Lue keskustelun säännöt.
Maat, joissa synnytystavan saa itse valita
10.02.2014 |
Hei! Missä maissa synnytystavan (alatie-sektio) saa itse valita? Tämä viesti ei ota kantaa siihen, kumpi synnytystapa on parempi/turvallisempi, joten ei tehdä tästä ketjusta väittelyä synnytystapojen välillä. Olisi kiva kuulla ihan vain faktoja/kokemuksia siitä, missä synnyttäjällä on mahdollisuus valita. Jos joku sattuu tietämään myös, kumpi tapa on näissä maissa yleisempi, olisi siitäkin kiva tietää.
Kommentit (45)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saahan Suomessakin valita, ei ketään pakoteta alatiesynnytykseen. Lähtökohtana on kuitenkin alatiesynnytys, ellei muuta toivo.
No kuulema Intiassa saa sektion turhankin helposti. Lääkärit ihan suosittelevat sitä. Johtuen siitä, että on heille paljon rahakkaampaa.
[quote author="Vierailija" time="10.02.2014 klo 00:57"]
Saahan Suomessakin valita, ei ketään pakoteta alatiesynnytykseen. Lähtökohtana on kuitenkin alatiesynnytys, ellei muuta toivo.
[/quote]
Tässä haetaan nyt maita, joissa kummatkin synnytystavat esitetään synnyttäjälle tasaveroisena vaihtoehtona. Suomessa se ei ihan niin mene.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä nyt vähän mietin että _miksi_ se synnytystapa pitäisi saada valita?
On eri juttu jos on rakenteellisia syitä leikkaukseen, mutta siis mukavuussyistä en tajua. Mut meni ohi aiheen.
Suomessa saa joissain sairaaloissa puhumalla sektion, ei suinkaan kaikissa. Mä olen itse sitä mieltä että jos synnytys pelottaa ja siksi haluaa sektion, ei pidä raskautua.
[quote author="Vierailija" time="10.02.2014 klo 01:05"]
Mä nyt vähän mietin että _miksi_ se synnytystapa pitäisi saada valita?
On eri juttu jos on rakenteellisia syitä leikkaukseen, mutta siis mukavuussyistä en tajua. Mut meni ohi aiheen.
Suomessa saa joissain sairaaloissa puhumalla sektion, ei suinkaan kaikissa. Mä olen itse sitä mieltä että jos synnytys pelottaa ja siksi haluaa sektion, ei pidä raskautua.
[/quote]
Ei mennä tähän. Tuolla on muita ketjuja, joissa ruoditaan näiden kahden synnytystavan hyviä ja huonoja puolia. Suomen tilanteen tietää kaikki ja tässä ketjussa haetaan tietoa siitä, miten se on muissa maissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Enemmän pitäisi pureutua itse synnytyspelkoon. Asiastahan on tehty paljon tutkimuksia, joissa yhteisenä päätelmänä on ollut, että äideillä joilla on synnytyspelko, on usein paljon muitakin lapsen saamiseen liittyviä ongelmia. Nämä ongelmat vain projisoidaan itse synnytykseen. Nämä äidit hyötyisivät keskusteluterapiasta ja neuvolan avusta.
On todettu, että synnytystä pelkäävät ja sektiota vaativat ovat harvemmin sinut oman seksuaalisuutensa kanssa ja harvemmin sinut äidiksi tulemisen kanssa. Näin ei tietenkään kaikilla ole, mutta tässä ryhmässä heitä on enemmän kuin alatiesynnyttäjissä.
[quote author="Vierailija" time="10.02.2014 klo 01:05"]
Mä nyt vähän mietin että _miksi_ se synnytystapa pitäisi saada valita?
On eri juttu jos on rakenteellisia syitä leikkaukseen, mutta siis mukavuussyistä en tajua. Mut meni ohi aiheen.
Suomessa saa joissain sairaaloissa puhumalla sektion, ei suinkaan kaikissa. Mä olen itse sitä mieltä että jos synnytys pelottaa ja siksi haluaa sektion, ei pidä raskautua.
[/quote]No onhan se nyt ihan kohtuutonta, ettei saisi enää lapsia, koska synnytys pelottaa. Minuakin pelotti toinen synnytys, koska esikoinen jäi pahoin jumiin synnytyskanavaan. Enpä saanut sektiota, sanottiin vain, että kyllä se toinen sopii tulemaan. Ja samoin kävi kuin esikoisellakin. No, viisastuin tietysti sen verran, että meille ei tule kolmatta vaikka kovasti haluaisinkin. En uskalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Briteissä, Ranskassa ja Belgiassa saa valita.
Pöh. Meneekö tämäkin ketju nyt pilalle kun kaikki tulee tänne kiihkoamaan siitä, miten heidän mielestään asia pitäisi hoitaa. Se, kumpi tapa on parempi, on toki mielenkiintoinen keskustelunaihe ja pohdin sitä itsekin toisessa ketjussa.
Nyt kuitenkin kiinnostaisi keskustella ihan vaan siitä, mitkä käytännöt on eri maissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uudet ohjeistukset sairaaloille sallivat keisarileikkauksen valitsemisen Britanniassa. Säädökset vahvistavat jo epävirallisesti käytössä olleen brittiläisen käytännön.
6
Keisarileikkauksen valitsemisen mahdollistavaa ohjenuoraa laatimassa ollut gynekologi MalcolmGriffiths ei usko, että sektiot yleistyvät säädöksien takia. Sektio altistaa niin äidin kuin lapsen useille riskitekijöille.
”Sektio on suuri leikkaus. Se on yhtä iso toimenpide kuin kohdun poisto. Suurin osa raskaana olevista naisista ei ole kiinnostunut leikkauksesta”, Griffiths toteaa.
Äideille myös muuta apua
Naiset, jotka valitsevat ison leikkauksen mieluummin kuin synnyttävät alakautta, saattavat kärsiä psykologisista esteistä.
Siksi Britanniassa äideille tarjotaan keisarileikkauksen vaihtoehdoksi myös muuta apua. Säädöksiin kuuluu, että leikkauksen riskit esitellään äidille riittävän yksiselitteisesti. Kuitenkin lopullisen valinnan pitää Griffithsin mukaan olla naisen itsensä tekemä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
LAPSEN RISKIT
Välittömät leikkaukseen liittyvät vaarat. Suomessa suurin osa keisarileikkauksista tehdään spinaali- tai epiduraalipuudutuksessa, joihin joskus liittyvä äidin verenpaineen lasku heikentää istukan verenvirtausta nopeasti ja paljon. Vaikka lapsi syntyy vain muutamia minuutteja äidin verenpaineen laskun jälkeen, hän voi olla kärsinyt lyhytaikaisesta hapenpuutteesta (Rout ja Rocke 1994). Yleisanestesiassa nukutusaineet menevät istukan läpi ja lamaavat lapsen hengitystä ja ärtyvyyttä.
Elektiiviseen keisarileikkaukseen liittyy suurentunut vastasyntyneen hengitysvaikeuksien riski. Se on sitä suurempi, mitä aikaisemmin ennen laskettua aikaa lapsi syntyy. Raskausviikolla 37 vaara on seitsenkertainen (esiintyvyys 7,4 %), ja vielä 39. raskausviikolla, jolloin suurin osa elektiivisistä keisarileikkauksista tehdään, riski on kuusinkertainen (esiintyvyys 1,8 %) (Jackson ja Paterson-Brown 2001). Keisarileikkauksella syntyneillä lapsilla on suurempi vaara joutua hoitoon vastasyntyneiden valvonta- ja teho-osastolle myös veren pienen glukoosipitoisuuden ja matalan ruumiinlämmön vuoksi (Wagner 1994). Synnytyksen aiheuttama katekoliamiinien erityksen käynnistyminen valmistaa lasta syntymänjälkeistä sopeutumista (adaptaatiota) varten. Elektiivinen keisarileikkaus ei käynnistä eritystä, ja koko adaptaatioprosessin täytyy tapahtua syntymän jälkeen (Agata ym. 1995).
Kirurgiset komplikaatiot vaanivat myös lasta; riski saada ihon laseraatio veitsestä kohtua avattaessa on 1,3¿1,9 %, perätilassa olevalla sikiöllä vielä suurempi (Goer 2001).
Keisarileikkauksen jälkeiseen synnytykseen liittyy lisääntyneitä vaaroja myös lapsen kannalta. Perinataalikuolleisuus on suurentuneen kohturuptuurariskin vuoksi kahdeksan kertaa suurempi verrattuna ensisynnyttäjien tai niiden uudelleensynnyttäjien lapsiin, joille ei ole aikaisemmin tehty keisarileikkausta (Smith ym. 2002).
Myöhempään terveyteen liittyvät riskit. Synnytystapa saattaa vaikuttaa vastasyntyneen immunologiaan. Alateitse syntyneiden lasten veressä on enemmän liuskatumaisia valkosoluja, monosyyttejä ja luonnollisia tappajasoluja kuin keisarileikkauksella syntyneillä. Lisäksi fagosyyttien toimintakyky on alateitse syntyneillä lapsilla parempi jopa vielä kuusi kuukautta syntymän jälkeen (Grönlund ym. 1999). Näillä tekijöillä saattaa olla merkitystä myöhemmän atopian, astman tai infektiokierteen syntymisen kannalta (Xu ym. 2001).
Jollakin on pakkomielle pilata ketju keskustelemalla aiheen ohi. Ilmeisesti joku synnytyksestö traumatisoitunut, joka ei saanut sektiota. :(
Kiitos tiedoista brittien suhteen! Tiedätkö, ovatko nuo säännökset uusia? Milloin on otettu käyttöön?
[quote author="Vierailija" time="10.02.2014 klo 01:21"]
Kiitos tiedoista brittien suhteen! Tiedätkö, ovatko nuo säännökset uusia? Milloin on otettu käyttöön?
[/quote]
Kyllä briteissä on jo pitkään saanut valita.
Lähes kaikissa sivistyneissä länsimaissa.
[quote author="Vierailija" time="10.02.2014 klo 00:54"]
Entäs Euroopan maat?
[/quote]
Esimerkiksi Italiassa yksityispuolella. Siellä tosin voi olla sitten vaikea saada alatiesynnytystä, vaikka haluaisi. Julkisella puolella taas ei ole mitään hoitovelvoitetta kivunlievitykseen alatiesynnytyksissä.
Yleensä niissä maissa , joissa on laaja yksityissektori ja lääkärijohtoinen synnytysten hoito.