Lue keskustelun säännöt.
Ystävä palautti hänelle ostamani lahjan - loukkaannuinko turhaan?
Annoin ystävälleni merkkipäivälahjaksi oman yritykseni tuotteen, joka oli varta vasten hänelle kustomoitu erikoispainatus. Kyseessä siis vaate, joka on ollut äärimmäisen tykätty ja kehuttu, lähestulkoon yksikään ei ole muuta kuin kehunut tätä vaatetta ja sen mallia, joka siis on naisellinen ja istuva tosi monelle vartalotyypille. Siksi ajattelin että sporttisen ja trendikkään ystäväni valikoimiin tämä istuisi mainosti ja suunnittelin siihen hiukan ekstraa vielä että lahja olisi yksilöllinen.
Ystävä katseli lahjaani pitkin hampain ja sovitti sitä päälleen selvästi vaivautuneena, minusta se näytti tosi hyvälle ja sopivalle, ja olin iloinen että koko osui niin kohdilleen. Mutta ystävä otti sen pois päältään ja sanoi, että ei tämä ehkä ole ollenkaan hänen tyylinen, pitäisi olla siitä ja tästä kohdasta enemmän tiukempaa, avonaisempaa, semmosta ja tämmöstä ja että hän ehkä nyt mielummin heti antaa tämän takaisin kun jos se ei ole juuri sopiva niin ei sitä tule pidettyä.
Kyseessä oli siis tuote, joka oli hänelle lahjaksi suunniteltu.
Olenko ihan väärässä ja yliherkkä kun tästä tuli itselle paha mieli? Keräsin vähin äänin lahjani takaisin lahjakassiin, näyttelin että ookoo ei tunnu missään, olo oli häpeän ja nolostumisen vällmaasrosta enkä kyllä koskaan enää aio viedä tälle ihmiselle mitään lahjaksi.
Kommentit (496)
Vierailija kirjoitti:
Sikäli ei ongelmaa, että nämä kyseiset tuotteet yritykselläni ns. viedään käsistä joten laitoin tämän tuotteen takaisin myyntiin ja se myytiin heti. Eli ei ollut mikään mauton vitsituote vaan tyylikäs ja käytännöllinen. En ymmärrä kyllä miksi lahja pitää palauttaa, vielä kyseisillä saatesanoilla.
Itse olisin vastaavassa tilanteessa ottanut lahjan vastaan kovasti kiitellen ja omassa rauhassakin sitten sovitellut tuotteen ja päättänyt tarvittavat jatkotoimenpiteet - en ikimaailmassa olisi kehdannut palauttaa lahjan antajalle tuotetta takaisin!
Ihmetyttää kyllä suuresti, jotenkin kurja fiilis jäi.
Ap
Ihmisten maku vaihtelee. Se, että kaikki muut tykkäävät, ei tarkoita, että juuri se yksilö, jolle annat lahjan, tykkää. Kuten edellä jo sanottu, hyviin tapoihin olisi kuulunut, että ystäväsi olisi kiittänyt lahjasta, ja sitten myöhemmin joko vähin äänin lahjoittanut eteenpäin tai vaan jättänyt käyttämättä. MUTTA, kuten myös jo edellä sanottu, jos et ole 100 % varma, että aikuinen ihminen tykkää saman tyylisistä vaatteista kuin sinä ja jos hän ei ole varta vasten ihan itse, spontaanisti jostain vaatteesta sanonut, että tykkää ja sellaisen haluaisi, niin älä anna toiselle kysymättä vaatetta lahjaksi. Todennäköisyys sille, että makunne eivät osu yksiin ja antamasi vatteen malli, materiaali tai kuosi, tai vaikka kaikki kolme, eivät ole lahjan saajan makuun, on todella suuri. Ystäväsi käyttäytyi moukkamaisesti, mutta ehkä sinäkin tästä opit sen, että yllätysvaatelahja ei ole aikuisella hyvä ratkaisu, vaikka kuinka olisi ajatusta sen takana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oliko vaatteessa painettuna firman logo? Jos oli, niin en ihmettele yhtään että hän ei siitä pitänyt.
Ja muutenkaan kaikki eivät pidä jostain lököhupparesita joissa on printtiä. Itse en osta ainuttakaan vaatetta jossa lukee brändin logo.
Ne painatukset olivat taatusti todella typerät, joten en ihmettele jos kaverisi ei tykännyt. Jos olisit antanut sen vaatteen hänelle "nudena" eli ilman mitään kustomoitua erikoispainatusta, se olisi voinutkin kelvata. Hän olisi sittn itse saanut painattaa siihen jotain jos olisi halunnut, mutta satavarmasti ei olisi halunnut.
Lahjan saajakin pääsi paikalle? :D
Mietin juuri ihan samaa. Tämä vastaus voisi olla lahjan saajan näppikseltä ihan täysin. Tajusin nimittäin juuri lahjaa antaessani, että ystäväni tyyli on todellakin muuttunut. Ei pelkästään pukeutumisessa vaan ylipäätään käyttäytymisessä kaikin tavoin. Se ihana ystävä joka minulla vuosia sitten oli, olisi ottanut lahjan avosydämin vastaan, ollut ilahtunut muistamisesta ja pitänyt vaikka kotiasuna päällään jos ei muuta. Tyyli on todellakin nykyään toinen, ei pelkästään tämä tapaus vaan muutama muu vastaava on todellakin saanut omat silmät avautumaan monelle asialle tämän kaverin suhteen.
Ap
Miksi sä olet tällasen henkilön ystävä? Henkilö selvästi ilmaisee kaikin keinoin ettei halua enää olla ystäväsi. Itse olisin jo jättänyt.
AP:sta tulee kuva, että on tyrkyttänyt niitä vaatteitaan vuosikausia (nytkään ei muusta puhu kuin miten hyvin ne menee kaupaksi), ja nytkin kaveri vaan miellyttääkseen kokeili sitä päälleen. Eli mielestäni vaikka ystäväsi olikin tökerö niin kannattaa sinunkin hyväksyä se, ettei kaikki pidä niistä sinun vaatteistasi.
Jos ystäväsi ei tajunnut että se oli häntä varten ajateltu ja kustomoitu lahja? Luuli sitä vain joksikin firmasi mainosvaatteeksi joka ylimääräisenä pyöri nurkissa/oli asiakaspalautus?
Vierailija kirjoitti:
AP:sta tulee kuva, että on tyrkyttänyt niitä vaatteitaan vuosikausia (nytkään ei muusta puhu kuin miten hyvin ne menee kaupaksi), ja nytkin kaveri vaan miellyttääkseen kokeili sitä päälleen. Eli mielestäni vaikka ystäväsi olikin tökerö niin kannattaa sinunkin hyväksyä se, ettei kaikki pidä niistä sinun vaatteistasi.
Minun ystäväni kirja julkaistiin, ja hän antoi sen minulle lahjaksi, tietysti ylpeänä saavutuksestaan. Olisinko ollut kohtelias, jos olisin sanonut "ei kiitos, en lue romanttista komediaa, anna se jollekin muulle joka oikeasti lukeekin tuollaista hömppää"?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen aina miettinyt millaista olisi olla ap:n kaverin kaltainen "parempi ihminen". Voisi vain suhtautua halveksivasti ilmaiseen lahjaan, osoitella halveksuvasti kaikkea mikä ei sovi minun arvolle, joka olisi ihan helvetin korkea. Minä olen aina ottanut vaan kaiken vastaan ja kiittänyt, ollut ilonen, että minua on ajateltu. Se ei ole itsestäänselvyys tässä maailmassa, että joku ajattelee sinua.
Samat fiilikset minulla. Mutta joillain ihmisillä tosiaan on tuollainen käsitys omasta arvostaan, että vääränlaisista lahjoista jopa loukkaannutaan, ja kaikki mikä ei täsmälleen omaa makua vastaa, on ihan p*skaa, ja se pitää tietysti osoittaa.
Olen oikeasti törmännyt ihmiseen, jota suuttui vääränlaisesta lahjasta (ei minulle). Välit meni poikki lahjan antajan kanssa.
Missä ihmisten käytöstavat? Itse kiittäisin kohteliaasti, ja antaisin lahjan vaivihkaa eteenpäin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen aina miettinyt millaista olisi olla ap:n kaverin kaltainen "parempi ihminen". Voisi vain suhtautua halveksivasti ilmaiseen lahjaan, osoitella halveksuvasti kaikkea mikä ei sovi minun arvolle, joka olisi ihan helvetin korkea. Minä olen aina ottanut vaan kaiken vastaan ja kiittänyt, ollut ilonen, että minua on ajateltu. Se ei ole itsestäänselvyys tässä maailmassa, että joku ajattelee sinua.
Samat fiilikset minulla. Mutta joillain ihmisillä tosiaan on tuollainen käsitys omasta arvostaan, että vääränlaisista lahjoista jopa loukkaannutaan, ja kaikki mikä ei täsmälleen omaa makua vastaa, on ihan p*skaa, ja se pitää tietysti osoittaa.
Olen oikeasti törmännyt ihmiseen, jota suuttui vääränlaisesta lahjasta (ei minulle). Välit meni poikki lahjan antajan kanssa.
Vähän Ot, mutta joistain lahjoista voi oikeasti vähän loukkaantuakin. Jos antaa jotain ilmaiskrääsää lahjaksi tai vaikka henkikövaa'an niin se vaikuttaa vittuilulta.
Onko ne kankaat ja vaatteet painatuksineen eettisesti Suomessa tai Euroopassa valmistettuja? Itse koin todella ahdistavaksi kun minut yritettiin saada ostelemaan jotain muovisia me&i trikoita, niissä ei ollut mitään mikä olisi puhutellut minua. Ei niin eettistä, ei niin ekologista, ei millään tavalla yksilöllistä, ei mitenkään minun tyyliäni, kalliita ja rumia. Onnistuin luikertelemaan tuosta, mutta tosiaan läheisemmälle ystävälle, joka tuon suoraan käteen tyrkkäisi pitäisi vaikeasti ja tiukasti sanoa että ei kiitos ja palauttaa. Muussa tapauksessa niitä saatraisi tulla jatkossakin lahjaksi. Toki en rumaksi roskaksi haukkuisi, säästelisin kyllä siinä sanoja ja tunteita, mutta silti pakkohan se on selväksi tehdä ettei tule lisää tuota turhaa, väärää tavaraa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen aina miettinyt millaista olisi olla ap:n kaverin kaltainen "parempi ihminen". Voisi vain suhtautua halveksivasti ilmaiseen lahjaan, osoitella halveksuvasti kaikkea mikä ei sovi minun arvolle, joka olisi ihan helvetin korkea. Minä olen aina ottanut vaan kaiken vastaan ja kiittänyt, ollut ilonen, että minua on ajateltu. Se ei ole itsestäänselvyys tässä maailmassa, että joku ajattelee sinua.
Samat fiilikset minulla. Mutta joillain ihmisillä tosiaan on tuollainen käsitys omasta arvostaan, että vääränlaisista lahjoista jopa loukkaannutaan, ja kaikki mikä ei täsmälleen omaa makua vastaa, on ihan p*skaa, ja se pitää tietysti osoittaa.
Olen oikeasti törmännyt ihmiseen, jota suuttui vääränlaisesta lahjasta (ei minulle). Välit meni poikki lahjan antajan kanssa.
Vähän Ot, mutta joistain lahjoista voi oikeasti vähän loukkaantuakin. Jos antaa jotain ilmaiskrääsää lahjaksi tai vaikka henkikövaa'an niin se vaikuttaa vittuilulta.
No joo, mutta tämä oli tyyliin, saaja toivoi tiettyä merkkiä, antaja oli ostanut samanarvoista rahallisesti ja muuten samanlaista, mutta väärää merkkiä. Siis jotain viiden kympin tuoksukynttilöitä, silloin kun nämä olivat muotia. En tiedä onko tuollainen nyt ihan välien katkomisen arvoista.
Vierailija kirjoitti:
Onko ne kankaat ja vaatteet painatuksineen eettisesti Suomessa tai Euroopassa valmistettuja? Itse koin todella ahdistavaksi kun minut yritettiin saada ostelemaan jotain muovisia me&i trikoita, niissä ei ollut mitään mikä olisi puhutellut minua. Ei niin eettistä, ei niin ekologista, ei millään tavalla yksilöllistä, ei mitenkään minun tyyliäni, kalliita ja rumia. Onnistuin luikertelemaan tuosta, mutta tosiaan läheisemmälle ystävälle, joka tuon suoraan käteen tyrkkäisi pitäisi vaikeasti ja tiukasti sanoa että ei kiitos ja palauttaa. Muussa tapauksessa niitä saatraisi tulla jatkossakin lahjaksi. Toki en rumaksi roskaksi haukkuisi, säästelisin kyllä siinä sanoja ja tunteita, mutta silti pakkohan se on selväksi tehdä ettei tule lisää tuota turhaa, väärää tavaraa.
Pidän itseäni hyvinkin tiedostavana kuluttajana, mutta enpä ole koskaan lahjoista kieltäytynyt vain siksi, että ne eivät vastaa eettisiä standardejani. Itse asiassa aika vähissä taitavat olla ne saamani lahjat, jotka olisivat jotain supereettisiä, joten saisin loukata aika monta läheistä ihmistä, jotta saisin tuntea itseni hyveelliseksi ihmiseksi.
Korvaan tämän suuren synnin sitten sillä, että ostan muille eettisiä lahjoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ystäväsi oli tökerö. Lahjasta pitäisi kiittää. Ajatus kuitenkin tärkein. Mutta ymmärrän ystävääsi. Äitini antaa minulle lahjaksi omasta mielestään kivoja juttuja, joista en tykkää eikä ole niille mitään käyttöä. Harmittaa vain se rahan tuhlaus. Viimeisimpänä sain laukun, joka ei ole yhtään mun makuun. Muutenkin on laukkuja ihan tarpeeksi.
Vierailija kirjoitti:
Ystäväsi oli tökerö. Lahjasta pitäisi kiittää. Ajatus kuitenkin tärkein. Mutta ymmärrän ystävääsi. Äitini antaa minulle lahjaksi omasta mielestään kivoja juttuja, joista en tykkää eikä ole niille mitään käyttöä. Harmittaa vain se rahan tuhlaus. Viimeisimpänä sain laukun, joka ei ole yhtään mun makuun. Muutenkin on laukkuja ihan tarpeeksi.
Minun äitini on samanlainen. Mutta tunnen äitini ja tiedän, ettei hän opi koskaan ostamaan minulle sellaisia lahjoja, jotka olisivat minulle mieluisia. Tiedän myös sen, että hän pahoittaa mielensä, jos yritän sanoa, etten tykkää lahjasta. Ei siis ole minkään sortin hyötyä siitä kenellekään, jos loukkaan häntä kieltäytymällä lahjasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hänenä olisin joka tapauksessa kiittänyt kauniisti, ottanut lahjan vastaan ja käyttänyt sitä ainakin yhden kerran vaikka kyläillessäni luonasi.
Mitä sille vaatteelle pitäisi tehdä tämän yhden käyttökerran jälkeen, ettei lahjan antajalle tule paha mieli? Survoa kaapin perälle viemään tilaa, vaikka itsestä tuntuisi ikävältä säilyttää tarpeetonta tavaraa? Haluaako lahjan antaja, että saajalle tulee paha mieli lahjan säilyttämisestä? Myydä tai lahjoittaa, jolloin on se riski, että lahjan antaja huomaa vaatteen päätyneen muualle? Kyseessä kuitenkin uniikki vaatekappale, jonka antaja varmasti tunnistaa, jos sattuu huomaamaan sen myynti-ilmoituksessa, kirpparilla tai vastaantulijan päällä.
Jos itse saan lahjan, josta en pidä tai joka on tarpeeton, kiitän kauniisti ja hankkiudun siitä jossain vaiheessa eroon, mutta aloittajan tapauksessa jotenkin ymmärrän lahjan palauttamisen. Saaja on ehkä ajatellut, että vaatteesta on vaikea hankkiutua eroon vaivihkaa, ja jos lahja on rahallisesti arvokas, hän on ajatellut, että toiselle myymällä antaja saisi itselleen ne rahat. Tosi kiusallinen tilanne molemmille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oliko vaatteessa painettuna firman logo? Jos oli, niin en ihmettele yhtään että hän ei siitä pitänyt.
Ja muutenkaan kaikki eivät pidä jostain lököhupparesita joissa on printtiä. Itse en osta ainuttakaan vaatetta jossa lukee brändin logo.
Ne painatukset olivat taatusti todella typerät, joten en ihmettele jos kaverisi ei tykännyt. Jos olisit antanut sen vaatteen hänelle "nudena" eli ilman mitään kustomoitua erikoispainatusta, se olisi voinutkin kelvata. Hän olisi sittn itse saanut painattaa siihen jotain jos olisi halunnut, mutta satavarmasti ei olisi halunnut.
Lahjan saajakin pääsi paikalle? :D
Mietin juuri ihan samaa. Tämä vastaus voisi olla lahjan saajan näppikseltä ihan täysin. Tajusin nimittäin juuri lahjaa antaessani, että ystäväni tyyli on todellakin muuttunut. Ei pelkästään pukeutumisessa vaan ylipäätään käyttäytymisessä kaikin tavoin. Se ihana ystävä joka minulla vuosia sitten oli, olisi ottanut lahjan avosydämin vastaan, ollut ilahtunut muistamisesta ja pitänyt vaikka kotiasuna päällään jos ei muuta. Tyyli on todellakin nykyään toinen, ei pelkästään tämä tapaus vaan muutama muu vastaava on todellakin saanut omat silmät avautumaan monelle asialle tämän kaverin suhteen.
Ap
Voi ap, olisit jättänyt tämän typeryyden kirjoittamatta.
Eli kaikille vastaajille tiedoksi: tämä juttu oli vain keksitty alusta loppuun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP:sta tulee kuva, että on tyrkyttänyt niitä vaatteitaan vuosikausia (nytkään ei muusta puhu kuin miten hyvin ne menee kaupaksi), ja nytkin kaveri vaan miellyttääkseen kokeili sitä päälleen. Eli mielestäni vaikka ystäväsi olikin tökerö niin kannattaa sinunkin hyväksyä se, ettei kaikki pidä niistä sinun vaatteistasi.
Minun ystäväni kirja julkaistiin, ja hän antoi sen minulle lahjaksi, tietysti ylpeänä saavutuksestaan. Olisinko ollut kohtelias, jos olisin sanonut "ei kiitos, en lue romanttista komediaa, anna se jollekin muulle joka oikeasti lukeekin tuollaista hömppää"?
Kirja on kirja urpo.
Vierailija kirjoitti:
Sikäli ei ongelmaa, että nämä kyseiset tuotteet yritykselläni ns. viedään käsistä joten laitoin tämän tuotteen takaisin myyntiin ja se myytiin heti. Eli ei ollut mikään mauton vitsituote vaan tyylikäs ja käytännöllinen. En ymmärrä kyllä miksi lahja pitää palauttaa, vielä kyseisillä saatesanoilla.
Itse olisin vastaavassa tilanteessa ottanut lahjan vastaan kovasti kiitellen ja omassa rauhassakin sitten sovitellut tuotteen ja päättänyt tarvittavat jatkotoimenpiteet - en ikimaailmassa olisi kehdannut palauttaa lahjan antajalle tuotetta takaisin!
Ihmetyttää kyllä suuresti, jotenkin kurja fiilis jäi.
Ap
Onko ystävä prinsessahenkinen? Toitko ilmi nähneesi vaivaa? Olisiko ystävä itse tehnyt vastaavaa sinulle? Jospa ystäväsi kiusaantui kokiessaan, että visualisoit, millaisesta hän pitää kysymättä häneltä, samalla kun "omit" häntä säätelemällä pukeutumista lahjalla.
Kökköä ystävältä, mutta saattoiko kokea esineellistämistä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP:sta tulee kuva, että on tyrkyttänyt niitä vaatteitaan vuosikausia (nytkään ei muusta puhu kuin miten hyvin ne menee kaupaksi), ja nytkin kaveri vaan miellyttääkseen kokeili sitä päälleen. Eli mielestäni vaikka ystäväsi olikin tökerö niin kannattaa sinunkin hyväksyä se, ettei kaikki pidä niistä sinun vaatteistasi.
Minun ystäväni kirja julkaistiin, ja hän antoi sen minulle lahjaksi, tietysti ylpeänä saavutuksestaan. Olisinko ollut kohtelias, jos olisin sanonut "ei kiitos, en lue romanttista komediaa, anna se jollekin muulle joka oikeasti lukeekin tuollaista hömppää"?
Kirja on kirja urpo.
Lahja on lahja, tomppeli.
Jospa ystäväsi koki saavansa liian kalliin lahjan ja koki siksi epämukavana ottaa sitä vastaan. Olisi sitten vastavuoroisesti kokenut olevansa velvoitettu ostamaan yhtä kalliin lahjan sinulle. Paljonko tuon vaatteen hinta oli?
Olen aina miettinyt millaista olisi olla ap:n kaverin kaltainen "parempi ihminen". Voisi vain suhtautua halveksivasti ilmaiseen lahjaan, osoitella halveksuvasti kaikkea mikä ei sovi minun arvolle, joka olisi ihan helvetin korkea. Minä olen aina ottanut vaan kaiken vastaan ja kiittänyt, ollut ilonen, että minua on ajateltu. Se ei ole itsestäänselvyys tässä maailmassa, että joku ajattelee sinua.