Mitä asioita sinulle jäi mieleen yläasteen kotitaloustunneilta?
Kommentit (133)
[quote author="Vierailija" time="02.02.2014 klo 19:36"]
Sekopäinen opettaja. Muuten ne tunnit menivät pelleilyyn.
[/quote]
Tämä mielessä kans. Ja se kun perseilin ja kaaduin astianpesukoneen auki olevan luukun päälle ja hajotin koko koneen. Sekopäinen opettaja kiitteli.
Minä opin, että lasit tiskataan ensimmäiseksi ja sen jälkeen vasta muut. Ja jotain pientä myös, suurustamista ja vastaavaa.
Oli tuo ihan ok aine siinä mielessä, että kotona ei jaksettu opettaa mitään vaan ajan hengen mukaisesti lapset "ajettiin pois tieltä" kun aikuiset laittoivat ruokaa tai siivosivat. Koskaan siis kotona ei opetettu kotitöitä. Edellytettiin kyllä että pitäisi ne osata, ja kun ei tiennyt ennestään jotain mummojen sääntöjä missä järkestyksessä lattiat kuuluu imuroida, niin siitä toki tuhahdeltiin ja ivailtiin.
En ole mikään kotitalousihme edelleenkään. Omat lapset olen pitänyt kotitöissä pienestä pitäen mukana. Ruoanlaittoa olisin voinut opettaa paremminkin. Hyvä, että koulussa oppiaine löytyy.
[quote author="Vierailija" time="02.02.2014 klo 19:46"]
Opin paljon ruoanlaitosta, koska ennen köksäntunteja osasin ainoastaan paistaa munia ja keittää vettä. Köksän kotitehtävät olivat kivoja silloin, kun saatiin tehtäväksi esim. leipoa kotona omenapiirakka tai teeleipää. :p
Kamalimmat tunnit oli silloin, kun oli pakko opetella tekemään maksapihvejä. Onneksi minun ei tarvinnut, koska olin kasvissyöjä, mutta se maksan lemu luokassa ällötti. Ällöttävintä kuitenkin oli, kun eräs ryhmä löysi työpisteeltään edellisen ryhmän tiskirätin alle piilottaman maksan.
Köksänluokka oli myös aina pikkuisen epäsiisti. Ryhmien toki piti huolehtia työpisteet aina kuntoon tunnin lopuksi, mutta silti tuntui, että työtasoissa ja oli murusia ja välineissä pinttynyttä rasvaa.
[/quote]
Ai niin, köksänopella oli joku omituinen tarve säilöä kaikki ylijääneet ruoantähteet. Sinänsä oli hyvä opettaa, ettei ruokaa saa heittää hukkaan, mutta kaikki tähteet sullottiin luokan pakastimeen ja tuskin niitä kukaan loppujen lopuksi sieltä söi. Yhdellä tunnilla siivottiin ja sulatettiin pakastinta ja sieltä löytyi vaikka mitä spagetista ja kananmunista lähtien. Roskiin menivät kaikki.
Jouduin olemaan syyläsormisen tytön ja luokan häirikön ryhmässä. Syyläsormen vaivaamia sämpylöitä ei olisi halunnut syödä ja joka kerta sai pelätä, että häirikkö keksii laittaa ruokaan "mausteeksi" tiskiainetta tai liikaa suolaa.
Seiskalla oli kamalan kuiva, tylsä ja tiukka ope eikä minua kiinnostanut koko aine.
Kasilla oli elegantti, kauniisti käyttäytyvä ja hymyilevän naisellinen "äitihahmo", jonka ansiosta silmäni avautuivat kotitaloudelle ja opin yhtä sun toista. En vieläkään oikein käsitä, miten iso ero voi olla oppilaan motivaatiossa opettajan vuoksi..!
Tuttavani ei uskalla vieläkään laittaa broileriruokia kotona, koska kotitaloustunneilla peloteltiin salmonellan vaaralla niin paljon. Sanoo, ettei osaa olla tarpeeksi hygieeninen ja varovainen broileria varten.
Sipattikastike. Soosi, jota en aiemmin tuntenut, ja johon en ole liki 20 vuodessa sen jälkeenkään missään törmännyt. No, jäi käteen se että tiedän moisen olemassaolosta ja sen että jotain kinkuntapaista siihen meni ja vaaleaa ja jotenkin laihanoloista pääruuaksi se oli.
Opin rikkomaan kananmunan ja paistamaan lettuja ja vaikka mitä.
Kotona en suostunut opettelemaan mitään, koska meillä oli puuhella ja -uuni ja niiden kanssa säätäminen oli tuskaa. Vesikin pitää kantaa kaivosta.
Olin jo etukäteen päättänyt, että vihaan köksää, mutta noiden sähköhellan ja -uunin sekä juoksevan veden ansioista se olikin kivaa ja otin sen 8. ja 9.luokalle valinnaisaineeksikin.
Opin vaikka mitä. Oikeastaan kaiken perustiedon ruuanlaitosta.
Mitään emme koskaan silittäneet, kotitaloustunneilla laitettiin muistaakseni vain ruokaa ja esiteltiin äitiyspakkaus ja jotain vauvanhoitoa.
Seiskalla meillä oli ihana, hiukan hupsu opettaja, joka jäi eläkkeelle.
Kasilla ja ysillä opettajana oli melko tiukka nuori nainen, joka kyllä opetti hyvin.
Minusta kotitalous on peruskoulun hyödyllisimpiä aineita.
Muistan sen että tein lähes kaiken väärin. Maustoin väärin, pilkoin väärin, väärä työjärjestys etc...minä olen kasvanut keittiössä, laitoin ruokaa jo ennen kouluikää ja kouluiässä itsenäisesti koko perheelle. Olen saanut kehuja taidoistani ihan pienestä asti ja opiskelinkin kokiksi koulusta päästyäni ja sain hyvät paperitkin. Edelleen tämä kyseinen täti saa mun niskavillat pystyyn. Se oli hilkulla ettei se akka pilannut mun unelmia ja mä lähtenyt toiselle alalle. Katkerat akat pois opettamasta jottei nuorten into kuole!
Kun opettaja yritti pakottaa minut syömään suolakurkkua.
Kun suostuin aina tiskaamaan, koska nautin siitä.
Kun poltin lastan käyttökelvottomaksi, kun unohdin sen vahingossa hellalle. Tietysti hellaankin jäi kuiva klimppi muovia.
Pojat heittelivät mua paperitolloilla. Ja haukkuivat ja pilkkasivat, läskiksi ja idiootiksi ym. Opettaja ei huomannut mitään, tai ei vaan puuttunut asiaan. Ne tunnit oli kyllä ihan kamalia, vaikka opinkin jotan perusteita ruuanlaitosta...
Muistan tosi huonosti koko tunteja.
Kerran teimme sulatejuusto-jauhelihakastiketta, josta tykkäsin niin paljon, että tein sitä kotonakin. Se oli harvinaista, koska äiti oli mestarikokki, joka ei päästänyt yleensä lapsia keittiöönsä hidastelemaan tai sotkemaan. Ehkä tästä johtuen opin tekemään itsenäisesti ruokaa vasta n. 25 vuotiaana. Söin siihen saakka aina ulkona (useimmiten opiskelijaruokalassa) tai sitten kotona jogurttia ja leipää.
Köksäntuntien reseptit eivät siis jääneet mieleen, kun en niitä tuota yhtä lukuunottamatta saanut koskaan harjoitella kotona.
Olin unohtanut tehdä läksyt ja kopsasin ne luokkakaverilta välitunnilla. Köksänkirjan takana oli joku ravintoainetaulukko, josta oli pitänyt hakea rasvaisia ruokia, ja kaverini luetteli listansa mulle ääneen ja siinä oli riisi. Kirjoitin sen kiltisti omaan listaani ja tietenkin opettaja (joka oli just sellanen harmaapää niuho) möykkäsi kovaan ääneen kaikille, että minulla lukee riisi! EI RIISISSÄ OLE RASVAA!!!½!½!1!! Ja tämä "iki-ihana" luokkakaverini nauroi vittumaisesti.
että säilykepurkit pitää pestä ennen kuin ne avaa.
Minulle jäi mieleen kaksi asiaa, kummallakin kerralla sama opettaja.
Kerran hän sanoi minulle, että käytän väärää veistä salaatin leikkaamiseen. Taisin leikata sahalaitaisella kun olisi pitänyt olla sileäteräinen...
Loppulukukaudesta hän sanoi koko luokan kuullen minulle, että saan ysin, koska tiedollisesti olen kympin arvoinen mutta käytännön puolella on vielä vähän opittavaa... toivottavasti ei liittynyt tuohon veitsiasiaan. -.-'
[quote author="Vierailija" time="02.02.2014 klo 20:52"]
että säilykepurkit pitää pestä ennen kuin ne avaa.
[/quote]
Minkä ihmeen takia?
[quote author="Vierailija" time="02.02.2014 klo 20:57"][quote author="Vierailija" time="02.02.2014 klo 20:52"]
että säilykepurkit pitää pestä ennen kuin ne avaa.
[/quote]
Minkä ihmeen takia?
[/quote]
no joo,tuonkin minä muistan ja on jäänyt 15 vuoden jälkeen tavaksi. En kyllä pese,vaan pyyhkäisen kannen keittiöliinalla ennen avaamista. Kannessa saattaa olla vaikka mitä likaa ja purkin avatessa,purkn nesteet yleensä levähtävät kantta pitkin,muuten imaisten kaikki pöpöt liemeen ja siitä sisältöön.
Mieleeni jäi erityisesti se, kun Jari-Pekka kääri kääretortun sisään sen leivinpaperin, jonka päällä kääretorttu oli täytetty. Ihmetteli sitten suureen ääneen, miten ihmeessä sen tortun voi syödä, kun siellä välissä on leivinpaperi.
[quote author="Vierailija" time="02.02.2014 klo 20:49"]
Olin unohtanut tehdä läksyt ja kopsasin ne luokkakaverilta välitunnilla. Köksänkirjan takana oli joku ravintoainetaulukko, josta oli pitänyt hakea rasvaisia ruokia, ja kaverini luetteli listansa mulle ääneen ja siinä oli riisi. Kirjoitin sen kiltisti omaan listaani ja tietenkin opettaja (joka oli just sellanen harmaapää niuho) möykkäsi kovaan ääneen kaikille, että minulla lukee riisi! EI RIISISSÄ OLE RASVAA!!!½!½!1!! Ja tämä "iki-ihana" luokkakaverini nauroi vittumaisesti.
[/quote]
Mitä kuttua? Laiminlöit läksyt, kopsasit ne ja sitten valitat, kun kopioimasi juttu oli väärin... Ja riisissä ei ole sitä rasvaa. Mistä näitä löytyy...
Seiskalla meidän ryhmässä oli viisi oppilasta normaalin neljän sijaan, joten vuorotellen joku meistä joutui kokkaamaan opettajan hellalla. Omalla vuorollani keitin jonkun perunavellin hellalle, ja laitoin sen uudelleen koska muutkin vielä keittivät. Tuli karmea huuto. Muuta en muista, kotsaa en valinnut enää vapaaehtoisesti.
Kävin sitten kymppiluokan, sama opettaja, mutta siinä vaiheessa kokkailu oli kivaa.