Ei mummulaan yöksi

Mutta se ei kuullosta pieneltä 4-vuotiaan lapsen elämältä, jos lapsesi on äitisi luona yökylässä VIIKOTTAIN (2pv ohjelma) ja haluaisit vielä lisää pojalle yövierailuja appesi luokse, kun viikossa on vain 7 päivää ja kerroit olevasi kotona. Minusta appesi huoli on aiheellinen, milloin lapsesi on oikein kotona, omien vanhempien ja sisarustensa kanssa. Ja tuollainen kirtolaisen elämä ei voi olla vaikuttamatta lapseen, koska noin pieni lapsi ei välttämättä ymmärrä ajan tajua, oli isovanhemmat miten läheisiä tahansa.  

"Kyllä meidän perheessä on rytmit ja rajat! Poika on vaan niin eloisa että joskus sitä villiintyy, ainakin pikkuveljen kanssa. Kun on yksin niin silloin ei riehu tosiaankaan. Johtuiskos muuten siitäkin ettei ota yöksi, kun tämä miehen äiti haluaa juoda pe ja la iltaisin kaljaa tai viiniä. Ei sitten pystyisi juomaan jos lapsi olisi yötä. Poika oli äidilläni yötä ja kummatkin olivat iloisia, olivat puuhanneet vaikka mitä kivaa! Ap siis tässä.

[/quote]

Meillä kolmikko on samaan aikaan kerran kuussa mummulla ja pappalla yötä ja yksitellen joku on ainakin kerran viikossa. Anopillani on todettu sairaus joka vielä on alku vaiheessa,mutta sitä ei kukaan tiedä mikä tilanne on vuoden päästä,joten hän haluaa olla lapsenlasten kanssa nyt,kun vielä siihen pystyy..

[quote author="Vierailija" time="08.02.2014 klo 23:32"]Ohi ap:n aiheen, en voi käsittää miksi pitää kiljua täällä miten jonkin toisen tyyli kasvattaa lapsensa on aivan kamala ja täysin väärä. Pitäisikö kaikkien toimia samalla tavalla kuin sinun joka olet päättänyt " itse kasvattaa lapsensa" etkä päästä heitä hoitoon. Se on sinun valintasi äitinä, ole hyvä ja tee niin. Viesteistäsi paistaa kuitenkin läpi katkeruus. Ehkä se vaan johtuu tuosta huutomerkkien liikakäytöstä joka btw sai minut ärsyyntymään sinuun jo heti kättelyssä. Mutta pointtina siis tähän ja moneen muuhunkin asiaan on se, että jokainen vanhempi löytää oman tapansa toimia ja vaikkei se ole juuri sinun tapasi niin se ei tarkoita että se olisi väärä tapa. Ymmärrätkö? Ap:lle: Luultavasti sen sulhon isän kommentti oli jotenkin paikkaansa pitävä kerta asia jäi sinua vaivaamaan. Jos asia ei kuitenkaan itseäsi vaivaa niin kysyn nyt että mitä väliä tuolla kommentilla on. Se oli vain hänen mielipiteensä. Seiso oman mielipiteesi takana, äläkä ulise täällä kun setä sanoi pahasti. Huokaus. Miksi edes käyn täällä lukemassa näitä aloituksia. Miksi haluan tuottaa itselleni ärtymystä?

[/quote]

olet siis jostain lukenut, etten KOSKAAN anna lapsiani yökylään? Näytätkö mullekin sen kohdan? Lapseni ovat siis olleet yökylässä, ihan mummolassa, äidilläni ja anopillani! Mutta ei kukaan siellä viikoittain ole! Tottakai lapset siellä viihtyvät, olisivat enemmänkin! Ihan kuin myös söisivät kotonakin joka aterialla jäätelöä! Todella tehköön kukin t8avallaan, en ole väittänyt että olen ainoastaan oikeassa, kritisoin tuota tyyliä että jatkuvasti pitää saada lapsi yöksi jonnekin! Ja jestas sentään näitä muuttaja mummoja...luin koko ketjun miehelleni, häntä nauratti ihan hirveästi!! Lupasi ettei hänen äitinsä meille muuta ;)

Olet oikeassa. Se on se kateus. Eräskin mummo viime viikolla valitti ompeluseuroissa sukkakudin kädessään, kuinka ihmiset ovat nykyään kateellisia kun oli kertonut naapurin mummolle, kuinka hän tyhjentää konjakkipullon kun pojan perheen auton perävalot katoavat, kun mukamas oli lystiä ollut lastenlapsien kanssa ja vielä kehtasi kertoa ottavansa työpaikalla päiväunet erään tärkeän valtiosihteerin tapaan ja valittanut kolotuksiaan. Lastenlapsien hoito on pyhä asia ja se lähentää suhteita ja vanhuudenturva on taattu ja sitä ei kaikki mummot ymmärrä - ennen kuin on tarpeeksi vanha.

Nyt on huonot ajat, kyllä mummoista on nyt kaikki otettava irti, ennen kuin menee viimmeinen käyttöpäivä umpeen ja silloin se on monelle lapsiperheelle jo liian myöhäistä.

"Paistaa joidenkin kommenteista läpi aikamoinen kateus. Onko teillä jäänyt lastenteko niin myöhään ettei enää ole niitä mummoja ja vaareja elossa joille voisi lapset välillä mennä yökylään? Mitään muuta selitystä en keksi joidenkin - ehkä jopa yhden ja saman ihmisen - katkeralle tavalle tätä kommentoida.

Ap. hyvä kun lapsillasi on hyvät välit isovanhempiin. Se on arvokasta!

[/quote]

Lapset eivät ole hoidossa muualla. Eli lauantaisin nähdään 12-18. Terv ap

Terve ap, tulitko lapsia viemästä?

Taitavat olla melko tekopyhiä. Väittävät hoitavansa lapsia usein, eikä tämä ole totta.. täällä on niin lapsellisia kaikki että huh huh..

Onko apllä nyt ihanaa laatuaikaa kun ainakin yksi lapsisa pelistä tämän yön?

Nyt en tajua mitä ihmeen tyyppejä tänne ketjuun vastaa! Tottakai lapsi voi olla kerran viikossa isovanhemmilla yökylässä!! Meillä koitan pitää rajaa, että viikolla eivät ole vaan vain viikonloppuisin. Koululainen tekee siellä mummon kanssa ristikoita ja nukahtaa mummon viereen. Voiko ihanampaa olla  <3 Olen niin onnellinen, että lapset ja isovanhemmat rakastavat toisiaan <3

Tänäänkin mummo ja pappa koittivat pyytää lapsia yöksi jäämään, mutta lapset halusivat tulla kotiin yöksi. Asuvat tässä lähellä. Isovanhemmat pettyivät kyllä, olivat ikävöineet koko viikon lapsia. Ovat päivät keskenään, eläkkeellä. Nauttivat lasten touhuista. Lapset 7 ja 10 v.

[quote author="Vierailija" time="08.02.2014 klo 21:36"]

Ap tässä. Olen joka päivä tekemisissä äitini kanssa. Lapset ovat tottuneet häneen. Ei ne herranjumala joka päivä kinua muualle yöksi! Enhän antaisikaan. Kyllä kerran viikossa voi olla mummulassa yötä. On suorastaan ihanaa kun isovanhemmat ovat vielä elossa ja voivat nauttia lasten seurasta. Äitini tykkää että lapset ovat yötä, eilä koe heitä ongelmana vaan oikein elämää rikastuttavana asiana! Yötä on vain yksi lapsi kerrallaan joten voivat viettää siten oikein mukavaa aikaa yhdessä. Poika sanookin että pitää mummusta kovasti.

[/quote] Onneksi minä papparainen 45 v olen vielä eloss niin lastelapset pääsee yökylään!

Kateus se on,isovanhempien kateus toisia kohtaan.meilläkin anoppi sanoi niin ilkeästi minun äidistä joka oli lapsenlapsen kanssa että välit meni poikki joksikin aikaa.ei kuulu heille miten lapsi on toisessa mummulassa.voisin minäkin sanoa yhtä ja toista heidän sukulaissuhteistaan

[quote author="Vierailija" time="09.02.2014 klo 00:49"]

Nyt en tajua mitä ihmeen tyyppejä tänne ketjuun vastaa! Tottakai lapsi voi olla kerran viikossa isovanhemmilla yökylässä!! Meillä koitan pitää rajaa, että viikolla eivät ole vaan vain viikonloppuisin. Koululainen tekee siellä mummon kanssa ristikoita ja nukahtaa mummon viereen. Voiko ihanampaa olla  <3 Olen niin onnellinen, että lapset ja isovanhemmat rakastavat toisiaan <3

Tänäänkin mummo ja pappa koittivat pyytää lapsia yöksi jäämään, mutta lapset halusivat tulla kotiin yöksi. Asuvat tässä lähellä. Isovanhemmat pettyivät kyllä, olivat ikävöineet koko viikon lapsia. Ovat päivät keskenään, eläkkeellä. Nauttivat lasten touhuista. Lapset 7 ja 10 v.

[/quote]

Kuulepas, aloituksessa ap kiukuttelee kun isovanhemmat eivät halua hoitaa hänen lastaan. Kukaan ei ole kateellinen kenellekään, nyt on vain niin että aloittaja yrittää pakottaa miehensä vanhempia ottamaan lapsiaan yökylään vastoin näiden tahtoa, ja vieläpä tilanteessa kun on just ollut kusemassa suihkuun ja tyhjentämässä miehen vanhempien pöytää.

Kukaan ei sano että ei saisi hoitaa, vaan kyse on siitä että ap yrittää pakottaa.

Älä typeriä puhu. Ei ap mitään pakota. Ihmettelee vaan appiukkonsa arvostelua. Ja totuushan on, ettei se kuulu sinne päin yhtään, missä ovat yökylässä ja koska.

Olen mummo ja vastuullisessa tehtävässä työelämässä ja ainut hetki olisi palautua juuri viikonloppuisin, jolloin lapsenlapseni hinkuavat yökylään.

Tyttäreni kanssa on ihan ok. koska hän itsekin on mukana työelämässä ja sovittavat yökyläilyt lomani aikoihin, vaikka muuten olemme paljon tekemisissä ja vierailemme toistemme luona - minä seurustelen lasten kanssa, hän valmistaa ruuat ja pitää kodin järjestyksessä lasten jäljiltä ja lapsensa kurissa. Ja se on ihan ok.

Toinen on vastakohta - lasten jatkuvaa hinkua yökyläilystä, vaikka mamma on kotona, mutta ei puhettakaan, että hän auttaisi lasten välipaloissa ja yhteisessä ruokailussa (on muuta mielenkiintoista tekemistä netissä ja lehdissä). Lapset elävät kuin pellossa ja huusholli on kuin myrskyn jäljiltä (myös vierailun jälkeen) ja ääntä riittää naapureille saakka. Olemme mieheni kanssa tähän lopen uupuneita, vaikka kuinka hienovaraisesti olemme yrittäneet vihjailla. Mutta kun se ei vain mene perille, ettemme enää yksinkertaisesti jaksa pyörittää lapsiperheen arkea, kun suurin osa ajastani, lapsen seurustelun sijaan meneekin aamupalan-lounaan-välipalan-illallisen- ja iltapalan valmistamiseen ja huushollin ylläpitämiseen, kun vanhemmat haluavat viettää laatuaikaa. 

Luojan kiitos sekä mieheni että oma sukuni ovat sitä sorttia, että on ihan luonnollista, että isovanhemmat osallistuvat tiiviisti meidän perheen elämään. Ja siihen sisältyy mm. lastenhoitoa, yökyläilyä jne. Kesällä appivanhemmat ottavat lapset moneksi päiväksi mökillekin jos meillä vanhemmilla ei ole lomaa päiväkodin kiinnioloaikana. Ja KYLLÄ, ihan omasta tahdostaan ja erittäin mielellään. Lapset myös haluavata tasaisin väliajoin jompaan kumpaan mummolaan yöksi ja sinne yleensä pääsevät. Ovat yökylässä ehkä 1-2 krt/kk. Kesäaikaan jopa enemmän.

Lapset kyllä tietävät ketkä ovat heidän vanhempiaan, missä heidän kotinsa on ja meillä ei ole mitään kasvatusongelmia. Meistä on ihan luonnollista ja todella ihanaa, että lasten elämään kuuluu muitakin tärkeitä ihmisiä ja että sitä tukiverkkoa löytyy. Näin on ollut sekä mieheni että minun lapsuudessa. Olemme molemmat olleet paljon mummoloissa lapsena ja molemmilla on ollut erittäin läheiset välit isovanhempiin.

Minua säälittää nämä "älkää lisääntykö enempää jos ette omia lapsia jaksa hoitaa" tai "minä olen jo omat lapseni hoitanut" -asenteet. Ihan vilpittömästi säälin tyyppejä joiden mielestä kiinteät sukulais/ystävyyssuhteet ovat jotenkin hyväksikäyttöä tai joiden mielestä kaikesta elämässä pitää selvitä yksin.

minusta tuntuu pahalta, että on isovanhempia jotka eivät halua hoitaa mummutettaviaan. Edes hetkeä. olen yliväsynyt pikkuvauvan äiti ja oma äitini ei korviaan lotkauta asialle. En olisi lasta hänelle yökylään tyrkkäämässä, riittäisi kun tulisi käymään ja veisi vaikka tunnin vaunulenkille että saisin hetken levätä, mutta ei. Tulee todellakin sellainen olo ettei välitä yhtään. Tämä ei varsinaisesti aiheeseen liittynyt, mutta tiedoksi siitä et kaikki isovanhemmat eivätlå ole niitä iloisesti höpsähtäneitä mummoja ja ukkeja. Voimia kaikille joilla sama tilanne

[quote author="Vierailija" time="09.02.2014 klo 10:50"]

minusta tuntuu pahalta, että on isovanhempia jotka eivät halua hoitaa mummutettaviaan. Edes hetkeä. olen yliväsynyt pikkuvauvan äiti ja oma äitini ei korviaan lotkauta asialle. En olisi lasta hänelle yökylään tyrkkäämässä, riittäisi kun tulisi käymään ja veisi vaikka tunnin vaunulenkille että saisin hetken levätä, mutta ei. Tulee todellakin sellainen olo ettei välitä yhtään. Tämä ei varsinaisesti aiheeseen liittynyt, mutta tiedoksi siitä et kaikki isovanhemmat eivätlå ole niitä iloisesti höpsähtäneitä mummoja ja ukkeja. Voimia kaikille joilla sama tilanne

[/quote]

Onneksi harva meistä on pienen vauvan yksihuoltaja, muilla kun on lapselle isä, joka kantaa vastuunsa ja hoitaa lasta. On väärin, että nautinnollisen seksiaktisi hedelmän eli seuraukset joutuisivat kantamaan isovanhemmat.

No jo on taas taattua av-meininkiä :)

Itse olen lapsena ollut siskoni kanssa todella paljon mummilla ja ukilla, mummi jopa hoiti pikkusiskoani puoli vuotta kun tarhapaikkaa ei 70-luvulla saanut, tosin hänelle tietenkin tämä korvattiin vaikka olisi tehnyt sen ilmaiseksikin.

Paljon yökyläiltiin ja kesät vietettiin mökillä isovanhempien kanssa, vanhemmat tulivat viikonlopuiksi sinne. Kun olin koululainen, menin aina koulusta suoraan mummille ja ukille, ukin kanssa käytiin hiihtämässä ja mummi auttoi käsitöissä. Kivoimpia olivat lauantain yökyläilyt kun käytiin saunassa (taloyhtiön saunavuoro, meillä ei talossa ollut saunaa) ja katsottiin lauantaitanssit :)  Kun koulu keväällä loppui, odotti ukki auto suunnilleen käynnissä että päästään lähtemään suoraan kevätjuhlista mökille.

Voin sanoa, että minulla oli erittäin onnellinen lapsuus, enkä keksi yhtään seikkaa missä tiivis elo isovanhempien kanssa olisi jotenkin vaikuttanut haitallisesti. Minulla on myös erittäin lämpimät välit omiin vanhempiini. Se, että olin niin paljon myös isovanhemmilla ei mitenkään ole vaikuttanut negatiivisesti suhteeseen vanhempiini, eikä minulle ole koskaan ollut epäselvää mikä on minun kotini tai ketkä ovat minun vanhempani.

Niin ja muuten, tässä ovat kyseessä nimenomaan isäni vanhemmat, ei äidin äiti. Ja mikä parasta, myös äitini äidin kanssa olimme läheisiä vaikka en hänen vuorotyönsä vuoksi siellä sillä tavalla yökyläillyt. Hän eli isovanhemmistani vanhimmaksi ja me lapsenlapset kävimme loppuun asti siellä ihan muuten vaan ja itsestäänselvästi pesemässä ikkunat, auttelemassa isommissa siivouksissa ja kauppa-asioissa jne.

Isovanhemmat ovat lapselle rikkaus, meillä ainakin tarve yökyläilyyn ja muuhunkin lähti puhtaasti meistä lapsista ja niistä isovanhemmista, ei siitä, että vanhempamme olisivat jotenkin tarvinneet hoitajaa. Toki heidänkin elämäänsä varmasti helpotti se, että esim. ollessamme sairaana, pääsimme poikkeuksetta isovanhemmille jos tarvis vaati, kummallakin oli melko vaativa työ. Silti muistan äidin olleen pääsääntöisesti aina kotona ollessamme kipeitä.

Mikä olikaan se varsinainen ongelma?

[quote author="Vierailija" time="09.02.2014 klo 00:49"]

Nyt en tajua mitä ihmeen tyyppejä tänne ketjuun vastaa! Tottakai lapsi voi olla kerran viikossa isovanhemmilla yökylässä!! Meillä koitan pitää rajaa, että viikolla eivät ole vaan vain viikonloppuisin. Koululainen tekee siellä mummon kanssa ristikoita ja nukahtaa mummon viereen. Voiko ihanampaa olla  <3 Olen niin onnellinen, että lapset ja isovanhemmat rakastavat toisiaan <3

Tänäänkin mummo ja pappa koittivat pyytää lapsia yöksi jäämään, mutta lapset halusivat tulla kotiin yöksi. Asuvat tässä lähellä. Isovanhemmat pettyivät kyllä, olivat ikävöineet koko viikon lapsia. Ovat päivät keskenään, eläkkeellä. Nauttivat lasten touhuista. Lapset 7 ja 10 v.

[/quote]

Kannattaisiko teillä isovanhempien hankkia joku harrastus tai vaikka ihan elämä? Kamalaa ajatella lastenlasten taakkaa, kun isovanhemmat roikkuvat heissä ja haluavat nähdä, vaikka lapsenlapsilla olisi omat kaverit ja harrastukset. Ei tee 7v:lle hyvää kuulla, että mummi ja ukki on koko viikon kovasti ikävöineet ja pettyvät, jos ei tulla yökylään.

Ei 7v voi olla vastuussa isovanhempiensa elämänlaadusta!