Lue keskustelun säännöt.
Kamalat neuvolakokemukset -peukutusketju
Kaipaisin vertaistukea neuvolakokemukseni suhteen, joten peukutusketjua kehiin! Peukku ylös = olis kamala kokemus mustakin, peukku alas = en pitäisi tuota kamalana.
Odotan esikoistani. Jouduin muuton takia vaihtamaan neuvolaa ja uusi terkka on suoraan sanottuna kamala. Ekan terkan kans meni tosi kivasti, hän oli mukavan rento ja maalaisjärkinen. Terkka oli tosi ymmärtäväinen ja sanoi, ettei paino kerro kaikkea eikä sitä kannata kytätä.
Paras oli, kun kerroin uudelle terkalle sairastaneeni nuorena syömishäiriön ja toivoisin siksi, ettei painostani tehtäisi neuvolassa numeroa. Terkka siihen vain totesi, että kyllä sitä raskaana painoa vaan tulee eikä voi odottaa pysyvänsä entisissä mitoissa. Yritin siinä selittää, ettei painon nouseminen mua haittaa (on luonnollista), vaan haluan, ettei painosta tehdä neuvolassa numeroa. Olen käyttänyt elämästäni vuosia painon vahtaamiseen, sitä tekivät muutkin ja nykyisin suhtautumiseni syömiseen on terve. Siihen terkka totesi, että kyllä sitä painoa nyt vaan vahditaan. Olen saanut odotusaikana painoa lisää 5 kg (raskaus liki puolivälissä) ja tästäkin terkka oli nyreän oloinen. Hirvittää, miten suhtautuu painon noustessa raskauden edetessä. Tekisi mieli vaihtaa terkkaa.
Ap
Kommentit (137)
Vierailija kirjoitti:
Neuvolan hoitajat ollut ihan ok, ei mitään negatiivista tule mieleen vaikka sain lapset nuorena yksin. Neuvolan lääkärit sitten...
Raskausaikana tiesi että lääkärin jälkeen on reissu naistenklinikalle. Aina oli jotain. Verenpaine, turvotus, vauvan koko epäilty liian pieneksi... Ja yhden kerran ihan syystä, vauvalla oli selvä sivuääni sydämessä. Sekin selvisi onneksi vaarattomaksi.
Muuten täysin turhia reissuja. Vauvan liian pienen koon epäilystä oli se positiivinen puoli että pääsi ylimääräiseen ultraan. Muuten ihan turhaa pelottelua siitä miten vauva ei kasva ja istukka on viallinen ja synnytys pitää käynnistää heti. Vain koska vauva oli laskeutunut. Ja siksi vatsa myös "laskeutunut", eli mitta ei ollut kasvanut.
Vai turhia reissuja! Kun on lääkäri, joka huomioi poikkeavat asiat ja lähettää eteenpäin! Kyllä syy sikiön pienen koon epäilyyn on ihan aiheellinen tarkistaa, samoin kuin vauvan sydämen sivuääni, vaikkakin sitten paljastuisi vaarattomaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minut laitettiin yh:na ison mahani kanssa muiden odottavien äitien ja isien sekaan mammavalmennukseen. Nolotti ja hävetti niin paljon olla sielä yksin kun muilla oli joku tukena. Olisin voinut kuolla häpeästä saman tien niiden silmäparien tuijotukseen..
Mitä hävettävää siinä on että on yh? Kannattaa jutella tuommoisista tuntemuksista jollekin.
Eihän neuvolassa ole ajateltu, että jotenkin kärsisi tuosta "mammavalmennuksesta" . Vanhummuus edellyttää kuitenkin vahvaa kypsyyttä ja ihmisen tulee olla sinut itsensä kanssa.
Ehkä tuo ei tapahtunut ihan tällä vuosituhannella.
Ei viime vuosituhannellakaan yksinhuoltajille omia synnytysvalmennsuryhmiä järjestetty.
Vierailija kirjoitti:
Olemme mieheni kanssa naimisissa mutta molemmat pitivät oman sukunimensä. Lapselle tuli minun eli äidin sukunimi yhteisellä päätöksellämme sillä miehellä on kansainvälisesti haastava 'perussuomalainen' sukunimi.
Olin vauvan kanssa neuvolassa kun kanta-tunnuksia varten täti kirjasi huoltajien tietoja koneelle. Kerroin ensin oman sukunimeni, sitten vauvan ja ennen kun ehdin isän nimeen ehti täti jo huikata että noniin siis sama sukunimi koko perheellä! Tähän sitten sopersin väliin hämmentyneenä että ei, että mieheni sukunimi on xxxx. Täti kohotti kulmiaan todeten ihmeissään että jaa, no tuohan onkin erikoista että noinpäin nimet.....
Eli muistakaa sitten että lapsella on oltava isän sukunimi ja piste...
Olipa tämä kamala neuvolakokemus, varmaan koko ketjun kamalin. *halaa*
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsen 1 vuotis neuvolassa terv.hoitaja ei löytänyt lapsesta mitään hyvää. Tuntui pahalta. Sanoillaan ajoi minua nurkkaan syönkö, väsyttääkö jne. Siihen loppui neuvolassa käyminen. Lapsi nyt 3 ja hyvin voi ilman neuvolaakin. Ja tiedoksi muille. Mitään lasua ei tule vaikkei käy. Meistä ei lasua ole tehty
Kai käyt rokotteet ottamassa?
Ne taudit on vaarallisia.
Täällä toinen joka ei käy neuvolassa muuten kuin rokotteilla. Tarvittaessa käytämme yksityisiä lääkäripalveluita, toistaiseksi on ollut tarvetta vain silmälääkärin tarkastukselle kun 5v sai lasit. Kyllästyin vuoden jälkeen neuvolaan ja ei ole tullut lasuja.
Hei te kaikki jotka haukutte terkkoja. Ne ei näe päivittäisessä työssään vain teitä upeita fiksuja palstan kultakimpaleita vaan myös ne kaikki muut. Teidän kannattaisi perehtyä siihen kaikkeen muuhun ennen kuin ihmettelette kohtelua yhtään missään koko maailmassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Turvotus ja ylipaino ovat eri asioita; alipainoisellakin voi olla turvotusta. Raskaana olevan naisen turvotukseen on syytä puuttua, vaikka se ei aina olekaan vaaratilanteeseen johtava oire.
Myös raskausdiabeteksen riski on otettava vakavasti. Ylipaino on terveysriski ja se voi vaarantaa raskauden. Jos asiaa ei voi ottaa puheeksi neuvolassa, niin missä sitten?
Neuvolassa ollaan tärkeiden asioiden äärellä, joista osa voi olla vaikeita tai ikäviäkin. Jos esim. kysymykset lähisuhdeväkivallasta tuntuvat loukkaavilta, miettikää miksi on tärkeää, että ne kysytään jokaiselta ilman ennakkoluuloja. Itselleni on omassa työssäni (ei neuvolassa) käynyt muutaman kerran niin, että tapaamisen aihe vaihtui, kun väkivaltakysymys oli yllätyksekseni aiheellinen.
Kiitos teille jotka työn puolesta tätä rutiinisti kyselette. Minä sain avun kun neuvolaterkka kysyi, vaikka ei huolitellusta ja roolia vetävästä olemuksestani olisi voinut kai kuvitellakaan.
Vierailija kirjoitti:
Turvotus ja ylipaino ovat eri asioita; alipainoisellakin voi olla turvotusta. Raskaana olevan naisen turvotukseen on syytä puuttua, vaikka se ei aina olekaan vaaratilanteeseen johtava oire.
Myös raskausdiabeteksen riski on otettava vakavasti. Ylipaino on terveysriski ja se voi vaarantaa raskauden. Jos asiaa ei voi ottaa puheeksi neuvolassa, niin missä sitten?
Neuvolassa ollaan tärkeiden asioiden äärellä, joista osa voi olla vaikeita tai ikäviäkin. Jos esim. kysymykset lähisuhdeväkivallasta tuntuvat loukkaavilta, miettikää miksi on tärkeää, että ne kysytään jokaiselta ilman ennakkoluuloja. Itselleni on omassa työssäni (ei neuvolassa) käynyt muutaman kerran niin, että tapaamisen aihe vaihtui, kun väkivaltakysymys oli yllätyksekseni aiheellinen.
Raskausdiabetes, turvotus ja ylipaino voivat olla raskauden kannalta ikäviä asioita. Mielestäni on ok kerran sanoa, että olethan tietoinen tällaisesta riskistä eikä asiaa tarvitse tolkuttaa moneen kertaan. Sitä en kuitenkaan ymmärrä, miksi esim. omalla kohdallani kohkattiin painosta:
-bmi oli raskauden alkaessa normaali, raskausajan painonnousun myötä meni yli bmi25
-paino nousi 6 kg raskauden puoliväliin mennessä, paino näkyi selvästi rinnoissa ja vatsassa
-söin normaalisti eikä ruokahalu ollut tavallista suurempi
-suvussa ei ole mitään riskitekijöitä näiden suhteen ja veriarvot ovat olleet aiemmin hyvät
-verenpaine oli todella hyvä, koska minulla on melko matala verenpaine muutenkin
En ymmärrä, miksi terveiden ja hyvinvoivaksi itsensä kokevien kohdalla painosta ja raskausdiabetesriskistä tehdään kauhea numero. Sama kun saisin joka kerta saarnan tupakoinnin vaaroista, vaikken ole koskaan polttanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulta kysyttiin neuvolassa ensikäynnillä, että käytänkö huumeita. Vastasin että en. Seuraavaksi terkkarin kommentti oli: "Ja alkoholiahan sinä et käytä." ja merkkasi ruksin siihen kohtaan. Itse asiassa olin jo pitkään juonut pari siideriä illassa ja vasta ensimmäisen kolmanneksen jälkeen pääsin siitä eroon.
Kuulostaa kurjalta asenne neuvolassa. Voin vertailun vuoksi miehenä kertoa että jos teillä parina ikinä mistään syystä tulee asiaa sos.toimen tätien kanssa (jos esim. vaikka nainen erotilanteessa valittaa heille että pelkää/ahdistaa, siis ihan kiusana miehelle joka ei ole koskaan elämässään ollut väkivaltainen), sitten vasta mies saa tietää millaista on olla tekemisissä saatanoiden kanssa, eikä niistä tule pääsemään eroon 18 vuoteen. Joudun seuraavat 18 vuotta tekemään valituksia useampaan oikeusasteeseen että saan edes todistettua että Ihminen ei ole hirviö ja syyllinen vain siksi että on mies.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä en oikeasti ihmettele yhtää kun näitä tarinoita lukee et minkä takia Suomessa on syntyvyys laskussa. Tajuaakohan yhtää noi terkkaritkaan, et miten ilkeitä ne saattaa itse olla? Varsinkin jos puhuu tohon tyyliin ekaa lasta odottavalle äidille jolla tunteet pinnassa jo muutenkin..... Vähän vois kyllä tota asennetta muuttaa toiseen....
Päätin olla tekemättä lapsia juuri tämän vuoksi. En tiedä, saisiko palveluja yksityiseltä? Toinen vaihtoehto olisi ehkä muuttaa esim. taiwaniin kun lapset ovat pieniä ja ehkä kouluiän korvilla takaisin suomeen...
Ikääntyneet tädit ovat usein kauheita moraalinvartijoita neuvola- tai sairaanhoitotyössä. Sellaista holhoamista, mikä ei työnkuvaan kuulu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis mitä?? Ei mun painoa ole ainakaan kyselty eikä edes vaa'alle ole laitettu äitiysneuvolassa, kun olin raskaana vuonna 2015? Millon tämmönen on tullut, että äidin painoa mitataan? Mulla tuli raskausaikana 20kiloa, mutta se kyllä lähtikin nopeasti. Ainut paino ja koko, mitä kytättiin, oli vauvan.
Vierailija kirjoitti:
Ikääntyneet tädit ovat usein kauheita moraalinvartijoita neuvola- tai sairaanhoitotyössä. Sellaista holhoamista, mikä ei työnkuvaan kuulu.
Jos kysyy alkoholinkäytöstä, on moraalinvartija. Jos ei kysy, ei ongelmakäyttäjä saa apua. Tee niin tai näin, aina väärin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olemme mieheni kanssa naimisissa mutta molemmat pitivät oman sukunimensä. Lapselle tuli minun eli äidin sukunimi yhteisellä päätöksellämme sillä miehellä on kansainvälisesti haastava 'perussuomalainen' sukunimi.
Olin vauvan kanssa neuvolassa kun kanta-tunnuksia varten täti kirjasi huoltajien tietoja koneelle. Kerroin ensin oman sukunimeni, sitten vauvan ja ennen kun ehdin isän nimeen ehti täti jo huikata että noniin siis sama sukunimi koko perheellä! Tähän sitten sopersin väliin hämmentyneenä että ei, että mieheni sukunimi on xxxx. Täti kohotti kulmiaan todeten ihmeissään että jaa, no tuohan onkin erikoista että noinpäin nimet.....
Eli muistakaa sitten että lapsella on oltava isän sukunimi ja piste...
Olipa tämä kamala neuvolakokemus, varmaan koko ketjun kamalin. *halaa*
Ai oliko tämä joku kilpailu ketju, kenellä on kamalin kokemus, voittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikääntyneet tädit ovat usein kauheita moraalinvartijoita neuvola- tai sairaanhoitotyössä. Sellaista holhoamista, mikä ei työnkuvaan kuulu.
Jos kysyy alkoholinkäytöstä, on moraalinvartija. Jos ei kysy, ei ongelmakäyttäjä saa apua. Tee niin tai näin, aina väärin.
En nyt tarkoittanut tuota alkoholiasiaa, vaan yleisesti sellainen holhoava käytös.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen tuota painon seurantaa. Minut ainakin punnittiin farkuissa ja ulkokengissä ja tämä paino merkittiin korttiin sellaisenaan.
Mä punnitsin itseni aina kotivaa'aalla neuvolavaa'an sijaan. Neuvolan vaaka näytti 3-4 kg enemmän kuin kotivaaka (toki oli vaatteet päällä neuvolassa). Onneksi meillä vaaka oli neuvolan vessassa, reippaasti kerroin punninneeni itseni. Sen jätin sanomatta, että millä vaa'alla. :D
Meillä "täti" punnitsee.
saako näistä punnituksista kieltäytyä? jos kieltäytyy, mitä seuraa?
Ei seurannut mitään. Lähtöpaino toista odottaessa 62kg ja terkan mielestä olin ylipainoinen. Aina oli paino väärinpäin, nousi tai pysyi samana, koskaan ei ollut hyvä. Lopulta en vaan mennyt vaa’alle, kun en enää jaksanut valituksia kuunnella. Painoa synnyttäessä +8kg josta suurin osa jäi synnärille.
Mun kohdalla keskityttiin jaksamiseen, koska oli yksin synnyttävä niin että jäi sikiötä vakavasti vaarantava juttu huomaamatta, viime hetkillä pelastettiin sitten ja terve laspi, kiitos erikoislääkärien, aivan normijuttu mikä olisi pitänyt tehdä.
Oma terveydenhoitajamme on aivan ihana, kolmekymppinen useamman pienen lapsen äiti. Hänellä on jalat maassa ja ensimmäistä lasta odottaessa saatiin hyviä käytännön vinkkejä.
Esikoisen 8kk neuvolassa oli vastassa nuori sijainen, jolla ei selkeästi ollut mitään kokemusta omista lapsista. Vauvan olisi kuulemma pitänyt syödä pilttipurkillinen ruokaa per ateria. Kysyin tältä sijaiselta sitten miten pari lusikallista kerrallaan syövä vauva pitäisi kenties pakottaa syömään. Lapsi oli kasvanutkin oikein hyvin. Kaikki vauvat kuulemma myös syövät pullosta kun tarpeeksi ja meidän vauvassa on jotain vikaa, koska hän ei pulloa huolinut.
Unista kysyttäessä kerroin rehellisesti, että yöt ovat huonoja. Alkoi saarnaamaan, kuinka vauva pitää heti unikouluttaa tai koko lapsen loppuelämä on pilalla. 8 kk lapsen piti kuulemma myös ehdottomasti nukkua omassa huoneessa. Terkka järkyttyi kovasti siitä, että asuttiin kaksiossa, eikä vauvaa voinut sulkea omaan huoneeseensa (muutettiin isompaan lapsen ollessa lähemmäs 2-vuotias). Koko käynnin aikana teki hyvin selväksi, ettei ymmärrä, miten joku haluaa pitää omaa lastaan lähellä ja kohdella tätä lempeästi. Parasta oli, kun tuon unikeskustelun päätteeksi sanoi "mitä ihmettä te oikein teette täällä, kun mitkään neuvot ei teille kelpaa" :D no älä, samaa mietittiin.
Tuolloin melkein itketti, nyt vuosia myöhemmin jo naurattaa.
Meidän poikaa ryhdyttiin neuvolassa pitämään huonokuuloisena sillä kummassakin korvassa oli selkeä kuulon alenema. Vähän huonosti hän kuulikin.
Kahta vuotta myöhemmin eskarilaisena hän pääsi korvalääkärille joka löysi kummastakin korvasta isot vaikkutulpat. Ne huuhdeltiin pois ja pojan kuulo palautui normaaliksi.
Lääkäri kysyi meiltä, että onko tosiaan niin ettei neuvolassa ole huomattu tuota kahteen vuoteen 😄
Ennenvanhaan oli metalliset ruiskut pitkät paksut neulat ja jääkylmät iholle , rokotukset iskettiin lihaan syvään ja lujaa . Oli hirveesti puutostauteja . Ekat appelsiinit Suomeen tuotiin vasta joskus 68 luvulla . Kalamaksa öljyä oli pakko niellä ja tuberkuloosia oli paljon . Suomessa on ollut suuria tubi parantoloita .