Miten uudistaisit Suomen peruskoulua ja lukiota?
Minä tekisin näin:
- Uskonnonopetuksen tilalle elämänkatsomusaine, jossa käsiteltäisiin uskontojaa, eri kulttuureja, maailman ongelmia, eriarvoisuutta jne keskustelevalla näkökulmalla. Yläkoulusta alkaen. Uskonnonopetuksesta säästyvät tunnit voitaisiin ala-asteella käyttää äidinkieleen, matematiikkaan yms perusaineisiin.
- Pakkoruotsin tilalle kaikille pakollinen valinnainen kieli, jota opiskeltaisiin saman verran kuin ruotsia nyt, 6. luokalta alkaen
- Pakolliset musiikin ja kuviksen kurssit pois lukiosta. Taidehistoria kuuluu historiaan, se riittäköön. Kannatan kyllä taiteita, mutta lukioikäisiä on resurssien haaskuuta pakottaa piirtämään ja laulamaan kolmen kurssin verran. Todennäköisesti moni ottaisi valinnaiseksi silti.
Kommentit (149)
[quote author="Vierailija" time="10.02.2014 klo 23:42"]
Samat kuin ap:llä kans! Paitsi toisen kotimaisen kielen opetuksesta on vähän ristiriitaista, tarkoittaisiko tämä siis myös pakkosuomen poistoa ap:n ehdotuksen mukaisesti? :/ eli esim. rannikon pikkukyläkoulussa ei tulisikaan suomen ryhmää vaan suurin osa valitsisi saksan kielen?
Vai poistetaanko perustuslaista merkinnät Suomen kahdesta virallisesta kielestä ja tunnustetaan ruotsi vähemmistökielenä?
Mutta tosiaan uskonto ja taideaineiden kohtalosta oon samaa mieltä!!
Oon myös miettiny että lukiossa 75 kurssin tilalta enemmän, ehkä jopa 90? Muistan kun lukion ekalla ryhmänohjaaja kertoi että aikaisemmin keskiverto-oppilaat suorittivat 90-100 kurssia, nykyään näyttää olevan 75 kurssia kovan työn takana. Valinnaisuutta lisäisin mieluummin lisäämällä kokonaismäärää kursseihin kuin poistamalla esimerkiksi Suomen historian kurssin pakollisista, kuten ollaan ehdoteltu :/
Vuoden 2012 ylioppilas
[/quote]
Varmaan Porvoon lukiossa ehtii suorittaa 90 kurssia 2,5 vuodessa. Ei se tarkoita pelkkää koulussa istumista, vaan myös helvetillistä työtä vapaa-ajalla.
Lukio pakolliseksi kaikille! Sivistys on vain hyvästä.
[quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 15:02"]
[quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 00:15"]
Paras vaihtoehto mielestäni olisi tukea nykyisenkaltaista yleissivistävää koulutusta (kaikkia nykyisiä aineita pitäisi opiskella vähintään ne samat määrät mitä tällä hetkellä) ja kouluttaa tulevaisuuden opettajista niin vahvoja oman aineensa ammattilaisia, että aineiden välinen integraatio ja projektiopiskelu olisi lukioiden arkea, ei vain sanahelinää.
Lukioikäinen ei ole kypsä tekemään ainevalintoja (lue tärkeitä elämänvaluntoja) lman että edes kokeilee kutakin ainetta sen yhden kurssin verran.
Tulevaisuudessa vaikuttaisi käytännön työt vähenevän, siirtyvän roboteille :), joten lukion tärkein tehtävä olisi kasvattaa nuorista omilla aivoillaan ajattelevia ihmisiä, kriittisiä, osallistuvia, empaattisia kansalaisia. Tässä mm. taito- ja taideaineiden tarpeellisuus punnitaan.
[/quote]
Amen, etenkin tuolle viimeiselle kappaleelle. Olen lukenut ihan kauhuissani näitä kommentteja, joissa suurin osa vastaajista ei näytä ymmärtävän taito- ja taideaineiden tärkeyttä kasvatuksen ja kasvun välineinä!
Toivottavasti kommentit järkeistyvät, nyt luen toista sivua...
[/quote]
Minua taas hirvittää taito- ja taideaineiden arvonkorotus. Minä kyllä pidin kuvaamataidosta ja otin siitä lisäkursseja, mutta ei siinä opeteta empaattisuutta ja kriittisyyttä. Omilla aivoilla ajatteluakaan ei opeteta yhtä hyvin kuin esimerkiksi äidinkielessä.
Mutta olen samaa mieltä aikaisemman kanssa siinä, että yleissivistävää lukiota pitää vaalia. Lukioluokallani oli paljon niitä, jotka olivat ihan hukassa oman tulevaisuutensa suhteen.
Minun uudistukseni:
- uskonto oppinaineena sisältäisi alakoulun puolella suomalaiseen kulttuurin perinteitä, juhlia, traditioita esim. joulu, pääsiäinen, ristiäiset/nimiäiset. Kerrotaan juhlien ja perinteiden taustoja ja kartoitetaan luokalla olevien juhlia esim. jotkut viettävät ensimmäistä adventtia, joillakin on ollut nimiäiset jne. Myös etiikkaa voidaan jo opettaa tässä vaiheessa esim. viidennellä ja kuudennella, samoin eri uskontojen juhlia ja traditioita, erityisesti Suomessa esiintyviä. Yläasteen uskonto on ihan ok, tosin vähemmän sitä luterilaisuuden oppia ja enemmän kaikkien uskotonjen oppeja. Nimi voisi toisaan olla uskontotieto tai uskonto-oppi.
- Taito- ja taideaineita huomattavasti enemmän alakoulun puolella. Jo kuudennella voitaisiin tutustua keittäjien ja siistijöiden työhön ja viimeistään pohtia, mitkä ovat kotityöt ja kuka niitä perheessä tekee. Oppiainetta voisi olla kerran viikossa, ja läksynä voisi olla esim. täyttää tiskikone, imuroida tms. Monet lapset eivät tee lainkaan kotitöitä eivätkä edes osaa niitä tehdä. Taito- ja taideaineista ei saisi antaa laisinkaan numeroa vaan ne antaisivat pohjan yläkoulun valinnaisille.
- Englanti voitaisiin aloittaa ihan kaikille lapsille jo ekalta luokalta kielikylpymäisesti. Toisella luokalla se olisi jo oppiaine 2h/vko ja näin jatkuisi läpi peruskoulun. Alakoulun puolella pääpaino olisi puhumisessa, mutta viimeistään neljännellä myös kirjoittaminen ja lukeminen olisi tärkeää ja kieltä opittaisiin esim. katsomalla englanninkielisiä lastenohjelmia, laulamalla englanninkielisiä lauluja jne. Tavoitteena olisi, että jokainen pystyisi lukemaan helpohkon lastenkirjan englanniksi alakoulun päätteeksi.
- Neljänneltä aloitetaan jokin kansainvälinen kieli esim. saksa, ranska, venäjä tai espanja. Tätäkin kieltä olisi 2 h/vko, pääpaino aluksi puhumisessa.
- Seitsemännellä luokalla alkaisi ns. virkamiesruotsi eli 2h/vko. Samoin seitsemännellä olisi kotitaloutta, musiikkia, kuvataidetta, käsitöitä pakollisena mutta niitä ei arvioitaisi numerona. Jo seitsemännen luokan aikana oppilaat kävisivät läpi ns. tasokokeita, jotka olisivat pohjana valinnaisaineiden valinnoille. Esim. matikan tasokokeessa hyvin pärjänneet voivat valita lisää fysiikkaa ja kemiaa ja teknistä työtä, elektroniikkaa kasille ja ysille jne. Näille pyrittäisiin muodostamaan nopeammin etenevä matikan ryhmä, joka pystyy syventymään tarkemmin eri asioihin ja ehtii silti edetä opetussuunnitelman mukaisesti. Heikommin menestyineille opetettaisiin matikassa perusjutut eikä yritettäisi väkisin saada päähän liian monimutkaisia juttuja.
- Lukuaineissa hyvin menestyneille olisi tarjolla opetusryhmiä, joissa syvennytään tarkemmin näihin aineisiin ja edetään opetussuunnitelmassa nopeampaa tahtia. Samat asiat käydään läpi mutta tässä on mahdollisuus syventymiseen.
- Kädentaitajille olisi tarjolla enemmän taitoaineita. On selvää, että jo seitsemännen jälkeen on turha raahata mukana kaikissa aineissa niitä, jotka menevät suoraan ammattikouluun ja ryhtyvät esim. ompelijoiksi tai kokeiksi. Nämä voisivat valita kiinnostuksen kohteitaan ja näistä valinnaisiaineista saisikin sitten jo numeron.
- Taitoryhmäläisille ja matikkaryhmäläisille olisi mahdollista lopettaa ruotsi ihan perusopintojen jälkeen eli se olisi heille valinnainen vuoden opiskelun jälkeen. Vaihtoehtoisesti he saisivat lopettaa alakoulun puolelta alkaneen kielen (ranska, saksa, espanja, venäjä tms), joten pakollisia kieliopintoja olisi kaksi kieltä, joista toinen on englanti.
- Kielissä hyvin menestyneet voisivat aloittaa vielä neljännenkin kielen valinnaisena kahdeksannella luokalla. Heille ei ruotsin lopettaminen olisi mahdollista vaan sitä pitäisi opiskella koko yläkoulun ajan.
- Oppilaanohjauksessa keskityttäisiin siihen, mitä valinnaisia pitäisi valita tiettyä ammattia varten esim. ruotsi kannattaisi valita valinnaisaineeksi, jos aikoo asiakaspalveluammattiin. Tosin ammattikoulussa tällaisilla linjoilla (tarjoilija, kampaaja) voitaisiin käydä ihan ammattisanastoa läpi.
- Lukio ja ammattikoulu yhdistyisivät ns. ammatilliseksi lukioksi ja teoreettisemmaksi lukioksi niin, että myös ammattilinjalaiset voivat kirjoittaa ylioppilaaksi, jos haluavat esim. ammattikorkeaan. Ammattilinjalaisen ei tarvitsisi opiskella samoja teoreettisia aineita kuin lukiolaisten ja esim. tietyt oppiaineet olisivat ns. peruskursseja ja pelkästään yleissivistäviä. Valinnaisaineiden kirjo olisi laaja.
-Peruskoulun jälkeen kesällä lukion opo tapaisi jokaisen oppilaan ja suunnittelisi opintopolun oppilaan vahvuuksiin perustuen. Päättöarvosanat toimisivat tasonumeroina, joiden perusteella oppilas sijoitettaisiin tietyille oman tasonsa mukaisille kursseille esim. matikassa, kielissä jne.
- Niin peruskoulussa kuin lukiossakin oppilas voisi suorittaa ns. tasokokeen myös kesken lukuvuotta, jos haluaisi haastavampaan ryhmään. Ovet eivät tasoryhmien myötä sulkeudu mutta kenenkään ei tarvitsisi lyödä päätään seinään, jos ei kerta kaikkiaan vain pysty omaksumaan matematiikkaa samalla tavalla kuin monet muut.
- Matikassa ja kielissä heikkojen sekä lukivaikeuksista kärsivien opiskeluja tuettaisiin pienillä ryhmillä ja luokissa voisi olla mukanan useampikin opettaja/koulunkäyntiavustaja tms. Lahjakkaiden luokkakoot taas voisivat olla suuriakin, kun ei ole pelkoa kärryiltä tippumisesta.
- Opot seuraavat opintomenestystä, suosittelevat herkästi siirtymistä tasoryhmästä toiseen numeroiden perusteella ja tapaavat niin oppilasta kuin vanhempaakin useamman kerran vuodessa ja yhdessä pohditaan, minkälainen opintopolku ja tulevaisuus oppilaalla on edessä. Näin ehkäistäisiin myös koulupudokkaita.
- Taitoryhmäläisillä olisi työharjoittelua ja käytännön läheistä opiskelua paljon nykyistä enemmän.
[quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 22:18"]
Minua taas hirvittää taito- ja taideaineiden arvonkorotus. Minä kyllä pidin kuvaamataidosta ja otin siitä lisäkursseja, mutta ei siinä opeteta empaattisuutta ja kriittisyyttä. Omilla aivoilla ajatteluakaan ei opeteta yhtä hyvin kuin esimerkiksi äidinkielessä.
Mutta olen samaa mieltä aikaisemman kanssa siinä, että yleissivistävää lukiota pitää vaalia. Lukioluokallani oli paljon niitä, jotka olivat ihan hukassa oman tulevaisuutensa suhteen.
[/quote]
Kaipaisin Suomeen enemmän äidinkielen tai pikemminkin kirjallisuuden opetusta. Omana aikanani ei luettu tai käsitelty moniakaan klassikoita. Kirjojen lukeminen, niistä keskusteleminen ja kirjoittaminen olisi monelle hyödyllistä. Samoin kouluissa voisi opettaa väittelemistä.
Samaa mieltä olen myös siitä, että liiallinen vapaus lukiossa ei palvele ketään, varsinkaan niitä huonoimpia oppilaita.
[quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 22:35"]
- Seitsemännellä luokalla alkaisi ns. virkamiesruotsi eli 2h/vko. Samoin seitsemännellä olisi kotitaloutta, musiikkia, kuvataidetta, käsitöitä pakollisena mutta niitä ei arvioitaisi numerona. Jo seitsemännen luokan aikana oppilaat kävisivät läpi ns. tasokokeita, jotka olisivat pohjana valinnaisaineiden valinnoille.
----
- Lukuaineissa hyvin menestyneille olisi tarjolla opetusryhmiä, joissa syvennytään tarkemmin näihin aineisiin ja edetään opetussuunnitelmassa nopeampaa tahtia. Samat asiat käydään läpi mutta tässä on mahdollisuus syventymiseen.
- Kädentaitajille olisi tarjolla enemmän taitoaineita. On selvää, että jo seitsemännen jälkeen on turha raahata mukana kaikissa aineissa niitä, jotka menevät suoraan ammattikouluun ja ryhtyvät esim. ompelijoiksi tai kokeiksi. Nämä voisivat valita kiinnostuksen kohteitaan ja näistä valinnaisiaineista saisikin sitten jo numeron.
[/quote]
Eli palattaisiin vanhaan oppikoulusysteemiin? Ei tule tapahtumaan. Erilaiset opetusryhmät ovat jossain mielessä hyvä juttu, itsekin viihdyin sellaisissa paremmin, mutta yläkoulun oppimäärä on opetettava kaikille. Varsinkin pojille tuo olisi karhunpalvelus, sillä 13-vuotiaana tehdyt valinnat määräisivät koko elämän suunnan. Lukioon pääsee aikuisenakin, mutta peruskoulua ei voi käydä uudelleen.
- Myös kolme kieltä on toisille peruskoulussa liikaa. Lisäksi kukaan ei ole vieläkään perustellut järkevästi pakko- tai virkamiesruotsia. Kun tämän päivän lapset ovat aikuisia, ruotsi on todennäköisesti jo lain mukaankin vähemmistökieli (sitähän se on jo käytännössä).
Peruskoulussa pitäisi saada jonkinlaisia tasoryhmiä aikaan. Ei kaikissa aineissa, mutta ainakin kielet, matemaattiset aineet ja liikunta tulevat mieleen. Pakkoruotsin poistamistakin kannatan, mutta englannin lisäksi suurimman osan ikäluokasta pitäisi opiskella jotain toistakin kieltä. Peruskouluiässä on helpompi rakentaa hitaasti edeten pohjia kielen myöhemmälle opiskelulle verrattuna siihen, millaisella vauhdilla esim. yliopistossa kielen alkeiskursseilla edetään. Kun on jonkinlainen käsitys kielestä ja sen rakenteesta, niin aikuisena on helpompi alkaa kartuttaa sanavarastoa ja syvällisempää osaamista.
Taito- ja taideaineiden suhteen kaipaisin opetukseen nimenomaan opetusta. Ei ajattelua, että on olemassa lahjakkuuksia, vaan että jokaisella on olemassa oma määränsä taipumuksia eri asioihin ja tietyn teoriapohjan avulla itseään voi kehittää. Vaikka kuulostaakin haihattelulta, niin harrastusten ja niiden itselle mukavien asioiden löytäminen auttaa oikeasti henkisessä jaksamisessa. Ja jos esim. tykkää piirtää, muttei ole siinä automaattisesti hyvä, niin koulun pitäisi kertoa, että senkin voi opetella. Sama musiikin ja liikunnankin suhteen. Nämä palvelevat koko loppuelämää ja kyllähän se kädentaitojen, fyysisen kunnon ja visuaalisen hahmotuskyvyn edistäminen auttaa myös aivoja muunkinlaisessa tiedonkäsittelyssä.
En kannata tätä laajempaa valinnaisuutta lukioon. En myöskään mitään erillisiä matematiikka- tai kielilinjoja, ellei sitten niin, että on mahdollisuus suorittaa molemmat linjat. Lukion ei pitäisi rajata jatko-opintomahdollisuuksia pois.
[quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 14:31"]
[quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 05:36"]
Kiitos kommentistasi, Suomessa ei voi edes yrittaa puhua mistaan kouluasiasta ilman etta puhe kaantyy heti pakkoruotsiin niinkuin muita ongelmia ei olisikaan.
Olen samaa mielta etta lapset kouluun 5 vuotiaina niinkuin muualla maailmassakin. Ei suomalaiset lapset voi olla niin hitaita etta vasta 7 vuotiaina rupeavat jotain oppimaan.
Lukioihin pitaisi saada opinnonohjaajat, jaisi turhat valivuodet ja vaariin paikkoihin hakemiset pois. Enemman myos kerhoja koulupaivan jalkeen ja edes jonkinlaista 'koulun henkea'.
Suomalainen lukio on aika ankea paikka kun olen vertaillut sita oman lapseni High School kokemukseen.
[/quote]
Pakkoruotsi on suurin yksittäinen ongelma, josta on haittaa myös aikuisena työelämässä niin työnantajille kuin työntekijöillekin.
Suomi on pärjännyt tutkimuksissa paremmin kuin monet maat, joissa aloitetaan 5-vuotiaana. Ei sen ikäiselle kovin kummoista pysty opettamaan.
Lukioissa on opinnonohjaajat, mutta väärät paikat ja välivuodet eivät yleensä johdu heistä tai ohjauksen puutteesta.
High Schoolissa voi olla hauskaa, mutta suomalaisten vaihtareiden kokemuksen mukaan siellä ei kyllä opi mitään, ovat yleensä verranneet sitä yläkouluun. Sitä en ryhtyisi matkimaan.
[/quote]Voihan se kokemuksena olla mielenkiintoinen mutta et sinä opi sivistyksestä mitään siellä.
[quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 23:15"]
Apukoulut, tarkkikset ja erityiskoulut takaisin. Sakkomaksu niille perheille, joissa lapset eivät tee läksyjään tai lintsaavat toistuvasti. Luokalle pitäisi saada jättää herkemmin (nythän se on lähes mahdotonta). Luokan maksimikoko 15 oppilasta. Valinnaisaineet pois, vain perusoppiaineet ja kielissä valinnaismahdollisuus. Nykyiset valinnaisaineet voitaisiin hoitaa koulun jälkeen kerhotoiminnalla. Käsityö, musiikki ja liikunta suoritusmerkintänä, ei numeroarvosteluna. Monista aineista pitäisi karsia kolmannes sisällöstä pois ja keskittyä perusjuttuihin. Lukioon sitten sitä syventävää. Lukioiden sisäänpääsyn keskiarvon alarajaksi 8,0 koko Suomeen ja kaikkiin lukioihin.
[/quote] Kannatetaan.
Kouluviihtyvyyteen parannuksia: esimerkiksi omassa yläkoulussani oli tanssimattoja, pelejä yms. mutta niitä sai käyttää koko lukuvuoden aikana vain yhdellä välitunnilla!! Oppilaskunnan hallitukseen kuuluneet saivat käyttää useammin. Samoin yhdellä ala-asteella oli kiipeilyseinä, mutta sillä ei päässyt koskaan kiipeilemään!
Vaihtaisin oppikoulun takaisin ja ne, jotka eivät halua lukea saisivat mennä aiemmin johonkin yleissivistävään ammattikouluun.
Samat mietteet kun ap:llä. Pakkoruotsi on muinaisjäänne, joka olisi pitänyt poistaa jo kauan sitten. Ruotsin kielen historialliseen merkitykseen liittyvät asiat voidaan ihan hyvin käydä historian tunnilla läpi, se riittää pakolliseksi opinnoksi ruotsin osalta.
Uskonnon osalta on aivan järjetöntä, että lapset erotellaan pienestä pitäen VANHEMPIEN uskonnon mukaisesti. Eikö tämä jos mikä lisää ennakkoluuloja, kun opitaan, että ME oikeauskoiset ja nuo muut vääräuskoiset. Eli pois vaan omien uskontojen eriytetty opetus ja tilalle yhteinen katsomusaine.
Uskonnon opetus pois ensimmäisenä alimmilta lukilta. Nykyienen yläasteen uskonto on ok, se käsittelee muutakin kun lutkulahkon aivopesua.
Ruotsi valinnaiseksi.
Kielten opeutus pitäisi painottua käytännön tilanteisiin ja puhumiseen. Kielioppi voisi tulla kuvioihin yliopistoissa.
[quote author="Vierailija" time="10.02.2014 klo 23:26"]
Minä tekisin näin:
- Uskonnonopetuksen tilalle elämänkatsomusaine, jossa käsiteltäisiin uskontojaa, eri kulttuureja, maailman ongelmia, eriarvoisuutta jne keskustelevalla näkökulmalla. Yläkoulusta alkaen. Uskonnonopetuksesta säästyvät tunnit voitaisiin ala-asteella käyttää äidinkieleen, matematiikkaan yms perusaineisiin.
- Pakkoruotsin tilalle kaikille pakollinen valinnainen kieli, jota opiskeltaisiin saman verran kuin ruotsia nyt, 6. luokalta alkaen
- Pakolliset musiikin ja kuviksen kurssit pois lukiosta. Taidehistoria kuuluu historiaan, se riittäköön. Kannatan kyllä taiteita, mutta lukioikäisiä on resurssien haaskuuta pakottaa piirtämään ja laulamaan kolmen kurssin verran. Todennäköisesti moni ottaisi valinnaiseksi silti.
[/quote]
Myös pakollinen liikunta lukiossa on aika kummallista. Minulla ei suinkaan mitään liikuntaa vastaan, mutta tuon ikäiset hakeutukoot jo itse omien kiinnostustensa mukaisesta harrastamaan. Valinnaisia liikuntakursseja voisi toki olla.
Vähemmän suunnittelijoita ja byrokratiaa, yksinkertaisemmat opetussuunnitelmat. Lomautukset opetuksettomana aikana (ei vuosilomalla).
Ei yleissivistävien vähentämistä. Niillä TODELLAKIN on merkitystä. Kiitos en halua että katsomusaineita opettaa joku ahdasmielinen et- hemmo.
Mahdollisuus valita taitoaineita nykyistä enemmän, esim. koulupäivän jälkeen.
Mahdollisuus valita äidinkielen lisäksi 1-2 itselle vierasta kieltä peruskoulussa oman valinnan mukaan. Eli jos rahkeet ei riitä, mieluummin lisään englantia kuin jotain muuta siihen rinnalle-
Luokanopettajien pätevyysvaatimus oltava ylempi korkeakoulututkinto + kasvatustieteen opinnot. Virkkauksessa, perusmantsassa ja sen sellaisessa Suomen koululaitoksen pitää voida luottaa itseensä eli ei samojen asioiden uudelleen opiskelua yliopistossa = naurettavaa.
Pakkoruotsi pois, tilalle pakollinen valinnainen kieli.
Lukiossa:
Yksi kurssi kuvis/musa, saa itse valita.
Filosofia valinnaiseksi.
Vain yksi kurssi uskontoa.
Enemmän valinnaisuutta.
Surullista vaan on, että tälläisiä uudistuksia ei ainakaan tulla vuosikymmeniin näkemään, vaikka Suomi niitä kiivaasti kaipaisi.
Samat kuin ap:llä kans! Paitsi toisen kotimaisen kielen opetuksesta on vähän ristiriitaista, tarkoittaisiko tämä siis myös pakkosuomen poistoa ap:n ehdotuksen mukaisesti? :/ eli esim. rannikon pikkukyläkoulussa ei tulisikaan suomen ryhmää vaan suurin osa valitsisi saksan kielen?
Vai poistetaanko perustuslaista merkinnät Suomen kahdesta virallisesta kielestä ja tunnustetaan ruotsi vähemmistökielenä?
Mutta tosiaan uskonto ja taideaineiden kohtalosta oon samaa mieltä!!
Oon myös miettiny että lukiossa 75 kurssin tilalta enemmän, ehkä jopa 90? Muistan kun lukion ekalla ryhmänohjaaja kertoi että aikaisemmin keskiverto-oppilaat suorittivat 90-100 kurssia, nykyään näyttää olevan 75 kurssia kovan työn takana. Valinnaisuutta lisäisin mieluummin lisäämällä kokonaismäärää kursseihin kuin poistamalla esimerkiksi Suomen historian kurssin pakollisista, kuten ollaan ehdoteltu :/
Vuoden 2012 ylioppilas
[quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 03:52"]
Kiinnostuin ekaa kertaa oikein kunnolla pakkoruotsikeskustelun faktoista! :D pitää huomenna ajan kanssa googletella ja tehdä omaehtoista tutkimusta asiasta, ehkä vihdoin saan vahvan mielipiteen kuumaan kieliperunaan;)
[/quote]
Kannattaa aloittaa vaikka tästä europarlamentaarikon laatimasta listasta:
"Pakkoruotsin kumotut perustelut"
http://www.sampoterho.net/?p=1603