Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Fakta: onnekkaat voi ylensyödä ja pysyy laihoina, toiset kerää läskiä herkästi

Vierailija
29.10.2020 |

Lukuisissa tutkimuksissa, joissa ihmisiä pidetään ylikaloreilla ts. syövät enemmän kuin kuluttavat, osa porukasta lihoaa huomattavasti enemmän kuin toiset. Toinen voi saada samalla kaloriylimäärällä painoa esim. 7kg kun toiselle kertyy 300g.

Pelikortit ei mee tasan. Voitaisiinko viimein ymmärtää, ettei lihavuus useinkaan kerro mitää henkilön itsekurista, tai tarkoita että henkilö esim. mässäilisi herkuilla enempää kuin muutkaan. Ylipainoisilla henkilöillä ei vaan ole samalla tapaa pelivaraa ruokavalionsa suhteen kuin luonnostaan laihoilla.

Vituttaa kaikki "laihana pysyminen on helppoa, älä syö enemmän kuin kulutat"-pakottajat. Tietyllä tapaa totta, mutta käytännössä asia on osalle äärettömän paljon helpompaa kuin toisille.

Kommentit (206)

Vierailija
81/206 |
30.10.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Asia on niin, että ihan fysiikan lakien mukaan et voi lihoa jos et syö yli kulutuksesi. Termodynamiikan ensimmäinen pääsääntö varmistaa, että energiaa ei voi hävittää eikä luoda tyhjästä. On siis fyysisesti mahdotonta lihoa ilman ylensyöntiä, kuten on myös fyysisesti mahdotonta laihtua ilman kalorivajetta.

Termodynamiikan ensimmäinen pääsääntö pätee kyllä joo, mutta ihmisen fysiologiaa ei voi mallintaa ihan noin yksinkertaisesti kuin teet. Paitsi että osa syödysta energiasta menee kulutukseen, jotakin voi tulla myös ulos. Ihan kaikki ravinto ei imeydy. ja sitten esim. hoitamaton ykköstyypin diabetes aiheuttaa sen, että kirjaimellisesti kusee hunajaa, virtsaan erittyy sokeria, ja ihminen laihtuu vaikka söisi reippaasti yli kulutuksensa.

Vaikka energiaa siis ei voi hävittää, se voi kyllä mennä muuhunkin kuin kulutukseen. Tämä hukkaan menevä määrä voi eri ihmisillä olla erilainen.

Iso ongelma on tietysti se, että kulutusta on niin vaikea mitata, oikeastaan mahdoton. Moni laihtumattomuuttaan valittava ilmeisesti paitsi aliarvioi ruoka- ja juomamääränsä, myös yliarvioi kulutuksensa. Kovin varman tuntuisesti sitä toisinaan ilmoitetaan, että "kulutukseni on 2480 kCal päivässä, miksi en laihdu, vaikka syön vain 1800 kCal?"

Vierailija
82/206 |
30.10.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Uskon että tässä vaikuttaa useampikin asia, geenit mutta myös omat tavat ja ympäristö. Ihan lähtien vaikka siitä, millainen suhde ruokaan on syntynyt lapsuudessa ja miten lapsuuskodissa on syöty. Meillä esim. mummi rakasti laittaa puuroon voisilmän ja muutenkin tietynlainen karjalainen makumaailma on mummolasta jäänyt.  Omia tapoja ja piilokaloreita ei välttämättä edes kunnolla huomaa. Itse rupesin kiinnittämään huomiota annoskokoihin työpaikkaruokalassa, kun tajusin että uudet, isommat lautaset tavallaan ohjasivat minut automaattisesti lappaamaan sille lautaselle enemmän kuin aikaisemmin.

Mulla myös tosiaan tuo annoskoko oli pielessä. Tosin kun pienensin annoskokoa, joudun nyt syömään yhden kerran enemmän vuorokaudessa, joten taitaa olla +-0 :p

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
83/206 |
30.10.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Biologiselta kannalta ihminen on tarkoitettu syömään kerralla paljon ja miltei ähkyyn asti, ja sitten paastoamaan vuorokaudenkin ennen seuraavaa ateriaa.

Nyt meidät on opetettu syömään pieniä annoksia tiheästi, ja tämä saattaa ollakin syy ylipainoon.

Mutta olemme kuitenkin olleet metsästäjä-keräilijöitä. Luulisi, että siinä keräilyssä on syöty pieniä annoksia usein.

Lisäksi lähes ähkyyn syöminen ei ole mukava tunne. On vaikea tehdä mitään, kun vatsa on ihan täysi.

Ongelma on vain se, että niitä kaloreita saadaan nykyään liikaa.

Pitää syödä iltapainotteisesti jotta uni maistuu ja sehän on hyväksi mielenterveydelle. Itselle toimii se, että syön aamulla ja päivällä sen verran, että jaksan olla, mutta illalla kun vetäisee kermaisen pasta carbonaran niin jopas silmä lupsahtaa ja tulee hyvin uni. Eikä tarvitse aamulla heti nähdä nälkää.

Vierailija
84/206 |
30.10.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Uskon että tässä vaikuttaa useampikin asia, geenit mutta myös omat tavat ja ympäristö. Ihan lähtien vaikka siitä, millainen suhde ruokaan on syntynyt lapsuudessa ja miten lapsuuskodissa on syöty. Meillä esim. mummi rakasti laittaa puuroon voisilmän ja muutenkin tietynlainen karjalainen makumaailma on mummolasta jäänyt.  Omia tapoja ja piilokaloreita ei välttämättä edes kunnolla huomaa. Itse rupesin kiinnittämään huomiota annoskokoihin työpaikkaruokalassa, kun tajusin että uudet, isommat lautaset tavallaan ohjasivat minut automaattisesti lappaamaan sille lautaselle enemmän kuin aikaisemmin.

Johan tuossa aiemmin selitettiin, ettei geenit ole muuttuneet 20:ssa vuodessa jona aikana lihavuus on yleistynyt.

Ja otsikosta. Jos ylensyö pidempään, seuraa lihominen.

Vierailija
85/206 |
30.10.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen nyt 4 viikkoa ollut "laihiksella", eli en varsinaisesti laihduta, mutta olen katsonut syömisiäni ja päätynyt siihen tulokseen että syön liikaa. Ensin katsoin annoskokoja, jotka olivat liian suuria, joten pienensin niitä. Aloin myös tehdä enemmän kasviksia. Vaikka siis olen aina syönyt paljon kasviksia, niin nyt otin kasvikset ihan uudella tavalla, eli  ruuan pääraaka-aineeksi tuli kasvikset. 

Nyt viimeiset puolitoista viikkoa on ollut nälkä vähän koko ajan. Tiedostan että aamuun pitäisi varmaan syödä enemmän, mutta koska minulla on närästelyä, ja se on pahinta aamulla, niin tuo on tosi vaikeaa. Vatsa alkaa olla vastaanottavainen ruualle vasta klo 12 jälkeen. Toinen on se, että minun on llalla saatava oikeasti syödä, eikä pieni leipä riitä siihen mitenkään. Muuten herään yöllä kolmen aikoihin, enkä pysty nukkumaan ellen käy syömässä jotain, kun on niin kiljuva nälkä. 

En pysty syömään hedelmiä välipaloiksi, koska omenat ja banaanit ja mandariinit tyhjään vatsaan närästävät. Rahkaa ei vatsani siedä myöskään. Leseet ja myy kuitutsydeemi ei käy, koska vatsda ei siedä Marjoihin ei ole varaa, eikä ne nälkää pitäisikään. 

Nyt syön siis näin

aamupala kaurapuuro ja keitetty kananmuna  klo 10.00

Lounas klo 14 esim. sipuli-kesäkurpitsa-porkkana-pinaatti-parsakaali-fetajuusto "sotkua" pannulla, loraus ruokakermaa seassa. Ja siis ihan oikeasti loraus, desin verran.

päivällinen klo 18 esim. 2 munan munakas tomaatilla ja basilikalla, salaatti jossa vihersalaatia, tomaattia paprikaa kurkkua ananasta, pari t-lusikallista pestoa päällä.

Iltapala klo 21 päivälliseltä jäänyt salaatti, johon lisätty tonnikalaa ja yksi 100&kauraleipä jossa päällä siipale voita ja kermajuustosiivu.

Tämä ei jostain syystä tunnu riittävän, mutta jos syön enemmän, olen taas samassa pisteessä.

Mikä siis neuvoksi?

En herkuttele koskaan, en välitä makeasta esim- hedelmäsalaatti on liian makeaa. En napostele, en ole koskaan napostellutkaan, en pidä siitä että suu käy jatkuvasti. Juon vain vettä ja mustaa kahvia, joskus ja jouluna jonkun tuoremehulasillisen. Kuivaa siideriä menee muutama puteli viikossa saunan päälle.

Kylläpä kuulostaa oudolta. Kahden munan munakas klo 18, tuhti iltapala vielä sen päälle ja silti heräät yölläkin syömään. Itse en jaksaisi millään edes tuota iltapalaa.

Täytyy olla tottumiskysymys. En keksi muuta.

Iltapala ei kylläkään ole tuossa tuhti, salaattia jossa tonnikalaa (ilmeisesti vähän?) ja pieni leipä juustolla ja voilla. Ihmisissä on kyllä eroja näläntunteen kanssa. Sitä paitsi eihän tuo kirjottanut heräävänsä syömään yöllä kuin silloin jos ei ole illalla syönyt. 

Eri

No kyllä tuo minulle olisi erittäin tuhti iltapala. Itse syön hedelmän tai jogurtin. Enkä sitäkään jos olisin juuri syönyt jättimunakkaan.

Vierailija
86/206 |
30.10.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen nyt 4 viikkoa ollut "laihiksella", eli en varsinaisesti laihduta, mutta olen katsonut syömisiäni ja päätynyt siihen tulokseen että syön liikaa. Ensin katsoin annoskokoja, jotka olivat liian suuria, joten pienensin niitä. Aloin myös tehdä enemmän kasviksia. Vaikka siis olen aina syönyt paljon kasviksia, niin nyt otin kasvikset ihan uudella tavalla, eli  ruuan pääraaka-aineeksi tuli kasvikset. 

Nyt viimeiset puolitoista viikkoa on ollut nälkä vähän koko ajan. Tiedostan että aamuun pitäisi varmaan syödä enemmän, mutta koska minulla on närästelyä, ja se on pahinta aamulla, niin tuo on tosi vaikeaa. Vatsa alkaa olla vastaanottavainen ruualle vasta klo 12 jälkeen. Toinen on se, että minun on llalla saatava oikeasti syödä, eikä pieni leipä riitä siihen mitenkään. Muuten herään yöllä kolmen aikoihin, enkä pysty nukkumaan ellen käy syömässä jotain, kun on niin kiljuva nälkä. 

En pysty syömään hedelmiä välipaloiksi, koska omenat ja banaanit ja mandariinit tyhjään vatsaan närästävät. Rahkaa ei vatsani siedä myöskään. Leseet ja myy kuitutsydeemi ei käy, koska vatsda ei siedä Marjoihin ei ole varaa, eikä ne nälkää pitäisikään. 

Nyt syön siis näin

aamupala kaurapuuro ja keitetty kananmuna  klo 10.00

Lounas klo 14 esim. sipuli-kesäkurpitsa-porkkana-pinaatti-parsakaali-fetajuusto "sotkua" pannulla, loraus ruokakermaa seassa. Ja siis ihan oikeasti loraus, desin verran.

päivällinen klo 18 esim. 2 munan munakas tomaatilla ja basilikalla, salaatti jossa vihersalaatia, tomaattia paprikaa kurkkua ananasta, pari t-lusikallista pestoa päällä.

Iltapala klo 21 päivälliseltä jäänyt salaatti, johon lisätty tonnikalaa ja yksi 100&kauraleipä jossa päällä siipale voita ja kermajuustosiivu.

Tämä ei jostain syystä tunnu riittävän, mutta jos syön enemmän, olen taas samassa pisteessä.

Mikä siis neuvoksi?

En herkuttele koskaan, en välitä makeasta esim- hedelmäsalaatti on liian makeaa. En napostele, en ole koskaan napostellutkaan, en pidä siitä että suu käy jatkuvasti. Juon vain vettä ja mustaa kahvia, joskus ja jouluna jonkun tuoremehulasillisen. Kuivaa siideriä menee muutama puteli viikossa saunan päälle.

Kylläpä kuulostaa oudolta. Kahden munan munakas klo 18, tuhti iltapala vielä sen päälle ja silti heräät yölläkin syömään. Itse en jaksaisi millään edes tuota iltapalaa.

Täytyy olla tottumiskysymys. En keksi muuta.

Iltapala ei kylläkään ole tuossa tuhti, salaattia jossa tonnikalaa (ilmeisesti vähän?) ja pieni leipä juustolla ja voilla. Ihmisissä on kyllä eroja näläntunteen kanssa. Sitä paitsi eihän tuo kirjottanut heräävänsä syömään yöllä kuin silloin jos ei ole illalla syönyt. 

Eri

No kyllä tuo minulle olisi erittäin tuhti iltapala. Itse syön hedelmän tai jogurtin. Enkä sitäkään jos olisin juuri syönyt jättimunakkaan.

Salaatti ei ole tuhti, eikä pieni leipä. Se että se sinulle olisi, kertoo sinusta itsestäsi eikä toisista

Eri

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
87/206 |
30.10.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen nyt 4 viikkoa ollut "laihiksella", eli en varsinaisesti laihduta, mutta olen katsonut syömisiäni ja päätynyt siihen tulokseen että syön liikaa. Ensin katsoin annoskokoja, jotka olivat liian suuria, joten pienensin niitä. Aloin myös tehdä enemmän kasviksia. Vaikka siis olen aina syönyt paljon kasviksia, niin nyt otin kasvikset ihan uudella tavalla, eli  ruuan pääraaka-aineeksi tuli kasvikset. 

Nyt viimeiset puolitoista viikkoa on ollut nälkä vähän koko ajan. Tiedostan että aamuun pitäisi varmaan syödä enemmän, mutta koska minulla on närästelyä, ja se on pahinta aamulla, niin tuo on tosi vaikeaa. Vatsa alkaa olla vastaanottavainen ruualle vasta klo 12 jälkeen. Toinen on se, että minun on llalla saatava oikeasti syödä, eikä pieni leipä riitä siihen mitenkään. Muuten herään yöllä kolmen aikoihin, enkä pysty nukkumaan ellen käy syömässä jotain, kun on niin kiljuva nälkä. 

En pysty syömään hedelmiä välipaloiksi, koska omenat ja banaanit ja mandariinit tyhjään vatsaan närästävät. Rahkaa ei vatsani siedä myöskään. Leseet ja myy kuitutsydeemi ei käy, koska vatsda ei siedä Marjoihin ei ole varaa, eikä ne nälkää pitäisikään. 

Nyt syön siis näin

aamupala kaurapuuro ja keitetty kananmuna  klo 10.00

Lounas klo 14 esim. sipuli-kesäkurpitsa-porkkana-pinaatti-parsakaali-fetajuusto "sotkua" pannulla, loraus ruokakermaa seassa. Ja siis ihan oikeasti loraus, desin verran.

päivällinen klo 18 esim. 2 munan munakas tomaatilla ja basilikalla, salaatti jossa vihersalaatia, tomaattia paprikaa kurkkua ananasta, pari t-lusikallista pestoa päällä.

Iltapala klo 21 päivälliseltä jäänyt salaatti, johon lisätty tonnikalaa ja yksi 100&kauraleipä jossa päällä siipale voita ja kermajuustosiivu.

Tämä ei jostain syystä tunnu riittävän, mutta jos syön enemmän, olen taas samassa pisteessä.

Mikä siis neuvoksi?

En herkuttele koskaan, en välitä makeasta esim- hedelmäsalaatti on liian makeaa. En napostele, en ole koskaan napostellutkaan, en pidä siitä että suu käy jatkuvasti. Juon vain vettä ja mustaa kahvia, joskus ja jouluna jonkun tuoremehulasillisen. Kuivaa siideriä menee muutama puteli viikossa saunan päälle.

Kylläpä kuulostaa oudolta. Kahden munan munakas klo 18, tuhti iltapala vielä sen päälle ja silti heräät yölläkin syömään. Itse en jaksaisi millään edes tuota iltapalaa.

Täytyy olla tottumiskysymys. En keksi muuta.

Iltapala ei kylläkään ole tuossa tuhti, salaattia jossa tonnikalaa (ilmeisesti vähän?) ja pieni leipä juustolla ja voilla. Ihmisissä on kyllä eroja näläntunteen kanssa. Sitä paitsi eihän tuo kirjottanut heräävänsä syömään yöllä kuin silloin jos ei ole illalla syönyt. 

Eri

No kyllä tuo minulle olisi erittäin tuhti iltapala. Itse syön hedelmän tai jogurtin. Enkä sitäkään jos olisin juuri syönyt jättimunakkaan.

Salaatti ei ole tuhti, eikä pieni leipä. Se että se sinulle olisi, kertoo sinusta itsestäsi eikä toisista

Eri

Niin. Kertoo että minä olen normaalipainoinen, tuo kommentoija ylipainoinen.

Vierailija
88/206 |
30.10.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nytkö aletaan hoikkia syyllistämään geeneistään ja unohdetaan kaikki annoskoot, liikunta, päivittäinen aktiivisuus, lihasmassan merkitys kaloreiden polttamisessa jne.

Syön joka päivä noin 500-1000 kcal edestä herkkuja ja painoindeksi on yhä 19,4. Harrastan liikuntaa ja lämpimät ateriat koostuu 1 dl hiilihydraattia, 100 g proteiinia ja loput tarvittaessa kasviksia. En käytä kastikkeita tms koskaan tuomaan lisäkaloreita.

Uskon enemmän annoskoon ja oman kulutuksen merkitykseen kuin onnekkuuteen. Eli toivottavasti tämä ei käänny niin, että hoikat on tuurilla onnekkaita ja vain ylipainoiset joutuvat tekemään jotain painonsa eteen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
89/206 |
30.10.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen nyt 4 viikkoa ollut "laihiksella", eli en varsinaisesti laihduta, mutta olen katsonut syömisiäni ja päätynyt siihen tulokseen että syön liikaa. Ensin katsoin annoskokoja, jotka olivat liian suuria, joten pienensin niitä. Aloin myös tehdä enemmän kasviksia. Vaikka siis olen aina syönyt paljon kasviksia, niin nyt otin kasvikset ihan uudella tavalla, eli  ruuan pääraaka-aineeksi tuli kasvikset. 

Nyt viimeiset puolitoista viikkoa on ollut nälkä vähän koko ajan. Tiedostan että aamuun pitäisi varmaan syödä enemmän, mutta koska minulla on närästelyä, ja se on pahinta aamulla, niin tuo on tosi vaikeaa. Vatsa alkaa olla vastaanottavainen ruualle vasta klo 12 jälkeen. Toinen on se, että minun on llalla saatava oikeasti syödä, eikä pieni leipä riitä siihen mitenkään. Muuten herään yöllä kolmen aikoihin, enkä pysty nukkumaan ellen käy syömässä jotain, kun on niin kiljuva nälkä. 

En pysty syömään hedelmiä välipaloiksi, koska omenat ja banaanit ja mandariinit tyhjään vatsaan närästävät. Rahkaa ei vatsani siedä myöskään. Leseet ja myy kuitutsydeemi ei käy, koska vatsda ei siedä Marjoihin ei ole varaa, eikä ne nälkää pitäisikään. 

Nyt syön siis näin

aamupala kaurapuuro ja keitetty kananmuna  klo 10.00

Lounas klo 14 esim. sipuli-kesäkurpitsa-porkkana-pinaatti-parsakaali-fetajuusto "sotkua" pannulla, loraus ruokakermaa seassa. Ja siis ihan oikeasti loraus, desin verran.

päivällinen klo 18 esim. 2 munan munakas tomaatilla ja basilikalla, salaatti jossa vihersalaatia, tomaattia paprikaa kurkkua ananasta, pari t-lusikallista pestoa päällä.

Iltapala klo 21 päivälliseltä jäänyt salaatti, johon lisätty tonnikalaa ja yksi 100&kauraleipä jossa päällä siipale voita ja kermajuustosiivu.

Tämä ei jostain syystä tunnu riittävän, mutta jos syön enemmän, olen taas samassa pisteessä.

Mikä siis neuvoksi?

En herkuttele koskaan, en välitä makeasta esim- hedelmäsalaatti on liian makeaa. En napostele, en ole koskaan napostellutkaan, en pidä siitä että suu käy jatkuvasti. Juon vain vettä ja mustaa kahvia, joskus ja jouluna jonkun tuoremehulasillisen. Kuivaa siideriä menee muutama puteli viikossa saunan päälle.

Kylläpä kuulostaa oudolta. Kahden munan munakas klo 18, tuhti iltapala vielä sen päälle ja silti heräät yölläkin syömään. Itse en jaksaisi millään edes tuota iltapalaa.

Täytyy olla tottumiskysymys. En keksi muuta.

Iltapala ei kylläkään ole tuossa tuhti, salaattia jossa tonnikalaa (ilmeisesti vähän?) ja pieni leipä juustolla ja voilla. Ihmisissä on kyllä eroja näläntunteen kanssa. Sitä paitsi eihän tuo kirjottanut heräävänsä syömään yöllä kuin silloin jos ei ole illalla syönyt. 

Eri

No kyllä tuo minulle olisi erittäin tuhti iltapala. Itse syön hedelmän tai jogurtin. Enkä sitäkään jos olisin juuri syönyt jättimunakkaan.

Salaatti ei ole tuhti, eikä pieni leipä. Se että se sinulle olisi, kertoo sinusta itsestäsi eikä toisista

Eri

Niin. Kertoo että minä olen normaalipainoinen, tuo kommentoija ylipainoinen.

Ei kerro, vaan kertoo sen että sinä jankkaat vauvapalstalla semmoista mikä ei pidä paikkaansa.

Vierailija
90/206 |
30.10.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen nyt 4 viikkoa ollut "laihiksella", eli en varsinaisesti laihduta, mutta olen katsonut syömisiäni ja päätynyt siihen tulokseen että syön liikaa. Ensin katsoin annoskokoja, jotka olivat liian suuria, joten pienensin niitä. Aloin myös tehdä enemmän kasviksia. Vaikka siis olen aina syönyt paljon kasviksia, niin nyt otin kasvikset ihan uudella tavalla, eli  ruuan pääraaka-aineeksi tuli kasvikset. 

Nyt viimeiset puolitoista viikkoa on ollut nälkä vähän koko ajan. Tiedostan että aamuun pitäisi varmaan syödä enemmän, mutta koska minulla on närästelyä, ja se on pahinta aamulla, niin tuo on tosi vaikeaa. Vatsa alkaa olla vastaanottavainen ruualle vasta klo 12 jälkeen. Toinen on se, että minun on llalla saatava oikeasti syödä, eikä pieni leipä riitä siihen mitenkään. Muuten herään yöllä kolmen aikoihin, enkä pysty nukkumaan ellen käy syömässä jotain, kun on niin kiljuva nälkä. 

En pysty syömään hedelmiä välipaloiksi, koska omenat ja banaanit ja mandariinit tyhjään vatsaan närästävät. Rahkaa ei vatsani siedä myöskään. Leseet ja myy kuitutsydeemi ei käy, koska vatsda ei siedä Marjoihin ei ole varaa, eikä ne nälkää pitäisikään. 

Nyt syön siis näin

aamupala kaurapuuro ja keitetty kananmuna  klo 10.00

Lounas klo 14 esim. sipuli-kesäkurpitsa-porkkana-pinaatti-parsakaali-fetajuusto "sotkua" pannulla, loraus ruokakermaa seassa. Ja siis ihan oikeasti loraus, desin verran.

päivällinen klo 18 esim. 2 munan munakas tomaatilla ja basilikalla, salaatti jossa vihersalaatia, tomaattia paprikaa kurkkua ananasta, pari t-lusikallista pestoa päällä.

Iltapala klo 21 päivälliseltä jäänyt salaatti, johon lisätty tonnikalaa ja yksi 100&kauraleipä jossa päällä siipale voita ja kermajuustosiivu.

Tämä ei jostain syystä tunnu riittävän, mutta jos syön enemmän, olen taas samassa pisteessä.

Mikä siis neuvoksi?

En herkuttele koskaan, en välitä makeasta esim- hedelmäsalaatti on liian makeaa. En napostele, en ole koskaan napostellutkaan, en pidä siitä että suu käy jatkuvasti. Juon vain vettä ja mustaa kahvia, joskus ja jouluna jonkun tuoremehulasillisen. Kuivaa siideriä menee muutama puteli viikossa saunan päälle.

Kylläpä kuulostaa oudolta. Kahden munan munakas klo 18, tuhti iltapala vielä sen päälle ja silti heräät yölläkin syömään. Itse en jaksaisi millään edes tuota iltapalaa.

Täytyy olla tottumiskysymys. En keksi muuta.

Iltapala ei kylläkään ole tuossa tuhti, salaattia jossa tonnikalaa (ilmeisesti vähän?) ja pieni leipä juustolla ja voilla. Ihmisissä on kyllä eroja näläntunteen kanssa. Sitä paitsi eihän tuo kirjottanut heräävänsä syömään yöllä kuin silloin jos ei ole illalla syönyt. 

Eri

No kyllä tuo minulle olisi erittäin tuhti iltapala. Itse syön hedelmän tai jogurtin. Enkä sitäkään jos olisin juuri syönyt jättimunakkaan.

Salaatti ei ole tuhti, eikä pieni leipä. Se että se sinulle olisi, kertoo sinusta itsestäsi eikä toisista

Eri

No on kyllä tuossa kontekstissa tuhti :D jos siis on jo syönyt illallisen, niin kyllä sen LISÄKSI vielä uuden illallisen verran ruokaa ilta”palana” on liikaa. Itse en edes ymmärrä iltapalaa konseptina, en ole koskaan syönyt illallisen jälkeen mitään erillistä lisäannosta ennen nukkumaanmenoa ja tällaiset erot ruokatottumuksissa ovat nimenomaan niitä jotka erottelevat laihat ja lihavat toisistaan.

/Eri

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
91/206 |
30.10.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen nyt 4 viikkoa ollut "laihiksella", eli en varsinaisesti laihduta, mutta olen katsonut syömisiäni ja päätynyt siihen tulokseen että syön liikaa. Ensin katsoin annoskokoja, jotka olivat liian suuria, joten pienensin niitä. Aloin myös tehdä enemmän kasviksia. Vaikka siis olen aina syönyt paljon kasviksia, niin nyt otin kasvikset ihan uudella tavalla, eli  ruuan pääraaka-aineeksi tuli kasvikset. 

Nyt viimeiset puolitoista viikkoa on ollut nälkä vähän koko ajan. Tiedostan että aamuun pitäisi varmaan syödä enemmän, mutta koska minulla on närästelyä, ja se on pahinta aamulla, niin tuo on tosi vaikeaa. Vatsa alkaa olla vastaanottavainen ruualle vasta klo 12 jälkeen. Toinen on se, että minun on llalla saatava oikeasti syödä, eikä pieni leipä riitä siihen mitenkään. Muuten herään yöllä kolmen aikoihin, enkä pysty nukkumaan ellen käy syömässä jotain, kun on niin kiljuva nälkä. 

En pysty syömään hedelmiä välipaloiksi, koska omenat ja banaanit ja mandariinit tyhjään vatsaan närästävät. Rahkaa ei vatsani siedä myöskään. Leseet ja myy kuitutsydeemi ei käy, koska vatsda ei siedä Marjoihin ei ole varaa, eikä ne nälkää pitäisikään. 

Nyt syön siis näin

aamupala kaurapuuro ja keitetty kananmuna  klo 10.00

Lounas klo 14 esim. sipuli-kesäkurpitsa-porkkana-pinaatti-parsakaali-fetajuusto "sotkua" pannulla, loraus ruokakermaa seassa. Ja siis ihan oikeasti loraus, desin verran.

päivällinen klo 18 esim. 2 munan munakas tomaatilla ja basilikalla, salaatti jossa vihersalaatia, tomaattia paprikaa kurkkua ananasta, pari t-lusikallista pestoa päällä.

Iltapala klo 21 päivälliseltä jäänyt salaatti, johon lisätty tonnikalaa ja yksi 100&kauraleipä jossa päällä siipale voita ja kermajuustosiivu.

Tämä ei jostain syystä tunnu riittävän, mutta jos syön enemmän, olen taas samassa pisteessä.

Mikä siis neuvoksi?

En herkuttele koskaan, en välitä makeasta esim- hedelmäsalaatti on liian makeaa. En napostele, en ole koskaan napostellutkaan, en pidä siitä että suu käy jatkuvasti. Juon vain vettä ja mustaa kahvia, joskus ja jouluna jonkun tuoremehulasillisen. Kuivaa siideriä menee muutama puteli viikossa saunan päälle.

Kylläpä kuulostaa oudolta. Kahden munan munakas klo 18, tuhti iltapala vielä sen päälle ja silti heräät yölläkin syömään. Itse en jaksaisi millään edes tuota iltapalaa.

Täytyy olla tottumiskysymys. En keksi muuta.

Iltapala ei kylläkään ole tuossa tuhti, salaattia jossa tonnikalaa (ilmeisesti vähän?) ja pieni leipä juustolla ja voilla. Ihmisissä on kyllä eroja näläntunteen kanssa. Sitä paitsi eihän tuo kirjottanut heräävänsä syömään yöllä kuin silloin jos ei ole illalla syönyt. 

Eri

No kyllä tuo minulle olisi erittäin tuhti iltapala. Itse syön hedelmän tai jogurtin. Enkä sitäkään jos olisin juuri syönyt jättimunakkaan.

Salaatti ei ole tuhti, eikä pieni leipä. Se että se sinulle olisi, kertoo sinusta itsestäsi eikä toisista

Eri

No sehän riippuu ihan salaatista. Joku tonnikalamajoneesisalaatti tai perunasalaatti on tuhti. Jos vihersalaattiin lisää reippasti öljyistä salaatinkastiketta tai juustoa, niin yllättäen sekään ei enää ole kevyt. Tuossa oli tietysti kyseessä kevyt vihersalaatti, mutta ei kannata tuuduttautua tunteeseen, että salaatti on aina terveellinen vaihtoehto.

Vierailija
92/206 |
30.10.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Helppo on olla laiha ja pysyä laihana, jos ei ole koskaan antanut itsensä lihoa ylipainoiseksi. Rasvasolut eivät katoa minnekään, vain kutistuvat - ne laajentuvat uudelleen helposti, mutta uusien rasvasolujen muodostamiseen vaaditaan vähän enemmän.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
93/206 |
30.10.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Nytkö aletaan hoikkia syyllistämään geeneistään ja unohdetaan kaikki annoskoot, liikunta, päivittäinen aktiivisuus, lihasmassan merkitys kaloreiden polttamisessa jne.

Syön joka päivä noin 500-1000 kcal edestä herkkuja ja painoindeksi on yhä 19,4. Harrastan liikuntaa ja lämpimät ateriat koostuu 1 dl hiilihydraattia, 100 g proteiinia ja loput tarvittaessa kasviksia. En käytä kastikkeita tms koskaan tuomaan lisäkaloreita.

Uskon enemmän annoskoon ja oman kulutuksen merkitykseen kuin onnekkuuteen. Eli toivottavasti tämä ei käänny niin, että hoikat on tuurilla onnekkaita ja vain ylipainoiset joutuvat tekemään jotain painonsa eteen.

No ei mulla ainakaan. Olen ollut aina normaalipainoinen, vaikka olen syönyt kuten syön. Nyttemmin olen ylipainoinen. Syön liikaa kulutukseen nähden, kilppariarvoista THS on 6.5, johon en saa hoito avaikka minulla on klassiset oireet, en kykene liikkumaan kipujen vuoksi, joten en pysty lenkkeilemään kuin ennen. Nyt piätisi vähntää kulutusta, mutta kun vähennän olen nälässä. Huonoa tuuria itselläni ainakin on, ja olen onnellinen niiden puolesta joilla asiat ovat paremmin.

Vierailija
94/206 |
30.10.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllä se on ihan tieteellisesti tutkittua, että rasva-aineenvaihdunnassa on eroja, lisäksi imusuoniston toiminta, suolistofloora ja hormonit ja vaikka mitkä vaikuttavat lopputulokseen. Elimistö on systeemi systeemeitä, kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Hiirillä tehdyissä rasvaruokakokeissa toiset linjat lihovat, toiset eivät. Vaikka syödyt määrät olisivat samoja. Silti myytti optimaalisesta energiamäärästä ja kulutuksesta elää näemmä sitkeästi.

Toki kannattaa opetella oma elimistö, se mikä on sille hoikalle kaverille optimaalinen määrä voi itselle olla liikaa energiaa. Eli siinä mielessä voi syödä enemmän kuin kuluttaa, vaikka laskennallisesti söisi ja kuluttaisi saman verran sen hoikan kaverin kanssa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
95/206 |
30.10.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen nyt 4 viikkoa ollut "laihiksella", eli en varsinaisesti laihduta, mutta olen katsonut syömisiäni ja päätynyt siihen tulokseen että syön liikaa. Ensin katsoin annoskokoja, jotka olivat liian suuria, joten pienensin niitä. Aloin myös tehdä enemmän kasviksia. Vaikka siis olen aina syönyt paljon kasviksia, niin nyt otin kasvikset ihan uudella tavalla, eli  ruuan pääraaka-aineeksi tuli kasvikset. 

Nyt viimeiset puolitoista viikkoa on ollut nälkä vähän koko ajan. Tiedostan että aamuun pitäisi varmaan syödä enemmän, mutta koska minulla on närästelyä, ja se on pahinta aamulla, niin tuo on tosi vaikeaa. Vatsa alkaa olla vastaanottavainen ruualle vasta klo 12 jälkeen. Toinen on se, että minun on llalla saatava oikeasti syödä, eikä pieni leipä riitä siihen mitenkään. Muuten herään yöllä kolmen aikoihin, enkä pysty nukkumaan ellen käy syömässä jotain, kun on niin kiljuva nälkä. 

En pysty syömään hedelmiä välipaloiksi, koska omenat ja banaanit ja mandariinit tyhjään vatsaan närästävät. Rahkaa ei vatsani siedä myöskään. Leseet ja myy kuitutsydeemi ei käy, koska vatsda ei siedä Marjoihin ei ole varaa, eikä ne nälkää pitäisikään. 

Nyt syön siis näin

aamupala kaurapuuro ja keitetty kananmuna  klo 10.00

Lounas klo 14 esim. sipuli-kesäkurpitsa-porkkana-pinaatti-parsakaali-fetajuusto "sotkua" pannulla, loraus ruokakermaa seassa. Ja siis ihan oikeasti loraus, desin verran.

päivällinen klo 18 esim. 2 munan munakas tomaatilla ja basilikalla, salaatti jossa vihersalaatia, tomaattia paprikaa kurkkua ananasta, pari t-lusikallista pestoa päällä.

Iltapala klo 21 päivälliseltä jäänyt salaatti, johon lisätty tonnikalaa ja yksi 100&kauraleipä jossa päällä siipale voita ja kermajuustosiivu.

Tämä ei jostain syystä tunnu riittävän, mutta jos syön enemmän, olen taas samassa pisteessä.

Mikä siis neuvoksi?

En herkuttele koskaan, en välitä makeasta esim- hedelmäsalaatti on liian makeaa. En napostele, en ole koskaan napostellutkaan, en pidä siitä että suu käy jatkuvasti. Juon vain vettä ja mustaa kahvia, joskus ja jouluna jonkun tuoremehulasillisen. Kuivaa siideriä menee muutama puteli viikossa saunan päälle.

Kylläpä kuulostaa oudolta. Kahden munan munakas klo 18, tuhti iltapala vielä sen päälle ja silti heräät yölläkin syömään. Itse en jaksaisi millään edes tuota iltapalaa.

Täytyy olla tottumiskysymys. En keksi muuta.

Iltapala ei kylläkään ole tuossa tuhti, salaattia jossa tonnikalaa (ilmeisesti vähän?) ja pieni leipä juustolla ja voilla. Ihmisissä on kyllä eroja näläntunteen kanssa. Sitä paitsi eihän tuo kirjottanut heräävänsä syömään yöllä kuin silloin jos ei ole illalla syönyt. 

Eri

No kyllä tuo minulle olisi erittäin tuhti iltapala. Itse syön hedelmän tai jogurtin. Enkä sitäkään jos olisin juuri syönyt jättimunakkaan.

Salaatti ei ole tuhti, eikä pieni leipä. Se että se sinulle olisi, kertoo sinusta itsestäsi eikä toisista

Eri

No on kyllä tuossa kontekstissa tuhti :D jos siis on jo syönyt illallisen, niin kyllä sen LISÄKSI vielä uuden illallisen verran ruokaa ilta”palana” on liikaa. Itse en edes ymmärrä iltapalaa konseptina, en ole koskaan syönyt illallisen jälkeen mitään erillistä lisäannosta ennen nukkumaanmenoa ja tällaiset erot ruokatottumuksissa ovat nimenomaan niitä jotka erottelevat laihat ja lihavat toisistaan.

/Eri

Mä mässään ihan iloisesti illalla ja olen ihan normaalipainoinen. Voin syödä illallisen kohtuullisen myöhään ja siihen vielä herkkuja päälle. Kaloreiden kokonaismäärä määrittelee painoa enemmän kuin se milloin syö.

Ja tuo alkuperäinen kommentoija syö aika iltapainotteisesti muutenkin.

Vierailija
96/206 |
30.10.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen nyt 4 viikkoa ollut "laihiksella", eli en varsinaisesti laihduta, mutta olen katsonut syömisiäni ja päätynyt siihen tulokseen että syön liikaa. Ensin katsoin annoskokoja, jotka olivat liian suuria, joten pienensin niitä. Aloin myös tehdä enemmän kasviksia. Vaikka siis olen aina syönyt paljon kasviksia, niin nyt otin kasvikset ihan uudella tavalla, eli  ruuan pääraaka-aineeksi tuli kasvikset. 

Nyt viimeiset puolitoista viikkoa on ollut nälkä vähän koko ajan. Tiedostan että aamuun pitäisi varmaan syödä enemmän, mutta koska minulla on närästelyä, ja se on pahinta aamulla, niin tuo on tosi vaikeaa. Vatsa alkaa olla vastaanottavainen ruualle vasta klo 12 jälkeen. Toinen on se, että minun on llalla saatava oikeasti syödä, eikä pieni leipä riitä siihen mitenkään. Muuten herään yöllä kolmen aikoihin, enkä pysty nukkumaan ellen käy syömässä jotain, kun on niin kiljuva nälkä. 

En pysty syömään hedelmiä välipaloiksi, koska omenat ja banaanit ja mandariinit tyhjään vatsaan närästävät. Rahkaa ei vatsani siedä myöskään. Leseet ja myy kuitutsydeemi ei käy, koska vatsda ei siedä Marjoihin ei ole varaa, eikä ne nälkää pitäisikään. 

Nyt syön siis näin

aamupala kaurapuuro ja keitetty kananmuna  klo 10.00

Lounas klo 14 esim. sipuli-kesäkurpitsa-porkkana-pinaatti-parsakaali-fetajuusto "sotkua" pannulla, loraus ruokakermaa seassa. Ja siis ihan oikeasti loraus, desin verran.

päivällinen klo 18 esim. 2 munan munakas tomaatilla ja basilikalla, salaatti jossa vihersalaatia, tomaattia paprikaa kurkkua ananasta, pari t-lusikallista pestoa päällä.

Iltapala klo 21 päivälliseltä jäänyt salaatti, johon lisätty tonnikalaa ja yksi 100&kauraleipä jossa päällä siipale voita ja kermajuustosiivu.

Tämä ei jostain syystä tunnu riittävän, mutta jos syön enemmän, olen taas samassa pisteessä.

Mikä siis neuvoksi?

En herkuttele koskaan, en välitä makeasta esim- hedelmäsalaatti on liian makeaa. En napostele, en ole koskaan napostellutkaan, en pidä siitä että suu käy jatkuvasti. Juon vain vettä ja mustaa kahvia, joskus ja jouluna jonkun tuoremehulasillisen. Kuivaa siideriä menee muutama puteli viikossa saunan päälle.

Kylläpä kuulostaa oudolta. Kahden munan munakas klo 18, tuhti iltapala vielä sen päälle ja silti heräät yölläkin syömään. Itse en jaksaisi millään edes tuota iltapalaa.

Täytyy olla tottumiskysymys. En keksi muuta.

Iltapala ei kylläkään ole tuossa tuhti, salaattia jossa tonnikalaa (ilmeisesti vähän?) ja pieni leipä juustolla ja voilla. Ihmisissä on kyllä eroja näläntunteen kanssa. Sitä paitsi eihän tuo kirjottanut heräävänsä syömään yöllä kuin silloin jos ei ole illalla syönyt. 

Eri

No kyllä tuo minulle olisi erittäin tuhti iltapala. Itse syön hedelmän tai jogurtin. Enkä sitäkään jos olisin juuri syönyt jättimunakkaan.

Salaatti ei ole tuhti, eikä pieni leipä. Se että se sinulle olisi, kertoo sinusta itsestäsi eikä toisista

Eri

No sehän riippuu ihan salaatista. Joku tonnikalamajoneesisalaatti tai perunasalaatti on tuhti. Jos vihersalaattiin lisää reippasti öljyistä salaatinkastiketta tai juustoa, niin yllättäen sekään ei enää ole kevyt. Tuossa oli tietysti kyseessä kevyt vihersalaatti, mutta ei kannata tuuduttautua tunteeseen, että salaatti on aina terveellinen vaihtoehto.

Tarkoitan tietenkin sitä salaattia josta puhutyaan, enkä mitä tahansa salaattia joka sinulle sattuu mieleen pälkähtämään :D

Vierailija
97/206 |
30.10.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On myös fakta että toiset ihmiset syö kurkkua s, voileipää, ja pullovettä, ja toisille tarttuu mukaan croissantteja, kermakahvia ja suklaata. Annosko'oissa kolmanneksen ero, toisella ekstra parsakaalia ja toisella iso töräys majoneesia.

Seuratkaa joskus miten tosi hoikat tuttavanne syövät. Itse olen huomannut että monilla heistä on vahva kylläisyysstoppi, eivät syö tylsyyteen, ja oikeasti haluavat ennemmin kurkkusiivuja kuin jotain kermajuustoa. Itse olen enemmän herkkusuu, eli on maailman kahdeksas ihme etten ole vielä yhtä leveä kuin pitkä.

Kurjinta on, että ylipainoiset joutuvat taistelemaan monia lihomista edistäviä tekijöitä vastaan.

Paitsi että samoilla ylikaloreilla painoa tarttuu huomattavasti helpommin, on myös nälänsäätelyjärjestelmä usein erilainen: äärettömän vaikeaa on loputtomasti vastustaa nälkää, jos keho ei osaa laittaa syömiselle stoppia.

Ihan sivuhuomiona, suurin osa laihoista ei varmasti syö pelkkää kurkkuviipaletta ja kivennäisvettä, toisaalta monilla ylipainoisilla ruokavalio on ihan yhtä terveellinen tai epäterveellinen kuin laihoillakin. Kuvauksesi majoneesitöräyksistä ja croissanteista on tietynlaista ylipainoisien leimaamista, josta tulisi päästä eroon.

Miten leimaan muka ylipainoisia jos sanon että itsekin olen kermakahvi-croissantti-majoneesikansaa? Tiedostan paheeni, ja sen että ne päätyy vyötärölle. Rakastan sipsejä, dippejä, aamun takeaway-reissuja ja noutoruokaa. Ei ole kai kiellettyä sanoa tuota ääneen, en yrittänyt loukata ketään. Itsellä BMI ylipainon rajalla, ja tasan tarkkaan siksi että tykkään herkuista.

T. Tuo majoneesimimmi

Vierailija
98/206 |
30.10.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vanhana 46v ja lyhyenä 174cm setämiehenä minun tarvii södä  3 ateriaa + päivässä,  ei muuta,ei välipaloja edes.

Ja nuo ateriat ei ole edes kovin suuria .

Ja paino edelleen 74kg kuten armeijan alotuksessa vuonna 95.

Ja harrastuksina kuntosali 3 krt viikko ja  muuten vaan fillarointi  vähä toistasataa kilsaa per viikk, joskus parisataa, ei muuta.  Ja nuokin on lepposia juttuja,eimitään hampaat irvessä menoa.Autoa en käytä ollenkaan, eli kävellen duuniin ja kauppaan yms.  duunin vajaa 2 kilsaa,kaupat vieressä.

Mutta autoilevat kaverit eri painoluokassa,valitettavasti,mutta täsäs iässä alkaa  kaikki herään että jotain pitäs tehdä. Joten ei peli ole menetetty.

Vierailija
99/206 |
30.10.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Lukiossa sen jo näin, luokalla oli langanlaiha tyttö, joka söi koko ajan.  Ei riittänyt kouluruoka, jota sitäkin mätti ihan reippaasti.  Vielä oli voileipiä eväinä ja niitä söi välillä salaa tunnillakin.  Karkkia mutusteli kaiken aikaa.  Jumppatunneilta pinnasi minkä pystyi, vihasi liikuntaa.

Ja pysyi laihana.  Näin sen kerran vuosien jälkeen, kun oli mennyt naimisiin ja saanut pari lastakin.  Yhtä laiha ja riuku oli kuin lukiossakin.

En itsekään ollut ylipainoinen, mutta koko ajan oli vahdittava painoa.  Jos vähänkin annoin periksi ruuanhimolle, se näkyi vyötäröllä ja varsinkin lantiolla ja takapuolessa.  Tein juoksulenkkejä iltaisin ja pitkiä matkoja ajelin pyörällä ihan vain siksi, että pysyisin kuosissani.  En laihtunut, mutta pysyinpähän siinä painossani.  Myöhemmin aikuisiällä olen sitten kärsinyt ylipainosta ja laihduttanut itseäni liiankin laihaksi.  Tasapainoa on vaikea löytää, heti jos syön normaalisti, alan lihoa.  Ja minulla lihominen on epätasaista, lihon alaruumiistani, mutta yläruumis on eri paria.

Nyt joku väittää, että se minun normaali syömiseni on ylensyömistä, mutta on väärässä.  Olen ihan ravitsemusterapeutin kanssa käynyt läpi ruokailutapojani ja tehnyt juuri niin, niin kuin neuvotaan tekemään.   Lautasmallit jne.  Sillä ruokavaliolla pysyn ylipainoisena.  Pitää kai olla tyytyväinen, että en sentään sitten liho vielä enempää.

Kun kerran tätä asiaa tuskittelin sukulaisvierailulla, niin yksi tätini sanoi, että no katso minua ja tuota toista tätiäsi.  Tasan sama ruumiinrakenne.  Pieni yläosa, leveä ja runsas alaosa ja ihan samat ongelmat.  No toinen tätini sai syövän ja laihtui luurangoksi ennen kuolemaansa, mutta sekös minua nyt sitten lohduttaisi.  Olen tasan varma siitä, että kaikki ohjeet ei sovi kaikille eikä kaikkien ylipaino johdu syömisestä, johan tuon nyt näkee pikkulapsissakin.  Tuttuni kaksostytöistä toinen oli jo syntyessään pullero ja isopyllyinen ja toinen hento kuin heinä.  Toinen kärsii ylipainosta ja toinen syö mitä vaan ja pysyy laihana.

Sama juttu minulla. Alaosa leveä ja ylhäältä hoikempi ollut aina. Ja juuri alaosan läskistä on vaikeaa päästä eroon. Olen aina joutunut kärsimään ihan nnälkää jos haluan alhaalta laihtua, vatsamakkara häviää nopeasti. Jotenkin mututuntuma on että x ja päärynävartalot lihovat herkemmin kuin omput joilla on iso maha ja hoikat jalat. Varmaan myös hormoniaalista. Samasta syystä miehet laihtuvat helpommin kuin naiset ja nopeammin. Olisi mielenkiintoista nähdä tutkimuksia veriryhmiin, hormoneihin, vartalonmalliin ja lihomiseen liittyen. Itse olin tukevareitinen jo vauvana ja omat lapseni tikkujalkoja vrt omat vauvakuvat.

Vierailija
100/206 |
30.10.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hei, voisin ottaa ihna vinkkejä vastaan saman kokeneilta ja hoikistumisessa onnistuneilta!

T: ruokavalionsa kertonut annoskokonsa pienentänyt.