Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
En haluaisi kutsu miehen siskoa meidän häihin
11.02.2014 |
Noniin rakkaat av:laiset! Mulla on ongelma ja haluaisin kuulla teidän mielipiteitä aiheesta. Olemme menossa kesällä naimisiin ja päänvaivaa tuottaa tulevan aviomieheni sisko. Mä en sitten millään haluaisi sitä pahan ilman lintua omaan hääjuhlaani pilaamaan tunnelmaa. Tää sisko on meitä viisi vuotta nuorempi, asuu vielä vanhempiensa luona mutta ei ole mikään teini enää.
Ollaan oltu mieheni kanssa yhdessä vähän yli 6 vuotta ja koko tänä aikana en muista, että tää sisko olisi ollut mua tai miestäni kohtaan ystävällinen. Alkuaikoina hän saattoi moikata kun menimme miehen kotiin kylään, mutta viimeisen sanotaanko nyt 2-3 vuoden aikana ei välttämättä edes tervehdi kun mennään sinne.
Tämä sisko tuntuu olevan jotenkin tosi katkera, aina huonolla tuulella ja naama nyrpeänä. Poistanut mieheni vaikkapa facebook-kavereista ja sanonut, että mieheni ei ole hänelle mitään. Ei halua pitää miestäni edes veljenään.
Ollaan esimerkiksi annettu joka joulu tälle siskolle joululahja, joistä hän ei ole kertaakaan edes kiittänyt. Viime jouluna päätin, että en halua enää vaivata päätäni miettimällä hänelle lahjaa. Siskopa sitten suuttui siitä, kun hän jäi ilman joululahjaa! Huomautuksena, että me emme ole koskaan häneltä saaneet minkäänlaisia lahjoja. Mieheni syntymäpäiväkahveillekin tuli paikalle, mutta ei tuonut edes mitään pientä lahjaa mukanaan.
Me ei olla mikään poikkeus tässä, vaan tää tyyppi on myös muita kohtaan inhottava. Välillä kyllä osaa esittää vanhemmilleen niin kultaista, mutta pohjimmiltaan on ilkeä ihminen.
Mua on alkanut niin ottaa päähän toi käytös, mieheni mielestä mun ei pitäisi välittää asiasta. Nyt vaan on vähän pakko välittää, kun pitäisi suunnitella omia hääjuhliaan ja mä en oikeasti haluaisi tätä siskoa sinne paikalle. Ihan sama missä juhlissa tai kahveilla me ollaan oltu samalla porukalla, tää sisko on siellä aina huonolla tuulella, ei juttele muille, on vaan niiiin negatiivinen ja pilaa tunnelman. En haluaisi nähdä sitä nyrpeää naamaa itselleni noin tärkeänä päivänä.
Kysymys kuuluu, kehtaisitko sinä jättää tässä tilanteessa tuon siskon kutsumatta? Mä kyllä kehtaisin itse ihan hyvin, mutta tottakai mieheni on sitä mieltä että sisko on kutsuttava.
Mitään ihmeellistä ei ole tapahtunut, minkä takia tää sisko käyttäytyisi meitä kohtaan noin. Tuntuu, että hänen mielestään on jotenkin hienoa olla niin helvetin cool ettei tarvitse ottaa toisia huomioon millään tavalla.
Mun omatkaan sisarukset eivät pidä tästä henkilöstä, koska tää sisko ei heillekään koskaan puhu mitään. Korkeitaan selän takan haukkuu. Kuten on haukkunut muakin ja miestäni.
Tietysti yksi mahdollisuus on se, että kutsusta huolimatta tää nirppanokka ei edes saavu paikalle. Paitsi kiusallaan saattaisi tulla sinne meidän häihin mököttämään. Mutta eipä olisi eka kerta kun jää tulematta jonkun läheisensä tärkeisiin juhliin. Jättänyt menemättä mm. toisen veljensä lapsen ristiäisiin ja yhtiin häihin. Mutta suuttui verisesti kun emme kerran menneet hänen syntymäpäivilleen.
Tästä tekstistä tuli nyt varmaan melko sekava, yritän tässä samalla saada omia ajatuksia ulos ja pohdin mitä teemme kutsujen kanssa. Mä tiedän, että tieto siskon tulosta häihin pilaisi omaa fiilistäni. Vaikka olen näiden kuuden vuoden aikana koittanut olla itse se aikuinen ja järkevä, niin ei ole tuottanut mitään tulosta. Joka kerta ystävällisesti tervehdin tätä siskoa kun näemme, mutta eipä tee hirveästi enää mieli sen enempää jutella kun tää ei katso mua päinkään. Monesti jos ollaan miehen vanhemmilla kylässä, tää sisko istuu pöydässä, tuijottaa halveksivasti eikä puhu mitään.
Sekin mua ihmetyttää, että mieheni vanhemmat ei tee asialle mitään. He vain hymähtelevät vieressä kun heidän tyttärensä ei reakoi mitenkään tervehtimiseen tai jos hänelle juttelee.
Mitä tehdä? Häät ovat mulle kuitenkin tärkeä juhla ja haluaisin paikalle ihmisiä, joista välitän ja jotka ovat minulle ja miehelleni tärkeitä. Vähän hankalaksi menee, kun lähetämme hääkutsun miehen vanhemmille. Pitäiskö laittaa loppuun pieni PS. ******* sinua ei ole kutsuttu! :D
Kommentit (138)
Se tässä onkin iso ongelma, kun kukaan ei ole puuttunut kunnolla tohon käytökseen. Vanhemmatkin vaan hymähtelee ja ihmettelee, että kuinka se nyt noin sanoi ja kuinka nyt taas istuu vaan hiljaa ja mulkoilee. Välillä laukoo jotain vittumaisuuksia ja ilkeilee. Kyse ei ole ujoudesta, tämä sisko ei tosiaan ole ujo. Huono itsetunto varmaan on, mutta ujous ei tosiaan kuvaa häntä. Hän kyllä uskaltaa tehdä jos millaisia temppuja ja laukoa vaikka mitä suustaan.
En tajua miten joku saa tän asian väännettyä niin, että en pitäisi siskoa tarpeeksi "tasokkaana" juhliin. Voi huoh! Siitä ei tosiaankaan ole kyse. Enkä usko että kovin monelle täytyisi selittää, miksi häntä ei ole kutsuttu. Kyllä kaikki hänet tuntevat tietäisivät sen syyn. Tämä sisko on niin monet kerrat kutsuttu juhliin, joihin häntä ei olisi haluttu. On pilannut niin monissa juhlissa fiilistä heittämällä kommenttia juhlapaikoista ja just tarjoiluista ja muista.
Tota mä en tajua, miksi hän tulee istumaan ruokapöytään kun ei välttämättä edes syö mitään. Kommentoi vaan muiden keskusteluja ja laukoo typeryyksiä. Sama juhlissa joissa olemme olleet, tulee paikalle mutta vaikuttaa siltä että ei voisi vähempää kiinnostaa olla siellä.
Ja tää sisko ei todellakaan auttaisi meitä millään tavalla häissä, ei tosiaankaan! Hän ei ole tullut auttamaan meitä tai muita sisaruksiaan muutoissa, ei tee kotona kotitöitä. Hän ei halua ottaa edes sisaruksensa pientä lasta syliin, koska vihaa niin paljon lapsia.
Tässä on siis paljon kyse siitä, miten vanhemmat ovat antaneet hänen käyttäytyä ja temmeltää rauhassa. Mutta en nyt jaksa sitä tässä puida enempää, tilanne on nyt tämä mikä on.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap. sanoi että sisko ei ole enää teini, eli hän on 20 tai vanhempi. Kyllä sellaista voi kohdella aikuisena ja olettaa että hän käyttäytyy asiallisesti häissä ja jos ei käyttäydy, niin itsensä hän siinä tekee naurunalaisksi ja kyllä häntä voi pyytää poistumaan häistä jos järjestää jonku kohtauksen. Jos on häissä naama norsunvitulla niin on itse suurin kärsijä, tuskin viihtyy pitkään vaan poistuu.
[quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 12:43"]
Mutta sinähän et saa yksin päättää ketä häihinne tulee, päätösvalta on myös miehelläkin. Jos mies haluaa siskonsa häihin niin silloin sisko kutsutaan.
[/quote]
Ap sanoi, ettei kumpikaan halua siskoa häihin.
En jaksa lukea kaikkia vastauksia, mutta oletteko koskaan jutelleet siskolle, kysyneet, että mikä hänellä on, miksi hän on niin surullinen/onneton/tyytymätön? Voitte ihan hyvin ottaa asian puheeksi siskon kanssa kun seuraavan kerran näette. Ei koko perheen edessä, mutta yksityisesti.
Siskolla on jokin ongelma. Se voi lähteä ratkeamaan juttelulla. Ensin hän varmasti loukkaantuu ja suuttuu, mutta ajan kanssa hän voi alkaa itse miettiä käytöstään.
Ei toisten tarvitse hyväksyä tuollaista käytöstä, joten ottakaa asia puheeksi. Ekana asiaa voi pohtia vaikka vanhempien kanssa, jos haluaa.
Siskon kuvaus sopisi monilta osin vanhimpaa tyttäreeni. Hän oli jossain vaiheessa todellinen piikki perseessä, mutta kun muutti pois kotoa ja vanhemmuuttaan on tasoittunut, niin ihan hyvin hänen kanssaan nykyään pärjää.
Ei kannata alkaa nyt polttelemaan siltoja tuolaisilla kutsumattomuus pelleilyillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 12:47"]
[quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 12:43"]
Mutta sinähän et saa yksin päättää ketä häihinne tulee, päätösvalta on myös miehelläkin. Jos mies haluaa siskonsa häihin niin silloin sisko kutsutaan.
[/quote]
Ap sanoi, ettei kumpikaan halua siskoa häihin.
[/quote]Joo, mutta sanoi myös että mies ei halua jättää silti kutsumatta.
Totta kai laitatte kutsun jos järjestätte isommat häät jonne muutakin sukua on kutsuttu. Eiköhän tuollainen osaa itse laskea 1 + 1 ja älyä jäädä pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kutsuisin. Tulevaisuudessa meininki voi olla aivan erilainen.
Meillä oli vähän samanlainen ongelma kuin ap:llä, mutta kyse oli lapsen ristiäisistä ja minun siskostani. Hän on muuttunut muutamina viime vuosina aivan erilaiseksi, suorastaan hämmentävän omituiseksi ja ilkeäksi. Hän saattaa laittaa miehelleni todella törkeitä viestejä, joissa ei ole lainkaan päätä eikä häntää, hän paasaa kivien salaisista voimista ja enkeleistä jotka ilmestyvät hänelle ynnä muuta samankaltaista. Ero entiseen on hätkähdyttävä; minne katosi se omilla aivoillaan ajatteleva, älykäs ja looginen, rakas siskoni, jonka kanssa pystyi keskustelemaan aivan kaikesta? Nyr on tilalla tuollainen sekoileva, epälooginen ilmestys, jonka en halua tulevan enää lasteni lähelle. Hän sanoikin jo viime vuonna, että hän ei halua olla lastemme lähellä, koska "voi puhua jotain hullua, mistä emme pitäisi". Hän on myös moneen otteeseen sanonut, että hän uskoo "kaikkeen hörhöön", mikä on mielestäni omituista. Mitä järkeä on itsekin vähätellä uskomuksiaan? Vai kokeeko hän vain niin vahvasti, että minä ja muut pitäisimme näitä asioita hörhöinä ja sanoo näin sen vuoksi?
Pohdin todella pitkään, voinko jättää siskoni kutsumatta nuorimmaisemme juhliin, mutta lopulta tulin siihen tulokseen, että kutsumatta jättämisellä aiheuttaisin ison sukuriidan. Miehenikään ei olisi halunnut siskoani juhliin, mutta taipui päätökseeni. Itse juhlissa hän ei juuri sanaakaan sanonut, ei ottanut minkäänlaista kontaktia lapsiinkaan, mutta halasi lähtiessään minua ja miestäni. Nyt on pitkä aika seuraavaan pakolliseen tapaamiseen, mistä olen huojentunut. Ja silti, koko ajan minua kalvaa voimattomuus siskoni tilanteesta. Missä on tuo ihminen, joka oli minulle pitkään rakkain koko maailmassa, ja miksi hänen piti muuttua tuollaiseksi varjoksi entisestään? On nämä sukulaisuusjutut hankalia, kun toista ei voi muuttaa eikä saada läheisemmäksi pakottamalla, jos toista ei kerran kiinnosta. Surettaa vaan niin paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 12:48"]
Siskon kuvaus sopisi monilta osin vanhimpaa tyttäreeni. Hän oli jossain vaiheessa todellinen piikki perseessä, mutta kun muutti pois kotoa ja vanhemmuuttaan on tasoittunut, niin ihan hyvin hänen kanssaan nykyään pärjää.
Ei kannata alkaa nyt polttelemaan siltoja tuolaisilla kutsumattomuus pelleilyillä.
[/quote]
Yksi saa käyttäytyä kuten mielii ja toiset odottelevat, josko oppisi joskus käyttäytymään. mielestäsi siltoja ei kannata alkaa nyt polttelemaan pelleilyllä? Mielestäni tuo sisko on ne sillat ihan itse tuhonnut. Rakentakoon uudestaan, jos niitä on vailla. huonolle käytökselle ei tarvitse kumarella, eikä loputtomiin ymmärtää ja antaa anteeksi. Metsä vastaa kuin sinne huudetaan. Myös sille siskolle.
[quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 11:55"][quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 10:33"]
[quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 10:31"][quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 10:15"]
Jos mies on kutsumassa siskoa velvollisuudesta, jättäisimme kutsumatta.
Häissä kai pitäisi olla ihanaa ja mukavaa? En mä ainakaan haluaisi sinne yhtäkään ihmistä, joka on sanonut ettei mun mies merkitse hänelle mitään, joka ei osaa käyttäytyä ja kaiken kaikkiaan käytöksellään osoittaa ettei pidä meistä.
Miksi ihmeessä kutsuisin? Ei joku veri velvoita yhtään mihinkään tai muussa tapauksessa ei adoptiolapsella olisi yhtäkään sukulaista. Perhe ja sukulaisuus on muutakin kuin samat geenit.
[/quote]Kutsuisin, sillä perheenjäsenet nyt vaan kuuluu kutsua. Toki voi toivoa että hän ei tule.
[/quote]
Mun perhe koostuu läheisistä ihmisistä, ap:n miehen sisko ei olisi sellainen eli kuulu perheeseen kuin paperilla, joten ei velvoita yhtään mihinkään.
[/quote]Mutta miehen perheeseen sisko kuuluu, vai mitä?
[/quote]
Ei kuuluisi, koska mieheni ajattelee asioista kuten minä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisi kiva kuulla tytön mielipide asiasta myös.
Mun veljeni vaimo on jostakin syystä aina käyttäytynyt tosi huonosti minua kohtaan. Hän on muutenkin aika huonokäytöksinen. Ensimmäisen kerran tunsin todellista suuttumusta kun olin heidän luonaan kylässä ja paikalla oli muitakin. Olin lahjoittanut heidän esikoistytölleen lastenhuoneenkalusteita ja muuta pienelle tytölle sopivaa tarvetavaraa ja yksi ystävistä sitten sanoi tälle veljeni vaimolle (silloin avovaimolle) että olettepa te ostaneet ihania kalusteita teidän lapselle että näihin on mennyt paljon rahaa, johon naikkonen vastasi että olihan ne aika kalliita. Toisin sanoen he antoivat ihmisten ajatella että ovat itse hankkineet ne. En sanonut silloin mitään enkä koskaan myöhemminkään, enkä todellakaan halunnut mitään krediittiä itselleni mutta tuntui että he olivat itsekin unohtaneet että olivat lahjana saaneet. Toisen kerran hermostuin kun menin uuden miesystäväni kanssa ekaa kertaa kylään, meidät oli kutsuttu syömään mutta melkein heti ovella sanottiin että mennääs sitten ruokakauppaan ja me maksoimme ruuat. Kolmas kerta oli kun hän ensin pilasi minun hääni sopimattomalla käyttäytymisellään ja sen jälkeen pitivät salahäät jonne olivat kutsuneet äitini, tämän vaimon isän sekä serkun puolisoineen mutta eivät minua. Annoin äidin mukana onnittelukortin ja 150 euroa ja päätin että homma meidän kesken loppui tähän. En enää ole sen jälkeen ollut yhteydessä veljeeni tai hänen perheeseensä. Veljeni on pitkin kyliä ihmetellyt miksen pidä yhteyttä tai vastaa viesteihin. Sen pituinen se.
Mikä sun salaisuus tämän siskon suhteen on?
Miehen siskolla on ongelmia. Paha olo purkautuu ilkeytenä ja sopimattomana käytöksenä. Jos vain mahdollista niin koita asettua tällaisen käytöksen yläpuolelle äläkä mene siihen mukaan. Kutsu häihin, koska ethän halua pahoittaa uuden perheesi mieltä.
Ulkopuolisena tunnen sääliä tätä huonosti käyttäytyvää siskoa kohtaan. Aika varmasti hänellä on suuria ongelmia elämässään, eikä perheen pitäisi olla yksi niistä. Miettisin kyllä väliintuloa tuollaiseen käytökseen, mutta mielestäni häät ei ole se paikka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos tuo on teidän suurin ongelma häävieraiden joukossa, niin helpolla pääsette. Miehen siskon vuoksi ei kannata tehdä mitään erityisjärjestelyitä. Kutsutte hänet normaalisti juhliin ja olette hänelle normaalin kohteliaita. Ei mitään kikkailuja tai syrjimistä. Jos hän aiheuttaa juhlissa jotain ohjelmaa, niin se on hänen häpeänsä. Mun kokemuksen mukaan tuollaiset ihmiset osaavat kyllä olla huomaamattomia ihmisten keskuudessa.
Ap, tilanteesi kuulostaa ihan samalta kuin omani muutanma vuosi sitten.
Mieheni nyt jo edesmennyt sisko oli oikein änkyröiden kuningatar, eikä tullut toimeen kekenkään kanssa. Hän halveksi ja vihasi kaikkia tasapuolisesti, ainoastaan äitinsä kesti tätä naista jotenkin, mutta sekin vain siksi, että pystyi samalla pitämään silmällä kälyn lapsia äitinsä metkuilta(päätyivät kyllä sittemmin huostaanotetuiksi jo ennen äitinsä kuolemaa).
Luonnollisesti kun mieheni ja minä aloimme yhdessä olla, sain kuulla heti alkajaisiksi huorittelut jne, ja meno ei siitään parantunut.
Nainen sai olla omissa oloissaan.
Sitten kun olimme menossa naimisiin,toivoimme että hänelle ei edes kerrottaisi hääpäiväämme, koska tiesimme että siitä ei mitään hyvää seuraa. Anoppi tietenkään ei toivettamme kunnioittanut, kutsui tyttärensä meidän häihimme itse, ja oli tosi pahana kun jätämme yhden ulkopuolelle.Miksihän...
No, pahaa mieltä tuli paljon häiden alla ja jouduimmepa tekemään rikosilmoituksenkin hänestä, kun huorittelu ylettyi jo lapseenikin. Juuri tämän olisimme halunneet vältää , ja emme olisi halunneet hänen tietävän koko häistä, koska tiesimme että hän ei suhtaudu siihen(kään) kuin aikuinen. Oli varsin selvää että hän ei tulisi häihin anopin kutsusta huolimatta, sitä pelkoa ei ollut.
Mutta mitäpä järjestikään tämä valopää: Koska hääpäivämme oli nyt hänen tiedossaan, hän yritti järjestää ensin boikotin häitämme kohtaan, ja kehotti kaikkia sukulaisiaan jäämään pois. Kun ei tehonnut, järjesti tämä varasaatana omat häänsä samalla päivälle, kellonlyömälleen yhtäaikaa naapurikunnassa kahden viikon varoitusajalla. Ei kuulema halunnut olla samalla sukunimellä minun kanssani päivääkään... Siinäpä sitten suku puun ja kuoren välissä, kumpaan menevät. Muut tulivat odotetusti meidän häihin, koska järkevinä ihmisinä ymmärsivät että tahallisesta sabotoinista oli kyse. Anoppi ei sitten osannut päättää, joten ei osallistunut kumpaankaan.
Olimme silti ikionnelisia omissa häissämme, tästä kaikesta huolimatta, mutta taatusti paikalla olivat vaan ne ,jotka olivat puolestamme vilpittömän onnellisia ja halusivat juhlistaa rakkauttamme. Tämä pahanilmanlintu meni kuin menikin naimisiin tahollaan, läsnä ainoastaan seurakunnan puolesta kaksi todistajaa. Mahtoi olla kivaa. Sulhanen oli ilmeisesti varsin hyväuskoinen ja aivopesty, että suostui itse avioitumaan tuolla tavoin.
Mutta sanoisin, että tehkää päivästänne just sellainen kuin te haluatte, ketään ei tarvitse kutsua vain velvollisuuden vuoksi, etenkään jos se ei edes olisi kutsutullekaan muuta kuin paikka nolata taas itsensä ja tehdä teidän päivästänne huonompi.
jotkut ihmiset nyt vaan ovat luonnoltaan umpinegatiivisia ja perusilkeitä vailla järjellistä syytäkään, ja sillä hyvä. Meillä muilla on mahdollisuus valita toisin ja äänestää teoillamme näitä temppuiluja vastaan.
SUKU EI VELVOITA.
Hyvä 109, mulla ei ole mitään salaisuutta tätä siskoa kohtaan :) Ihmettelen tosin itsekin, että oon näinkin kauan jaksanut katsella vierestä tota touhua. Oon ajatellut, että ei ole mun asia puuttua siihen miten mieheni sisko käyttäytyy. En tosin ymmärrä, kuinka miehen vanhemmat ja sukulaiset eivät puutu asiaan mitenkään.
Ei kukaan ihmetellyt, kun tämä sisko ei tullut ristiäisiin. Siellä osa sanoikin, että varmaan jäänyt kotiin mököttämään yms. Ja tämä sisko kyllä teki varsin selväksi ennen ristiäisiä, että ei aio tulla paikalle lapsi-vihansa takia.
Tää sisko ei myöskään voi käsittää, miksi jotkut ihmiset menevät naimisiin.
Tiedän muutamia, jotka ovat olleet samassa koulussa miehen siskon kanssa. Suurin osa koulussakin ihmettelee sitä ilkeää käytöstä muita oppilaita kothaan. Siskolla on oma iso kaveriporukka, jossa käyttäytyy aivan eri tavalla kuin muuten. Eli osaa kyllä käyttäytyä jos näin haluaa.
Tällä siskolla on ollut myös tapana valehdella tosi paljon, keksii ihmeellisiä juttuja mitä hänelle on muka lapsuudessa tapahtunut ja kuinka häntä on niin paljon kohdeltu kaltoin. On valehdellut luokkatovereilleen, että vanhemmat ovat muka eronneet, isä hakkanut häntä ja muuta vastaavaa. Tuntuu, että hakee omalle ilkeälle käytökselleen hyväksyntää. Että näin saa käyttäytyä, koska on kokenut niin paljon pahaa. Vaikka tosiasiassa hän on käytännössä aina saanut tehdä kuten haluaa, saanut oman tahtonsa läpi kiukkuamalla ja mököttämällä.
No mutta, jostain syystä näitä viestejä lukiessa on vaan enemmän vahvistunut se olo että emme jätä siskoa kutsumatta. Yritetään olla asian yläpuolella ja jatkaa omaa ystävällistä ja kohteliasta toimintaa :)
Ap
eikö rehellisyys voisi toimia tässä "myöhäisteinin" tapauksessa? Siis hänelle voisi sanoa, että tervetuloa vaan, jos todella haluaa tulla, mutta häneltä vastavuoroisesti edellytetään aikuismaista käytöstä ja oikeaa halua osallistua teidän juhlaanne. Ja esimerkein siis kerotte, millaista käytöstä ette halua siellä sitten nähdä.
Tämä voisi herätellä häntä vähän käyttäytymään. Ongelma voi tosiaan ollakin se, että kukaan ei ole rohjennut sanoa hälle suoraan, kuin noloa moinen käytös on, ja se on päässyt ruokkimaan itse itseään. Ei taitaisi hävitä mitään, jos kokeilee edes!
Kyllä tälle siskolle on asiasta sanottu, mutta ei sillä ole ollut mitään merkitystä. Musta tuntuu, että miehen vanhempia asia ei jaksa enää kiinnostaa. Mielummin katselevat sitten kotona tuollaista käytöstä näköjään.
Muutama vuosi sitten mieheni sanoi asiasta mielestäni tosi hyvin, yritti keskustella siskonsa kanssa. Oli kysynyt miksi on niin paha olla ja miksi on niin ilkeä muille. Sisko oli vaan sanonut, että haluaa olla sellainen ja muut eivät voi päättää millainen hän on. Ja että hän vihaa vielä enemmän, jos joku puuttuu hänen käyttäytymiseen. Tykkää kuulemma olla vittumainen, koska ei pidä ihmisistä.
Mun miehelläkin on nykyään sellainen ihan sama-asenne siskoaan kohtaan. Niin kuin monilla muillakin. Kaikkien pitää siis näköjään vaan antaa tuon käytöksen jatkua ja olla kuin ei mitään ihmeellistä olisikaan.
Ap
Valitettavasti siskon käytös kuulostaa aivan minulta nuorempana :( :(
Sanoit ettei hän ole ujo, mutta silti joltain osin kuulostaa siltä.
Kerron oman tarinani:
Minä olin ainakin 20-vuotiaaksi asti NIIIIN sairaalloisen ujo, että jos vaikka koulussa joku moikkasi minua niin luikin kulman taakse ja minua pidettiin todella outona. Joskus kävi niin, että opettaja syytti minua jostain mitä en ollut edes tehnyt koko luokan kuullen. No en uskaltanut sanoa etten ole tehnyt niin vaan ilkeilin jotain älytöntä. Olin aina vihainen ja pahalla tuulella, koska kärsin niin suunnattomasti ujoudestani ja olin katkera koko maailmalle, että kaikilla muilla on niin paljon helpompi olla kuin minulla, joka joudun 24h jännittämään hulluna ja kärsimään kaikissa sosiaalisissa tilanteissa.
Sitten kun menin työelämään niin ainakin viidessä ensimmäisessä kesätyössä sain haukut päälleni. Minähän sielläkin tietysti luikin karkuun tilanteita, en uskaltanut vastata puhelimeen jne. Minua pidettiin laiskana ja outona, kun en vastannut edes ihmisten tervehdyksiin. Tosiasiassa esim. päiväkodin työharjoittelussa ollessani jännitin jo edellisenä iltana ihan hirveästi seuraavaa aamua ja kun käytävällä käveli joku vastaan sanoen huomenta niin mutisin jotain ja katsoin muualle. Kuulostaa muista ihan naurettavalta ja minustakin nykyään ja häpeän käytöstäni, mutta silloin kärsin ihan hirveästi.
Vasta nyt yli 30-vuotiaana olen suht "normaali" ihminen ja päässyt eroon tuosta ujoudesta. Ainakin enimmäkseen.
Tuo käytös vain kuulostaa niin tutulta, että vertaan omaan käytökseeni. Minäkin olin välillä koko suvulle ja kavereille ym. todella vihainen ja katkera ja otin nokkiini joka ikisestä pienestäkin asiasta. Lisäksi ihmiset kohtelivat minua usein huonosti niin olin senkin takia katkera koko maailmalle ja kostin sen tietysti lähimmille...
Alue: Aihe vapaa
Mutta sinähän et saa yksin päättää ketä häihinne tulee, päätösvalta on myös miehelläkin. Jos mies haluaa siskonsa häihin niin silloin sisko kutsutaan.