Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mies ei ymmärrä miten raskaana koen kotona olon..
07.02.2014 |
Olen kotona 9kk vauvan kanssa, mies töissä arkipäivät klo. 8.00-17.00 välisen ajan.. Työmatkoihin ei mene kuin hujaus autolla..
Vauvan päivärytmit eivät ole vieläkään selkiintyneet kunnolla, joten ulos lähteminen ym. muu tuntuu todella hankalalta. Saatikka jos haluaisin pitemmälle lähtä (kaupungille, kauppaan).. Olen periaatteessa kotona 24/7, lukuunottamatta yhteisiä kauppareissuja autolla.. Lapsen kanssa olen aina joka paikassa ja se tuntuu raskaalta..Kun et saa edes persettäsi pyyhkiä rauhassa tai käytyä suihkussa niin, että kukaan tai mikään asia ei keskeytä hiustenpesua..
Iltaisin kun yritän sanoa miehelle että haluan lähtä kauppaan, hän sanoo että '' No mene, ja ota lapsi mukaasi jotta saan olla hetken rauhassa''.. Jooh. No, koska minä saan olla hetken rauhassa? Tuntuu että se kauppa on ainoa pakokeino hetkeksi kotoa ja sinnekkään en jaksaisi muutakuin väkisin raahautua. En nauti enää kotona olemisesta kuten alussa, olen todella väsynyt ja loppuun palanut.. Mies ei voi ottaa muka vapaata töistä (koska ei halua joutua lapsen kanssa kotiin), vaikka olen yrittänyt keskustella asiallisesti, huutaa, anella! Mikään ei auta.. Olen jopa yrittänyt pyytää että hän järjestäisi töissä asiansa niin että pääsisi tulemaan kotiin paria tuntia ennen työajan loppumista, jotta minä pääsisin lähtemään vaikka kaupungille, uimaan. Minne vain, jotta saan olla hetken YKSIN. Vain minä ja minun tarpeet. Pyydänkö liikaa?. Ja tämä olisi mahdollista jos vain puhuisi pomonsa kanssa, mutta hän ei halua!
Päivämme menevät suurinpiirtein näin: Aamulla heräämme, mies lähtee töihin ja minä jään laittamaan lapselle aamupalaa. Touhuamme lapsen kanssa, syötän, vaihdan vaipat, kylvetän, yritän jossain välissä saada siivoiltua asuntoa asialliseen kuntoon. Istun hetkeksi alas (silloin kun vauva nukkuu) ja olen tekemättä mitään sen 30 minuuttia, jolloin tässä talossa on täysi hiljaisuus päiväsaikaan.
Mies tulee himpun yli 17.00 kotiin, joskus on jäänyt jonnekkin notkumaan yliaikaa ja tulee viimeistään kuudelta kotiin. Sitten menee suihkuun, josta suoraa sohvalle telkkaria katsomaan/tietokoneelle. Sitten tehdään ruokaa, jos jaksetaan. Loppuilta miehellä menee sohvalla, ellei kauppareissua ole luvassa. Lapsen saattaa syöttää töistä tultuaan.. Iltapala on yleensä hänen velvollisuutensa ja vauvan nukutus.. Mies narisee siitä, miksi hänen pitää nukuttaa lapsi aina illalla, enkö minä voisi tehdä sitä? Siis... Mies on lapsen kanssa vain 1-2 syötön ajan ja laittaa lapsen nukkumaan, ja se on hänelle liikaa!
Töistä tultuaan olen käskenyt häntä olemaan lapsen kanssa. Joo, mies ''on lapsen kanssa'' = istuu sohvalla, jolloin kukaan ei vahdi lasta ja ei ehdi välttää vaaratilanteita, Tämän takia joudun olemaan jatkuvasti lapsen kanssa ja leikkimään, koska mies ei ymmärrä että ei SOHVALLA MAKOILU OLE LAPSEN KANSSA OLEMISTA!
Viikonloput mies alkaa pelailemaan pelejä heti aamusta/lähtee omiin menoihin jo heti aamusta ilmoittamatta minulle mitään. Tai sitten istuu kotona ja valittaa että on tylsää! Jos ydessä jonnekkin mennään, niin mies päättää ja minulla ei ole mitään sanavaltaa.. Esim. viime viikonloppuna tosi reilusti ehdotti että mennään luistelemaan. Siis mies luistelee, minä raahaan lasta pulkassa sillä aikaa!
Kun yritän sopia itselleni menoa, ne jäävät toteutumatta miehen vuoksi. Hän on jo ehtinyt sopia jotakin, tai hänellä on tärkeämpää tekemistä/meidän pitäisi juuri silloin olla menossa sinne ja sinne.. Kun joskus ajattelen että lauantai aamupäivä olisi oivallinen aika lähtä jonnekkin, mutten uskalla sanoa miehelleni mitään (jottei sovi kenties tahallaan menoja päällekkäin), herään aamulla pientä odotusta ilmassa että tänään minä menen vihdoinkin sinne kahvilaan/kirjastoon/shoppailemaan. MIES ON LÄHTENYT JO AAMUSTA :D Siis voi **********!!!!! En enää ymmärrä miten olen edes järjissäni..
Kommentit (45)
[quote author="Vierailija" time="07.02.2014 klo 14:19"]
No, miehesi haluaa olla lapsen kanssa sohvalla maaten. Eihän tuon ikäistä vahdita missään hoidossakaan 24/7. Pph:lla on 4 lasta ja joutuu tehdä ruokaaym.
Sinä vaadit itseltäsi liikaa. Ei lapsia tarvitse koko ajan viihdyttää, noin isoja joilta ovat jo äitiysloman päättynyt.
Miehesi taas on laiska paska, hemmoteltu itsekäs kusipää. älkää vain tehkö lisää lapsia. Elämäni helpointa aikaa ollut kun oli 1 pieni lapsi. Opiskelut rankemapaa aikaa, samoin kaikki muu.
Jättäisin tuollaisen ylimääräisen lapsen. Pojat kasvatetaan vastuuseen siinä kuin tytöktin. Kun tulee töistä sinä lähdet ja viikonloppuisin laitat miehen lapsen kanssa muualle.
[/quote]
Ap tässä.. Siis joo ei tietenkään lapsen kanssa tarvitse leikkiä 24/7, unohdin mainita tekstissäni että lapsellani taitaa olla jonkinlaista eroahdistusta tällähetkellä, varmaan n. kuukauden jo kestänyt. Roikkuu siis minussa jatkuvasti. Jos menen sohvalle istumaan, ei puhettakaan että saisin siinä montaa sekunttia istua rauhassa, kunnes lapsi on taas roikkumassa jalassa kiinni. Sama tiskatessa, ruokaa tehdessä ym. Aina roikkuu minussa kiinni ja en pysty keskittymään mihinkään.. Yksikin päivä olin meikkaamassa itseni uloslähtemis kuntoon, ajattelin että mennään vaunuilemaan. No eiköhän lapsi sitten kilju ja huuda kuin elävältä syöty elukka.. Ja tarrautu kiinni/ yritti kiipeillä syliin ym. Noh, meni ne meikkailut sitten vähän päin persettä ja ajattelin että mitä minä edes yritän!!
Tiedän että oma syy osaksi, etten uloskaan jaksa vaivautua lapsen kanssa.. Olen vaan niin pirun kyllästynyt kun se on niin hankalaa ja menee tappeluksi. Vaatteita ei voida laittaa päälle kiltisti vaan huudon kautta ja taitellaan lapsi sinne haalariin sisään ja jatketaan huutoa ties miten pitkään kotipihasta päästyä.. Loppumatka tuijotetaan vaunuista tosi myrtsin näköisenä ja kätistään välillä..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aloita vaikka siitä, että sovit miehesi kanssa, että sinulla on yksi ilta viikossa, jolloin hän hoitaa lasta ja sinä saat tehdä omia asioitasi. Sovitte mihin aikaan lapsen hoitovastuu vaihtuu ja sen jälkeen sinä saat joko häipyä omiin menoihisi tai vetäytyä ovi kiinni toiseen huoneeseen rentoutumaan. Kun mies saa enemmän kokemusta lapsen kanssa olosta hän ehkä alkaa jopa nauttia siitä ja antaa ihan omatoimisesti sinulle enemmän aikaa.
Hyviä pointteja. Ap:n mies ei selvästikään vain ymmärrä ettei kotona lapsen hoitaminen ole mitään lomailua. Ei muutakuin lähdet vaan viikonloppuna pariksi tunniksi omille menoillesi ja jätät lapsen isän hoidettavaksi. Tuollaiseen ei pitäisi joutua lupaa kysyä. Lapsi on teidän yhteinen.
Oma mieheni on yrittäjä ja lähes 24/7 töissä ja muitakaan lapsen hoitajia ei ole ihan lähellä saatavilla. Ap sinun tilanteessasi on paljon paremmat mahdollisuudet saada omaa aikaa.
Kyllä minun mielestäni lapsen kanssa pitää ulkoilla lähes joka päivä. Jos jäät kotiin nyhjäämään niin varmasti molemmat ovat vähän naatteja illalla. Nukuta lapsi ulkona. Ukkosi on kyllä välinpitämätön.
Kyllä minun mielestäni lapsen kanssa pitää ulkoilla lähes joka päivä. Jos jäät kotiin nyhjäämään niin varmasti molemmat ovat vähän naatteja illalla. Nukuta lapsi ulkona. Ukkosi on kyllä välinpitämätön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä minun mielestäni lapsen kanssa pitää ulkoilla lähes joka päivä. Jos jäät kotiin nyhjäämään niin varmasti molemmat ovat vähän naatteja illalla. Nukuta lapsi ulkona. Ukkosi on kyllä välinpitämätön.
Kamala mies! En katsoisi päivääkään. Heti kun ukko tulee töistä, laita lapsi vaunuihin ja ukko pihalle lapsen kanssa lenkille. Ja sano että pitkän lenkin saavat tehdä, jotta saat olla hetken rauhassa tekemässä omia juttuja tai olla vain! Tiedän miten tuskallista on kun lapsi on koko ajan kiinni ja tuntuu ettei ehdi edes housuja jalkaan laittaa. Voimia ja laita ukko ojennukseen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, mitä luulet elämäsi jatkossa olevan, jos yhden lapsen kanssa lukkiudut sisään, koska lapsi känisee. Voin kertoa että ne käninät ei tolla pelillä ainakaan vähene!
Ja toinenkin news flash: sulla on todella lyhyet ne päivät.
Kuulostaa valitettavasti siltä että jollei tyyli muutu niin sulla on kohta joka toinen viikonloppu ihan omaa aikaa kun viikonloppu isi on muksun kanssa... Mikä noita miehiä vaivaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä hemmetti noita ukkoja vaivaa? Näitä tarinoita kuulee/lukee jatkuvasti... ja moni kaverini on samassa tilanteessa "Miestensä" kanssa...lapsia kyllä halutaan innokkaasti mutta tikkua ristiin ei olla valmiita laittamaan lasten hoitamisen eteen, kaikki omat touhut, pelaamiset, harrastamiset ja kaverit menee lapsen edelle ja lapsenhoito tuntuu niin vastenmieliseltä..mitään ei tehdä vapaaehtoisesti. Ja sitten naiset "nalkuttaa"!
Tuntuu, että monet miehet ei tajua että elämä muuttuu todella paljon lapsen myötä.... monella ukolla on sellainen ajattelumalli että lapsi on äidin ja mies tekee jotain palveluksia välillä kun suostuu hoitamaan omaa lastaan. Argh! AP olet saanut tosi hyviä vinkkejä...nyt yksinkertaisesti otat sitä aikaa ja jätät lapsen miehelle miehen työpäivän jälkeen...laitat itsesi sellaiseen kuntoon että voit heti lähteä kun hän saapuu...ja menet shoppailemaan/tapaan kavereita...varmasti piristää ja miehesikin (toivottavasti) alkaa pikkuhiljaa tajuamaan mikä vastuu lapsesta on ja ettei lapsenhoito ole pelkkää helppoa sohvalla makoilua! Älä alistu miehen pompottelulle vaan todellakin nyt OTAT sitä omaa aikaa.... Pistää kyllä vihaksi nää ukot....onko nää kaikki jotain omien äitiensä pilalle passaamiä äijiä jotka näin käyttäytyy?
No kuinka ihmeessä mies voisi edes hoitaa vauvaa, kun mielestäsi hän ei kerran osaa. Joko jätät lapsen isän hoitoon tai et jätä. Olet selvästi valinnut, että et voi jättää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole ihme jos kyllästyttää ja väsyttää koko elämä ja lapsi jos olet vauvan kanssa kotona kahden käkkinyt pian vuoden.
Mene puistoon, kerhoon, mamma-lapsi-jumppaan, muskariin, kahvilaan tai vaikka vaunulenkille...joka päivä jotakin pientä vaihtelua edes.
Ei ihme jos noinkin iso vauva alkaa marista kun puetaan ulos jos ei ole siihen tottunut.
Iltaisin ja viikonloppuisin otat oman tilasi ja oman aikasi ja mies hoitaa lapsi- ja kotihommat sillä välin ja jos ei sitä ymmärrä mies tehdä edes pakosta niin ota ero ja järjestä elämäsi niin että saat omaakin aikaa tai tulet hulluksi.
Eikö sinulla ole ystäviä tai sukulaisia jotta voisit kyläillä heillä päivisin tai he tulisivat teille ym kivaa seuraa.
Miksi olet haudannut itsesi kotiin jos sinulla on vain yksi perusterve lapsi?
Nämä jutut kyllä valaisee sitä, miksi mun osaa kauhistellaan, nyt kun odotan meidän seitsemättä lasta. Mä vaan totesin, että lapset on yhteisiä, vastuut on yhteisiä. Mies on pitänyt kaikilta vähintään isäkuukauden. Kolmelta lapselta myös osan vanhempainvapaasta ja mä oon ollu töissä.
Luota miehees ja siihen, että se pärjää pikkuisen kanssa ja mene kyselemättä. Käy eka vaikka pikaseen kirjastossa tai maitokaupassa, että näät, ettei kukaan menny rikki vaikka olit hetken pois. Sit vaan pidennät käyntejä. Kyllä se mies oppii.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan käytännön vinkki...
Jos se lapsi roikkuu sinussa kiinni joka helveti sekuntti niin opeta vauvaa pikku hiljaa leikkimään itsekseen edes hetken. Eli jos teet ruokaa ja vauva roikkuu lahkeessa niin tuumaat vaan että äiti keittää nyt ja irroitat lapsen ja annat hänelle siihen viereen lattialle oman kattilan, puukauhan ja vispilän ym. ja kehut sitten kovasti kun vauva kattilaa paukuttaa että ai kuinka hienosti keität ja hyvää tulee.
Jos luet sohvalle lehteä niin anna lapselle sellainen "vauvakirja" mitä vauva lukee ja taas kehut kuinka osaa niin hyvin lukea ;)
Palikkaleikit, nuppipalapelit ja dublolegot alkaa kiinnostaa ja pian vauveli leikkii niillä itsekseen hetken ja pian jo pitemmänkin hetken.
Eikä ole vaarallista jos 9kk hetken marisee vaan hän voi jo odottaa jos vaikka äiti tekee leivän tai maksaa laskun netissä...niin sitä oppii odottamaan eikä vaadi asap palvelua 24/7!
Voi voi ressukkaa, kun yhden lapsen kanssa kotona oleminen on niin rankkaa että! Kotiäiti, maailman rankin ammatti! Samaa hommaa kutsutaan meidän töissäkäyvien isien osalta vuosilomaksi...
Mitä helvettiä sä siellä kotona koko päivän käkit? Muksu mukaan ja menoksi, ei kait se niin monimutkaista ole.
Mun vaimo oli samanlainen, mitään ei saanut aikaiseksi kun oli muksun kanssa kotona, pelkkää valitusta kun pääsi töistä himaan. Missään ei voinut käydä, kun oli ihan mahdotonta sen lapsen kanssa, kaikki niin tosi vaikeeta. Itse en huomannut koskaan samaa, kun olin vapaalla/isäkuukaudella muksun kanssa, aina tuli johonkin lähdettyä tai muuten puuhasteltua.
Kannattaa kuitenkin muistaa sekin, että se työssäkäyvä puolisokin tarvitsee ihan oikeasti sitä omaakin aikaa: ei se voi niinkään mennä, että kun tulet töistä kotiin niin ei ole koskaan vapaata.
Kun mies on kyllä niin ärsyttävä, karseeta. Huh kun alkoi itselläkin kiehumaan. Tuo ei kyllä kuulosta terveeltä suhteelta tai perhe-elämältä. Sanoisin että pariterapian aika, ja mene mahdollisimman pian töihin kans, ehkä helpottaa. Jaksamista, ja tosiaan järjestä elämäsi ilman miestäkin!
Neljä lasta ja hevonen! Mies töissä klo 15-22 välillä pitenpäänkin. Lapset 5-3-2-6kk vanhemmat on mieheni lapsia. Talliin en pääse ilman lapsia. Hevonen ei oo lapsivarma eikä lapset "käyttäydy" talliin sopivasti. Mies ei suostu ennen töihinmenoa olemaan lasten kanssa koska pitää saada nukkua ja istua rauhassa ennen töitä. Jos on vapaalla niin haluaa viettää yhdessä aikaa joten ei tallille joka on ainoa keino päästä kodista ulos. Talli 300metrin päässä ulko-ovesta. No se yhdessä olo on sitte sitä et mies pelaa istuu koneella tai räveltää puhelinta. Lasten tai mun kanssa ei oo. Kitisee kun ei oo omaa aikaa eikä saa hetken rauhaa... Oon masentunu ja asiasta sanonu monet kerrat. Ei vissiin muu auta ko heppa myyntiin ja taipua istuun kotona 24/7
Ensinnäkin. Käy vessassa ja suihkussa rauhassa, jos lapsi pysyy vielä pinnasängyssä, niin pistä se sinne siksi aikaa, eihän sulla suihkussa montaa minuuttia mene.
Toiseksi. Lähde johonkin,ihan mihin vaan. Lapsi kainaloon, ei ole vaikeaa. Eikä ole mikään pakko meikata, jos on, niin lapsi jonnekin siksi aikaa jos ei muuten pysy leikkimässä rauhassa. Mitä väliä onko kersalla minkälainen ilme rattaissa, siinähän istuu. Yleensä nukahtavat rattaisiin.
Kolmanneksi. Lapsen kanssa ei tarvi leikkiä, se leikkii ihan ite, se on lapsen työtä.
Neljänneksi. Sohvalla maaten voi vahtia lasta, ei pidä olla siinä vaaranpaikkoja joita ei voi estää sohvalta käsin.
Viidenneksi. Jätät kersan miehelle, sanot että et jaksa olla, että sullakin on vähintään joka toinen päivä oikeus mennä jonnekin, tai olla kotona yksin. Turha kuunnella aikuisen miehen kitinää.
Vauva vaunuihin ja ulos. Ei luulis sen olevan niin vaikeaa.
Alue: Aihe vapaa
No, miehesi haluaa olla lapsen kanssa sohvalla maaten. Eihän tuon ikäistä vahdita missään hoidossakaan 24/7. Pph:lla on 4 lasta ja joutuu tehdä ruokaaym.
Sinä vaadit itseltäsi liikaa. Ei lapsia tarvitse koko ajan viihdyttää, noin isoja joilta ovat jo äitiysloman päättynyt.
Miehesi taas on laiska paska, hemmoteltu itsekäs kusipää. älkää vain tehkö lisää lapsia. Elämäni helpointa aikaa ollut kun oli 1 pieni lapsi. Opiskelut rankemapaa aikaa, samoin kaikki muu.
Jättäisin tuollaisen ylimääräisen lapsen. Pojat kasvatetaan vastuuseen siinä kuin tytöktin. Kun tulee töistä sinä lähdet ja viikonloppuisin laitat miehen lapsen kanssa muualle.