Oman kulttuurin arvostaminen ja ihailu
Miksi katsotaan vinoon jos esim. suomalainen ihailee kulttuuriaan, on kiinnostunut historiastaan ja arvottaa vanhaa mytologiaa, eikä halua, että nämä piirteet katoavat tai sekottuvat? Kyseessähän on kuitenkin aika primitiivinen asia.
Minä en esim. henkilökohtaisesti koe minkäänlaista vihamielisyyttä ulkomaalaisia kohtaan, mutta haluaisin, että suomalaiset perinteet, mytologia ja ulkonäkö eivät häviäisi ja että kansa olisi suht yhtenäinen.
Kommentit (89)
Mitkä perinteet? Mikä mytologia? Ja Tarkoitatko yhtenäisellä kansalla tätä kansaa joka aloitti itsenäisyytensä reippaalla sisällissodalla, jonka haavat eivät ole vieläkään täysin parantuneet?
Suomalainen mytologiakin on saanut vaikutteita muualta. Kalevalassa ja Kantelettaressa on antiikin tarinoita ja raamatun vaikutusta. Kaikkina aikoina kulttuurit ovat kehittyneet vuorovaikutuksessa muiden kulttuurien kanssa, tullut jotain uutta, unohtunut vanhaa. Suomen kielessä on sanoja, joiden alkuperäistä merkitystä ei edes enää tiedetä, kuten "jumi". Ollaan jumissa, mutta mikä on ollut alunperin se jumi?
Leila Koo kirjoitti:
Suomalainen mytologiakin on saanut vaikutteita muualta. Kalevalassa ja Kantelettaressa on antiikin tarinoita ja raamatun vaikutusta. Kaikkina aikoina kulttuurit ovat kehittyneet vuorovaikutuksessa muiden kulttuurien kanssa, tullut jotain uutta, unohtunut vanhaa. Suomen kielessä on sanoja, joiden alkuperäistä merkitystä ei edes enää tiedetä, kuten "jumi". Ollaan jumissa, mutta mikä on ollut alunperin se jumi?
Niin, aivan, on muovautunut miten on, mutta sellainen siitä tuli ja meidän se on.
Siksi katson hieman kieroon, eä minun on hieman vaikeuksia ymmärtää, että olisi olemassa jokin puhdas oma kulttuuri, joka ei olisi saanu enemmän ja/ tai vähemmän aina vaikutteita yös muista kulttuureisa ja mytologioista. Tai, että kulttuurit ja mytologiat voitaiin yleisemmin arvottaa, mikä niistä on paras, tai mahd. huonoin...
Vierailija kirjoitti:
Mitkä perinteet? Mikä mytologia? Ja Tarkoitatko yhtenäisellä kansalla tätä kansaa joka aloitti itsenäisyytensä reippaalla sisällissodalla, jonka haavat eivät ole vieläkään täysin parantuneet?
Ennemminkin esim. keskiaikaa ja sitä edeltävää aikaa. Miksi nämä asiat täytyy aina vääntää rautalangasta?
Vierailija kirjoitti:
Leila Koo kirjoitti:
Suomalainen mytologiakin on saanut vaikutteita muualta. Kalevalassa ja Kantelettaressa on antiikin tarinoita ja raamatun vaikutusta. Kaikkina aikoina kulttuurit ovat kehittyneet vuorovaikutuksessa muiden kulttuurien kanssa, tullut jotain uutta, unohtunut vanhaa. Suomen kielessä on sanoja, joiden alkuperäistä merkitystä ei edes enää tiedetä, kuten "jumi". Ollaan jumissa, mutta mikä on ollut alunperin se jumi?
Niin, aivan, on muovautunut miten on, mutta sellainen siitä tuli ja meidän se on.
Niin on, Kalevalasta tehdään uutta kuten sarjakuvaa ja oopperaa. Kulttuuri muuttuu koko ajan, tai oikeammin sen päälle kerrostuu uutta.
Hyvä aihe. Ulkomaanmatkoilla on ollut mukavia hetkiä, mutta siellä monesti tajuaa, että kyllä koti-Suomi on rakas paikka metsineen ja kulttuureineen. En osaa nähdä lisäarvoa siinä, että tästä maasta tulisi yhä monikulttuurisempi/kulttuurien sekamelska.
Nautin mm. Siitä, että omistan luvallisia aseita ja käyn metsästämässä luonnosta ruokaa yksin ja lasteni kanssa. Siinä koen olevani suomalaisuuden ytimessä samoin kun kalareissuilla. Ase on tarkoitettu riistan hankintaan. Monessa muussa maassa asekulttuuri on hieman erilainen.
Ulkomaalaiset ovat mielestäni useinmiten mukavia. Viihdyn monenlaisessa seurassa, mutta maassa maan tavalla on hieno sanonta. En oleta, että voin vaatia esim. Dubaissa suomalaisia tapoja, jos muutan sinne. En myöskään halua muuttaa Suomalaista kulttuuria, jos joku muuttaa ulkomailta suomeen vaatien oman kulttuurin tapoja.
Vierailija kirjoitti:
Leila Koo kirjoitti:
Suomalainen mytologiakin on saanut vaikutteita muualta. Kalevalassa ja Kantelettaressa on antiikin tarinoita ja raamatun vaikutusta. Kaikkina aikoina kulttuurit ovat kehittyneet vuorovaikutuksessa muiden kulttuurien kanssa, tullut jotain uutta, unohtunut vanhaa. Suomen kielessä on sanoja, joiden alkuperäistä merkitystä ei edes enää tiedetä, kuten "jumi". Ollaan jumissa, mutta mikä on ollut alunperin se jumi?
Niin, aivan, on muovautunut miten on, mutta sellainen siitä tuli ja meidän se on.
Lähinnä itäsuomalaisten ja karjalaisten.
Vierailija kirjoitti:
Leila Koo kirjoitti:
Suomalainen mytologiakin on saanut vaikutteita muualta. Kalevalassa ja Kantelettaressa on antiikin tarinoita ja raamatun vaikutusta. Kaikkina aikoina kulttuurit ovat kehittyneet vuorovaikutuksessa muiden kulttuurien kanssa, tullut jotain uutta, unohtunut vanhaa. Suomen kielessä on sanoja, joiden alkuperäistä merkitystä ei edes enää tiedetä, kuten "jumi". Ollaan jumissa, mutta mikä on ollut alunperin se jumi?
Niin, aivan, on muovautunut miten on, mutta sellainen siitä tuli ja meidän se on.
Meinaatko, eä kulttuuri ja mytologia olsii jotenkin saavuttanu lakikorkeutensa, eikä kehittyisi ja muovautuisi, sanalla sanoen eläisi edelleen...
Yliopisto-opiskelija
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitkä perinteet? Mikä mytologia? Ja Tarkoitatko yhtenäisellä kansalla tätä kansaa joka aloitti itsenäisyytensä reippaalla sisällissodalla, jonka haavat eivät ole vieläkään täysin parantuneet?
Ennemminkin esim. keskiaikaa ja sitä edeltävää aikaa. Miksi nämä asiat täytyy aina vääntää rautalangasta?
Suomessa ei keskiajalla ollut yhtenäiskulttuuria, vaan keskenään riistamaista ja kalavesistä nahistelevia ja toisiaan ryösteleviä heimoja, jotka eivät edes kunnolla ymmärtäneet toisensa puhetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Leila Koo kirjoitti:
Suomalainen mytologiakin on saanut vaikutteita muualta. Kalevalassa ja Kantelettaressa on antiikin tarinoita ja raamatun vaikutusta. Kaikkina aikoina kulttuurit ovat kehittyneet vuorovaikutuksessa muiden kulttuurien kanssa, tullut jotain uutta, unohtunut vanhaa. Suomen kielessä on sanoja, joiden alkuperäistä merkitystä ei edes enää tiedetä, kuten "jumi". Ollaan jumissa, mutta mikä on ollut alunperin se jumi?
Niin, aivan, on muovautunut miten on, mutta sellainen siitä tuli ja meidän se on.
Lähinnä itäsuomalaisten ja karjalaisten.
Maamme ja kansamme yhtenäistä ja hyödyllistä tietoa silti kaikki - niin kalevala, kuin myös muu mytologia.
Palvottiinhan muinoin läntisessä Suomessa karhua ja itäisessä hirveä jumalallisia eläimiä.
Hiisi oli pyhä (uhri) lehto ja itämerensuomalaisilla ja pohjoisen väelläkin olivat omat uskomuksensa.
Siinä ei ole mitään pahaa, että ihailee omaa kulttuuria ja mytologiaa. Se on vähän outoa, että haluaa rajoittaa jotain "sekoittumista"? Jos itse ei halua sekoittua, se on ok, mutta muita ei voi rajoittaa. Lisäksi, miksi nämä tämän tyyppiset oman kulttuurin ja mytologian ihailijat eivät koskaan kritisoi kristinuskoa?
Olen tehnyt paljon töitä ulkomailta muuttaneiden kanssa ja hyvin moni ihmettelee sitä, miten paljon suomalaiset vähättelevät omaa kulttuuriaan ja kansallista identiteettiään. Ylpeä saa olla ja arvostaa sitä. Jos joku sinua todellakin katsoo vinoon, niin kyse on enemmänkin vinoon katsojan sivistymättömyydestä.
Suomalainen mytologia keksittiin 1800-luvulla. Suurin osa esimerkiksi Kalevalan pohjana olleista runoista kerättiin niistä osista Karjalaa, joka ei ole koskaan kuulunut Suomeen.
Olen tutkinut sukuani ja taustalta löytyy mm. saksalaisia porvareita, ruotsalaista pappissukua, romaniesi-isä ja venäläinen sotilaskarkuri. Ja ihan kantasuomalaiseksi mut lasketaan.
Intersektionaalinen marxilainen hierarkiakäsitys on selkeää. Koska olemme sortajia, kulttuuria ei voi arvostaa, lisäksi suomalainen kulttuuri on patriarkaaista, se kuuluu murskata.
Siis mikä sitä suomalaista kulttuuria on? Kertokaa ensin mikä suomalaisia yhdistää Hangosta Nuorgamiin?
Siinähän ihailet. Mitään yhtenäistä aitoa supi-suomalaista kansaa ja kulttuuria ei tosin ole koskaan ollut olemassakaan. Ihmiset ovat liikkuneet pitkin maailmaa jo satoja vuosia, jopa tuhansia vuosia. Vaikutteita ja uutta verta on tullut jatkuvasti jostain. Mutta ihan vapaasti saat ihailla omaa fantasiaasi suomalaisuudesta. Fakta on se, että vaikka kuinka pistettäis rajoja kiinni, suomalaisuus tulee katoamaan lopulta tavalla tai toisella.
Minä rakastan suomalaista kulttuuria, Kalevalaa ja ennen kaikkea suomen kieltä, joka on minulle sekä ammatti että intohimo.
Alun perin esi-isämme eivät ilmeisesti puhuneet suomea, vaan jotakin jo kauan sitten kadonnutta kieltä. Suomi oli tuontituote idästä. Kielenvaihto on historiassa ollut yleistä, ja Suomea on asutettu moneen otteeseen eri puolilta. Minulle suomalainen on jokainen, joka viitsii tämän ihanan kielen opetella.
Vierailija kirjoitti:
Siinähän ihailet. Mitään yhtenäistä aitoa supi-suomalaista kansaa ja kulttuuria ei tosin ole koskaan ollut olemassakaan. Ihmiset ovat liikkuneet pitkin maailmaa jo satoja vuosia, jopa tuhansia vuosia. Vaikutteita ja uutta verta on tullut jatkuvasti jostain. Mutta ihan vapaasti saat ihailla omaa fantasiaasi suomalaisuudesta. Fakta on se, että vaikka kuinka pistettäis rajoja kiinni, suomalaisuus tulee katoamaan lopulta tavalla tai toisella.
Veikkauksia, kumpi katoaa ensin: kulttuurimarxismi vai suomalaisuus?
Tämä varmaan poistuu pian, mutta olisi kiva saada ASIALLISTA keskustelua tänne ilman, että joku tulee heti arvostelemaan ja haukkumaan rä sistiksi.