Lue keskustelun säännöt.
Ystävä palautti hänelle ostamani lahjan - loukkaannuinko turhaan?
Annoin ystävälleni merkkipäivälahjaksi oman yritykseni tuotteen, joka oli varta vasten hänelle kustomoitu erikoispainatus. Kyseessä siis vaate, joka on ollut äärimmäisen tykätty ja kehuttu, lähestulkoon yksikään ei ole muuta kuin kehunut tätä vaatetta ja sen mallia, joka siis on naisellinen ja istuva tosi monelle vartalotyypille. Siksi ajattelin että sporttisen ja trendikkään ystäväni valikoimiin tämä istuisi mainosti ja suunnittelin siihen hiukan ekstraa vielä että lahja olisi yksilöllinen.
Ystävä katseli lahjaani pitkin hampain ja sovitti sitä päälleen selvästi vaivautuneena, minusta se näytti tosi hyvälle ja sopivalle, ja olin iloinen että koko osui niin kohdilleen. Mutta ystävä otti sen pois päältään ja sanoi, että ei tämä ehkä ole ollenkaan hänen tyylinen, pitäisi olla siitä ja tästä kohdasta enemmän tiukempaa, avonaisempaa, semmosta ja tämmöstä ja että hän ehkä nyt mielummin heti antaa tämän takaisin kun jos se ei ole juuri sopiva niin ei sitä tule pidettyä.
Kyseessä oli siis tuote, joka oli hänelle lahjaksi suunniteltu.
Olenko ihan väärässä ja yliherkkä kun tästä tuli itselle paha mieli? Keräsin vähin äänin lahjani takaisin lahjakassiin, näyttelin että ookoo ei tunnu missään, olo oli häpeän ja nolostumisen vällmaasrosta enkä kyllä koskaan enää aio viedä tälle ihmiselle mitään lahjaksi.
Kommentit (496)
Olipa ystäväsi tökerö. Lahja otetaan aina vastaan hymyillen, kiitellen ja lahjasta jotain positiivistä sanoen. Sosiaalisesti taitamattomat eivät aina tätä osaa.
Sinuna en enää ostaisi hänelle lahjaksi ikinä muuta kuin kukkia tai suklaata, ever. Enkä niitäkään, jos hän on kukille allerginen tai ei syö suklaata. Joskus saattaisin lahjan ojentamisen yhteydessä puolihuolimattomasti mainita että ”en nyt osannut muutakaan...”
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tätini tekee villasukkia joululahjaksi. Minulla ei ole mitään tilannetta, jossa käyttäisin niitä.
Olen ehdottanut meidät voi jättää väliin. Täti antoi tuplasti seuraavana jouluna. Ymmörsi vihjailun väärin.
Yhdessä yläkaapissa on kaikki sukat ja niitä on lähes Ikean kassillinen, yli 50 paria.
Joku vuosi aion mennä joulumarkkinoille ja myydä ne pois
Nyt kiitetään kauniisti ja varastoidaan.
Jos ystäväsi ei tykännyt lahjastasi, olisiko sille pitänyt tehdä samoin ?
Ymmärrän harmituksen, todennäköisesti reagoisin aluksi samalla tavalla. Toisaalta en ikinä uskaltaisi antaa vaatteita lahjaksi kenellekään muulle aikuiselle, kuin omalle miehelle ja tyttärelleni. Ystävälle voi olla hankala antaa vaatetta lahjaksi, vaikka kuinka uskoisi tuntevansa toisen tyylitajun. Tyyliltään ajaton ja "klassinen" vaate ei sekään ole aina kaikkien mieleen.
Ei kai se lahjan palauttaminen sinänsä loukkaavaa ole – olen itsekin jossain tilanteessa niin tehnyt – kyse on paremminkin siitä, millä TAVALLA asia hoidetaan.
Harmin paikka ettei lahja osunut, mutta ei kenenkään velvollisuus ole käyttää sellaista vaatetta josta ei tykkää. Olisiko ollut parempi, että hän ottaa lahjan hymistellen vastaan ja selkäsi takana sitten heittää sen menemään? Se se vasta resurssien tuhlausta olisikin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielestäni osoittaa olevan hyvä ystävä ja pitää teidän ystävyyttä niin hyvänä että kestää tonkin.
Ei ole teeskentelijä.
Minusta tämä on ihan mielenkiintoinen keskustelu. Ymmärsin miten minunkin täytyy lopettaa ihmisistä välittäminen ja käytöstavat, kun näköjään suurin osa ihmisistä on psykopaatteja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olipa ystäväsi tökerö. Lahja otetaan aina vastaan hymyillen, kiitellen ja lahjasta jotain positiivistä sanoen. Sosiaalisesti taitamattomat eivät aina tätä osaa.
Sinuna en enää ostaisi hänelle lahjaksi ikinä muuta kuin kukkia tai suklaata, ever. Enkä niitäkään, jos hän on kukille allerginen tai ei syö suklaata. Joskus saattaisin lahjan ojentamisen yhteydessä puolihuolimattomasti mainita että ”en nyt osannut muutakaan...”
Hassua kun täällä monet ehdottavat tällaisia "kostoja", että "enpäs sitten hanki enää mitään tai sitten vaan jotain suklaata".
Ei tuo ole mikään kosto, vaan järkevää toimintaa. En minä ainakaan halua mitään lahjoja, kun omistan jo kaiken enkä halua yhtään ylimääräistä. Ei minulle tarvitse tuoda yhtään mitään, ei edes sitä suklaata. Tietysti näytän iloista naamaa jos jotain joku lahjaksi antaa, mutta ei se tarkoita että tulen surulliseksi jos en saa mitään. Päinvastoin.
Lyhyesti sanottuna, en pitäisi tuollaista ihmistä "ystävä" -nimityksen arvoisena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Harmin paikka ettei lahja osunut, mutta ei kenenkään velvollisuus ole käyttää sellaista vaatetta josta ei tykkää. Olisiko ollut parempi, että hän ottaa lahjan hymistellen vastaan ja selkäsi takana sitten heittää sen menemään? Se se vasta resurssien tuhlausta olisikin.
Onko se pakko heittää roskiin? Halvemmalla pääsee, jos kippaa vaatteen johonkin UFFin laatikkoon vaikka markettireissulla. Pääsee vaate ainakin käyttöön.
Ja kyllä, olisi ollut parempi. Joskus on sellaisia tilanteita, joissa kannattaa hymistellä ihan vain siksi, että kaverille (josta oletettavasti jollain tasolla välität) ei tule paha mieli. Kummallista miten vieras konsepti tämä on palstalaisille.
Itse saan migreenikohtauksen raitakuoseista. Raitapaitoja, raita-kaulahuiveja, raitasukkia jne en voi käyttää. Suurin osa kavereistani tietää tämän.
Samoin tietyt värit ja yhdistelmät aiheuttavat lähes fyysistä pahoinvointia.
Joskus saan täysin epäonnistuneita lahjoja. Kiitän ja hymyilen nätisti.
Roskiin menee, ei edes kierrätykseen. En voi käyttää raitapaitaa edes siivousrättinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tästä muistuikin mieleeni, että joskus vuosien saatossa kälyni on antanut mulle kaksi puseroa lahjaksi, kahdella eri kertaa, oli synttäriä tai jotain... Kummankin myin kirpparilla, en pitänyt kertaakaan, toinen ei ois edes mahtunut kunnolla ja toinen mielestäni ruma. Mutta en sanonut mitään hänelle asiasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harmin paikka ettei lahja osunut, mutta ei kenenkään velvollisuus ole käyttää sellaista vaatetta josta ei tykkää. Olisiko ollut parempi, että hän ottaa lahjan hymistellen vastaan ja selkäsi takana sitten heittää sen menemään? Se se vasta resurssien tuhlausta olisikin.
Onko se pakko heittää roskiin? Halvemmalla pääsee, jos kippaa vaatteen johonkin UFFin laatikkoon vaikka markettireissulla. Pääsee vaate ainakin käyttöön.
Ja kyllä, olisi ollut parempi. Joskus on sellaisia tilanteita, joissa kannattaa hymistellä ihan vain siksi, että kaverille (josta oletettavasti jollain tasolla välität) ei tule paha mieli. Kummallista miten vieras konsepti tämä on palstalaisille.
Minä näen tuo kaverin pettämisenä ja hyväksikäyttönä. Annetaan toisen olla jossain luulossa ja teetetään hänellä turhaa työtä. Tylysti ei tarvitse sanoa mutta voi silti olla rehellinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika vaikea tilanne sekä sulle, että ystävälle. Selvästi ainaki sulla on eri käsitys ystäväsi tyylistä, kuin hänellä itsellään. Onko kyseessä yksi näistä loputtomista tunikoita valmistavista "hauskan" nimisistä yrityksistä? Ne on vähän sitä tyykkä tai ei tykkä- osastoa. Se että toiset vie käsistä ei tarkoita sitä että kaikki haluaa yhden.
Eikö se ole parempi että ystävä antaa vaatteen takaisin kuin että hautaisi sen vaatekaapin perälle? Joka tapauksessa loukkaantuisit viimeistään siinä vaiheessa kun et koskaan tätä vaatekappaletta näe ystäväsi päällä tai ystäväsi joutuisi velvollosuudesta pukeutumaan johonkin mistä ei päällään pidä.
Ikäväähän tuo on mutta toisaalta rehellistä. Jos ei edes kiittänyt ja pahoitellut niin sitten kyllä aika törkeää.
Sama tuli mieleen. Itse en laittaisi mitää piipaata (vai mikä diipadaapaa se nyt olikaan), tinttarallaa tai virkkukoukkusta ylleni mistään hinnasta. Virkkukoukkusessa on kivoja juttuja, jotka yksittäisinä menee -laukku, hiirimatto, tyynyliina jne, mutta päälleni en niitä kammottavia mammaliinikolttuja laittaisi.
Mulle tuli mieleen just tää sama. Esim. oma äitini rakastaa noita Virkkukoukkusen värikkäitä kolttuja, ja hänelle ne kieltämättä sopivatkin hyvin - samoin kuin mm. Marimekon ja Gudrun Sjödenin vastaavat. Mun päällä ne kuitenkin a) näyttävät säkeiltä, vaikka ottaisi XS-koon b) eivät muutenkaan sovi YHTÄÄN tyyliini, korkeintaan voisin käyttää kotona oloasuna. En siis todellakaan ilahtuisi tuollaisesta lahjasta, vaikka tiedän, että nuo koltut ovat arvokkaita.
Suurin osa aikuisista ihmisistä tekee niin, että ottaa epämieluisan lahjan vastaan. Yksi osa heistä nakkaa sen roskiin heti kun pääsee kotiin, toiset pitää vähän aikaa jossain kaapin perukoilla ja ja sit osa vie kirppikselle. Itse olen alkanut tekemään niin okt asujana että nakkaa heti kotiin päästyäni roskapönttöön kun nousen autosta ulos.
Lasten on vaikeampi huiputtaa, he sanovat heti että hyi en tykkää ja menevät muihin leikkeihin.
Vierailija kirjoitti:
Tätini tekee villasukkia joululahjaksi. Minulla ei ole mitään tilannetta, jossa käyttäisin niitä.
Olen ehdottanut meidät voi jättää väliin. Täti antoi tuplasti seuraavana jouluna. Ymmörsi vihjailun väärin.
Yhdessä yläkaapissa on kaikki sukat ja niitä on lähes Ikean kassillinen, yli 50 paria.
Joku vuosi aion mennä joulumarkkinoille ja myydä ne pois
Nyt kiitetään kauniisti ja varastoidaan.
Jos ystäväsi ei tykännyt lahjastasi, olisiko sille pitänyt tehdä samoin ?
Ihana, ihana täti! Äitini tekee minulle ja miehelleni villasukat joka joulu ja ne ovat loistava lahja.
Käytän villasukkia vuoden ympäri, paitsi muutamana tosi lämpimänä kesäpäivänä. Mutta muuten ne ovat jalassa lähes aina kun olen kotona. Menen nukkumaankin villasukat jalassa (toki eri sukkapari kuin mitä olen muuten sinä päivänä käyttänyt) ja potkaisen ne sitten pois kun olo on lämmin.
Eikö sinulla ikinä jalat palele kotona? Oletko paljain jaloin vai käytätkö muita kuin villasukkia?
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa aikuisista ihmisistä tekee niin, että ottaa epämieluisan lahjan vastaan. Yksi osa heistä nakkaa sen roskiin heti kun pääsee kotiin, toiset pitää vähän aikaa jossain kaapin perukoilla ja ja sit osa vie kirppikselle. Itse olen alkanut tekemään niin okt asujana että nakkaa heti kotiin päästyäni roskapönttöön kun nousen autosta ulos.
Lasten on vaikeampi huiputtaa, he sanovat heti että hyi en tykkää ja menevät muihin leikkeihin.
Minä sain lapsena vanhalta mummolta joululahjaksi pussillisen appelsiineja. Minut oli kuitenkin kasvatettu sen verran hyvin, että kiitin kauniisti. En sanonut "mitä v*ttua, missä mun My Little Pony on?"
Millainen narsistilapsi ei välitä siitä, että pahoittaa läheisen mielen?
Vierailija kirjoitti:
Itse saan migreenikohtauksen raitakuoseista. Raitapaitoja, raita-kaulahuiveja, raitasukkia jne en voi käyttää. Suurin osa kavereistani tietää tämän.
Samoin tietyt värit ja yhdistelmät aiheuttavat lähes fyysistä pahoinvointia.
Joskus saan täysin epäonnistuneita lahjoja. Kiitän ja hymyilen nätisti.
Roskiin menee, ei edes kierrätykseen. En voi käyttää raitapaitaa edes siivousrättinä.
Eli tavarat eivät mene kierrätykseen, koska kaikki muutkin saavat migreenin raitakuoseista? En nyt ihan seuraa tätä logiikkaa tässä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätini tekee villasukkia joululahjaksi. Minulla ei ole mitään tilannetta, jossa käyttäisin niitä.
Olen ehdottanut meidät voi jättää väliin. Täti antoi tuplasti seuraavana jouluna. Ymmörsi vihjailun väärin.
Yhdessä yläkaapissa on kaikki sukat ja niitä on lähes Ikean kassillinen, yli 50 paria.
Joku vuosi aion mennä joulumarkkinoille ja myydä ne pois
Nyt kiitetään kauniisti ja varastoidaan.
Jos ystäväsi ei tykännyt lahjastasi, olisiko sille pitänyt tehdä samoin ?
Ihana, ihana täti! Äitini tekee minulle ja miehelleni villasukat joka joulu ja ne ovat loistava lahja.
Käytän villasukkia vuoden ympäri, paitsi muutamana tosi lämpimänä kesäpäivänä. Mutta muuten ne ovat jalassa lähes aina kun olen kotona. Menen nukkumaankin villasukat jalassa (toki eri sukkapari kuin mitä olen muuten sinä päivänä käyttänyt) ja potkaisen ne sitten pois kun olo on lämmin.
Eikö sinulla ikinä jalat palele kotona? Oletko paljain jaloin vai käytätkö muita kuin villasukkia?
En ole tuo jolle vastaat mutta kotini on niin lämmin ja lattiat lämpimät, että kuljen sisällä avojaloin kovimmilakin pakkasilla, paituli ja pikkuhousut riittää kotiasuksi.
Todennäköisesti molemmat loukkaantuivat vähän. Ei se ole vaarallista. Ystävillä käy välillä niin.