaalius-seksiä, vaikka minä sellaisesta pitäisinkin. Ihmettelen vain, mihin kaikki seikkailumielisyys hänestä on jäänyt. Nuorena sain häneltä käsihoitoja, joskus peppuseksiäkin, tai hän saattoi tulla minua töistä tullessani vastaan geishakuulat sisällään kolisten. Kaikki tällainen on nyt jäänyt pois.
Yksi valtava syy seksin alhaiselle määrälle liitossamme on se, että vaimo on aamuvirkku ja minä aamuisin kuoleman väsynyt, ja vaimo puolestaan iltaisin kuoleman väsynyt minun ollessani melkein virkeimmilläni. Joskus aamuyöllä viiden-kuuden maissa vaimo siis olisi virkeänä ja jopa halukkaana, kun minulle se taas on ainoa aika vuorokaudesta kun en halua seksiä.
Toinen syy on esimerkiksi erilainen mieltymyksemme siihen, millaista seksin pitäisi olla. Vaimon mielestä pitkät esileikit niskahierontoineen mutta nopea akti ovat sitä parasta, itse taas menisin nopeasti itse asiaan mutta haluaisin nautiskella pitämättä lainkaan kiirettä.
Kyllä vaimo "suostuu" seksiin ja haluaakin sitä jopa parikin kertaa viikossa, mutta meillä kun on lapsia ja niin erilaiset vuorokausirytmit, että homma kaatuu useimmiten jo siihen. Oikeastaan poikkeuksetta vaimo nukahtaa iltaisin ennen lapsia. Rakastele siinä sitten.
Ja siihen on kyllä hyvin pitkä matka että vaimolta kunnon suihinoton saisi, hänet kun jo jokailtainen hampaidenpesukin saa melkein oksentamaan. Voi voi.
Olen ehdottanut vaimolleni pariterapiaa tms. Ei käy, se olisi kuulemma "noloa". Toisaalta ehkä turhaakin, koska itse kyllä tiedämme oman liittomme ongelmat.
Nyt kun tuota kirjoittamaani tekstiä katsoo, tulee sellainen fiilis, että seksin esteenä ei ole varsinaisia parisuhdeongelmia, vaan vain käytännön ongelmia, mutta niitä onkin sitten aika pitkä liuta.
Yhtä kaikki, seksiä on liian vähän.
Kyllä, jo sana pettäminen kertoo kyllä kaiken oleellisen. Se on sitten eri asia jos mies antaa luvan hakea puuttuvaa seksiä muualta, mutta koska mies ei tiedä että petät, eikä hyväksyisi että petät, ja pahoittaisi mielensä ikiajoiksi jos saisi tietää, olet sika. Sinä et rakasta miestäsi jos pystyt häntä pettämään, ja eikä varmaankaan miehesikään sinua kovin kiivaasti rakasta kun ei halua suoda sinulle tarpeeksi seksiä, niin se vaan on.
Erotkaa.