Lue keskustelun säännöt.
Ystävä palautti hänelle ostamani lahjan - loukkaannuinko turhaan?
Annoin ystävälleni merkkipäivälahjaksi oman yritykseni tuotteen, joka oli varta vasten hänelle kustomoitu erikoispainatus. Kyseessä siis vaate, joka on ollut äärimmäisen tykätty ja kehuttu, lähestulkoon yksikään ei ole muuta kuin kehunut tätä vaatetta ja sen mallia, joka siis on naisellinen ja istuva tosi monelle vartalotyypille. Siksi ajattelin että sporttisen ja trendikkään ystäväni valikoimiin tämä istuisi mainosti ja suunnittelin siihen hiukan ekstraa vielä että lahja olisi yksilöllinen.
Ystävä katseli lahjaani pitkin hampain ja sovitti sitä päälleen selvästi vaivautuneena, minusta se näytti tosi hyvälle ja sopivalle, ja olin iloinen että koko osui niin kohdilleen. Mutta ystävä otti sen pois päältään ja sanoi, että ei tämä ehkä ole ollenkaan hänen tyylinen, pitäisi olla siitä ja tästä kohdasta enemmän tiukempaa, avonaisempaa, semmosta ja tämmöstä ja että hän ehkä nyt mielummin heti antaa tämän takaisin kun jos se ei ole juuri sopiva niin ei sitä tule pidettyä.
Kyseessä oli siis tuote, joka oli hänelle lahjaksi suunniteltu.
Olenko ihan väärässä ja yliherkkä kun tästä tuli itselle paha mieli? Keräsin vähin äänin lahjani takaisin lahjakassiin, näyttelin että ookoo ei tunnu missään, olo oli häpeän ja nolostumisen vällmaasrosta enkä kyllä koskaan enää aio viedä tälle ihmiselle mitään lahjaksi.
Kommentit (496)
Ap täällä
Tämä aloitus on totta, en tiedä miksi useampi on arvellut ettei olisi.
Minut itseni on opetettu myös lapsesta saakka kotona siihen, että lahja otetaan vastaan ilman lisäkommentteja, eli siinä kohtaa sanotaan vain kiitos paljon ja hymyillään. Tätä konseptia koko lapsuuden itse soveltaneena olen kasvanut myös aikuisena samanlaiseksi. Minusta nimenomaan se menee niin, että lahjan saaja ei kommentoi ikävästi eikä lahjan antaja myöskään jatkossa perään kysele.
Kyse on vähän karkaistusti tilanteesta, jossa toinen sanoo toiselle: olen ajatellut sinua, olet minulle tärkeä. Johon toinen vastaa, ei paljon kiinnosta, unohda koko homma. Lahjan antaja todellakin antaa siinä sen oman ajatuksensa ja hyvää tarkoittavan eleen toiselle. Minusta sen torjuminen on törkeää, tykkäsi sitten lahjasta tai ei niin se pohdinnan paikka on myöhemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lahjaetikettiin kasvetaan myös eri tavoin perheestä riippuen. Mieheni sisko vaihdattaa joululahjat aina, jos ne eivät ole täsmälleen sitä mitä on toivottu. Hänen miehensä sukulaisilta tulleet lahjat avataan aina nyrpistellen, koska eihän sieltä mitään järkevää tule; vain villasukka ja suklaata.
Omassa perheessäni olen kasvanut todella hienotunteiseen lahjaetikettiin. Aina olen saamiani vaatteita pitänyt, vaikka sitten kotona. Hajuvesiäkin ainakin koitan käyttää.
Vierailija kirjoitti:
Periaatteessa on epäkohteliasta palauttaa lahja sen antajalle. Toisaalta, jos annat yrityksestäsi käsin lahjoja ei se ihan hirveän henkilökohtainen ja mietitty lahja ole sinulta ystävälle. Siinä voi syntyä vähän nihkeä olo, miten tavara on äkkiä haettu varastosta ja tungettu nättiin pussiin. Olkootkin tuotteesi kuinka haluttuja tahansa en minäkään välttämättä haluaisi ystävän putiikista yhtään mitään lahjaksi.
Sellainen vanhan kansan viisas neuvo on toimiva, että pidetään ystävät ystävinä ja liiketoiminta liiketoimintana. Jos niitä sekoittaa syntyy juuri kuvailemasi kaltaisia nihkeitä tilanteita. Tai toisinpäin sinulta edellytetään alennuksia tai erityistä palvelua, joita et haluaisi antaa. Sinun on kuitenkin pystyttävä vetämään rajat ja aloita se tästä kokemuksesta äläkä enää lahjoittele yrityksestäsi mitään.
Ihmisillä on kyllä erilaisia näkemyksiä. Minun ystävilläni on ollut käsityöfirmoja yms. ja olen ilolla ottanut vastaan juuri heidän puljunsa tuotteita. Johtunee kai siitä, että olen ollut ylpeä ystävieni saavutuksista ja halunnut kannustaa heitä. Vaikea selittää, mitä oikein tarkoitan. Jokin tavara on minulle spesiaali, jos se on vaikka ystävän tai sukulaisen suunnittelema, vaikkei olekaan 100% sellainen, jonka olisin muuten ostanut.
Mutta se varmaan riippuu vähän siitäkin, kuinka läheinen kaveri on kyseessä? Tosin tuskin mitkään hyvänpäiväntuttavat toisilleen mitään joulu- ja synttärilahjoja ostavatkaan.
Vierailija kirjoitti:
Outo verbi otsikossa "hänelle ostamani lahjan". Ethän sinä sitä ostanut kun kyse on kerran oman, omistamasi yrityksen tuotteesta!
Yrittäjät eivät osta omia tuotteitaan, eivät vaikka tuote menisikin lahjaksi toiselle henkilölle.
Nyt on jollain tainnut mennä omat ja firman rahat sekaisin.
Vierailija kirjoitti:
En lukenut kaikkia kommentteja läpi. Mä itse olisin ollut lahjan antajana tyytyväinen ystävän rehellisyydestä.
Mietihän, jos ystäväsi olisi valehdellut että onpa ihana, sä olisit tehnyt isolla vaivalla seuraavallakin kerralla samantyylisen vaatteen ja sitä seuraavalla kerralla jne. Ei hyvä toikaan, kumminkaan puolin.
Ehkäpä sen saisi sitten jotenkin myöhemmin vihjattua, että ei enää tällaisia. Todella tökeröä joka tapauksessa nolata antaja siinä lahjanantamistilanteessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielesi pahoittaminen oli täysin oikeutettua. Moukkamainen ystävä. Älä enää koskaan anna hänelle mitään. Itse ottaisin etäisyyttä joksikin aikaa ja antaisin ”ystävän” tehdä aloitteen.
Yleensä ihmiset tykkäävät antaa lahjaksi juttuja, joista itse tykkäävät. Tämäpä siinä onkin että lahjansaaja ei välttämättä välitä siitä niin paljoa. Olen itse sellainen henkilö, joka tykkää antaa lahjoja ja usein olen nähnyt tosi paljon vaivaa lahjan eteen. Mutta olen huomannut, ettei moni lahjansaaja ole arvostanut tai tajunnut tätä, saati että olisin itse koskaan saanut lahjaa jonka eteen olisi nähty vaivaa (tarkoitan nyt kavereita, ystäviä, tuttavia). Luulen myös, että nykyaikana ihmisille kertyy niin paljon kaikkea tavaraa ja vaatetta, ettei turhaan haluta enää haluta nurkkiin pyörimään sellaista, mikä ei itseä mielytä. Ymmärrän kuitenkin loukkaantumisen, mutta myös toisaalta hyvä että ystäväsi uskalsi sanoa asian suoraan. Tietynlainen vieraskoreus ja käytösetiketit ovat kyllä valitettavasti katoamassa, ennen ei olisi tullut kuuloonkaan lahjasta kieltäytyminen. Tai ainakin olisi kunnioitettu tuollaista vaivannäköä, vaikka lahja ei olisi muuten miellyttänyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yleensä ihmiset tykkäävät antaa lahjaksi juttuja, joista itse tykkäävät. Tämäpä siinä onkin että lahjansaaja ei välttämättä välitä siitä niin paljoa. Olen itse sellainen henkilö, joka tykkää antaa lahjoja ja usein olen nähnyt tosi paljon vaivaa lahjan eteen. Mutta olen huomannut, ettei moni lahjansaaja ole arvostanut tai tajunnut tätä, saati että olisin itse koskaan saanut lahjaa jonka eteen olisi nähty vaivaa (tarkoitan nyt kavereita, ystäviä, tuttavia). Luulen myös, että nykyaikana ihmisille kertyy niin paljon kaikkea tavaraa ja vaatetta, ettei turhaan haluta enää haluta nurkkiin pyörimään sellaista, mikä ei itseä mielytä. Ymmärrän kuitenkin loukkaantumisen, mutta myös toisaalta hyvä että ystäväsi uskalsi sanoa asian suoraan. Tietynlainen vieraskoreus ja käytösetiketit ovat kyllä valitettavasti katoamassa, ennen ei olisi tullut kuuloonkaan lahjasta kieltäytyminen. Tai ainakin olisi kunnioitettu tuollaista vaivannäköä, vaikka lahja ei olisi muuten miellyttänyt.
En tiedä olenko auttamattoman vanhanaikainen, kun minusta ei ole mitenkään hyvä, että ystävä "uskaltaa sanoa suoraan". Mieluummin sitten kaikessa hiljaisuudessa heittää lahjani UFFille kuin laukoo minulle lahjaa ojentaessani suoraan, että p*ska lahja, en huoli.
Oletat että tiedät muiden puolesta mitä he haluavat lahjaksi? Eikö kannattaisi aina kysyä etukäteen mistä henkilö pitää tarkasti. Sitten kumpikin on onnellinen, kun tulee oikea lahja. Aika harva pitää siitä, että toinen tunkee väkisin jotain lahjaksi (omien kiinnostusten perusteella, eikä toisen kiinnostusten) ja odottaa toisen olevan ilahtunut. Eri asia tietenkin ne jotka eivät ole mihinkään tyytyväisiä, siihenkin on joku syy miksi, esim. toinen näyttää valta-asemaa/rahaa lahjalla ja toisella ei ole varaa antaa takaisin lahjaa tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oletat että tiedät muiden puolesta mitä he haluavat lahjaksi? Eikö kannattaisi aina kysyä etukäteen mistä henkilö pitää tarkasti. Sitten kumpikin on onnellinen, kun tulee oikea lahja. Aika harva pitää siitä, että toinen tunkee väkisin jotain lahjaksi (omien kiinnostusten perusteella, eikä toisen kiinnostusten) ja odottaa toisen olevan ilahtunut. Eri asia tietenkin ne jotka eivät ole mihinkään tyytyväisiä, siihenkin on joku syy miksi, esim. toinen näyttää valta-asemaa/rahaa lahjalla ja toisella ei ole varaa antaa takaisin lahjaa tms.
Tämä on jännä ajatus. Ennen lahjojen idea oli se yllätys. Tarkoitus oli tietysti ilahduttaa, että "väkisin tunkea lahjaksi" jotain mistä toinen ei edes tykkää.
Se on aika uusi ajatus, että pitää sopia tarkkaan lahjan saajan kanssa, ettei tule hutiostoksia. Tai että pitää antaa mieluiten vaikka kuoressa rahaa, niin vastaanottaja voi itse ostaa lahjansa. Parempi jättää koko lahjaruljanssi väliin siinä tapauksessa.
Itse olen sen verran lapsellinen, että haluan joko yllättyä lahjasta tai en mitään. Haluan jotain, mistä lahjan antaja ajattelisi minun ilahtuvan. Ne absoluuttisesti oman makuni mukaiset tuotteet voin kyllä itsekin omalla rahallani ostaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletat että tiedät muiden puolesta mitä he haluavat lahjaksi? Eikö kannattaisi aina kysyä etukäteen mistä henkilö pitää tarkasti. Sitten kumpikin on onnellinen, kun tulee oikea lahja. Aika harva pitää siitä, että toinen tunkee väkisin jotain lahjaksi (omien kiinnostusten perusteella, eikä toisen kiinnostusten) ja odottaa toisen olevan ilahtunut. Eri asia tietenkin ne jotka eivät ole mihinkään tyytyväisiä, siihenkin on joku syy miksi, esim. toinen näyttää valta-asemaa/rahaa lahjalla ja toisella ei ole varaa antaa takaisin lahjaa tms.
Tämä on jännä ajatus. Ennen lahjojen idea oli se yllätys. Tarkoitus oli tietysti ilahduttaa, että "väkisin tunkea lahjaksi" jotain mistä toinen ei edes tykkää.
Se on aika uusi ajatus, että pitää sopia tarkkaan lahjan saajan kanssa, ettei tule hutiostoksia. Tai että pitää antaa mieluiten vaikka kuoressa rahaa, niin vastaanottaja voi itse ostaa lahjansa. Parempi jättää koko lahjaruljanssi väliin siinä tapauksessa.
Itse olen sen verran lapsellinen, että haluan joko yllättyä lahjasta tai en mitään. Haluan jotain, mistä lahjan antaja ajattelisi minun ilahtuvan. Ne absoluuttisesti oman makuni mukaiset tuotteet voin kyllä itsekin omalla rahallani ostaa.
Ja nykyään on paljon meitä minimalisteja, jotka emme halua kotiimme YHTÄKÄÄN epämieluisaa esinettä. Kotiini tulevan uuden esineen tulee olla SEKÄ tarpeellinen ETTÄ oman maun mukainen. Yhtä ainoaa "yllätys" esinettä en suostu kaapeissani hilloamaan.
Sinun kaltaisesi ihmiset voisivatkin vakavasti miettiä, haluaako mieluummin pitää kiinni omista periaatteistaan ja antaa yllätyslahjan josta tulee saajalle harmia, vai haluaako aidosti ilahduttaa saajaa. Jos on aivan mahdoton ajatus kysyä mitä toinen haluaa, niin antakaa sitten edes kulutuslahjoja kuten jokin ruokatuote jota tiedätte ko henkilön syövän. Maailma ei kaipaa yhtä ainoaa ylimääräistä turhaa tavaraa kaatopaikalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletat että tiedät muiden puolesta mitä he haluavat lahjaksi? Eikö kannattaisi aina kysyä etukäteen mistä henkilö pitää tarkasti. Sitten kumpikin on onnellinen, kun tulee oikea lahja. Aika harva pitää siitä, että toinen tunkee väkisin jotain lahjaksi (omien kiinnostusten perusteella, eikä toisen kiinnostusten) ja odottaa toisen olevan ilahtunut. Eri asia tietenkin ne jotka eivät ole mihinkään tyytyväisiä, siihenkin on joku syy miksi, esim. toinen näyttää valta-asemaa/rahaa lahjalla ja toisella ei ole varaa antaa takaisin lahjaa tms.
Tämä on jännä ajatus. Ennen lahjojen idea oli se yllätys. Tarkoitus oli tietysti ilahduttaa, että "väkisin tunkea lahjaksi" jotain mistä toinen ei edes tykkää.
Se on aika uusi ajatus, että pitää sopia tarkkaan lahjan saajan kanssa, ettei tule hutiostoksia. Tai että pitää antaa mieluiten vaikka kuoressa rahaa, niin vastaanottaja voi itse ostaa lahjansa. Parempi jättää koko lahjaruljanssi väliin siinä tapauksessa.
Itse olen sen verran lapsellinen, että haluan joko yllättyä lahjasta tai en mitään. Haluan jotain, mistä lahjan antaja ajattelisi minun ilahtuvan. Ne absoluuttisesti oman makuni mukaiset tuotteet voin kyllä itsekin omalla rahallani ostaa.
Ennen ei ollut nykyistä tavarapaljoutta, puhumattakaan krääsän tilaamisen helppoutta. Ennen jouduit menemään fyysisesti kauppaan jos halusit ostaa jotain. Nyt riittää pari klikkausta jostain kiinakrääsäkaupasta. Lahjojen anto on kokenut inflaation.
Sekä lahja oli typerä, että lahjan saajan käytös. Miksi lahja? Jos mä saisin aikuiselta kaverilta, joka tekee työkseen vaatteita, itselleni kustomoidun vaatteen, kokisin kuin olisin kävelevä ilmainen mainos kaverille. Lahja ei olisi tuntunut juuri minulle tehtynä, vaikka sitä sen sanoitkin olevan. Saajan käytös toki oli hyvinkin tökeröä kuvauksesi perusteella, mutta toisaalta jos mutisten olisikin sen ottanut vastaan, mutta vaate jäisi käyttämättä, oletko varma ettet kyselisi eikö saaja pidä lahjastaan kun ei pidä sitä päällään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletat että tiedät muiden puolesta mitä he haluavat lahjaksi? Eikö kannattaisi aina kysyä etukäteen mistä henkilö pitää tarkasti. Sitten kumpikin on onnellinen, kun tulee oikea lahja. Aika harva pitää siitä, että toinen tunkee väkisin jotain lahjaksi (omien kiinnostusten perusteella, eikä toisen kiinnostusten) ja odottaa toisen olevan ilahtunut. Eri asia tietenkin ne jotka eivät ole mihinkään tyytyväisiä, siihenkin on joku syy miksi, esim. toinen näyttää valta-asemaa/rahaa lahjalla ja toisella ei ole varaa antaa takaisin lahjaa tms.
Tämä on jännä ajatus. Ennen lahjojen idea oli se yllätys. Tarkoitus oli tietysti ilahduttaa, että "väkisin tunkea lahjaksi" jotain mistä toinen ei edes tykkää.
Se on aika uusi ajatus, että pitää sopia tarkkaan lahjan saajan kanssa, ettei tule hutiostoksia. Tai että pitää antaa mieluiten vaikka kuoressa rahaa, niin vastaanottaja voi itse ostaa lahjansa. Parempi jättää koko lahjaruljanssi väliin siinä tapauksessa.
Itse olen sen verran lapsellinen, että haluan joko yllättyä lahjasta tai en mitään. Haluan jotain, mistä lahjan antaja ajattelisi minun ilahtuvan. Ne absoluuttisesti oman makuni mukaiset tuotteet voin kyllä itsekin omalla rahallani ostaa.
Ja nykyään on paljon meitä minimalisteja, jotka emme halua kotiimme YHTÄKÄÄN epämieluisaa esinettä. Kotiini tulevan uuden esineen tulee olla SEKÄ tarpeellinen ETTÄ oman maun mukainen. Yhtä ainoaa "yllätys" esinettä en suostu kaapeissani hilloamaan.
Sinun kaltaisesi ihmiset voisivatkin vakavasti miettiä, haluaako mieluummin pitää kiinni omista periaatteistaan ja antaa yllätyslahjan josta tulee saajalle harmia, vai haluaako aidosti ilahduttaa saajaa. Jos on aivan mahdoton ajatus kysyä mitä toinen haluaa, niin antakaa sitten edes kulutuslahjoja kuten jokin ruokatuote jota tiedätte ko henkilön syövän. Maailma ei kaipaa yhtä ainoaa ylimääräistä turhaa tavaraa kaatopaikalle.
No onhan se nyt ihan selvä, etten anna lahjoja minimalistille, joka on sanonut, ettei edes halua mitään tavaraa. En minä mikään krääsäntuputtaja ole koskaan ollut. Puhun ihan vain omasta puolestani, että tykkään itse saamieni lahjojen muistuttavan myös antajastaan. En minä tee millään lahjakortilla mitään. Mieluummin vaikka sitten niin kuin yhden kaverin kanssa, että tehdään "toivomuslista" ja siitä saadaan valikoitu yllätyslahja. Joo, ollaan varmasti lapsellisia. :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletat että tiedät muiden puolesta mitä he haluavat lahjaksi? Eikö kannattaisi aina kysyä etukäteen mistä henkilö pitää tarkasti. Sitten kumpikin on onnellinen, kun tulee oikea lahja. Aika harva pitää siitä, että toinen tunkee väkisin jotain lahjaksi (omien kiinnostusten perusteella, eikä toisen kiinnostusten) ja odottaa toisen olevan ilahtunut. Eri asia tietenkin ne jotka eivät ole mihinkään tyytyväisiä, siihenkin on joku syy miksi, esim. toinen näyttää valta-asemaa/rahaa lahjalla ja toisella ei ole varaa antaa takaisin lahjaa tms.
Tämä on jännä ajatus. Ennen lahjojen idea oli se yllätys. Tarkoitus oli tietysti ilahduttaa, että "väkisin tunkea lahjaksi" jotain mistä toinen ei edes tykkää.
Se on aika uusi ajatus, että pitää sopia tarkkaan lahjan saajan kanssa, ettei tule hutiostoksia. Tai että pitää antaa mieluiten vaikka kuoressa rahaa, niin vastaanottaja voi itse ostaa lahjansa. Parempi jättää koko lahjaruljanssi väliin siinä tapauksessa.
Itse olen sen verran lapsellinen, että haluan joko yllättyä lahjasta tai en mitään. Haluan jotain, mistä lahjan antaja ajattelisi minun ilahtuvan. Ne absoluuttisesti oman makuni mukaiset tuotteet voin kyllä itsekin omalla rahallani ostaa.
Ennen ei ollut nykyistä tavarapaljoutta, puhumattakaan krääsän tilaamisen helppoutta. Ennen jouduit menemään fyysisesti kauppaan jos halusit ostaa jotain. Nyt riittää pari klikkausta jostain kiinakrääsäkaupasta. Lahjojen anto on kokenut inflaation.
No tietysti, jos lahjojen vaihto on ylipäätään jotain kiinankrääsää puolin toisin, niin parempi olla antamatta mitään.
Mitenhän paljon pettyi lahjan saaja? Varsinkin jos kyse oli merkkipäivämuistamisesta. Sai lahjan josta ei pitänyt ja antaja hehkutti, että tämä on ihana lahja.
Hirveän noloa antaa oman firman tuote lahjaksi, ellei tuote ole todella arvokas. Tulee saajalle tunne, että halvalla lahjanantaja halusi päästä kun ”ilmaislahjan” antoi.
Eihän tuo kohteliasta ole, mutta tunnet varmaan ystäväsi sen verran hyvin, että osasit odottaa hänen käyttäytyvän noin jos ei pidä lahjasta.
Vaikutat ihan järkyttävän ihanalta ihmiseltä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletat että tiedät muiden puolesta mitä he haluavat lahjaksi? Eikö kannattaisi aina kysyä etukäteen mistä henkilö pitää tarkasti. Sitten kumpikin on onnellinen, kun tulee oikea lahja. Aika harva pitää siitä, että toinen tunkee väkisin jotain lahjaksi (omien kiinnostusten perusteella, eikä toisen kiinnostusten) ja odottaa toisen olevan ilahtunut. Eri asia tietenkin ne jotka eivät ole mihinkään tyytyväisiä, siihenkin on joku syy miksi, esim. toinen näyttää valta-asemaa/rahaa lahjalla ja toisella ei ole varaa antaa takaisin lahjaa tms.
Tämä on jännä ajatus. Ennen lahjojen idea oli se yllätys. Tarkoitus oli tietysti ilahduttaa, että "väkisin tunkea lahjaksi" jotain mistä toinen ei edes tykkää.
Se on aika uusi ajatus, että pitää sopia tarkkaan lahjan saajan kanssa, ettei tule hutiostoksia. Tai että pitää antaa mieluiten vaikka kuoressa rahaa, niin vastaanottaja voi itse ostaa lahjansa. Parempi jättää koko lahjaruljanssi väliin siinä tapauksessa.
Itse olen sen verran lapsellinen, että haluan joko yllättyä lahjasta tai en mitään. Haluan jotain, mistä lahjan antaja ajattelisi minun ilahtuvan. Ne absoluuttisesti oman makuni mukaiset tuotteet voin kyllä itsekin omalla rahallani ostaa.
Ennen ei ollut nykyistä tavarapaljoutta, puhumattakaan krääsän tilaamisen helppoutta. Ennen jouduit menemään fyysisesti kauppaan jos halusit ostaa jotain. Nyt riittää pari klikkausta jostain kiinakrääsäkaupasta. Lahjojen anto on kokenut inflaation.
Niin ja kun sitä turhaa tavaraa koittaa välttää, niin sitten muut väkisin sitä lahjaksi tyrkyttää. Kiitos, ei mitään tavaraa lahjaksi!
Oliko ihan varmasti tilanne sellainen, että ystävä ymmärsi, että kyseessä on lahja? Oliko vaate paketoitu?
Olen pari kertaa ollut tilanteessa, jossa minulle annetaan käteen vaate tai tuotos, ja sitten kehutaan kuinka juuri se sopii minulle täydellisesti jne. Aina on yhtä vaikea lukea tilannetta; myydäänkö tätä minulle vai saanko tämän vai mitä tämä nyt on...