Keskiluokkainen psykoterapeutti ei ole paras kaikille

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Terapeutin ei ole tarkoitus hankkia asuntoa asunnottomalle tai ruokkia nälkäistä. Sitä varten on muut palvelut.

Mutta hänen tarkoituksensa on saada asiakas siihen kuntoon, että jaksaa tällaisia asioita hoitaa. Kuinka sellainen onnistuu, jos kermiksellä ei ole hajuakaan a) asunnottoman realiteeteista b) sisäinen ymmärtämättömyys tai jopa halveksunta marginaalista asiakastaan kohtaan?

Asunnottoman auttamisessa asunto on ensimmäinen askel, ei psykoterapia. Asunnottomuuden taustalla on yleensä vakavia mielenterveyden ja päihteiden käyttöön liittyviä ongelmia, joissa myöskään psykoterapeutti ei ole ensimmäinen auttava taho.

Vierailija kirjoitti:

Mutta hänen tarkoituksensa on saada asiakas siihen kuntoon, että jaksaa tällaisia asioita hoitaa. Kuinka sellainen onnistuu, jos kermiksellä ei ole hajuakaan a) asunnottoman realiteeteista b) sisäinen ymmärtämättömyys tai jopa halveksunta marginaalista asiakastaan kohtaan?

Kelan terapiaan ei edes pääse, jos on noin huonossa hapessa. Ei asunnottomat puliukot käy Töölössä terapeutilla juttelemassa

ja maksa siitä itse omalla rahalla 100€/tunti.

Vähän realismia nyt näihin juttuihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tohtori Sykerö. kirjoitti:

Syrjäytynyttä kokemusasiantuntijaako te kaipaatte terapeutiksi?

Ei, vaan kokemusasiantuntijaa, jolla on jotain annettavaa terapeutin tietotaidon lisäksi- sellaista ymmärrystä ja tietämystä, mitä ei nyt vain kertakaikkiaan kirjoista ja luennoilla opi!

Voi rakas kun koulutus nyt vaan ei poista ihmisestä sitä muuta elämää ja elämänkokemusta. Tämä ei ole jokotai-asia. Kuinka vaikeata tätä on ymmärtää?

Et tainnut itse ymmärtää lukemaasi. Kuka sanoi etteikö yhdelläkään terapeutilla olisi mitään elämänkokemusta omasta takaa? Tässä puhuttiin syöttöporsaista, jotka saavat elantonsa asiakkaiden ahdistuksesta heitä todella ymmärtämättä.

Terapiassa käyminen on vapaaehtoista. Jos on noin suuri vastenmielisyys alan yrittäjiä kohtaan, että puhuu syöttöporsaista, ei välttämättä kykene hyötymään terapiasta lainkaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oikeasti on hyvä purkaa välillä huoliaan muille ihmisille. Esim. jollekin luotettavalle vanhalle viisaalle läheiselle. Mutta jos ne omat ajatukset ovat sairaita ja rikollisia, niin poliisikin kyllä kuuntelee.

Sitten tämä vanha ja viisas läheinen kertoo nämä asiat eteenpäin ja pian kaikki tietää huolesi ja murheesi.

Ja lisäksi: nykyaikana on trendinä alkaa välittömästi itkeä ”EN OLE MIKÄÄN TERPEUTTI”, jos jutut menee astetta vaikeammiksi. Ja välit poikki, koska ENERGIASYÖPPÖ ja MÄ HALUAN POSITIIVISEN ELÄMÄN!

Mulle tämä vauva-palsta ja kriisipuhelin ovat parhaita terapointikanavia. Täällä olen anonyymi ja saan puolueettomia vastauksia. Kriisipuhelin toimii kun on pahimmat ahdistukset.

En tiedä uskallanko enää avautua edes terveyskeskuksen psykiatriselle sairaanhoitajalle vai menevätkö nekin tiedot omakantaan josta kuka vain juoruhoitsu voi käydä ne lukemassa. En edes tarvitse muuta kuin ajoittaista keskusteluapua, koska isoin asia on etten jää liikaa märehtimään jotain asiaa itse aivan väärästä lähtökohdasta.

Kakkahattutäti kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta hänen tarkoituksensa on saada asiakas siihen kuntoon, että jaksaa tällaisia asioita hoitaa. Kuinka sellainen onnistuu, jos kermiksellä ei ole hajuakaan a) asunnottoman realiteeteista b) sisäinen ymmärtämättömyys tai jopa halveksunta marginaalista asiakastaan kohtaan?

Kelan terapiaan ei edes pääse, jos on noin huonossa hapessa. Ei asunnottomat puliukot käy Töölössä terapeutilla juttelemassa

ja maksa siitä itse omalla rahalla 100€/tunti.

Vähän realismia nyt näihin juttuihin.

Juuri näin. Jos asunnottomien kohtaamiseen ei käy keskiluokkainen tausta, heitettäköön keskiluokka pois lääkärikunnasta ja sosiaalialalta.

Kakkahattutäti kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta hänen tarkoituksensa on saada asiakas siihen kuntoon, että jaksaa tällaisia asioita hoitaa. Kuinka sellainen onnistuu, jos kermiksellä ei ole hajuakaan a) asunnottoman realiteeteista b) sisäinen ymmärtämättömyys tai jopa halveksunta marginaalista asiakastaan kohtaan?

Kelan terapiaan ei edes pääse, jos on noin huonossa hapessa. Ei asunnottomat puliukot käy Töölössä terapeutilla juttelemassa

ja maksa siitä itse omalla rahalla 100€/tunti.

Vähän realismia nyt näihin juttuihin.

Olemmeko nyt siis kuitenkin siinä tilanteessa, että keskiluokkainen terppatäti on ihan ok, koska terapia on mahdollista vain ELIITILLE?

Suurin osa noista psykoterapiakoulutukseen hakeutuvista on alalla hoitamassa itseään. Niin ongelmaisia, että pääsevät koulutuksen vaatimaan terapiaan Kelan tuella. Sairasta...

Vierailija kirjoitti:

Kakkahattutäti kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta hänen tarkoituksensa on saada asiakas siihen kuntoon, että jaksaa tällaisia asioita hoitaa. Kuinka sellainen onnistuu, jos kermiksellä ei ole hajuakaan a) asunnottoman realiteeteista b) sisäinen ymmärtämättömyys tai jopa halveksunta marginaalista asiakastaan kohtaan?

Kelan terapiaan ei edes pääse, jos on noin huonossa hapessa. Ei asunnottomat puliukot käy Töölössä terapeutilla juttelemassa

ja maksa siitä itse omalla rahalla 100€/tunti.

Vähän realismia nyt näihin juttuihin.

Juuri näin. Jos asunnottomien kohtaamiseen ei käy keskiluokkainen tausta, heitettäköön keskiluokka pois lääkärikunnasta ja sosiaalialalta.

Ketkä sitten auttaisivat näitä puliukkoja?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tohtori Sykerö. kirjoitti:

Syrjäytynyttä kokemusasiantuntijaako te kaipaatte terapeutiksi?

Ei, vaan kokemusasiantuntijaa, jolla on jotain annettavaa terapeutin tietotaidon lisäksi- sellaista ymmärrystä ja tietämystä, mitä ei nyt vain kertakaikkiaan kirjoista ja luennoilla opi!

Voi rakas kun koulutus nyt vaan ei poista ihmisestä sitä muuta elämää ja elämänkokemusta. Tämä ei ole jokotai-asia. Kuinka vaikeata tätä on ymmärtää?

Et tainnut itse ymmärtää lukemaasi. Kuka sanoi etteikö yhdelläkään terapeutilla olisi mitään elämänkokemusta omasta takaa? Tässä puhuttiin syöttöporsaista, jotka saavat elantonsa asiakkaiden ahdistuksesta heitä todella ymmärtämättä.

Terapiassa käyminen on vapaaehtoista. Jos on noin suuri vastenmielisyys alan yrittäjiä kohtaan, että puhuu syöttöporsaista, ei välttämättä kykene hyötymään terapiasta lainkaan. 

Ja sieltä defenssiä pukkaa possutädin loukatusta terppaylpeydestä! Ei saakaan vain rahastaa - ajatella! ”Et kykene hyötymään tästä!”

Suo mun nauraa näille pelleille 😂

Keskiluokkaisuus aiheuttaa terapian tarvetta. Keskiluokkaisuus, se, millaisen elämän kuvitellaan olevan tavoittelemisen arvoista, se , että asioita katsotaan aina keskiluokkaisen näkökulmasta ja odotetaan muiden omaksuvan keskiluokkainen katsantokanta ja elämäntyyli. Keskiluokkainen tuntee oman luokkansa elämän, katsoo haaveillen ylempään luokkaan ja sulkee silmänsä alemman luokan todellisuudelta, ongelmilta, unelmilta elämältä. Keskiluokkainen ei ymmärrä kuin omiaan ja olettaa muidenkin jakavan oman todellisuutensa. Väitän, että osa mielenterveysongelmista johtuu nimenomaan tästä vaatimuksesta omaksua keskiluokkainen maailmakatsomus ja elämäntyyli. Kaikki eivät sitä halua tai pysty siihen, mutta silti sitä vaaditaan. Keskiluokkainen terapeutti ei pysty silloin auttamaan, koska hän on osa ongelmaa itsekin.

Vierailija kirjoitti:

Kakkahattutäti kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En menisi läskille ravintoterapeutille, enkä tilaisi remonttia talooni urakoitsijalta, jonka talo on homeessa.

Minä olin vuosikausia terapiassa ja psykologi (tai terapeutti, mikä lie) oli järkyttävän lihava nainen. Mietin aina, että jos hän on terapioinut koulutksessaan itsensä tasapainoon, miksi hän sitten on syönyt itsensä siihen kuntoon ja miten hänellä pitäisi olla apuvälineitä minun voimaannuttamiseeni, jos hän ei ole pystynyt antamaan edes itselleen apuvälineitä itsensä auttamiseen. En tietenkään kehdannut asiaa kysyä ääneen. Mutta vaivasi se, että näinkö tässä sokea taluttaa rampaa. Mikä tilanne olikin, ei tietänkään terapeutin läskien vuoksi vaan siksi, että terapia on joka tapauksessa harvinaisen tehoton hoitomuoto. En hyötynyt yhtikäs mitään. Ainoa ilo näin jälkikäteen on, että yhteiskunta kustansi tuon hölmöilyn. Itsellä miinuksiksi jäivät ajantuhlaus ja pitkäksi aikaa jäänyt epämääräisen inhottava ja vaivaantunut olo. Kiusallista puuhaa, viimeistään siinä vaiheessa, kun joutuu itselleen myöntämään, ettei tästä tosiaan ollut hyötyä ja sitä asiaa joutuu sitten itsensä kanssa yksinään käsittelemään. Mutta eihän se ole hölmö, joka tarjoaa palvelua vaan se, joka sen maksaa ja sitä käyttää. Onneksi tässä tapauksessa maksaja ja käyttäjä olivat edes eri tahot.

Hassu juttu, että tuntemani/tietämäni psykologit ovat kaikki ylipainoisia.

Ei terapia ole mahdollista vain eliitille.

Kela ja sairaanhoitopiirit kustantavat terapioita miljoonilla vähävaraisille joka vuosi.

Silloin kun on veronmaksajien rahoista kyse, arvioidaan tietysti, hyötyykö potilas terapiasta. Jos arvioidaan, että hän ei kuntoudu työkykyiseksi, terapiaa ei korvata.

Omalla rahalla saa sitten jokainen käydä ihan missä haluaa.

Vierailija kirjoitti:

Suurin osa noista psykoterapiakoulutukseen hakeutuvista on alalla hoitamassa itseään. Niin ongelmaisia, että pääsevät koulutuksen vaatimaan terapiaan Kelan tuella. Sairasta...

Eli joko on liian sairas, tai sitten ei ymmärrä mitään oikeista ongelmista? Koittakaa jo päättää...

Vierailija kirjoitti:

Kakkahattutäti kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta hänen tarkoituksensa on saada asiakas siihen kuntoon, että jaksaa tällaisia asioita hoitaa. Kuinka sellainen onnistuu, jos kermiksellä ei ole hajuakaan a) asunnottoman realiteeteista b) sisäinen ymmärtämättömyys tai jopa halveksunta marginaalista asiakastaan kohtaan?

Kelan terapiaan ei edes pääse, jos on noin huonossa hapessa. Ei asunnottomat puliukot käy Töölössä terapeutilla juttelemassa

ja maksa siitä itse omalla rahalla 100€/tunti.

Vähän realismia nyt näihin juttuihin.

Olemmeko nyt siis kuitenkin siinä tilanteessa, että keskiluokkainen terppatäti on ihan ok, koska terapia on mahdollista vain ELIITILLE?

Olemmeko tilanteessa, jossa tk-lääkäri, sairaanhoitaja, poliisi ja sosiaalityöntekijä ei saa olla keskiluokkaisia? Jos saavat, miten nämä eroavat terapeutista, vaikka nämä ammattikunnat kohtaavat huomattavasti useammin asunnottomia kuin psykoterapeutti?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kakkahattutäti kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta hänen tarkoituksensa on saada asiakas siihen kuntoon, että jaksaa tällaisia asioita hoitaa. Kuinka sellainen onnistuu, jos kermiksellä ei ole hajuakaan a) asunnottoman realiteeteista b) sisäinen ymmärtämättömyys tai jopa halveksunta marginaalista asiakastaan kohtaan?

Kelan terapiaan ei edes pääse, jos on noin huonossa hapessa. Ei asunnottomat puliukot käy Töölössä terapeutilla juttelemassa

ja maksa siitä itse omalla rahalla 100€/tunti.

Vähän realismia nyt näihin juttuihin.

Olemmeko nyt siis kuitenkin siinä tilanteessa, että keskiluokkainen terppatäti on ihan ok, koska terapia on mahdollista vain ELIITILLE?

Olemmeko tilanteessa, jossa tk-lääkäri, sairaanhoitaja, poliisi ja sosiaalityöntekijä ei saa olla keskiluokkaisia? Jos saavat, miten nämä eroavat terapeutista, vaikka nämä ammattikunnat kohtaavat huomattavasti useammin asunnottomia kuin psykoterapeutti?

No olisikohan yhä se terapeuttinen konteksti joka on pikkaisen eri, kuin poliisilla, sossulla tai edes lekurilla.

Miten helvetissä te olette näin pihalla ylipäätään _kaikesta_?

Vierailija kirjoitti:

Ketkä sitten auttaisivat näitä puliukkoja?

Sosiaalitoimi, tuetut asumispalvelut, päihdekuntoutus ym. palvelut löytyy.

Mutta nekin ovat tietysti ihan vapaaehtoisia palveluita.

Suomi on vapaa maa ja täällä saa asua pultsarina kadulla, jos haluaa. Ketään ei hoideta väkisin.

Vierailija kirjoitti:

Moni kaipaa terapiaa enemmän ns.korjaavia kokemuksia ja eheyttäviä ihmissuhteita. Oikeita ystäviä, työtä jossa kokee itsensä arvokkaaksi ja tekemisensä merkitykselliseksi ja myös terveellistä ravintoa, riittävästi unta ja liikuntaa raittiissa ilmassa.

Ns. konttorihoito ja puheterapiat eivät aina ole se mitä ihminen eniten tarvitsee. Hyvän terapeutin avulla kartoitetaan niitä omia tarpeita, rajoja ja muutoksen kohteita omassa elämässä. Jos terapeutti on ihan pihalla asiakkaan elämäntilanteesta, tarpeista ja kipukohdista, niin ei sillä terapialla saavuteta mitään kestävää positiivista muutosta.

Kuulostaapa hyvältä. Mä haluun nämä kaikki, kiitos.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kakkahattutäti kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta hänen tarkoituksensa on saada asiakas siihen kuntoon, että jaksaa tällaisia asioita hoitaa. Kuinka sellainen onnistuu, jos kermiksellä ei ole hajuakaan a) asunnottoman realiteeteista b) sisäinen ymmärtämättömyys tai jopa halveksunta marginaalista asiakastaan kohtaan?

Kelan terapiaan ei edes pääse, jos on noin huonossa hapessa. Ei asunnottomat puliukot käy Töölössä terapeutilla juttelemassa

ja maksa siitä itse omalla rahalla 100€/tunti.

Vähän realismia nyt näihin juttuihin.

Juuri näin. Jos asunnottomien kohtaamiseen ei käy keskiluokkainen tausta, heitettäköön keskiluokka pois lääkärikunnasta ja sosiaalialalta.

Ketkä sitten auttaisivat näitä puliukkoja?

Puliukkoja auttaa sosiaalityöntekijät, perusterveydenhuolto, järjestöt, päihdetyö jne.

Olisi muuten ihan näin ajatusleikkinä tosi jännää mennä oikein alaluokkaiselle terapeutille.

Millaista se olisi?

Likainen toimisto jossain kellarissa tai Puhoksen ostarilla, rööki palaa ja otetaan vähän kaljaa yhdessä?

Manaillaan hallituksen nykymenoa yhdessä ja todetaan, että mitään ei ole tehtävissä?

Justiinsa juu, kun mainitsee, että köyhemmillekin alueille terapeuttien sopisi tulla, ruvetaan heti puhumaan puliukkojen terapian tarpeesta. Suomessa on siis kaksi sosiaaliluokkaa: keskiluokka ja puliukot? Ei mitään siltä väliltä?

Köyhemmillä alueilla olisi yhtä lailla asiakkaita ja tilavuokratkin matalammat. Keskiluokkaista terapeuttia vaan ei taida kiinnostaa kelan tukema terapia-asiakas?