Ei mummulaan yöksi

[quote author="Vierailija" time="08.02.2014 klo 22:25"][quote author="Vierailija" time="08.02.2014 klo 22:00"]Kasvattakaa vaan lapsistanne kyläluutia, ihan sama! Kyllä ne hyvät välit ja läheisyydet saa muutenkin kuin yökyläilemällä! Voi jestas sentään! Se, että entisaikaan mummot osallistui enemmän, johtui juurikin siitä että sukupolvet asuivat saman katon alla! Mutta nyt eletäänkin eri aikoja! Kuule, hoidata vaan lapsesi muilla, ja olekin ylpeä siitä!

Ja ennen vähemmän oltiin pitkiä päiviä päiväkodissa. Nyt siis viikot aamusta iltaan päiväkodissa ja viikonloppun mummolassa yökylässä.

[/quote]

juuri näin! Päiväkodissa ma-pe 7-17 ja viikonloput mummoloissa!! Ja mieluummin molemmissa mummoloissa samana päivänä!!! Kuule, olikohan lasten hankinta sittenkään ihan sun juttu? Jaksatko hoitaa lapsiasi!?

Minustakin tulee mummo tänä keväänä ja olen muuttamassa asumaan pojan perheen kanssa. Miniä ei oikein siitä tykkää, mutta tämä on paras vaihtoehto lapsenlapselle. Kun asutaan samaa kotia, saa lapsenlapsi (ja toivottavasti niitä tulee vielä lisää) olla mummon kanssa ihan niin paljon kuin tahtoo! Pikkuinen pääsee yökylään vaikka joka yö! Meidän suvussa on anopit muuttaneet pojan luokse asumaan heti, kun ovat leskiä tai jos tulee ero ja sitten on poika pitänyt huolta, tarjonnut asunnon ja mummo on autellut, missä voi. Minulla on oma huone siellä pojan luona, keittiö on yhteinen, mutta yhdessähän sitä joka tapauksessa syödään.

[quote author="Vierailija" time="08.02.2014 klo 22:28"]

[quote author="Vierailija" time="08.02.2014 klo 21:36"]Ap tässä. Olen joka päivä tekemisissä äitini kanssa. Lapset ovat tottuneet häneen. Ei ne herranjumala joka päivä kinua muualle yöksi! Enhän antaisikaan. Kyllä kerran viikossa voi olla mummulassa yötä. On suorastaan ihanaa kun isovanhemmat ovat vielä elossa ja voivat nauttia lasten seurasta. Äitini tykkää että lapset ovat yötä, eilä koe heitä ongelmana vaan oikein elämää rikastuttavana asiana! Yötä on vain yksi lapsi kerrallaan joten voivat viettää siten oikein mukavaa aikaa yhdessä. Poika sanookin että pitää mummusta kovasti.

[/quote]

tuossahan ap puolustelee, että kerran viikossa on ok olla yökylässä.....osaatko sinä lukea?

[/quote]

Niin? Yötä on vain yksi lapsi kerrallaan. Joten jos joku perheen lapsista on kerran viikossa yötä ja jos lapsia on esim. 3, niin se sama lapsi on ehkä 3vko:n välein yötä jos tasapuolisesti yökyläilevät. Ymmärrän lukemani varsin hyvin ja osaan yhdistää saman kappaleen eri lauseissa olevat asiat...

Nyt en ymmärrä näitä ihme kommentteja tässä ketjussa. Omassa lapsuudessa oli ihan normaalia, että oltiin viikonloppuna yötä mummolassa. Kesäisin olimme toisessa mummolassa (ulkomailla) jopa kaksikin kuukautta kerralla. Eikä vanhemmat sitä ohjailleet vaan me lapset pyydettiin lupa vanhemmilta ja isovanhemmilta. Ihan kivaa oli kotonakin, mutta mä ainakin olen aina tarvinnut vaihtelua elämään. Nykyäänkin aikuisena alkaa kyllästyttää sama harmaa arki ja silloin lähdetään reissaamaan muualle. Olen syntynyt 80-luvulla ja kasvanut ihan perus perheessä jossa isä, äiti ja 3 lasta. Isovanhemmat ovat yhä elossa ja mulla on todella läheiset välit heihin.

Oma lapseni on 2v ja ollut yökylässä toisessa mummolassa kerran. Päivähoidossa silloin kun on itsellä esim. lääkärikäynti tai vastaava.

Ei mielestäni ole muuta kuin hyvä jos lapsella on ympärillä monia ihmisiä joihin hän luottaa ja joilta hän saa rakkautta ja huolenpitoa. Tutkimusten mukaan paras kasvuympäristö lapselle ei ole meidän pohjoismainen eristäytynyt tavis-perhe vaan yhteisöt jossa koko kylä osallistuu lapsen huolenpitoon. Ihmetyttää siis miksi jotkut tässä ketjussa niin kiivaasti ovat yökyläilyä vastaan.

Lisään vielä, että omat vanhempani eivät ole tyyppiä jotka kävisivät viihteellä kun me lapsina olimme yökylässä. Eli ei sen vuoksi meille tarvinnut hoitajia. Me emme myöskään mieheni kanssa ole käyneet kertaakaan ulkona sen jälkeen kun tulin raskaaksi rli kohta 3 vuoteen.

[quote author="Vierailija" time="08.02.2014 klo 22:36"]Minustakin tulee mummo tänä keväänä ja olen muuttamassa asumaan pojan perheen kanssa. Miniä ei oikein siitä tykkää, mutta tämä on paras vaihtoehto lapsenlapselle. Kun asutaan samaa kotia, saa lapsenlapsi (ja toivottavasti niitä tulee vielä lisää) olla mummon kanssa ihan niin paljon kuin tahtoo! Pikkuinen pääsee yökylään vaikka joka yö! Meidän suvussa on anopit muuttaneet pojan luokse asumaan heti, kun ovat leskiä tai jos tulee ero ja sitten on poika pitänyt huolta, tarjonnut asunnon ja mummo on autellut, missä voi. Minulla on oma huone siellä pojan luona, keittiö on yhteinen, mutta yhdessähän sitä joka tapauksessa syödään.

[/quote]

Ai kamala, miniä ei tykkää! No en minäkään tykkäisi! Ihanko pojan kanssa kahdestaan päätitte, mikä on lapsen parhaaksi? Ja olisko aika luopua noista neuvostoliiton aikaisista perinteistä "leski saa loisia pojallaan"???

[quote author="Vierailija" time="08.02.2014 klo 22:40"]

Nyt en ymmärrä näitä ihme kommentteja tässä ketjussa. Omassa lapsuudessa oli ihan normaalia, että oltiin viikonloppuna yötä mummolassa. Kesäisin olimme toisessa mummolassa (ulkomailla) jopa kaksikin kuukautta kerralla. Eikä vanhemmat sitä ohjailleet vaan me lapset pyydettiin lupa vanhemmilta ja isovanhemmilta. Ihan kivaa oli kotonakin, mutta mä ainakin olen aina tarvinnut vaihtelua elämään. Nykyäänkin aikuisena alkaa kyllästyttää sama harmaa arki ja silloin lähdetään reissaamaan muualle. Olen syntynyt 80-luvulla ja kasvanut ihan perus perheessä jossa isä, äiti ja 3 lasta. Isovanhemmat ovat yhä elossa ja mulla on todella läheiset välit heihin.

Oma lapseni on 2v ja ollut yökylässä toisessa mummolassa kerran. Päivähoidossa silloin kun on itsellä esim. lääkärikäynti tai vastaava.

Ei mielestäni ole muuta kuin hyvä jos lapsella on ympärillä monia ihmisiä joihin hän luottaa ja joilta hän saa rakkautta ja huolenpitoa. Tutkimusten mukaan paras kasvuympäristö lapselle ei ole meidän pohjoismainen eristäytynyt tavis-perhe vaan yhteisöt jossa koko kylä osallistuu lapsen huolenpitoon. Ihmetyttää siis miksi jotkut tässä ketjussa niin kiivaasti ovat yökyläilyä vastaan.

Lisään vielä, että omat vanhempani eivät ole tyyppiä jotka kävisivät viihteellä kun me lapsina olimme yökylässä. Eli ei sen vuoksi meille tarvinnut hoitajia. Me emme myöskään mieheni kanssa ole käyneet kertaakaan ulkona sen jälkeen kun tulin raskaaksi rli kohta 3 vuoteen.

[/quote]

Ja varmasti nyt laitat tiedot vaikka viidestä tuollaisesta tutkimuksesta. Nuo koko-kylä-kasvattaa -tutkimukset on moneen kertaan osoitettu sellaisiksi, että lapset kokevat turvattomuutta, koska heillä ei ole omaa läheistä aikuista.

No sinänsä aivan sama, jos 1/3 lapsi yötä kerrallaan, mutta joka viikko? Silti! Tuliko tehtyä liikaa lapsia jos niitä pitää joka viikko sukulaisiin jakaa?

Apn lapsi näkee mummoaan JOKA PV.

Tarkoittaa, ettei yökyläily ole sellainen stressipaukku kuin esim. lapselle joka näkee mummoaan joka toinen viikonloppu tai kerran kuukaudessa

Huh huh mitä kommentteja ap saanut. Meillä on kolme lasta. Parin kolmen viikon välein on joku tai osa lapsista mummolassa yökylässä kerralla 1-3 yötä. Harvoin ihan kolmea yötä kuitenkaan. Isovanhemmat tykkää olla lastenlastensa kanssa, itse heitä haluavat yökylään. Ja lapset tykkää olla. Ja kotiin jäävä lapsi/lapset saa erilaista laatuaikaa kotona vanhempiensa kanssa. Pari kertaa vuodessa on kaikki lapset yhtäaikaa mummolassa yön tai pari, jolloin me vanhemmat saadaan kahdenkeskistä aikaa käydä konserteissa, siivota oikein suursiivous, remontoida, löhötä tms. Tarhassa nuorimmat ei oo kuin 10 päivänä kuukaudessa, koska on arkivapaita töistä ja toinen vanhempi tekee nelipäiväistä työviikkoa. Eli ehditään paljon oleen lasten kanssa itsekin. Näin meillä. Haukkukaa laiskoiksi tai miksi vaan, ihan sama. Pääasia, että lapset tykkää ja tottakai kaikki osapuolet.

Ja mikä oli siis ongelmasi?

Sekö, että et pidä miehesi vanhemmista?

[quote author="Vierailija" time="08.02.2014 klo 20:21"]

Mitä sanotte tästä. Olimme miehen kotona saunassa ja syömässä. Kun tuli lähdön aika niin sanoin että tuo vanhin poika ( 4v) menee minun äidin luokse yöksi. Siihen mieheni isä: Mitä se sinne taas menee? Ihan kuin mustalaista vietäis. A. Poika oli kysynyt päivän aikana 2 kertaa että saisiko jäädä yöksi. Vastaus oli että et nyt jää. B. Poika ei ole ollut pitkään aikaan äidilläni yötä. Miehen vanhemmat sen sijaan eivät lapsia ota yökylään koskaan ellei meillä ole jotain menoa. C. Lapset eivät ole heidän vaivoinaan muutenkaan.

[/quote]

Meidän muksu on vajaa 5v ja yökyläilee mielellään mummolassa. Poika on reipas ja sosiaalinen. Menee sinne vain jos itse haluaa ja mummi pyytää suoraan pojalta. Itse nukun aika huonosti silloin. Varmasti 5 yötä jo ollu. Mummolaan matkaa alle 10km.

[quote author="Vierailija" time="08.02.2014 klo 22:42"][quote author="Vierailija" time="08.02.2014 klo 22:40"]

Nyt en ymmärrä näitä ihme kommentteja tässä ketjussa. Omassa lapsuudessa oli ihan normaalia, että oltiin viikonloppuna yötä mummolassa. Kesäisin olimme toisessa mummolassa (ulkomailla) jopa kaksikin kuukautta kerralla. Eikä vanhemmat sitä ohjailleet vaan me lapset pyydettiin lupa vanhemmilta ja isovanhemmilta. Ihan kivaa oli kotonakin, mutta mä ainakin olen aina tarvinnut vaihtelua elämään. Nykyäänkin aikuisena alkaa kyllästyttää sama harmaa arki ja silloin lähdetään reissaamaan muualle. Olen syntynyt 80-luvulla ja kasvanut ihan perus perheessä jossa isä, äiti ja 3 lasta. Isovanhemmat ovat yhä elossa ja mulla on todella läheiset välit heihin.

Oma lapseni on 2v ja ollut yökylässä toisessa mummolassa kerran. Päivähoidossa silloin kun on itsellä esim. lääkärikäynti tai vastaava.

Ei mielestäni ole muuta kuin hyvä jos lapsella on ympärillä monia ihmisiä joihin hän luottaa ja joilta hän saa rakkautta ja huolenpitoa. Tutkimusten mukaan paras kasvuympäristö lapselle ei ole meidän pohjoismainen eristäytynyt tavis-perhe vaan yhteisöt jossa koko kylä osallistuu lapsen huolenpitoon. Ihmetyttää siis miksi jotkut tässä ketjussa niin kiivaasti ovat yökyläilyä vastaan.

Lisään vielä, että omat vanhempani eivät ole tyyppiä jotka kävisivät viihteellä kun me lapsina olimme yökylässä. Eli ei sen vuoksi meille tarvinnut hoitajia. Me emme myöskään mieheni kanssa ole käyneet kertaakaan ulkona sen jälkeen kun tulin raskaaksi rli kohta 3 vuoteen.

[/quote]

Ja varmasti nyt laitat tiedot vaikka viidestä tuollaisesta tutkimuksesta. Nuo koko-kylä-kasvattaa -tutkimukset on moneen kertaan osoitettu sellaisiksi, että lapset kokevat turvattomuutta, koska heillä ei ole omaa läheistä aikuista.

[/quote]

Lukisitpa mitä psykiatrit ja psykologit ovat asiasta kirjoittaneet. Ennen kaikkea sellaiset lastenpsykiatriassa vaikuttavat/vaikuttaneet herrat kuin Winnicott ja Stern. Siinä vain pari esimerkkiä ja heiltä löytyy aiheesta kirjallisuutta muutaman kirjan verran.

[quote author="Vierailija" time="08.02.2014 klo 22:40"][quote author="Vierailija" time="08.02.2014 klo 22:36"]Minustakin tulee mummo tänä keväänä ja olen muuttamassa asumaan pojan perheen kanssa. Miniä ei oikein siitä tykkää, mutta tämä on paras vaihtoehto lapsenlapselle. Kun asutaan samaa kotia, saa lapsenlapsi (ja toivottavasti niitä tulee vielä lisää) olla mummon kanssa ihan niin paljon kuin tahtoo! Pikkuinen pääsee yökylään vaikka joka yö! Meidän suvussa on anopit muuttaneet pojan luokse asumaan heti, kun ovat leskiä tai jos tulee ero ja sitten on poika pitänyt huolta, tarjonnut asunnon ja mummo on autellut, missä voi. Minulla on oma huone siellä pojan luona, keittiö on yhteinen, mutta yhdessähän sitä joka tapauksessa syödään.

[/quote]

Ai kamala, miniä ei tykkää! No en minäkään tykkäisi! Ihanko pojan kanssa kahdestaan päätitte, mikä on lapsen parhaaksi? Ja olisko aika luopua noista neuvostoliiton aikaisista perinteistä "leski saa loisia pojallaan"???

[/quote

Jos minä olisin tuo miniä, olisin jo pakannut laukkuni ja häipynyt mahani kanssa niin kauas kuin pääsee!

[quote author="Vierailija" time="08.02.2014 klo 22:47"]Huh huh mitä kommentteja ap saanut. Meillä on kolme lasta. Parin kolmen viikon välein on joku tai osa lapsista mummolassa yökylässä kerralla 1-3 yötä. Harvoin ihan kolmea yötä kuitenkaan. Isovanhemmat tykkää olla lastenlastensa kanssa, itse heitä haluavat yökylään. Ja lapset tykkää olla. Ja kotiin jäävä lapsi/lapset saa erilaista laatuaikaa kotona vanhempiensa kanssa. Pari kertaa vuodessa on kaikki lapset yhtäaikaa mummolassa yön tai pari, jolloin me vanhemmat saadaan kahdenkeskistä aikaa käydä konserteissa, siivota oikein suursiivous, remontoida, löhötä tms. Tarhassa nuorimmat ei oo kuin 10 päivänä kuukaudessa, koska on arkivapaita töistä ja toinen vanhempi tekee nelipäiväistä työviikkoa. Eli ehditään paljon oleen lasten kanssa itsekin. Näin meillä. Haukkukaa laiskoiksi tai miksi vaan, ihan sama. Pääasia, että lapset tykkää ja tottakai kaikki osapuolet.

[/quote]

Eihän tässä mitään, kun tilanne on molemmin puolin vapaaehtoinen. Ap selvästikin kaipasi, että appivanhempia haukutaan, kun ottavat lapset yökylään vain silloin kun heillä on jotain menoa, ja vielä ihmetteli appi, että illalla heiltä lähtiessä piti kiikuttaa yksi lapsi toiseen mummolaan.

[quote author="Vierailija" time="08.02.2014 klo 22:36"]

Minustakin tulee mummo tänä keväänä ja olen muuttamassa asumaan pojan perheen kanssa. Miniä ei oikein siitä tykkää, mutta tämä on paras vaihtoehto lapsenlapselle. Kun asutaan samaa kotia, saa lapsenlapsi (ja toivottavasti niitä tulee vielä lisää) olla mummon kanssa ihan niin paljon kuin tahtoo! Pikkuinen pääsee yökylään vaikka joka yö! Meidän suvussa on anopit muuttaneet pojan luokse asumaan heti, kun ovat leskiä tai jos tulee ero ja sitten on poika pitänyt huolta, tarjonnut asunnon ja mummo on autellut, missä voi. Minulla on oma huone siellä pojan luona, keittiö on yhteinen, mutta yhdessähän sitä joka tapauksessa syödään.

[/quote]

No huh, ikinä en kehtaisi väkisin muuttaa kenellekään, yritätkö tuhota toisten liiton?

[quote author="Vierailija" time="08.02.2014 klo 22:40"]

[quote author="Vierailija" time="08.02.2014 klo 22:36"]Minustakin tulee mummo tänä keväänä ja olen muuttamassa asumaan pojan perheen kanssa. Miniä ei oikein siitä tykkää, mutta tämä on paras vaihtoehto lapsenlapselle. Kun asutaan samaa kotia, saa lapsenlapsi (ja toivottavasti niitä tulee vielä lisää) olla mummon kanssa ihan niin paljon kuin tahtoo! Pikkuinen pääsee yökylään vaikka joka yö! Meidän suvussa on anopit muuttaneet pojan luokse asumaan heti, kun ovat leskiä tai jos tulee ero ja sitten on poika pitänyt huolta, tarjonnut asunnon ja mummo on autellut, missä voi. Minulla on oma huone siellä pojan luona, keittiö on yhteinen, mutta yhdessähän sitä joka tapauksessa syödään.

[/quote]

Ai kamala, miniä ei tykkää! No en minäkään tykkäisi! Ihanko pojan kanssa kahdestaan päätitte, mikä on lapsen parhaaksi? Ja olisko aika luopua noista neuvostoliiton aikaisista perinteistä "leski saa loisia pojallaan"???

[/quote]

En minä siellä loisi, olen osa perhettä. Hoidan vauvaa, leivon, ompelen vaikka sohvanpäällisiä ja auttelen, missä voin. Onhan se nyt jo moneen kertaan todistettu, että mummon ja lapsenlapsen suhde on tärkeä ja ainutlaatuinen, joten taidat vain olla kateellinen, kun oma lapsesi ei tätä saa kokea.

Muuten minulla ja pojan lapsella olisi etäisyyttä yli 100 km, enkä pystyisi olemaan hänen kanssaan niin paljon kuin pitäisi. Yhdessä asuen kaikki voittavat ja kun olen vanha, on minulla perhe turvana ympärillä. Lapsenlapset hoitavat varmasti, koska minä olen heille läheinen.

Minusta on hienoa, jos lapsella on sellaiset välit isovanhempiin että haluaa ja saa yökyläillä paljon. En ymmärrä mitä pahaa siinä olisi.. se ei todellakaan ole keneltäkään pois ja vähiten ymmärrän jos joku alkaa siitä valittaa että oletpa paska vanhempi kun on niin vastenmielistä omaa lasta hoitaa, että aina yökylässä lapsi. Lapsella saa olla muitakin läheisiä ja huolehtivia aikuisia kuin omat vanhemmat. Ne joilla ei ole muuta ollut niin eivät sitä varmaan käsitä ja kateellisina urputtaa. Tai sitten heidän lapsillaan ei ole muita läheisiä aikuisia joihin lapsi luottaa niin paljon, että itse haluaa yökyläillä ja sekös vasta ärsyttävää onkin ja aiheuttaa kateutta kun oma nico-petteri ei suostu tai häntä ei saa hoitoon. Pakkohan se on sitten vähän haukkua niitä joilla on muutama ilta enemmän "vapaata".

Paistaa joidenkin kommenteista läpi aikamoinen kateus. Onko teillä jäänyt lastenteko niin myöhään ettei enää ole niitä mummoja ja vaareja elossa joille voisi lapset välillä mennä yökylään? Mitään muuta selitystä en keksi joidenkin - ehkä jopa yhden ja saman ihmisen - katkeralle tavalle tätä kommentoida.

Ap. hyvä kun lapsillasi on hyvät välit isovanhempiin. Se on arvokasta!

[quote author="Vierailija" time="09.02.2014 klo 20:57"]

Apn lapsi näkee mummoaan JOKA PV.

Tarkoittaa, ettei yökyläily ole sellainen stressipaukku kuin esim. lapselle joka näkee mummoaan joka toinen viikonloppu tai kerran kuukaudessa

[/quote]

Riippuuhan yökyläilyn rasittavuus myös lasten ijistä. Pienten lasten 2-6 vuotiaiden yöpyminen on aivan eri asia verrattuna kouluikäisten yöpymiseen. 2-3 vuotiaan jättäminen mummolaan yöksi saattaa olla lapselle stressaava kokemus siltikin, että isovanhemmat ovat aivan tuttuja ja läheisiä. Pieni lapsi kun ei hahmota aikaa vielä mitenkään.

[quote author="Vierailija" time="08.02.2014 klo 22:50"]

[quote author="Vierailija" time="08.02.2014 klo 22:42"][quote author="Vierailija" time="08.02.2014 klo 22:40"]

Nyt en ymmärrä näitä ihme kommentteja tässä ketjussa. Omassa lapsuudessa oli ihan normaalia, että oltiin viikonloppuna yötä mummolassa. Kesäisin olimme toisessa mummolassa (ulkomailla) jopa kaksikin kuukautta kerralla. Eikä vanhemmat sitä ohjailleet vaan me lapset pyydettiin lupa vanhemmilta ja isovanhemmilta. Ihan kivaa oli kotonakin, mutta mä ainakin olen aina tarvinnut vaihtelua elämään. Nykyäänkin aikuisena alkaa kyllästyttää sama harmaa arki ja silloin lähdetään reissaamaan muualle. Olen syntynyt 80-luvulla ja kasvanut ihan perus perheessä jossa isä, äiti ja 3 lasta. Isovanhemmat ovat yhä elossa ja mulla on todella läheiset välit heihin.

Oma lapseni on 2v ja ollut yökylässä toisessa mummolassa kerran. Päivähoidossa silloin kun on itsellä esim. lääkärikäynti tai vastaava.

Ei mielestäni ole muuta kuin hyvä jos lapsella on ympärillä monia ihmisiä joihin hän luottaa ja joilta hän saa rakkautta ja huolenpitoa. Tutkimusten mukaan paras kasvuympäristö lapselle ei ole meidän pohjoismainen eristäytynyt tavis-perhe vaan yhteisöt jossa koko kylä osallistuu lapsen huolenpitoon. Ihmetyttää siis miksi jotkut tässä ketjussa niin kiivaasti ovat yökyläilyä vastaan.

Lisään vielä, että omat vanhempani eivät ole tyyppiä jotka kävisivät viihteellä kun me lapsina olimme yökylässä. Eli ei sen vuoksi meille tarvinnut hoitajia. Me emme myöskään mieheni kanssa ole käyneet kertaakaan ulkona sen jälkeen kun tulin raskaaksi rli kohta 3 vuoteen.

[/quote]

Ja varmasti nyt laitat tiedot vaikka viidestä tuollaisesta tutkimuksesta. Nuo koko-kylä-kasvattaa -tutkimukset on moneen kertaan osoitettu sellaisiksi, että lapset kokevat turvattomuutta, koska heillä ei ole omaa läheistä aikuista.

[/quote]

Lukisitpa mitä psykiatrit ja psykologit ovat asiasta kirjoittaneet. Ennen kaikkea sellaiset lastenpsykiatriassa vaikuttavat/vaikuttaneet herrat kuin Winnicott ja Stern. Siinä vain pari esimerkkiä ja heiltä löytyy aiheesta kirjallisuutta muutaman kirjan verran.

[/quote]

Psykoanalyysiin perustuva lastenspykiatria ei ole koskaan saavuttanut kovin suurta suosiota siksi, että lapset ovat manipuloitavissa. En ole koskaan jakanut Winnicotin käsitystä pehmolelusta kiintymyssuhteen kohteena.