Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Vieläkö lähdetään vaihto-oppilaiksi, miksi?Ja mihin???
05.02.2014 |
Meillä tyttö (nyt vasta ysillä) on alkanut puhumaan vaihto-oppilasvuodesta sitten kun menee lukioon, ja periaatteessa tietty ihan ok ajatus. Mutta jotenkin tuntuu että on muka vanhanaikainen ajatus...vai oonko mä vaan vanhanaikainen?
Tyttö puhuu jenkkeihin mneosta, mutta itse ajattelen että eiköhän sen vuoden voisi Euroopassakin viettää. Kertokaa onko teillä kokemuksia, miksi lähteä, onko vain postiivisia puolia vai kuinka?
Kommentit (53)
Mun sisko oli STS:n kautta ja kaikki meni tosi hyvin. Vieläköhän se järjestää matkoja?
Mua on aina harmittanut, kun en itse uskaltanut lähteä. Olin hiukan kateellinen siskolleni, kun tuli kotiin (oli Usassa) ja se oli muka niin cool uusien vaatteidensa kanssa. Ja se kielitaito! Ihan huippu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suosittelen Rotarya, erittäin halpa, tosin vastavuoroisesti pitää etsiä Suomeen tulevalle vaihtarille kolme 3kk:n isäntäperhettä (toki voi itsekkin toimia isäntäperheenä).
Näiden jälkeen suosittelisin näitä ei-kaupallisempia järjestöjä kuten Youth for Understangingia (www.yfu.fi) ja AFS:ää (www.afs.fi). Afs taitaa olla reilun tonnin halvempi. Molemmat näistä kahdesta toimiat vankalla vapaaehtoistoiminnalla, ja sisältävät paljon valmennuksia niin kotimaassa kuin ulkomaallakin (vanhemmillekkin on järjestetty muutamat tilaisuudet).
Muutamina viimevuosina vaihtoon lähtö on "taantuman" takia hieman vähentynyt, ei puhuta kuitenkaan mistään suurista ihmismääristä. Suurin osa lähtee jenkkeihin sen perinteisen vaihtarikokemuksen perässä, mutta esim yfulla lähtijöitä on hyvin paljon myös Saksaan. Sen lisäksi Aasian maat ovat olleet nousevassa huudossa viimeiset reilut viisi vuotta.
En suosittele järjestöinä EF:ää tai STS:ää.
[quote author="Vierailija" time="05.02.2014 klo 10:17"]
[quote author="Vierailija" time="05.02.2014 klo 09:59"]
Oma lapsi on vaihtarina nyt. Saimme hänen organisaatioltaan sellaisen tiedon, että vaihtariksi lähteminen on (Suomessa) vähentynyt. Syinä varmaan raha + nykyinen (ns. parempien perheiden) hyvin suojeleva kasvatuskulttuuri. Osa meidänkään tuttavista ei voi ajatella päästävänsä lasta vuodeksi niin kauas. (Meidän lapsi on USA:ssa, koska halusi englanninkieliseen maahan ja USA:an on helpoin päästä.)
Kokemus on ollut jännä koko perheelle. Vähän mietityttää meitäkin se, että lapsi on yksin siellä toisella puolella maailmaa. Esim. perheen vaihtotilanteessa - se tulee tilastollisesti jopa joka toiselle eteen - lapsi on hetken aikaa hyvin yksin. Sairauden, pienet tapaturmat yms. tuntuvat tosi isoilta, kun lapsi on kaukana.
Toistaiseksi meidän kokemukset on plussan puolella, mutta kyllähän nämä organisaatiot mietityttävät. Hinnat ovat todella kovia, parhaimmillaankin palvelu on melko nihkeää... Lennot ovat aina halvimmat ja kurjimmat, isäntäperhe on aina oikeassa, vaihtarit joustavat järjettömiin saakka jne. Meidän lapsella on mennyt kohtuullisesti, mutta hiukan mietityttää, lähdetäänkö enää nuorempien kanssa tähän myllyyn.
Systeemi on vähän outo: etukäteen maksetaan noin 10 000 euroa, sitten ei voi vaatia juuri mitään. Organisatiolla on sääntö joka asiaan, ja sääntö menee aina niin, että organisaatio on oikeassa... Kuten sanottu, meillä on mennyt ihan ok, mutta periaatteessa tämä on tuote, jota en ehkä lähde mainostamaan.
Minulle on yhä epäselvää, mitä noilla rahoilla tehdään, kun organisaatio ei tavoittele voittoa, lennot maksetaan tosiaan halvimmat kautta kerran sinne ja takaisin, isäntäperhe ei saa korvausta, yhteyshenkilöitä on suunnilleen 1 per osavaltio ja hänkin on selvästi jonkinlainen osa-aikainen. Vakuutukset, kyllä, mutta...
[/quote]
Tuonpa takia en noita kaupallisia järjestöjä suosittelisi kenellekään. Rotarien toiminta pääsääntöisesti aivan mahtavaa! Lions järjestää lyhyempiä vaihtoja.
[/quote]
Ööö, ysikin kirjoittaa, että kyseinen järjestö on voittoa tavoittelematon.......
Osa järjestöistä väittää olevansa voittoa tavoittelemattomia. Liekö totta?
Rotarit ja Lionsit uskonkin, mutta ottavatko muita kuin "omiaan"?
Osa järjestöistä väittää olevansa voittoa tavoittelemattomia. Liekö totta?
Rotarit ja Lionsit uskonkin, mutta ottavatko muita kuin "omiaan"?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Osa järjestöistä väittää olevansa voittoa tavoittelemattomia. Liekö totta?
Rotarit ja Lionsit uskonkin, mutta ottavatko muita kuin "omiaan"?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olin nuorena Rotaryn kautta vaihdossa, vaikka perheeni ei rotareihin kuulukaan. Meille tosin otettiin vastavuoroisesti vaihtari, mikä varmasti auttoi asiaa.
[quote author="Vierailija" time="05.02.2014 klo 10:39"]Mä olin nuorena Rotaryn kautta vaihdossa, vaikka perheeni ei rotareihin kuulukaan. Meille tosin otettiin vastavuoroisesti vaihtari, mikä varmasti auttoi asiaa.
[/quote]
Nuorena, eli n. 10 vuotta sitten siis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hmm, itse kyllä puollan ehdottomasti lukiovaihtoa, vaikka toki erasmus tai vastaava korkeakouluvaihtokin on hyvä ja erilainen kokemus. Olen ollut vaihdossa sekä lukioikäisenä että korkeakouluopiskelijana. Lukiovaihtoa suoritin AFS:n kautta Espanjassa ja opin kielen niin hyvin, että päädyin opiskelemaan sitä yliopistoonkin ja olen viittä vaille valmis FM espanjalaisesta filologiasta. Asuin paikallisessa perheessä pienessä kylässä ja harva siellä oli ulkomailta tai osasi puhua englantia, joten kieli tarttui hyvin paikallisilta. Myöhemmin aloitin yliopistossa toisen pääaineen espanjan rinnalla ja lähdin sitä kautta vuoden erasmus-vaihtoon Saksaan, mutta en oppinut kieltä läheskään niin hyvin kuin aiemmassa vaihdossani. Vaikka kuinka yritin tutustua paikallisiin ja valita saksankielisiä kursseja englanninkielisten sijaan, fakta oli, että lähimmät ystäväni olivat myös vaihtareita ja puhuimme heidän kanssaan englantia. Siispä koen oppineeni lähes tulkoon yhtä paljon englantia kuin saksaa vaihdon aikana, eikä saksan kielitaitoni ole lähestulkoonkaan sillä tasolla millä espanja oli palattuani sieltä. Uskoisin, että vaikka kyseessä olisi englanninkielinen kohde ja opetus olisi molemmissa vaihdoissa englanniksi, vaihtarin kielitaito paranee enemmän lukiovaihdossa johtuen paikallisten kanssa vietetystä ajasta. Lisäksi tähän vaikuttanee myös ikä - mitä nuorempi, sitä paremmin opit - ja se, että yleensä lukio-opinnot ovat vaihtareille aika helppoja ja jää aikaa tutustua kieleen ja kulttuuriin, kun taas esim. valtsikan yliopisto-opinnot vaativat paljon enemmän aikaa vaihtarilta.
En tarkoita mollata tällä viestillä kumpaakaan vaihtomahdollisuutta, mielestäni molemmat ovat mahtavia vaihtoehtoja jotka kannattaa toteuttaa jos kiinnostusta löytyy ja on mahdollisuus siihen. Mutta jos vain toinen pitäisi valita, niin ehdottomasti lukiovaihto edelläolevista syistä, eikä lukiovaihdossa kannata missään nimessä jättää toteuttamatta siksi, että pääseehän aina vielä korkeakouluvaihtoonkin.
Ottakaa huomioon, että siihen ohjelmamaksuun sisältyy muutakin kuin lennot perille. Kaukomaiden ohjelmamaksu on useilla noin 8-9t. Yhdensuuntainen lentolippu esimerkiksi lattareihin voi maksaa jo sen reilu 1600e _suuntaansa_ (Googlatkaa esim Hki-Quito, Ecuador). Toki halvemmallakin voi päästäta (vrt. Hki-Sao Paolo, Brasilia, 700e). Mutta käytännössä lentolippujen osa syö noin 1500-3000e tuosta budjetista.
Valmennukset: AFS jaYFU taitavat molemmat tarjota viisi valmennusta. Kotimaassa lähtövalmennukseen lähtee esim 150 nuorta, heille pitää löytää tilat, majoittumiset, bussikyydit, ruokailut yms viikonlopulle. Sen lisäksi 150 nuorta tarvitsee aikamoisen joukon kaitsemaan heitä, tähän tulee mukaan siis toimiston väki ja vapaaehtoiset. Heidät pitää myös majoittaa ja ruokkia (vaihtareiden kustannuksella). Tähän menee budjetista helposti jo usempi satanen. Sen lisäksi niiden 150 nuoren vanhemmat (300kpl) saavat päivän mittaisen koulutuksen. Ottakaa huomioon myös, että vapaaehtoisia/toimistolaisia täytyy kouluttaa ja käyttää tähän resursseja. Sen lisäksi saattaa olla ulkopuolisia valmentajia (rahanmenoa).
Sen lisäksi kaikki viisi muuta valmennusta, joihin menee taatusti rahaa. Sen lisäksi kaikki käytännön järjestelyt, vanhemmat soittavat paniikissa kerran viikossa toimistolle. Kuka vastaa puhelimeen? No se maksettu työntekijä tietenkin.
Ja ennenkuin lähdetään vaihtoon, niin missä hoidetaan haastattelut ja kuka ne pitää? Infotilaisuudet maksavat yms. Sen lisäksi hakupaperien käsitteleminen ja perheiden mätsääminen (hoidetaan kohdemaassa, mutta kyllähän siihenkin voi mennä hyvin työtunteja, jos hakemuksia todella luetaan ja yritetään saada samanhenkisiä perheitä yhteen).
Pienistä puroista muodostuu iso joki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minua ihmetyttää ikärajat noihin vaihtoihin. Mitä se tarkoittaa ja mihin perustuu?
Siis lähinnä yläikäraja. joillakin järjestöillä on ihan päivämäärän tarkkuudella kerrottu missä välissä syntyneet voi hakea. Mun tammikuussa syntynyt lapseni ei siis voisi lähteä enää lukion ekaluokan jälkeen Usaan
http://www.yfu.fi/valintakriteerit-ja-ikarajat
Itse olin YFU:n kautta vaihdossa aikoinaan, lensin Lufthansalla kohdekaupunkiini jenkkeihin. Katsoin huvikseni myös lentoja Lufthansalle ensi syksylle reilun puolen vuoden päähän. Yhdensuuntainen lento syyskuulle 2900€, jepjep. Ottakaa huomioon, että jenkkeihin saa halpoja lentoja niihin tunnettuihin ja isoihin kaupunkeihin, mutta kun siellä on niitä pieniä tuppukyliäkin, jonne pitää mennä useammalla vaihdolla, niin kyllä siitä alkaa kallista tulemaan.
t. viestien 11 ja 19 kirjoittaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="05.02.2014 klo 10:29"]
Osa järjestöistä väittää olevansa voittoa tavoittelemattomia. Liekö totta?
Rotarit ja Lionsit uskonkin, mutta ottavatko muita kuin "omiaan"?
[/quote]
Kyllä ottavat. Itsekin olen ollut Rotarien vaihdossa, vaikkei perheelläni ollut suhteita Rotareihin.
Kaupallisen järjestön kautta niin kallista on. Eiks se oo 30-40 000 eu. Täytyy olla ulospäinsunntautunut, sosiaalinen ja siellä koulunkäynti yhtä tyhjän kanssa. Seiskan numerolainen todistuksessa voi parantaa kasiin.
[quote author="Vierailija" time="05.02.2014 klo 21:45"]
Kaupallisen järjestön kautta niin kallista on. Eiks se oo 30-40 000 eu. Täytyy olla ulospäinsunntautunut, sosiaalinen ja siellä koulunkäynti yhtä tyhjän kanssa. Seiskan numerolainen todistuksessa voi parantaa kasiin.
[/quote]Yksi lukiovuosi menee hukkaan.
[quote author="Vierailija" time="05.02.2014 klo 21:47"]
[quote author="Vierailija" time="05.02.2014 klo 21:45"]
Kaupallisen järjestön kautta niin kallista on. Eiks se oo 30-40 000 eu. Täytyy olla ulospäinsunntautunut, sosiaalinen ja siellä koulunkäynti yhtä tyhjän kanssa. Seiskan numerolainen todistuksessa voi parantaa kasiin.
[/quote]Yksi lukiovuosi menee hukkaan.
[/quote]
Yksi vuosi on pisara meressä ja pieni hinta siitä kielitaidosta ja itseluottamuksesta, minkä lukiovaihdosta saa. Sitä paitsi lukion jälkeisissä opinnoissa aloittaa kaikenikäisiä ja joillain on takana yksi tai useampi välivuosi lukion jälkeen. Itse opin ihan uuden kielen lukiovaihdossa ja koen, ettei se vuosi ollut menetetty vuosi, vaan sain sellaisen kielitaidon, jonka oppimiseen olisi voinut mennä vaikka kuinka kauan ilman vaihtovuotta.
[quote author="Vierailija" time="05.02.2014 klo 10:59"]
Itse olin YFU:n kautta vaihdossa aikoinaan, lensin Lufthansalla kohdekaupunkiini jenkkeihin. Katsoin huvikseni myös lentoja Lufthansalle ensi syksylle reilun puolen vuoden päähän. Yhdensuuntainen lento syyskuulle 2900€, jepjep. Ottakaa huomioon, että jenkkeihin saa halpoja lentoja niihin tunnettuihin ja isoihin kaupunkeihin, mutta kun siellä on niitä pieniä tuppukyliäkin, jonne pitää mennä useammalla vaihdolla, niin kyllä siitä alkaa kallista tulemaan.
t. viestien 11 ja 19 kirjoittaja.
[/quote]
Soita ihmeessä YFUun ja kysy, jos on epäselvää.
Itse olen käytännössä hämmästellyt ennen muuta alarajoja. 16-vuotias vaihtoon tuleva nuori, etenkin poika, voi olla aivan hämmästyttävän lapsellinen ja aloitekyvytön ja pussissakasvanut ja sopeutuminen sen takia vaikeaa.
LUkiolaisten vanhemmat: parin vuoden päästä jatkokoulutuksessa olevat lapsenne voivat hakea vaihto-opiskelijoiksi joko oppilaitosten kahdenvälisissä ohjelmissa tai erasmusohjelmissa. Teidän ei tsilloin tarvitse maksaa siitä jollekin "järjestäjälle"t. Vaihtoon lähtijä saa vaihto-ohjelmalta stipendin matkaan ja oppilaitoksen lukukausimaksuun, joissain tapauksissa jotain ylimääräistä tukea asumiseenkin. Plus normaalin täkäläisen opintotuen ja asumislisän, joilla elää yleensä "siellä" siinä kuin Suomessakin.
Alue: Aihe vapaa
Kuten joku tuolla jo sanoikin, on ihan turha vertailla lukio- ja korkeakouluvaihtoja keskenään. On tosiaan ihan eri asia lähteä vaihtoon 17-vuotiaana kuin vaikkapa 23-vuotiaana, sillä näiden vaihtojen tavoitteet ja puitteet ovat ihan erilaiset. Korkeakouluvaihdossa odotetaan jo opintosuorituksiakin ja ummikkona ei voi matkaan lähteä, kuten vielä lukiovaihdossa voi monien kohdemaiden kohdalla tehdä.
Jos vain on rahaa, niin lukiovaihto kannattaa! Kieli opitaan parhaiten siinä iässä, samoin kulttuuriin sopeudutaan parhaiten nuorena. Vanhempana toki oppii ja sopeutuu, mutta se ei enää ole ihan sama asia. Olen itse ollut molemmissa vaihdoissa ja tiedän ihan kokemuksestakin, että näin se menee. Jos olisin lähtenyt vain korkeakouluvaihtoon, niin kynnys olisi ollut paljon korkeampi ilman sitä ensimmäistä vaihtokokemusta. Sitä paitsi lukiovaihdossa tutustui paljon paremmin paikallisiin kuin Erasmus-vaihtarina korkeakoulussa.