Vieläkö lähdetään vaihto-oppilaiksi, miksi?Ja mihin???

Kannattaahan ulkomaanopiskelu aina, mutta niinkuin joku jo sanoikin, ylemmillä asteilla pääsee Erasmus-rahalla ynnä muilla apurahoilla ilmaiseksi ulkomaille, eikä tarvitse maksaa itseään tolkuttoman kipeäksi niinkuin lukioaikana. Itse olin puoli vuotta vaihto-opiskelijana, kaksi kertaa 3kk työharjoittelussa ja tein vielä lopputyönikin ulkomailla (ammattikorkeakoulussa).

Kummanko järjestön kautta teillä lapsi siten lähti ?

[quote author="Vierailija" time="05.02.2014 klo 20:45"]

[quote author="Vierailija" time="05.02.2014 klo 10:53"]

Ottakaa huomioon, että siihen ohjelmamaksuun sisältyy muutakin kuin lennot perille. Kaukomaiden ohjelmamaksu on useilla noin 8-9t. Yhdensuuntainen lentolippu esimerkiksi lattareihin voi maksaa jo sen reilu 1600e _suuntaansa_ (Googlatkaa esim Hki-Quito, Ecuador). Toki halvemmallakin voi päästäta (vrt. Hki-Sao Paolo, Brasilia, 700e). Mutta käytännössä lentolippujen osa syö noin 1500-3000e tuosta budjetista.

Valmennukset: AFS jaYFU taitavat molemmat tarjota viisi valmennusta. Kotimaassa lähtövalmennukseen lähtee esim 150 nuorta, heille pitää löytää tilat, majoittumiset, bussikyydit, ruokailut yms viikonlopulle. Sen lisäksi 150 nuorta tarvitsee aikamoisen joukon kaitsemaan heitä, tähän tulee mukaan siis toimiston väki ja vapaaehtoiset. Heidät pitää myös majoittaa ja ruokkia (vaihtareiden kustannuksella). Tähän menee budjetista helposti jo usempi satanen. Sen lisäksi niiden 150 nuoren vanhemmat (300kpl) saavat päivän mittaisen koulutuksen. Ottakaa huomioon myös, että vapaaehtoisia/toimistolaisia täytyy kouluttaa ja käyttää tähän resursseja. Sen lisäksi saattaa olla ulkopuolisia valmentajia (rahanmenoa).

Sen lisäksi kaikki viisi muuta valmennusta, joihin menee taatusti rahaa. Sen lisäksi kaikki käytännön järjestelyt, vanhemmat soittavat paniikissa kerran viikossa toimistolle. Kuka vastaa puhelimeen? No se maksettu työntekijä tietenkin.

Ja ennenkuin lähdetään vaihtoon, niin missä hoidetaan haastattelut ja kuka ne pitää? Infotilaisuudet maksavat yms. Sen lisäksi hakupaperien käsitteleminen ja perheiden mätsääminen (hoidetaan kohdemaassa, mutta kyllähän siihenkin voi mennä hyvin työtunteja, jos hakemuksia todella luetaan ja yritetään saada samanhenkisiä perheitä yhteen).

Pienistä puroista muodostuu iso joki.

[/quote]

En nyt tätä kokonaan tyrmää, mutta...

Meillä vaihtoon lähtijät maksoivat ihan itse lisää matkakuluja siitä valmennuksesta, joka oli tasan ainoa ennen lähtöä. Ennen ole kuullut, että kohdemaassa olisi ollut mitään valmennusta.

Vanhemmille järjestetty valmennus oli yksi päivä, joka istuttiin isossa yliopiston luentosalissa. Puhujina oli 2/3 päivästä ilmaista väkeä: entisiä vaihtereita ja vaihtareiden vanhempia. 1/3 päivästä puhuivat ne pari järjestön tyyppiä ja sitten vakuutusyhtiön ja pankin edustajat. Ei tainnut kovin kalliiksi tulla. Luentosalin vuokrat eivät ole kovia. Yksi kahvi tarjottiin... vai pitiköhän siitäkin maksaa?

Toimistolla vastaa joku kyllä, mutta hän ei sitten ikinä tiedäkään mitään. Ei siis todella mitään. Pakko sanoa näin ilkeästi, että vaikuttaa aivan vähä-älyiseltä koko tyyppi. On tullut sellainen olo, että tuskin saan järjestön kautta tietää, vaikka lapseni heittäisi henkensä reissullaan...

Toimisto puolustelee tietämättömyyttään aina aikaerolla (USA:an) ja jenkkien täydellisellä epäkäytännöllisyydellä. Eivät osaa jenkit kuulemma mitään asiaa hoitaa.

Järjestö harrastaa ennen kaikkea kieltelyä ja pelottelua. Ei saa soittaa USA:n toimistoon, ei saa soittaa isäntäperheelle, ei saa soittaa lapselle, ei saa missään yhteydessä olla keneenkään.

Perheiden valikoinnistakin on jäänyt huono maku. Perheitä ei taideta tarkistaa ollenkaan. Tai sitten tarkistetaan ja ihan kaikki käy. Järjestö itse myöntää, että kolmasosa vaihtaa perhettä. Ei voi mennä näin, jos todella tehdään työtä asian eteen. Itse olen kuullut lukuisia tapauksia, joissa olisi pitänyt olla etukäteen ihan selvää, ettei perhe voi toimia host-perheenä.

Avoimesti järjestö myös kertoo, että suurin osa väestä on vapaaehtoisia. Eli mihin kummaan raha kuluu? Ei kaikki voi mennä niihin stipendeihin, joita myönnetään kuitenkin rajallinen määrä vuodessa.

En ole vakuuttunut. Ja jos sanotte, että kysy järjestöstä, niin en taatusti kysy. Olen oppinut, etten ole järjestön kanssa tekemisissä yhtään enempää kuin on pakko. Jos joskus vielä tällaiseen lähdemme, vaihdamme ainakin järjestöä. Ei siksi, että toinen olisi parempi, mutta emme sitten ainakaan ole samaan kaivoon kaikkia rahojamme heittäneet.

Siinä olen samaa mieltä, että idea on hyvä ja vaihto lukioikäisenä ja asuminen perheessä on ihan eri asia kuin vaihto sitten korkeakouluopiskelijana. Mutta näiden järjestöjen rehellisyyteen on vaikea uskoa, valitettavasti.

[/quote]

Hups, piti vastata #20:een mutta lipsahtikin Lufthansalla lentäneen viestiin. Sori.

t. #23

[quote author="Vierailija" time="05.02.2014 klo 11:33"]

LUkiolaisten vanhemmat: parin vuoden päästä jatkokoulutuksessa olevat lapsenne voivat hakea vaihto-opiskelijoiksi joko oppilaitosten kahdenvälisissä ohjelmissa tai erasmusohjelmissa. Teidän ei tsilloin tarvitse maksaa siitä jollekin "järjestäjälle"t. Vaihtoon lähtijä saa vaihto-ohjelmalta stipendin matkaan ja oppilaitoksen lukukausimaksuun, joissain tapauksissa jotain ylimääräistä tukea asumiseenkin. Plus normaalin täkäläisen opintotuen ja asumislisän, joilla elää yleensä "siellä" siinä kuin Suomessakin.

[/quote]

- Siinä on eroa lähteekö vaihtoon itsenäistymään 16-vuotiaana kuin 20-vuotiaana. 16-vuotias oppii kielen aivan eri tavalla, sen lisäksi ota huomioon, että nuori menee tällöin isäntäperheeseen asumaan, ja oppii aivan eri tavalla kielen ja paikallisen kulttuurin. Yliopistovaihdossa nuoret muuttavat usein koulun asuntolaan muiden vaihtareiden kanssa, ja aika paljon vaihtarit hengaavat keskenään. Tällöin yhteiseksi kieleksi muodostuu heikko englanti, esimerkiksi jonkun toisen kielen sijaan. Yliopistovaihdossa otetaan myös yleensä kansainvälisiä kursseja, jos siis lähdet vaikka Saksaan niin et käy saksankielisillä tunneilla, vaan englannin.

Kielen ja kulttuurin oppimisessa on iso ero näiden kahden vaihdon välillä.

[quote author="Vierailija" time="05.02.2014 klo 10:54"]

Minua ihmetyttää ikärajat noihin vaihtoihin. Mitä se tarkoittaa ja mihin perustuu?

Siis lähinnä yläikäraja. joillakin järjestöillä on ihan päivämäärän tarkkuudella kerrottu missä välissä syntyneet voi hakea. Mun tammikuussa syntynyt lapseni ei siis voisi lähteä enää lukion ekaluokan jälkeen Usaan

http://www.yfu.fi/valintakriteerit-ja-ikarajat

[/quote] Kuinka vanha lapsesi on? Monta kertaa on 18v. ollut lahdossa USAaan lukioon mutta taalla senikaiset ovat jo menossa yliopistoon. Eika alemmille asteille joku partaukko oikein sovi.

Australiaan lähdetään aina tammikuussa, joten sinne voi lähteä "ennakkoon" eli kesken lukion ekan luokan tai vähän jälkijunassa, eli tokan luokan keskellä tammikuussa.

mulla ainakin kaupallisista sellainen käsitys että Jenkkivuosi maksaa peruspakettina noin 10.000€ ja jos valitset select highschoolin, eli pääset valitsemaan koulusi (ja samalla tietty paikan/osavaltion) esim itsellesi jonkun tärkeän harrastuksen mukaan, on hinta noin tiplat eli 20.000€.

[quote author="Vierailija" time="05.02.2014 klo 11:33"]

LUkiolaisten vanhemmat: parin vuoden päästä jatkokoulutuksessa olevat lapsenne voivat hakea vaihto-opiskelijoiksi joko oppilaitosten kahdenvälisissä ohjelmissa tai erasmusohjelmissa. Teidän ei tsilloin tarvitse maksaa siitä jollekin "järjestäjälle"t. Vaihtoon lähtijä saa vaihto-ohjelmalta stipendin matkaan ja oppilaitoksen lukukausimaksuun, joissain tapauksissa jotain ylimääräistä tukea asumiseenkin. Plus normaalin täkäläisen opintotuen ja asumislisän, joilla elää yleensä "siellä" siinä kuin Suomessakin.

[/quote]

ei vaihtarivuotta ja opiskeluvaihtoa voi verrata!

Ensinäkin 16-17-vuotias omaksuu kielen aivan eri tasolla kuin 20+ ikäinen, tähän vaikuttaa iän lisäksi se, että se vaihtari asuu todellakin keskellä sitä kulttuuria ja elää arkea usein ainoana ulkomaalaisena. Vaihto-opiskelija taas on osa isompaa kansainvälistä vaihtoporukkaa, jossa usein asutaan samassa asuntolassa ja käydään samoilla kursseilla, kosketus paikallisiin saattaa jäädä todella pinnalliseksi.

Todella moni lukioikäinen omaksuu lähes natiivitasoisen (puhutun) kielitaidon, vastaavasti en ole törmännyt vielä yhteenkään 20+ ikäiseen opiskelijaan, jonka kielitaito olisi lähelläkään natiivin tasoa.

terveisin vieraita kieliä lukiossa ja yliopistolla 20 vuotta opettanut...

ja nro 40 on siis ollut lukioaikana vuoden vaihdossa ja yo-opintojen aikaan kahteenkin otteeseen vaihto-opiskelijana.

[quote author="Vierailija" time="05.02.2014 klo 23:58"]

Pääseekö Kanadaan vaihto-oppilaaksi millään tavalla?

[/quote]

Ainakin AFS:n kautta Québeciin. Suosittelen lämpimästi! :)

[quote author="Vierailija" time="05.02.2014 klo 23:58"]

Pääseekö Kanadaan vaihto-oppilaaksi millään tavalla?

[/quote]

Myös Rotarien. Noin kymmen paikkaa vuosittain auki Kanadassa. Ja joku pohti aiemmin, ettei Rotaryt tee kunnolla Euroopaan vaihtoja. Ei ihan totta sekään, Eurooppaan lähtee vuosivaihtoon noin kolmisenkymmentä, eniten Ranskaan, Saksaan ja Belgiaan, lisäksi muutamaan "eksoottisempiin" Euroopan maihin on paikkoja vaihtelevasti. Viimeisenä kahtena vuonna esim. Italiassa on ollut pari paikkaa ja Kroatiassa yksi.

Toki suurin osa Rotarien paikoissa on Amerikassa, USAhan noin parikymmentä, Meksiko ja Brasilia myös suosittuja, sitten sieltäkin nämä "eksoottisemmat" Argentiina, Paraguya, Chile... Joihin on yksi tai kaksi paikkaa vuodessa.

Austaraliaan lähtee parikymmentä ja Uusi-Seelantiin pari kolme. Etelä-Afrikkaan muutama. Japaniin noin viisi, lisäksi vaihdellen yksi/kaksi paikkaa voi olla Etelä-Koreassa, Taiwanissa, Thaimaassa tai vaikka Intiassa. Vuosivaihdossa on noin 120 oppilasta kerralla (ja myös Austraaliaan lähdetään kesällä, vaikka siellä lukuvuosi vaihtuukin tammikuussa). Ja jokaisesta maasta tulee aina saman verran vaihto-oppilaita Suomeen.

(http://www.ryefinland.com/index.php?page=vuosivaihto)

Ja en ole itse ollut Rotarien kautta, vaan EF:n, jota en suosittele kenellekään. Rotarya suosittelen ehdottomasti, heidän vaihto-oppilaitaan olen tavannut paljon ja toimii paremmin kuin kaupalliset "ei-voittoa tavoittelevat" yritykset.

http://www.kielimatkat.net/  Onko kenelläkään kokemusta TR-kielimatkoista? mainostaa mm.myös aikuisille kielikursseja.

http://yle.fi/uutiset/senioritkin_kiinnostuivat_kielimatkoista/5335588

[quote author="Vierailija" time="05.02.2014 klo 11:33"]

LUkiolaisten vanhemmat: parin vuoden päästä jatkokoulutuksessa olevat lapsenne voivat hakea vaihto-opiskelijoiksi joko oppilaitosten kahdenvälisissä ohjelmissa tai erasmusohjelmissa. Teidän ei tsilloin tarvitse maksaa siitä jollekin "järjestäjälle"t. Vaihtoon lähtijä saa vaihto-ohjelmalta stipendin matkaan ja oppilaitoksen lukukausimaksuun, joissain tapauksissa jotain ylimääräistä tukea asumiseenkin. Plus normaalin täkäläisen opintotuen ja asumislisän, joilla elää yleensä "siellä" siinä kuin Suomessakin.

[/quote]

Jos haluaa tutustua kohdemaan kulttuuriin elämällä perheessä, lukio on oikea hetki lähteä. Vaihto opiskeluaikana on tietenkin sekin rikastuttava kokemus ja kieltä todennäköisesti oppii aika hyvin, mutta kyse on aivan erilaisesta toiminnasta: silloin ei tutustu perheeseen vaan opiskelukavereihin, asuu itsekseen (tai kämppisten kanssa, muttei osallistu paikallisten arkeen), ja usein (muissa kuin enkunkielisissä maissa) kielitaito jää vähän vajaammaksi, koska kieltä ei tule käytettyä niin paljoa. Vaihtarit usein viettävät paljon aikaa keskenään ja puhuvat sitä yhteistä kieltä joka kaikilta taittuu helpoimmin, joten voi olla että enkku (tai jopa suomi!) on enemmän käytössä kuin kohdemaan kieli. Entisestään tämä korostuu jos lähdetään vasta työelämässä toiseen maahan - ulkkarit helposti etsiytyvät muiden ex-patien seuraa.

Yliopistovaihto ei ole huono juttu ja siinä on monia hyviä puolia verrattuna lukiossa tapahtuvaan vaihtoon, mutta se on ERI ASIA. Tiettyjä asioita ei saa myöhemmin lähtiessä. Ja tiettyjä asioita taas ei saa lukioaikana lähtiessä. Pitää miettiä, mikä on itselle paras vaihtoehto - tai haluaako tehdä molemmat.