Mitä asioita sinulle jäi mieleen yläasteen kotitaloustunneilta?

[quote author="Vierailija" time="02.02.2014 klo 19:36"]

Meillä mentiin pareittain sivuhuoneeseen koko tuplatunnin ajaksi harjoittelemaan vauvantekoa nuken kanssa. Voitte uskoa kuinka kiusallista tämä oli murrosiässä kun parina oli poika.

[/quote]No mutta eikö se olisi ollut vähän omituista harjoitella sitä tyttö-tyttö ja poika-poika-pareina? Luonnonvastaista oikeastaan.

[quote author="Vierailija" time="02.02.2014 klo 19:42"]

Kyllä siitä sai hyödyllisiä oppejakin, kotona opitun lisäksi, ja kyllä niitä jotan ohjeita on kirjasta käytetty useampaankin kertaan. Tuli köksän tunnit mieleen kun kävin parilla ruokakurssilla työväenopistossa kun ne pidettiin koululla, jostain syystä siellä haisikin aika samalta kun oman koulun luokassa aikoinaan :)

Varmaan kauheinta oli kun oli pakko maistaa kieltä, se oli kuin olisi järsinyt omaa kieltään.

[/quote]

Niin, ja mulla oli se valinnaisena kasin ja ysinkin.

Opin, että sienikakussa ei ole sieniä, vaan että se on sokerikakku! Meillä oli tiukka kotitalousopettaja, joka käytännössä pakotti syömään kaikkea, pystyi sitten tai ei. Minä en pysty vieläkään syömään sieniä, ja tuolloin, kun opettaja oli kirjoittanut tauluun päivän tehtävät, olin koko ajan kauhusta kankea, että joudun syömään sieniä. En itse ollut leivontaryhmässä, joten en pystynyt seuraamaan, mitä siellä tapahtui. Kun sitten menin kotiin, niin äitimuori sai hyvät naurut, kun kerroin pelostani.

Opin paljon ruoanlaitosta, koska ennen köksäntunteja osasin ainoastaan paistaa munia ja keittää vettä. Köksän kotitehtävät olivat kivoja silloin, kun saatiin tehtäväksi esim. leipoa kotona omenapiirakka tai teeleipää. :p

Kamalimmat tunnit oli silloin, kun oli pakko opetella tekemään maksapihvejä. Onneksi minun ei tarvinnut, koska olin kasvissyöjä, mutta se maksan lemu luokassa ällötti. Ällöttävintä kuitenkin oli, kun eräs ryhmä löysi työpisteeltään edellisen ryhmän tiskirätin alle piilottaman maksan.

Köksänluokka oli myös aina pikkuisen epäsiisti. Ryhmien toki piti huolehtia työpisteet aina kuntoon tunnin lopuksi, mutta silti tuntui, että työtasoissa ja oli murusia ja välineissä pinttynyttä rasvaa.

[quote author="Vierailija" time="02.02.2014 klo 19:40"]

[quote author="Vierailija" time="02.02.2014 klo 19:37"]

Päällimmäisenä muistona on nolostus, kun ekaa kertaa lämmitin maitoa kattilassa ja menin ihan sekunniksi hakemaan jotain työvälinettä huoneen toiselta laidalta. Eikös se silloin kuohahtanut yli ja opettaja juoksi huutaen huoneen läpi ja piti sitten saarnan. En tiennyt, ettei maito ensin poreile vaan kuohuu laidan yli ihan yllättäen, aivan toisin kuin vesi.

Muut muistot ovat haaleampia...käsipyyhkeet pitää märkinä pesun jälkeen laittaa tiukalle rullalle kuivumaan. Köksänkirjan raskaana ollut perheenäiti oli piirretty lettipäiseksi tytöksi. Ja kirjat olivat kasarivuosilta, melkein parikymmentä vuotta vanhoja ja kuluneita, ihmiset näyttivät niissä huvittavilta.

En oikeastaan muista köksästä nyt heti mitään muuta. En tykännyt mokomasta aineesta ja olin siellä vain sen pakollisen seiskaluokan ajan.

[/quote]

Miksi ihmeessä?

[/quote]

Ei aavistustakaan :D

[quote author="Vierailija" time="02.02.2014 klo 19:37"]

Sain miinuspisteen kokkaustehtävässä,koska en laittanut pitsan täytteitä aivan reunoille asti. Maikan mielestä se täyte kuului niin laittaa,pitseriat,pakastepitsojen valmistajat ja muut tekivät hänen mukaansa väärin.

[/quote]

*repii hiuksia päästään*

Ei mitään huonoa ole jäänyt mieleen, lähinnä kivoja juttuja, kuten mukavat yhteiset ruokailut, kauniit kattaukset, ennen tunteja kaupassa käynti opettajan antaman ostoslistan kanssa, oman ruokalistan suunnittelu -harjoitus, silakoiden perkaus -harjoitus (jonka sain ujuutettua keittiökaverilleni) ja kaikkea tällaista mukavaa. Nämä tunnit olivat 80-luvun lopussa, jolloin ei säästelty.

Hah, oon unohtanut että munat pitää tosiaan rikkoa ensin yksitellen eri astiaan. Voi luoja... 

* Peruna on suomalaisten tärkein C-vitamiinin lähde (ei uskoisi)

* Lihaa käsitellään eri välineillä kuin se salaatti tehdään, kädetkin pestään välissä

* Pestään kaikki aineksi ja tarkistetaan pussin kyljestä onko siellä jokin käsittely ohje ennen tarjoilua (esim ulkomaisten marjojen kuumentaminen ym)

* Sen  ettei ruuanlaitto ole rakettitiedettä, ja ettei monipuoliseen ruuanlaittoon mene myöskään koko päivää ellei nyt välttämättä sitä halua

Minulle jäi mieleen, että open ivallinen nauru oli kuin suoraan kauhuelokuvasta, kun joidenkin mielestä verilettujen teko pakasteverestä oli ällöttävää...

[quote author="Vierailija" time="02.02.2014 klo 19:50"]

* Peruna on suomalaisten tärkein C-vitamiinin lähde (ei uskoisi)

* Lihaa käsitellään eri välineillä kuin se salaatti tehdään, kädetkin pestään välissä

* Pestään kaikki aineksi ja tarkistetaan pussin kyljestä onko siellä jokin käsittely ohje ennen tarjoilua (esim ulkomaisten marjojen kuumentaminen ym)

* Sen  ettei ruuanlaitto ole rakettitiedettä, ja ettei monipuoliseen ruuanlaittoon mene myöskään koko päivää ellei nyt välttämättä sitä halua

[/quote]

Sinä et takuulla ole ollut 80-luvulla kotitaloustunneilla...

Tunnit meni kikattaen tyttöjen kanssa ja opettaja oli väkivaltainen nainen joka tönäisi poikia kovaa ja löi kyynärpäällä. Muuten ok maikka vaikka se kakkapää anto 8 :(

Rehellisesti sanottuna ei mitään. Eiköhän senkin ajan vois käyttää matematiikan ja kielten opetukseen sillä jokainen täysijärkinen oppii kyllä kuorimaan perunoita kotonaankin.

[quote author="Vierailija" time="02.02.2014 klo 19:41"]

Kaikkee ihmeellistä tuslaamista opetettiin.

Kananmunat piti rikkoa yksitellen ensin pikkukuppiin, ja kipata sitten isoon kuppiin. Tämä siksi, että jos mukana onkin mätä muna, niin ei sitten tarvitse koko munasatsia heittää hukkaan. Todennäköisyys mätään munaan on kyllä niin häviävän pieni, että ekologisesti rasittavampaa on jokaisen munan hajotuksen yhteydessä sotkea ylimääräinen kuppi, kuin heittää kaikki rikotut munat roskiin jos tulee mätä muna... Mut näin ei saanut ajatella.

Sitten jotain keittiörättejä pestiin ja kuivattiin, ne piti märkänä rullailla jollekin tötterölle ja vasta sitten laittaa oskarin oksaan kuivumaan. Why in hell???

Siis minkään puuhan pointtina ei koskaan ollut nopeus, kätevyys tai ekologisuus, vaan kaikkea säädettiin ja tuslattiin, toisinajattelijalle ei ollut sijaa.

[/quote]

Tuli mieleen, että eikö munien rikkomisessa voisi käyttää vain yhtä pikkukuppia ja isoa kulhoa? Rikkoisi munan eka pikkukuppiin, ja jos se ei ole pilalla, kaataisi isoon kuppiin, rikkoisi seuraavan munan pikkukuppiin, jne. Miksi joka munalle pitäisi olla oma kuppi?

[quote author="Vierailija" time="02.02.2014 klo 20:01"]

[quote author="Vierailija" time="02.02.2014 klo 19:41"]

Kaikkee ihmeellistä tuslaamista opetettiin.

Kananmunat piti rikkoa yksitellen ensin pikkukuppiin, ja kipata sitten isoon kuppiin. Tämä siksi, että jos mukana onkin mätä muna, niin ei sitten tarvitse koko munasatsia heittää hukkaan. Todennäköisyys mätään munaan on kyllä niin häviävän pieni, että ekologisesti rasittavampaa on jokaisen munan hajotuksen yhteydessä sotkea ylimääräinen kuppi, kuin heittää kaikki rikotut munat roskiin jos tulee mätä muna... Mut näin ei saanut ajatella.

Sitten jotain keittiörättejä pestiin ja kuivattiin, ne piti märkänä rullailla jollekin tötterölle ja vasta sitten laittaa oskarin oksaan kuivumaan. Why in hell???

Siis minkään puuhan pointtina ei koskaan ollut nopeus, kätevyys tai ekologisuus, vaan kaikkea säädettiin ja tuslattiin, toisinajattelijalle ei ollut sijaa.

[/quote]

Tuli mieleen, että eikö munien rikkomisessa voisi käyttää vain yhtä pikkukuppia ja isoa kulhoa? Rikkoisi munan eka pikkukuppiin, ja jos se ei ole pilalla, kaataisi isoon kuppiin, rikkoisi seuraavan munan pikkukuppiin, jne. Miksi joka munalle pitäisi olla oma kuppi?

[/quote]

No ei tarvinut olla jokaiselle omaa kuppia yhdellä kerralla. Mutta jos elämäs aikana rikot munia 5000 kertaa, tarkoittaa sen 5000 ylimääräistä tiskattavaa pikkukippoa.

[quote author="Vierailija" time="02.02.2014 klo 19:55"]

Rehellisesti sanottuna ei mitään. Eiköhän senkin ajan vois käyttää matematiikan ja kielten opetukseen sillä jokainen täysijärkinen oppii kyllä kuorimaan perunoita kotonaankin.

[/quote]

Jos nuori on kotonaan tottunut syömään eineksiä, eikä vanhemmatkaan osaa laittaa ruokaa saati opettaa ruoanlaittoa, niin onhan se silloin hyvä, että on edes köksäntunneilla mahdollisuus oppia ruoanlaiton perusteet.

No mä opin köksässä tekemään hienon kuorrutuksen kakkuun mehukiisselistä. Opin tekemään ihanaa metsäsienimuhennosta, paistamaan kyljyksiä ja uunibroileria, tekemään lasagnea ja kattamaan juhlakattauksia. Opin myös mankeloimaan (mankeloin edelleen kaikki lakanat), leipomaan englantilaisen hedelmäkakun, tekemään erilaisia salaatteja ja minestronekeittoa, perkaamaan silakoita, pesemään ikkunoita ja pyykkiä, opin pesu- ja silitysmerkinnät...ja vaikka mitä muuta hyödyllistä. Köksä oli mun lempiaine ja mun mielestä sen pitäisi olla pakollinen aine koko peruskouluajan, varsinkin nykyään kun kodeissa ei enää laiteta ruokaa niin paljon kuin ennen. Monet nuoret eivät osaa laittaa mitään ruokaa.

Mulle on jäänyt mieleen se, että saatiin aikaiseksi (sittemmin) parhaan ystäväni kanssa öljykatastrofi. Öljypullo siis levisi syystä tai toisesta lattialle ja köksänmaikka kaatui sen vuoksi :( 

Meillä oli myös joku  rätiltä "narri pois" opetusmetodi siitä miten se piti vääntää kuivaksi. 

Marjahyytelö kotitehtävänä epäonnistui radikaalisti, kun poltin liivatelehdet pohjaan. Maistui karseelle. 

Se, että yksi broilerin rintafile riittää neljän tytön ateriaan hienosti.

Se, että tytöt opettelivat silittämään solmioita ja minä kieltäydyin.

Se, että makaronilaatikko ei ole kypsää silloin kun makaronit päällä ovat ruskeita ja kovia.

:D

[quote author="Vierailija" time="02.02.2014 klo 20:04"]

No ei tarvinut olla jokaiselle omaa kuppia yhdellä kerralla. Mutta jos elämäs aikana rikot munia 5000 kertaa, tarkoittaa sen 5000 ylimääräistä tiskattavaa pikkukippoa.

[/quote]

Okei, ymmärsin hiukan väärin. :)

Meille opettaja köksäntunnilla mainitsi, että oikeaoppisesti pitäisi rikkoa eri kuppiin, mutta ei pitänyt sitä kuitenkaan kovin tärkeänä ja antoi rikkoa suoraan siihen leivontakulhoon. Muutenkin oli rennommanpuoleinen köksänope meillä. :)