Miten uudistaisit Suomen peruskoulua ja lukiota?

[quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 19:19"]

Kuinka moni naista vaihtareista on paassyt AP-kurssille? "History 101" on vahan eri asia. Ei pitaisi arvostella asiaa mista ei mitaan tieda, antaa vahan yksinkertaisen vaikutelman.

Vaihtarit tulevat siina iassa missa USAssa jo valmistaudutaan hakemaan yliopistoon. Taalla ei ole varsinaisia ylioppilaskirjoituksia joihin voi hulluna pantata kun on muutaman vuoden nukkunut tunneilla. Yliopistot saavat kaikki tulokset pitemmalta ajalta ja niille kursseille ei kylla vaihtareita tarvita tahtia hidastamaan jos on vaikka Harvard tahtaimessa.

[/quote]

Ja kuinkahan moni amerikkalainen edes hakee Harvardiin? Nyt puhutaan niistä tavallisista oppilaista. Luetaanko Yhdysvalloissa edes maailmanhistoriaa ja -maantietoa kuten Suomessa jo yläkoulussa?

Tämä on nyt vanha, mutta tuskin kovin paljon on muuttunut. Pikemminkin USAssa on voitu mennä huonompaan suuntaan, Suomen oppimistuloksethan ovat olleet erinomaisia.

"The three-year lukio approximates closely the breadth and rigor of a U.S. lower-division undergraduate curriculum. Upon entering university, the Finnish student is both by age and scholastic achievement roughly equal to a third-year American undergraduate."

http://www15.uta.fi/FAST/US5/REF/wesfin90.html

Lopettaisin integraation!! Koulurauha kunniaan ja häiriköt pois sabotoimasta muiden oppimista!

Hmm... Niin, SINÄ ahdistuit. Entäs ne, jotka ahdistui siellä kielten tunneilla ja matikassa? Ensinnäkin opetuksen noissa taito- ja taideaineissa ei todellakaan tarvi olla ahdistavaa. Eikä sitä enää missään olekaan. Ei nykyään arvostella toisten töitä ilkeästi tai naureta toisten laululle. Ainoastaan liikunnassa tuntuisi olevan edelleen näitä liikuntainnostuksen tappavia natseopeja.

Minä olin myös kouluaikana sellainen, että olin tosi hyvä lukuaineissa. Liikunta ja kuvis oli mulle painajaista, koska olin "vain" kasin oppilas niissä. Joskus toki sain ysin, mutta lukuaineisiin verrattuna pidin itseäni niissä huonona. Silti elämä ja työskentely koulumaailmassa on avannut ajattelemaan sitä, että ne on samalla aineita, joissa harva on oikeasti huono kuten matikassa tai ruotsissa. Sitä paitsi ne kuitenkin suurimmalle osalle on keventäviä tunteja, eikä niistä tule läksyäkään.

t: se matikan ope

[quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 19:42"]

[quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 19:29"]

Peruskoulu on hirveän teoreettinen ja oikeastiko te haluatte lopettaa kaiken rentouttavan, miellyttävän, lasten ajattelua, keskittymiskykyä, luovuutta ja muitakin kuin akateemisia taipumuksia tukevan opetuksen? Ettekö te oikeasti näe, kuinka tärkeää ihmisen hyvinvoinnille on piirtäminen, musiikki, liikunta, käsityöt, kotitalous ja muut sellaiset?  [/quote]

Vai että hyvinvoinnille? Minä lapsena juuri ahdistuin lähes kaikilla noilla tunneilla. Kun lukuaineet olivat kaikki joko ysejä tai kymppejä, niin taitoaineet olivat seiskaa ja kasia. Onneksi yläasteella pääsin eroon kuvaamataidosta, musiikki oli vähän siedettävämpää, eikä käsitöitäkään ollut kuin vuoden muistaakseni. Köksä oli ihan ok. Näytelmäkerhosta tykkäsin, mutta se ei ollutkaan kouluaine. Liikunnasta olen oppinut tykkäämään koulun jälkeen, kun olen saanut valita omat lajini. KAIKKI lapset eivät ole samanlaisia! Siksi näissä juuri toivoisi enemmän valinnaisuutta. Ja toisin kuin matematiikkaa, kuvista tai käsitöitä ei yleensä tarvita myöhemmissä opinnoissa tai elämässä.

[/quote]

[quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 20:34"]

Hmm... Niin, SINÄ ahdistuit. Entäs ne, jotka ahdistui siellä kielten tunneilla ja matikassa? Ensinnäkin opetuksen noissa taito- ja taideaineissa ei todellakaan tarvi olla ahdistavaa. Eikä sitä enää missään olekaan. Ei nykyään arvostella toisten töitä ilkeästi tai naureta toisten laululle. Ainoastaan liikunnassa tuntuisi olevan edelleen näitä liikuntainnostuksen tappavia natseopeja.

Minä olin myös kouluaikana sellainen, että olin tosi hyvä lukuaineissa. Liikunta ja kuvis oli mulle painajaista, koska olin "vain" kasin oppilas niissä. Joskus toki sain ysin, mutta lukuaineisiin verrattuna pidin itseäni niissä huonona. Silti elämä ja työskentely koulumaailmassa on avannut ajattelemaan sitä, että ne on samalla aineita, joissa harva on oikeasti huono kuten matikassa tai ruotsissa. Sitä paitsi ne kuitenkin suurimmalle osalle on keventäviä tunteja, eikä niistä tule läksyäkään.

t: se matikan ope

[/quote]

Mitä et ymmärtänyt sanoista "enemmän valinnaisuutta"? Ja miten niin ei arvostella tai naureta ilkeästi? Eikö kouluissa enää kiusatakaan? Vaikka ne ehkä ovat keventäviä tunteja toisille, niin ne eivät ole sitä KAIKILLE.

Matematiikkaa ja kieliä puolestaan tarvitaan myöhemmissä opinnoissa, joten ne nyt kuuluvat kouluun. Piirtämistaitoa ei tarvita, ainakaan kovin kummoista.

Ukonto muutettaan elämänkatsomustiedoksi, joka oli kaikille sama. Lisäksi voisi olla valinnainen uskonto jossa keskitytään oppilaan omaan uskontoon. 

Pakkoruotsi pois ja tilalle monipuolisesti valinnaisia kieliä. Ruotsinkielisessä koulussa niin paljon suomenopetusta, että kaikki ruotsinsuomalaiset osaavat puhua suomea sujuvasti. Täälläpäin, missä ruotsia ei puhuta/kuule ollenkaan, vie turhaa aikaa muulta tärkeämmältä opiskelulta. 

Panostusta taideaineisiin. Ala-asteella pienemmät ryhmät.

Enemmän käytännönläheistä ja luovempaa opetusta. (taitaa tosi nykyisin toteutua melko hyvin joissakin kouluissa verrrattuna siihen mitä oli minun kouluaikanani.

[quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 23:50"]

Virkamiesruotsin haluaisin seiskalle lähinnä siksi, että se vasta sulkee ovia liian varhain, jos vanhemmat ovat ruotsivastaisia. Palveluammateissa ruotsin kieli on tärkeä esim. tarjoilijat, asiakaspalvelijat, kampaajat, autokorjaajat, kokit, lääkärit, virkamiehet voivat tarvita ruotsia lukuisissa eri tilanteissa, ja työpaikan saanti voi olla siitä taidosta kiinni. Olisi surullista hakea alaa, johon ei pääse tai jota ei kykene opiskelemaan, kun ei ole koskaan opiskellut ruotsia. Siksi pidän jokaisen oppilaan perusoikeutena saada ruotsin kielen pohja vaikka vain yhden vuoden ajan, jolloin alan perussanasto on helppo oppia, kun on jotain tietoa tästä kielestä jo ennestään. Eihän palveluammateissa tarvitse useinkaan kuin hyvin auttavaa kielitaitoa mutta sitäkään ei opi, jos ei ole ollut mahdollisuutta siihen perussanastoon.

[/quote]

Virkamiesruotsi on pakollinen korkeakouluissa, ei peruskoulussa. Ruotsia ei edelleenkään suurin osa suomalaisista tarvitsee missään vaiheessa työelämää, koska suurimmassa osassa Suomea ei asu yhtäkään ruotsinkielistä, mutta monessa kaupungissa jo monia muita kieliä puhuvia. Jos ruotsia tarvitsee, niin sitä voi opiskella myöhemmin vaikka aikuisena, koska sehän on niin helppo kieli. Sen voi valita myös lukiossa tai muissa opinnoissa. Työpaikan saaminen voi olla kiinni jostain toisestakin kielestä, kuten nykyisin venäjästä juuri näissä palveluammateissa. Ruotsivastaisuuden ovat RKP ja muut pakkoruotsittajat aiheuttaneet ihan itse juuri sillä pakkoruotsillaan. Pakkoruotsi ei ole myöskään mikään oikeus, vaan se on velvollisuus. Suomenkielisillä ei myöskään ole velvollisuutta palvella ruotsinkielisiä ruotsiksi, vain viranomaisilla (siis organisaatiolla, ei henkilöillä) on, eikä heilläkään koko maassa.

[quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 01:15"]Syysloma sekä hiihtoloma pois tai korkeintaan pidennetyksi viikonlopuksi.

Joululoma voisi olla joulusta uuteenvuoteen.

Kesäloma yhden kuukauden pituiseksi.

Oppivelvollisuuden aloitusikä vuotta nykyistä aikaisemmaksi, eli 6 vuoteen. Tällä voitaisiin korvata esikoulu, voitaisiin aloittaa suoraan peruskoulu tuossa iässä.

Päättäjät puhuvat koko ajan vain, että aikaisemmin pitäisi ihmisten päästä töihin, jotta työuria saataisiin pidennettyä. Siksi mm. korkeakouluopiskelijoita yritetään patistaa nopeammin. Totuus kuitenkin on, että ei korkeakouluopintojen aikanakaan ihmeisiin pysty, ei sitä työelämään siirtymistä pysty silloin enää loputtomasti aikaistamaan. Todellisuudessa tuohon tähtäävät toimet olisi pitänyt aloittaa jo paljon aikaisemmassa elämänvaiheessa.

Jos oikeasti halutaan päästä työelämään aikaisemmin, on silloin siihen aloitettava toimet ehdottomasti jo peruskouluiässä. Lyhentämällä lomia sekä aikaistamalla oppivelvollisuusikää tuossa aiemmin esittämälläni tavalla voitettaisiin helposti ainakin 1-2 vuotta nykytilanteeseen verrattuna.

[/quote]Kyllä huomaa, että tällä palstalla kirjoittaa muut kuin opettajat. Lomat on ehdottomasti pidettävä ennallaan . Työ on niin kuormittavaa nykyisin, että kunnon lomat on paikallaan. Ongelma ei ole opiskeluaikojen pitius vaan se, onko nykyisille ja tuleville nuorile aikuisille työpaikkoja, mihin valmistua. Tälle ketjulle pitäisi tulla politiikkoja vastaamaan tähän! Mutteivät tietenkään tule. Tuntien määrän kanssa näpräys ei ratkaise mitään. Kyse on lupauksista ja luottamuksesta tulevia sukupolvia kohtaan. Antaako koulu oikeasti eväät tulevaa elämää varten? Voivatko kaikki nuoret luottaa siihen, että he saavat opiskelupaikan ja töitä? Huijataanko nuoria valitsemaan aloja, joilla ei ole työnsaantimahdollisuuksia? T. Yläkoulun ope

Itsekin olisin sillä kannalla, että pakkoruotsi pois. Siihen tilalle saisi valita sitten jonkin toisen kielen, oli se sitten vaikka venäjää, espanjaa tai saksaa.

Uskonnon opiskelua en myöskään kannata. Tilalle voisi juurikin tulla elämänkatsomustietoa. Tietoa eri kulttuureista ja maailmanmenosta.

Musiikkia ja kuvataidettakaan en näkisi pakollisena, vaikka itsekin olen kuvataiteista kiinnostunut. Ehkä se liikuntakin on vähän niin ja näin. Totta kai liikunta on tärkeää, mutta aina sieltäkin lintsasi puolet porukasta jollain ihmeen verukkeella.

En missään nimessä haluaisi YO-kirjoitusten tietokoneistuvan. Kone on aina kone, ja muutenkin tuntuu, että kohta kukaan ei osaa enää kirjoittaa käsin.

Lukioon toivoisin myös jotain TET-jakson tyylistä ja enemmän tietoutta muutoinkin jatko-opiskeluista. Lukion kävin vuosina 2005-2008, ja tuohon ei todellakaan panostettu tarpeeksi, ainakaan meidän koulussa. Ei todellakaan riitä, että joku tyyppi käy pikaisesti kertomassa, minkälaista on opiskella tradenomiksi, vaan tarvitaan kattavasti tietoa eri aloista ja ammattinimikkeistä. Oman alan löytäminen on vieläkin hakusessa, olen siis jo 25-vuotias. Pari tutkintoa tosin tehtynä lukion jäljiltä, mutta kumpikaan niistä ei ollut sitä, mitä loppupeleissä haluan tehdä, vaikka niistä on ihan yleistäkin hyötyä. Tosin nyt olen löytäny alan, joka minua olisi varmasti kiinnostanut jo silloin vuosia sitten.

- Taideaineisiin suoritusmerkintä arvosanan sijaan. Tai sitten pitäisi muuttaa arviointikriteerejä niin, että synnynnäisten taitojen sijaan korostettaisiin enemmän yrittämistä ja vaivannäköä. Vaikkei niillä taideaineiden arvosanoilla olekaan mitään merkitystä esim. lukioon hakiessa, niin niillä voi olla suuri vaikutus nuoren itseluottamukseen. Ei ole oikein, että kouluaineessa ei voi menestyä, vaikka kuinka haluaisi ja yrittäisi, kun toiset saavat kymppejä ilman mitään vaivannäköä.

- Lukiossa enemmän yhteistyötä uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetuksen välille. On hivenen absurdia, että sekä ev. lut. uskonnossa että ET:ssä käydään läpi etiikkaa. Miksei tuosta etiikan kurssista voisi tehdä yhteistä kaikkia uskontokuntia edustaville ja niihin kuulumattomille? Lisäisi varmasti avarakatseisuutta ja ymmärrystä muita uskontoja kohtaan, jos vähän saisi käytännön näkemystä esimerkiksi islamilaisesta etiikasta oikealta muslimilta pölyisen oppikirjan sijaan.

- Kieliin huomattavasti enemmän painotusta suulliseen osaamiseen. Lukiossa keskitytään aivan liikaa ylioppilaskirjoituksiin eikä kielellä keskustelemiseen. Suomalaiset ovat yleisesti todella arkoja puhumaan vierailla kielillä, vaikka teoreettista osaamista ihan oikeasti on. Jokaiseen kieleen pitäisi siksi tulla yksi pakollinen suullisen osaamisen kurssi, jossa ihan vain puhuttaisiin kieltä eikä käytäisi läpi uusia kielioppiasioita.

- Pakkoruotsi pois. Tämä koskisi myös korkeakouluja. Tämä tosin on ihan oma keskusteluaiheensa, enkä viitsi tässä alkaa paasata aiheesta liikaa, sitä on tässä keskustelussa nähty jo riittävästi. Opiskeltavien kielten määrä pysyisi samana, mutta ruotsi muuttuisi vapaaehtoiseksi.

- Lukioon enemmän opinto-ohjausta. Omassa lukiossani opolle piti varata aika päiviä etukäteen, ja aika oli yleensä max. 20 minuuttia, yleensä vähemmän aikaisempien aikojen venähtämisen vuoksi. Siellä sitten korkeintaan ehti vaihtaa parin kurssin paikkaa, kunnes piti jo häipyä. Koska olin ahkera ja menestyvä oppilas, opo yleensä vain totesi, että koska opinnot sujuvat hyvin, niin tarvetta sen suuremmalle keskustelulle ei ollut. Kun pääsin ylioppilaaksi, minulla ei ollut mitään aavistusta siitä, mihin hakisin lukion jälkeen. Kaksi välivuottahan sen miettimiseen meni. Joten olisi kiva, ettei opinto-ohjausta ja jatko-opintosuunnittelua varattaisi vain niille huonoimmille tapauksille, vaan myös hyviä oppilaita autettaisiin tässä asiassa. Varmasti välivuodet vähenisivät, kun nuori saisi vähän työntöä oikealle tielle.

- taito- ja taideaineet kokonaan pois tai valinnaisiksi. Harrastamaan ehtii omallakin ajalla.

- tasokurssit vitos- tai kutosluokilta alkaen. Oppikoulujärjestelmän kaltainen systeemi takaisin (tosin ilman mitään erillisiä maksuja). Ne nuoret joita koulunkäynti ei kiinnosta, pääsisivät omalle ammattipainotteiselle luokalle.

- alakouluun paljon lisää esiintymistaidon ja sosiaalisten tilannetaitojen harjoittelua.

- häiriköille vähemmän päänsilittelyä, enemmän keskittymistä lahjakkaisiin ja motivoituneisiin lapsiin.

[quote author="Vierailija" time="10.02.2014 klo 23:42"]

Samat kuin ap:llä kans! Paitsi toisen kotimaisen kielen opetuksesta on vähän ristiriitaista, tarkoittaisiko tämä siis myös pakkosuomen poistoa ap:n ehdotuksen mukaisesti? :/ eli esim. rannikon pikkukyläkoulussa ei tulisikaan suomen ryhmää vaan suurin osa valitsisi saksan kielen?

[/quote] Voihan ajatella että on heidän oma valintansa olla osaamatta suomea Suomessa?

Liikunnasta ei tarvitse antaa numeroa, koska siinä aineessa ei ole tarkoitus oppia mitään.

Kaikille pakollinen suomi, mutta suomenkielisille ruotsin sijasta valinnainen pakkokieli (yksi vaihtoehdoista voisi kyllä olla ruotsi). Valtion pääkieltä kuuluu kaikkien osata. Suomenruotsalaisille ja maahanmuuttajille voisi suomen lisäksi olla omaa äidinkieltä ja englantia ja sitten vapaavalintainen kieli.

Peruskoulun tarkoitus on antaa perustiedot eri oppiaineista. Moniin oppiaineisiin on kuitenkin tungettu jumalaton määrä ihan turhaa tavaraa. Oppiaineista pitäisi karsia löysät pois ja opettaa niitä perusasioita eikä mitään turhaa höttöä. Silloin niihin tärkeisiin juttuihin jäisi enemmän aikaa ja heikompiakin ehtisi oikeasti opettaa niin, että he oppisivat ne perusasiat, joita he tarvitsevat elämässään ja jatko-opinnoissaan.

Turhat valinnaisaineet pois. Ne lisäävät oppilaiden päivän pituutta ja raskautta. Vosi hyvin olla vaikka vain kaksi valinnaisainetta, se riittää ihan hyvin. Ei ole mitään mieltä valita 5-10 valinnaisainetta (joista ei saa edes arvosanaa vaan hyväksymismerkinnän) ja sitten tuskailla läpi vuoden 7-9 tunnin päivien kanssa, kun pitäisi jaksaa tehdä vielä läksyt, lukea kokeisiin, harrastaa, tavata kavereita... Toki koulun jälkeen voisi olla erilaisia ilmaisia kerhoja opettajajohtoisesti, jotka eivät ole "pakkollisia valinnaisaineita" vaan vapaaehtoisia harrastuksia.

[quote author="Vierailija" time="23.03.2014 klo 12:10"]

Liikunnasta ei tarvitse antaa numeroa, koska siinä aineessa ei ole tarkoitus oppia mitään.

Kaikille pakollinen suomi, mutta suomenkielisille ruotsin sijasta valinnainen pakkokieli (yksi vaihtoehdoista voisi kyllä olla ruotsi). Valtion pääkieltä kuuluu kaikkien osata. Suomenruotsalaisille ja maahanmuuttajille voisi suomen lisäksi olla omaa äidinkieltä ja englantia ja sitten vapaavalintainen kieli.

Peruskoulun tarkoitus on antaa perustiedot eri oppiaineista. Moniin oppiaineisiin on kuitenkin tungettu jumalaton määrä ihan turhaa tavaraa. Oppiaineista pitäisi karsia löysät pois ja opettaa niitä perusasioita eikä mitään turhaa höttöä. Silloin niihin tärkeisiin juttuihin jäisi enemmän aikaa ja heikompiakin ehtisi oikeasti opettaa niin, että he oppisivat ne perusasiat, joita he tarvitsevat elämässään ja jatko-opinnoissaan.

Turhat valinnaisaineet pois. Ne lisäävät oppilaiden päivän pituutta ja raskautta. Vosi hyvin olla vaikka vain kaksi valinnaisainetta, se riittää ihan hyvin. Ei ole mitään mieltä valita 5-10 valinnaisainetta (joista ei saa edes arvosanaa vaan hyväksymismerkinnän) ja sitten tuskailla läpi vuoden 7-9 tunnin päivien kanssa, kun pitäisi jaksaa tehdä vielä läksyt, lukea kokeisiin, harrastaa, tavata kavereita... Toki koulun jälkeen voisi olla erilaisia ilmaisia kerhoja opettajajohtoisesti, jotka eivät ole "pakkollisia valinnaisaineita" vaan vapaaehtoisia harrastuksia.

[/quote]

Jos oppiaineista karsitaan asioita heikompien takia, niin silloin tarvittaisiin myös lisäkursseja, jotta "normaalit" ja lahjakkaat voisivat opiskella hyödyntäen kaikkia vahvuuksiaan.

Haluaisin myös nähdä ne opettajat, jotka vetäisivät "harrastusaineita" ilmeisesti ilman palkkaa...

[quote author="Vierailija" time="23.03.2014 klo 11:56"]

[quote author="Vierailija" time="10.02.2014 klo 23:42"]

Samat kuin ap:llä kans! Paitsi toisen kotimaisen kielen opetuksesta on vähän ristiriitaista, tarkoittaisiko tämä siis myös pakkosuomen poistoa ap:n ehdotuksen mukaisesti? :/ eli esim. rannikon pikkukyläkoulussa ei tulisikaan suomen ryhmää vaan suurin osa valitsisi saksan kielen?

[/quote] Voihan ajatella että on heidän oma valintansa olla osaamatta suomea Suomessa?

[/quote]

Varmaan jokaisessa maassa maailmassa on opiskeltava maan pääkieltä. Ovatko ruotsinkieliset todellakin niin tyhmiä, etteivät pysty sitä tekemään, vaikka ummikkomaahanmuuttajatkin oppivat sen muutamassa vuodessa? Se kertoo kyllä enemmän ruotsinkielisten harhakuvista kuin todellisuudesta, jos he kuvittelevat ruotsin olevan yhtä tärkeä Suomessa kuin suomen.

+ Uskonto pois tilalle ET tai useampi eri uskonto joista oppilas saa valita itselleen sopivan vaihtoehdon

+ Lisää kielten opetusta, pakolliseksi kolme kieltä ja ruotsin kieli vapaaehtoiseksi koska sitä ei tarvitse muualla kuin Ruotsissa. Tilalle pakko saksa tai ranska, opiskelija saisi valita, näistä kielistä on hyötyä koko Keski-Euroopassa ja ranskasta hyötyä myös Kanadassa!

+ Peruskoulun jälkeen lisää maksullisia kouluja joihin ei oteta pelkän todistuksen avulla. Peruskoulun opettajat usein suosivat peruskoulussa vain tiettyjä oppilaita jotka mielistelevät opettajia ja heille jaetaan stipendejä vuodesta toiseen ja jaetaan hyviä numeroita kun kerjäävät seiskan muuttamista kasiin jne. Ainakin minun koulussani Helsingissä oli tämmöinen meininki, se on väärin muita oppilaita kohtaan!

+ Peruskoulu pakolliseksi kaikille alle 18 vuotiaille tai vanhemmille sakot jos lapsi ei mene kouluun

+ Sama käytäntö lomia koskien, vanhemmille sakot jos vievät tahalteen lapsensa lomille kouluaikaan

[quote author="Vierailija" time="28.03.2014 klo 01:38"]

+ Peruskoulun jälkeen lisää maksullisia kouluja joihin ei oteta pelkän todistuksen avulla. Peruskoulun opettajat usein suosivat peruskoulussa vain tiettyjä oppilaita jotka mielistelevät opettajia ja heille jaetaan stipendejä vuodesta toiseen ja jaetaan hyviä numeroita kun kerjäävät seiskan muuttamista kasiin jne. Ainakin minun koulussani Helsingissä oli tämmöinen meininki, se on väärin muita oppilaita kohtaan!

[/quote]

Eli jatkoon pääsevät rikkaat ja huonot oppilaat?

Apukoulut, tarkkikset ja erityiskoulut takaisin. Sakkomaksu niille perheille, joissa lapset eivät tee läksyjään tai lintsaavat toistuvasti. Luokalle pitäisi saada jättää herkemmin (nythän se on lähes mahdotonta). Luokan maksimikoko 15 oppilasta. Valinnaisaineet pois, vain perusoppiaineet ja kielissä valinnaismahdollisuus. Nykyiset valinnaisaineet voitaisiin hoitaa koulun jälkeen kerhotoiminnalla. Käsityö, musiikki ja liikunta suoritusmerkintänä, ei numeroarvosteluna. Monista aineista pitäisi karsia kolmannes sisällöstä pois ja keskittyä perusjuttuihin. Lukioon sitten sitä syventävää. Lukioiden sisäänpääsyn keskiarvon alarajaksi 8,0 koko Suomeen ja kaikkiin lukioihin.

[quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 23:04"]

Pakkoruotsin poistamistakin kannatan, mutta englannin lisäksi suurimman osan ikäluokasta pitäisi opiskella jotain toistakin kieltä. Peruskouluiässä on helpompi rakentaa hitaasti edeten pohjia kielen myöhemmälle opiskelulle verrattuna siihen, millaisella vauhdilla esim. yliopistossa kielen alkeiskursseilla edetään.

---

En kannata tätä laajempaa valinnaisuutta lukioon. En myöskään mitään erillisiä matematiikka- tai kielilinjoja, ellei sitten niin, että on mahdollisuus suorittaa molemmat linjat. Lukion ei pitäisi rajata jatko-opintomahdollisuuksia pois.

[/quote]

Tuon takia pakkoruotsi onkin niin haitallinen. Sekä englanti, joka on käytännössä pakollinen, että ruotsi, joka on tarpeeton, mutta pakollinen, ovat helppoja kieliä. Esimerkiksi venäjä ja ranska ovat huomattavasti vaativampia sekä kielioppinsa että lausumisensa puolesta, minkä takia jompi kumpi olisi parempi ensimmäisenä kielenä.

Aikaisemmin oli käytännössä kieli- ja matematiikkalinja, eli lyhyen matikan lukijan oli pakko ottaa kolmas kieli. Tähän olisi hyvä palata, jotta kieliryhmiä syntyisi edelleen. Pitkänkin matikan lukija pystyi ottamaan kolmannen, mutta monelle neljäs kieli olisi ollut jo liikaa, koska ne eivät olisi sopineet enää lukujärjestykseen.

Aivan ensiksi tekisin opinto-ohjauksesta tärkeän.

Se on ihan avainasemassa.

 Toiseksi lisäisin matematiikan ja luonnontieteiden painoarvoa. Poistaisin ruotsin pakollisuuden, uskonnon ja terveysopin.

[quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 22:52"]

[quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 22:35"]

- Seitsemännellä luokalla alkaisi ns. virkamiesruotsi eli 2h/vko. Samoin seitsemännellä olisi kotitaloutta, musiikkia, kuvataidetta, käsitöitä pakollisena mutta niitä ei arvioitaisi numerona. Jo seitsemännen luokan aikana oppilaat kävisivät läpi ns. tasokokeita, jotka olisivat pohjana valinnaisaineiden valinnoille.

----

- Lukuaineissa hyvin menestyneille olisi tarjolla opetusryhmiä, joissa syvennytään tarkemmin näihin aineisiin ja edetään opetussuunnitelmassa nopeampaa tahtia. Samat asiat käydään läpi mutta tässä on mahdollisuus syventymiseen.

- Kädentaitajille olisi tarjolla enemmän taitoaineita. On selvää, että jo seitsemännen jälkeen on turha raahata mukana kaikissa aineissa niitä, jotka menevät suoraan ammattikouluun ja ryhtyvät esim. ompelijoiksi tai kokeiksi. Nämä voisivat valita kiinnostuksen kohteitaan ja näistä valinnaisiaineista saisikin sitten jo numeron.

[/quote]

Eli palattaisiin vanhaan oppikoulusysteemiin? Ei tule tapahtumaan. Erilaiset opetusryhmät ovat jossain mielessä hyvä juttu, itsekin viihdyin sellaisissa paremmin, mutta yläkoulun oppimäärä on opetettava kaikille. Varsinkin pojille tuo olisi karhunpalvelus, sillä 13-vuotiaana tehdyt valinnat määräisivät koko elämän suunnan. Lukioon pääsee aikuisenakin, mutta peruskoulua ei voi käydä uudelleen.

- Myös kolme kieltä on toisille peruskoulussa liikaa. Lisäksi kukaan ei ole vieläkään perustellut järkevästi pakko- tai virkamiesruotsia. Kun tämän päivän lapset ovat aikuisia, ruotsi on todennäköisesti jo lain mukaankin vähemmistökieli (sitähän se on jo käytännössä).

[/quote]

Kaikki etenevät suunnitelmassani opetussuunnitelman mukaisene oppimäärän, mutta tämän lisäksi ne etevät voivat syventään niitä opintoja, paneutua kunnolla eikä vain raapaista pintaa. Niille vähemmän kiinnostuneille opetettaisiin ihan vain perusjutut juuri opetussuunnitelman mukaan. Tällainen tasoryhmittely siis matemaattisissa aineissa, reaaaliaineissa, kielissä jne. Heikoiten menestyneille löytyisi sitä tukea pienemmissä ryhmissä ja niissä käytäisiin läpi ihan perusjuttuja, jotta saataisiin ne perustiedot kaaliin ilman niiden parhaimpien turhautumista.

Valinnaisaineilla  voisi päteä eli matemaattisesti lahjakas voisi valita lisäkursseja ja taitoaineisiin suuntautuva lisää käsityötä. Kuten aiemmin kirjoitin, tasoryhmät eivät ole jäykkiä vaan niitä voi vaihdella taitojen mukaan.

Mikään ovi ei suoraan sulkeudu mutta eihän ole mitään järkeä lähteä matemaattispainotteiseen lukioon vitosen numeroilla. Oppilas saisi opolta tietoa jatkuvasti, mitä pitäisi suorittaa, jos haluaa tietylle alalle. Jos oikeasti laiskottelee koko peruskoulun, niin aina voisi suorittaa edelleen kymppiluokalla tasoja läpi mutta ei niin, että sinne lukioonkin mennään roikkumaan koko skaalan voimin vitosoppilaasta kymppiin. Olisi jo aika, että ne lahjakkaat saavat edetä niin pitkälle kuin taidot riittävät ja ne heikommin menestyvät saisivat tukea siihen, että saavat perustaidot kyseisestä aiheesta.

Edelleen siis peruskoulu ja perusopetus mutta niin, että omat voimavarat ovat täysillä käytössä eikä niin, että opitaan laiskottelemaan jo alakoulusta lähtien, kun ikinä ei ole tarjolla oman tason opetusta. Tunnen tällä hetkellä kaksi fiksua nuorta, jotka ovat syrjäytyneet, kun koulumaailma ei vain kohtaa heidän taitojaan. On tullut masennusta, turhautumista ja lopulta epäusko omiin kykyihin, vaikka älyä riittää. Ei olla opittu työskentelyn merkitystä ja nyt ihmetellään kotona, miksi kukaan ei kerro, mitä tässä voisi alkaa tehdä.

Minusta tasoryhmittäin opiskelu ei ole sulkeva vaihtoehto (en halua mitään oppikoulusysteemiä) vaan motivoiva vaihtoehto. Kun voit valita itsellesi vahvoja oppiaineita, on motivaatio aivan toista kuin sinnitellä vaikeiden aineiden parissa loputtomiin. Itsetuntohan siinä rapisee, kun ei pärjää.

Virkamiesruotsin haluaisin seiskalle lähinnä siksi, että se vasta sulkee ovia liian varhain, jos vanhemmat ovat ruotsivastaisia. Palveluammateissa ruotsin kieli on tärkeä esim. tarjoilijat, asiakaspalvelijat, kampaajat, autokorjaajat, kokit, lääkärit, virkamiehet voivat tarvita ruotsia lukuisissa eri tilanteissa, ja työpaikan saanti voi olla siitä taidosta kiinni. Olisi surullista hakea alaa, johon ei pääse tai jota ei kykene opiskelemaan, kun ei ole koskaan opiskellut ruotsia. Siksi pidän jokaisen oppilaan perusoikeutena saada ruotsin kielen pohja vaikka vain yhden vuoden ajan, jolloin alan perussanasto on helppo oppia, kun on jotain tietoa tästä kielestä jo ennestään. Eihän palveluammateissa tarvitse useinkaan kuin hyvin auttavaa kielitaitoa mutta sitäkään ei opi, jos ei ole ollut mahdollisuutta siihen perussanastoon.

Ruotsin valinnaisuus tämän vuoden perusopintojen jälkeen olisi mielestäni hyvä vaihtoehto niille, jotka jo tietävät, etteivät tule suuntautumaan alalle, jossa ruotsin taito olisi tärkeä. Mielestäni kahden kielen opiskelu on kaikille tärkeää, joten esim. matemaattisesti lahjakas voisi keskittyä englantiin ja siihen neljännellä aloitettuun kieleen, jos ruotsi ei kiinnosta mutta toisaalta hän on saanut perusopinnot seiskalla ja pystyy myöhemmin vielä valitsemaan alan, jossa ruotsia tarvitaankin. Näin ei ovia sulkeudu liian varhain.