Lue keskustelun säännöt.
Äidinkielen sisällöistä 2/3 opettavat epäpätevät luokanopettajat
31.01.2014 |
Tiesittekö, että luokanopettajat opiskelevat äidinkieltä minimaalisen vähän? Kun lukee heidän "gradujansa", tekee mieli viiltää ranteensa auki. Suurimmassa osassa kieli on ihan kammottavaa. Näitä graduja käytetään mm. meidän suomen kielen opiskelijoiden kursseilla huonoina esimerkkeinä.
Luokanopettajat kuitenkin opettavat peruskoulun äidinkielen sisällöistä 2/3. Usein yläasteella äidinkielen opettajat tuskissaan korjaavat oppilaiden vääristyneitä käsityksiä kieliopista ja traumoja kirjoittamisesta. Esim. Virke opetetaan lauseena tai yhdyslauseena, ja sitten yläasteella oppilaat ovat aivan sekaisin. Myös esim. Sijamuodot ja pilkut opetetaan jo ala-asteella, ja aivan väärin, koska luokanopettajat ovat hommaan epäpäteviä.
Kieli on suoraan yhteydessä ajatuksen kehittymiseen, joten kielellinen kehitys on tärkeää. Luokanopettajat eivät tätä osaa oikealla tavalla tukea, koska eivät itsekään osaa edes yhdys sanoja.
T. Äidinkielen ope
Kommentit (125)
Ei kaikki opi vaikka olisi kuinka eriaineissa omat opettajansa. Mulla ei ole valittamista, hyvin on oppinut vähällä lukemisella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Turha syyttää esim matematiikan opettajaa jos lapsi ei opi niin ei opi. Joku toinen oppii niin miten selität sen?
Aikamoisia ristiriitaisuuksia tässäkin ketjussa. Samaan aikaan kun luokanopettajat eivät ole penaalin terävimpiä kyniä, he ovat kuitenkin kympin tyttöjä, joilla ei ole mitään käsitystä todellisesta elämästä.
Kannattaisikohan alakoulun äidinkielenopetuksen tasoon tyytymättömien olla enemmän yhteydessä niihin lähikoulujen luokanopettajiin ja keskustella heidän kanssaan asiasta. Ja esittää vaikkapa toiveita, mihin kannattaisi panostaa eniten, jos vuodesta toiseen tietyissä taidoissa on paljon puutteita.
Vai onkohan tässäkin asiassa välttämätöntä ylläpitää nokkimisjärjestystä? Lukion opettajat puolestaan ihmettelevät kovasti monia puutteita peruskoulun jäljiltä.
Ai vähän vai? Aineenopettaja lukee 60op kasvatustiedettä sisältäen pedagogiset. Luokanopettaja lukee ehkä 140op, jossa mukana kandi + gradu + kasa tutkimuskursseja eli käytännössä sitä didaktiikkaa ei juurikaan sen enempää. Tästähän ei saa näiden kasvatusammattilaisten läsnäollessa puhua, mutta heidän lisäoppinsa kasvatustieteessä verrattuna pelkät open pedagogiset suorittaneisiin on 95% pelkkää tutkimusta. Ei mitään tekemistä konkretian kanssa.
Ja hei, mä olen itse luokanopettaja ja satun tietämään aika hyvin lo-koulutuksen ja aineenopekoulutuksen erot. Kummassakin on tultu opiskeltua... ja ihan tutkintoon asti.
[quote author="Vierailija" time="20.02.2014 klo 20:56"]
No eipä ne aineenopettajatkaan mitään opettajia ole.. Aika vähän pedagogisia opintoja. Ja sen huomaa! Voihan sitä osata vaikka millaisia asioita, mutta eri asia on se, että osaa opettaa ne muilla onnistuneesti.
Nuorien ihmisten kanssa sitten hengailee nämä ihmiset, jotka eivät opettajiksi ole alunperin halunneetkaan. Ei ole vaan muita mahdollisuuksia työllistyä mihinkään, kuin hankkia se opettajan pätevyys..
[/quote]
Minusta on kuitenkin parempi, että lapsiani opettaa ja kasvattaa koulussa luokanopettaja eikä vaihtuva kavalkaadi eritysosaajia. Ihan hyvin ovat oppineet ja luotan opettajiin. Joku partikkeli ja virke ovat sivuseikkoja kasvauksen kokonaisuudessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotenkin vaikea minunkin uskoa, että tässä ketjussa kaikki toisia opettajia mollaavat ovat oikeasti opettajia. Jokainen opetustyössä toimiva tietää, että joitakin asioita ei saa taottua kaikkien päähän, vaikka kuinka tekisi työtä sen eteen.
Häpeän ammattikuntani tyhmyyttä, jos täällä av:lla todella osa opettajista haluaa käydä tätä keskustelua eri kouluasteiden opetuksen tasosta ikä esim. Opettaja-lehdessä tai jossain muussa ammattifoorumissa. Tällainen loanheitto heikentää koko ammattikuntamme arvostusta muiden silmissä.
terv. luokanopettaja ja ylpeä sellainen (arvostan kuitenkin myös aineenopettajien työtä)
[quote author="Vierailija" time="20.02.2014 klo 23:14"]
Minusta on kuitenkin parempi, että lapsiani opettaa ja kasvattaa koulussa luokanopettaja eikä vaihtuva kavalkaadi eritysosaajia. Ihan hyvin ovat oppineet ja luotan opettajiin. Joku partikkeli ja virke ovat sivuseikkoja kasvauksen kokonaisuudessa.
[/quote]
juuri näin... hassuinta on se, että joku vielä uskoo, että aineenopettaja esim. viidennellä luokalla äikässä saisi kaikki oppimaan yhdyssanat yms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvä mittari mitä osaa kun osallistuu yo kirjoituksiin.
[quote author="Vierailija" time="20.02.2014 klo 19:05"]
Kyllä mä bg opsit tunnen, olen ollut alalla töissä 15 vuotta ja itse kirjoittanut meidän koulunkin alakoulun opsit.
Eliöt ja ympäristöt
Oppilas
• ymmärtää kartan ilmaisutavan sekä osaa käyttää kartanluvussa apuna ilmansuuntia, karttamerkkien selitystä ja janamittakaavaa ja osaa laatia yksinkertaisen kartan koulun pihasta ja omasta lähiympäristöstään
1-4 luokilla PITÄISI osata jo siis ILMANSUUNNAT
Tottakai ne joudun nyt sitten opettamaan, kun alakoulun opettajat ovat teetättäneet ties mitä projektia vaikka Aasiasta, mutta jos joku sanoo vaikka, että Kaakkois-Aasiassa on jotain, niin 95% luokasta pyörittelee päätään, kun suurin osa ei tiedä, että missä suunnassa on kaakko. Sama näkyy myös sitten vaikka historian tunnilla. Miltähän mahtaa yläkoulun historianopettajasta tuntua, kun selittää Itä-Euroopan asioita ja tajuaa, että oppilaat eivät tiedä missä on itä.
Toiveita luokanopettajille alakouluun:
Pitäkää junnauskokeet seuraavista asioista samaan tapaan kuin kertotaulusta:
kuukaudet (tarvitsee osata ilmastodiagrammissa oikeassa järjestyksessä)
maanosat
ilmansuunnat
Kaikki muu on nippelitietoa, mutta noita jos ei osaa, niin on oikeasti yläkoulun opettajalla aivan hirveä duuni aloittaa opettaminen. Onko vaatimukseni kohtuuton, että 6 vuodessa alakoululla opettelisitte nuo?
Tosi monia oppilaita tulee alakoulusta, jotka eivät ole koskaan nähneet kartastoakaan. Mitenkähän noita alakoulun opseja on siis opetettu, jos oppilaat ei näe kartastoakaan?
[/quote]
Pidetty on sekä ilmansuunnista että maanosista luokilla 3 - 6. Vitsailinkin aina oppilailleni, että yläasteelle en päästä, jos ei näitä osaa. Kumma juttu, mutta veikkaan, ettei 10 prosenttia muistanut niitä kuitenkaan enää seiskalla. Varmaan mun vika ;) Mutta hei, opeta sä ne seiskalla vaikka 3 kertaa, niin kyllä ne kaikki sitten muistaa, not!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="20.02.2014 klo 19:05"]
Kyllä mä bg opsit tunnen, olen ollut alalla töissä 15 vuotta ja itse kirjoittanut meidän koulunkin alakoulun opsit.
Eliöt ja ympäristöt
Oppilas
• ymmärtää kartan ilmaisutavan sekä osaa käyttää kartanluvussa apuna ilmansuuntia, karttamerkkien selitystä ja janamittakaavaa ja osaa laatia yksinkertaisen kartan koulun pihasta ja omasta lähiympäristöstään
1-4 luokilla PITÄISI osata jo siis ILMANSUUNNAT
Tottakai ne joudun nyt sitten opettamaan, kun alakoulun opettajat ovat teetättäneet ties mitä projektia vaikka Aasiasta, mutta jos joku sanoo vaikka, että Kaakkois-Aasiassa on jotain, niin 95% luokasta pyörittelee päätään, kun suurin osa ei tiedä, että missä suunnassa on kaakko. Sama näkyy myös sitten vaikka historian tunnilla. Miltähän mahtaa yläkoulun historianopettajasta tuntua, kun selittää Itä-Euroopan asioita ja tajuaa, että oppilaat eivät tiedä missä on itä.
Toiveita luokanopettajille alakouluun:
Pitäkää junnauskokeet seuraavista asioista samaan tapaan kuin kertotaulusta:
kuukaudet (tarvitsee osata ilmastodiagrammissa oikeassa järjestyksessä)
maanosat
ilmansuunnat
Kaikki muu on nippelitietoa, mutta noita jos ei osaa, niin on oikeasti yläkoulun opettajalla aivan hirveä duuni aloittaa opettaminen. Onko vaatimukseni kohtuuton, että 6 vuodessa alakoululla opettelisitte nuo?
Tosi monia oppilaita tulee alakoulusta, jotka eivät ole koskaan nähneet kartastoakaan. Mitenkähän noita alakoulun opseja on siis opetettu, jos oppilaat ei näe kartastoakaan?
[/quote] Mulla oli sellainen kirja jossa oli maat ja kartat sekä liput ja opetin niitä lapselle, lisäksi oli maapallo valaisin joka oli ahkerassa käytössä.
Onhan luokalla lapsia jotka oppii ja menevät lukioon ja korkeakouluihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kenen äiti epäilee että huono opettaja kun lapsi ei opi niin rohkeasti vaan keskustelemaan opettajan kanssa. Luokassa on myös oppilaita jotka oppivat.
[quote author="Vierailija" time="20.02.2014 klo 20:19"]
No eiväthän luokanopettajat yleensäkään ole mitään penaalin terävimpiä kyniä. Minun tietämistäni ihmisistä lo-koulutukseen ovat hakeutuneet vähän yksinkertaiset, sosiaaliset laumasielut.
Aina sanotaan, että luokanopettajan tärkein työ on opettaa sosiaalisia taitoja ja hyvää käytöstä, mutta kuinkakohan moni lo tähän todella pystyy. Pahoin pelkään, että homma menee usein siihen luokan "sosiaalisen" (lue röyhkeän ja manipulatiivisen) oppilaan ja hänen kaveriporukkansa hyysäämiseen ja ihasteluun. Onko luokanopettajalla esim. mitään valmiuksia kohdata hiljaista tai kiusattua oppilasta?!
Lukemani luokanopettajien gradut eivät nekään ole vakuuttaneet tasoltaan.
[/quote] Opettaakin pitäisi ja lapsen äidin pitää kertoa opettajalle että mitenkäs meidän janipetteri on tunnilla, onko aktiivinen jne. Todistus kyllä kertoo miten koulu menee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="31.01.2014 klo 22:31"]
[quote author="Vierailija" time="31.01.2014 klo 21:41"]
[/quote]
Luokanopet harvoin opettaa englantia paitsi jos ovat siihen päteviä.
[/quote]
missä maailmassa oikein elät? Hyvin harvassa alakoulussa englantia opettaa aineenope - toki näitäkin on, mutta ei todellakaan ole kovin yleistä. Kyse ei ole nyt englannin osaamisesta vaan siitä, että luokanopettajalla ei ole mitään hajua vieraiden kielten didaktiikasta, joka tässä on nyt se oleellinen pointti. Pari suoritettua eng.kurssia ei asiaa muuta.
terveisin lo&ao
[/quote]
Hih. No elän koulumaailmassa. Ja olen luokanope ja englannin aineenopettaja. Ja kaikissa kouluissa, joissa olen työskennellyt tai itse aikanaan ollut, on englantia opettanut aineenope.
Mutta: ettepä taida tietää, millaista esimerkiksi kielten laitoksella opiskelu on. Eipä siinä paljon didaktiikkaa opiskella, vaan esimerkiksi puhdasta kielioppia ja vaikkapa kirjallusuutta ja runoutta.
[/quote]
Höpö höpö, kyllä nykysuuntaus on säästöt ja sitä kautta se, että yhä useammin luokanopettajat opettavat kaikkia mahdollisia aineita - toki voi olla niin, että muutama luokanopettaja hoitaa englannin tunnit, pari muuta liikunnat jne. Esimerkiksi Vantaan kaupunki on tehnyt päätöksen, ettei uusia aineenopettajia palkata kielten opetukseen, poikkeuksena koulut, joissa ala- ja yläkoulu samassa. Tästä päätöksestä ei tietenkään ole julkisuudessa kauheasti huudeltu. Kenties jäi sen avustajahässäkän takia kokonaan huomaamattakin mediassa. Useissa eri kouluissa sijaistava kuitenkin on kuullut tästäkin ;)
[quote author="Vierailija" time="25.02.2014 klo 06:06"]
[quote author="Vierailija" time="24.02.2014 klo 19:47"]
(suomenkieltä opiskelleena tietänet, että se on ko. oppiaineen nimi)
t. Luokanopettajaopiskelija
[/quote]
Hyvä luoja, missä sinä olet koulusi käynyt? Suomen kieltä opiskelleena minä tiedän (ja toivoisin sinunkin noin tulevana opiskelijana tietävän, että oppiaineen nimi on suomen kieli.
[/quote]
Tässä oikein malliesimerkki siitä, miten ulosanti on mahdollisimman ylimielistä ja toista halveksuvaa. Ensinnäkin, kyseessä ei ollut mikään tuleva opiskelija vaan ihan jo opiskeleva ihminen. Toiseksi, ainakin opetussuunnitelmassa puhutaan oppiaineesta nimeltään "Äidinkieli ja kirjallisuus". Äidinkieli voi sitten vaihdella tapauksen mukaan. Esimerksi voi olla Suomi äidinkielenä.
Suoraan sanottuna sääli äidinkielen opettajille, että esimerkiksi yllämainitun yksilön huonot käytöstavat väistämättä luovat kuvaa koko aineen opettajakunnasta. . (Muutenkaan tässä keskustelussa äidinkielen opettajat eivät ole antaneet kovin hyvää kuvaa itsestään, mutta se on tullut riittävästi ilmi jo aiemmissa kommenteissa.) Onneksi itse tiedän, että kyse on nyt vain muutamista yksilöistä. Sama kannattaisi kaikkien muistaa. Vaikka olisi kohdannut jonkun opettajan, joka on toiminut epäkiitettävällä tavalla, se ei vielä tarkoita, että havainto koskisi koko ryhmää. Muuten lähestytään jo rasismia. Vaihtakapaa johonkin kommenttiin sanan opettaja tilalle romani tai somali, niin huomaatte mitä tarkoitan.
Tottakai saa kritisoida, mutta kritisoikaa vain niitä kenet tunnette. Ihmismieli on huono tekemään yleistyksiä ja tilastoja.
Hyvää illanjatkoa kaikille!
[quote author="Vierailija" time="25.02.2014 klo 06:06"]
[quote author="Vierailija" time="24.02.2014 klo 19:47"]
(suomenkieltä opiskelleena tietänet, että se on ko. oppiaineen nimi)
t. Luokanopettajaopiskelija
[/quote]
Hyvä luoja, missä sinä olet koulusi käynyt? Suomen kieltä opiskelleena minä tiedän (ja toivoisin sinunkin noin tulevana opiskelijana tietävän, että oppiaineen nimi on suomen kieli.
[/quote]
Etkö sen vertaa tajua, että tarkoitin tietysti peruskoulun oppiaineen nimeä, joka on äidinkieli ja kirjallisuus, ei pelkkä äidinkieli. Meillä luokanopettajilla opintoihin kuuluu siis suomen kielen lisäksi kirjallisuutta JA molempien didaktiikkaa. Haukut väärää puuta, kun syyllistät luokanoettajia. Suuntaa kritiikkisi luokanopettajien koulutuksesta päättäviin, jos on nokan koputtamista.
Eikö luokanopettaja todella pätevöidy uransa aikana kaikkien aineiden opettamisessa, myös äidinkielen? Kummallinen ajatus, että viiden vuoden yliopisto-opinnot opettavat aineenopettajalle jotain, mitä ei opi esimerkiksi 20 vuoden aikana työn kautta. Onko olemassa jotain tutkimuksia siitä, että onko oppilaan kannalta hyödyllisempää opiskella 5. ja 6. luokka aineenopettajan kanssa? Vai onko tämä sitä kuuluisaa mutu-tuntumaa? Hieman erikoiselta tuntuu myös se, että jos lapsi ei osaa englannin tunnilla kuukausia suomeksi tullessaan 7.luokalle, on syyn oltava luokanopettajassa. Miksei ole englanninopettajan vika, että lapsi ei osaa neljän vuoden kielen opiskelun jälkeen kuukausia jo englanniksikin? Voisiko olla niin, että kuukaudet muutenkin opitaan koulun ulkopuolella? Ehkäpä lapsilla ei ole seinäkalentereita kotona. Syy voi olla aivan missä tahansa. Luokanopettaja on helppo maali. Samoin kuin lukion opettajalle yläasteen opettaja on helppo maali.
Ennen kaikkea opettajille tuntuu olevan tärkeää täälläkin paljon puhuttu nokkimisjärjestys. Se on täysin järjetön ajatus, ettei asioista saisi puhua kuin Opettaja-lehden palstoilla. Avoimuus on tie onneen, myös opettajantyössä.
Lapsillekin opetetaan, että pitäkää huoli omista asioistanne, niin samaa suosittelen kaikille aineenopettajille. Ja 7. luokka on käytännössä tarkoitettu ala-asteen kertaamiseen. Koko opetussuunnitelman rakenne on spiraalimainen. Kertaus on opintojen äiti, tietää opetussuunnitelmakin. Kuitenkin kiva, että pohditte asioita.
Lopuksi, kukaan täysjärkinen ihminen ei ilolla kirjoita juuri kirjoittamaansa tekstiä uusiksi. Olisi pöyristyttävää jos nuoret eivät edes siinä kohtaa kapinoisi vastaan. Aika ajaa perinteisen äidinkielen opetuksen ohi, valitettavasti. Suomessa kouluviihtyvyys on pohjamudissa ja sitä ei ainakaan auta se, että pidettäisiin viikottain ilmansuunta- ja pilkkusääntöpistareita.
Niin, se vielä, että oletteko huomanneet, että nykypäivän 7.luokkalaisilla olisi jotain muita taitoja? Siis jotain mitä aiemmat ikäluokat eivät ole osanneet? Jos ette, niin avatkaa silmät, korvat ja muutkin aistit. Maailma menee eteenpäin vaikka kuinka valittaisi.
Huh, mikä urakka, mutta onnistuin lukemaan ketjun läpi! Yhteenvetona täytyy todeta, että tässä ketjussa äidinkielen aineenopettajat ovat antaneet itsestään aika yksinkertaisen kuva. Ihan muutamaa poikkeusta lukuunottamatta he eivät ole pystyneet vastaamaan yhteenkään luokanopettajien heittämään ajatukseen/vasta-argumenttiin( esimerkiksi tuohon lähtötasoasiaan). Onneksi tässä ketjussa olevat eivät edusta kaikkia aineenopettajia!
Huh, mikä urakka, mutta onnistuin lukemaan ketjun läpi! Yhteenvetona täytyy todeta, että tässä ketjussa äidinkielen aineenopettajat ovat antaneet itsestään aika yksinkertaisen kuva. Ihan muutamaa poikkeusta lukuunottamatta he eivät ole pystyneet vastaamaan yhteenkään luokanopettajien heittämään ajatukseen/vasta-argumenttiin( esimerkiksi tuohon lähtötasoasiaan). Onneksi tässä ketjussa olevat eivät edusta kaikkia aineenopettajia!
[quote author="Vierailija" time="20.02.2014 klo 19:18"]
Olen englannin opettaja, ja aina kun aloitan uuden ryhmän kanssa kuukausien nimien harjoittelun, osa sanoo ettei osaa niitä suomeksikaan. Myös kellonaikojen harjoittelu on tästä syystä hidasta.
Mutta yksi juttu on syytä tiedostaa: vaikka harjoittelisin 50 tuntia yhtä ja samaa asiaa luokan kanssa, aina sieltä löytyy joku joka ei silti sitä opi. Jos oppijalla ei ole riittävää kypsyyttä, motivaatiota ja lahjoja, ei mikään professori pysty takomaan kalloon kyseistä asiaa. Eikä silloin voi sanoa että on huonosti opetettu. Oppija ei vain ole ollut valmis.
Alakoulussa on sisältöjä niin paljon, ettei kukaan voi käyttää yhteen asiaan (vaikka ilmansuuntiin) loputtomiin aikaa.
[/quote]
Kiitos, että kirjoitit tämän. En jaksanut.
Muutenkin, jos joku ei muka tajua, niin siellä alakoulussa opetellaan paljon muutakin kuin esim. yhdyssanoja. Esimerkiksi jollekin voi tulla ihan uutena sellaiset kuin koululaistaidot, jotka nykypäivänä ei ole kaikilla todellakaan hallussa. Joillekin aineenopettajille tekisi hyvää käydä vaikka yksi vuosi ekaluokkaa opettamassa, niin näkisi sen työn, joka ala-asteella kuuden vuoden aikana tehdään.