Olen 21-v., parisuhteessa, opiskelen AMK:ssa viittomakielentulkiksi, kysyttävää?

Opettaako sua se kuuro räppäri?

Marko ei nykyään toimi viittomakielen lehtorina, eli ei

Minkälainen palkka on viittomakielentulkeilla?

olen käsittänyt että vastavalmistuneilla palkka on noin 2000€/kk tai yli, ikälisien kertyessä taitaa kk-palkka olla lähemmäs 3000€ korkeimmillaan, mutta tuntipalkkalaisena voi päästä jopa yli 3000€/kk ansioihin.

Onko työnäkymät hyvät alallasi?

On ja ei ole, toki työnkuvani tulee tulevaisuudessa paljon muuttumaan sillä kuuroja on aina vain vähemmän, sillä kuurona syntyneitä sekä kuuroutuneita lapsia implantoidaan todella paljon (muistaakseni n. 90%). Myös kuuroutumisia tapahtuu vähemmän kehittyneen lääketieteen ansiosta. Tulevaisuudessa minun tulee hankkia myös puhevammaisten tulkin pätevyys (tosin voi olla että hankin sen jo pian valmistumiseni jäkeen, opinnot avoimen amk:n kautta kestävät noin vuoden). 

Minkälainen palkka on viittomakielentulkeilla?

olen käsittänyt että vastavalmistuneilla palkka on noin 2000€/kk tai yli, ikälisien kertyessä taitaa kk-palkka olla lähemmäs 3000€ korkeimmillaan, mutta tuntipalkkalaisena voi päästä jopa yli 3000€/kk ansioihin.

huom siis hyvällä tuurilla voi päästä tuntipalkkalaisena yli 3000€/kk ansioihin, useimmitenhan tuntipalkkalaiset toimivat myös viittomakielen, tulkkauksen tai viittomien opettajana. Ei tällä alalla rikastumaan pääse.

5 ja 6 oli siis AP

Kysyttävää... Ootas.. öö.. EI. Miksi olisi?

Miksi haluat tulkiksi?

Äitini oli kuuro (siis kuuro, ei kuulovammainen) ja hän tarvitsi tulkkia silloin tällöin. Me läheiset osasimme puhua niin, että äiti luki huulilta ja äiti osasi puhua niin, että me ymmärsimme. Eli meistä monesta lapsesta kukaan ei tullut opetelleeksi viittomakieltä, kun emme sitä tarvinneet. Lähes aina meistä joku oli hänen mukanaan tilanteissa, joissa tulkkausta tarvittiin, mutta joskus piti anoa tulkkia. Se oli todella kiven alla.

Mutta joissain kuurojen juhlissa kiinnitin huomoita tulkkeihin. Työ oli aivan kamalaa. Esim. hautajaisissa, kun kaikki surivat ja itkivät, tulkin piti nieleskellä liikutuksensa ja yrittää tulkata esim. kuulovammaiselle isälle tämän lapsen hautajaisissa papin puheet ja värssyjen luvut. Muissa, iloisemmissa juhlissa oli viihdyttävä aamuyöhön tulkkaamassa juopuneiden kuurojen horinoita kuuleville. Oletko ottanut huomioon nuo varjopuolet? Työ on melko suureksi osaksi muulloin kuin virka-aikana.

Ja koska tunsin ja tunnen melko suuren kuulovammaisten yhteisön (äiti oli hyvin aktiivinen vammaisjärjestössä), voin luvata, että kuurojen keskuudessa on aivan yhtä paljon mulkeroita kuin kuulevienkin. Heiltä usein puuttuu joku suodatin, mitä on kohteliasta sanoa ja mitä ei. Työsi tulee olemaan todella haastavaa.

Tsemppiä.

Kuuluuko viittomakieleen, että suulla tehdään jotain merkkejä vai miksi suu käy samalla kuin kädet viittovat?

[quote author="Vierailija" time="29.01.2014 klo 22:38"]

Miksi haluat tulkiksi?

Äitini oli kuuro (siis kuuro, ei kuulovammainen) ja hän tarvitsi tulkkia silloin tällöin. Me läheiset osasimme puhua niin, että äiti luki huulilta ja äiti osasi puhua niin, että me ymmärsimme. Eli meistä monesta lapsesta kukaan ei tullut opetelleeksi viittomakieltä, kun emme sitä tarvinneet. Lähes aina meistä joku oli hänen mukanaan tilanteissa, joissa tulkkausta tarvittiin, mutta joskus piti anoa tulkkia. Se oli todella kiven alla.

Mutta joissain kuurojen juhlissa kiinnitin huomoita tulkkeihin. Työ oli aivan kamalaa. Esim. hautajaisissa, kun kaikki surivat ja itkivät, tulkin piti nieleskellä liikutuksensa ja yrittää tulkata esim. kuulovammaiselle isälle tämän lapsen hautajaisissa papin puheet ja värssyjen luvut. Muissa, iloisemmissa juhlissa oli viihdyttävä aamuyöhön tulkkaamassa juopuneiden kuurojen horinoita kuuleville. Oletko ottanut huomioon nuo varjopuolet? Työ on melko suureksi osaksi muulloin kuin virka-aikana.

Ja koska tunsin ja tunnen melko suuren kuulovammaisten yhteisön (äiti oli hyvin aktiivinen vammaisjärjestössä), voin luvata, että kuurojen keskuudessa on aivan yhtä paljon mulkeroita kuin kuulevienkin. Heiltä usein puuttuu joku suodatin, mitä on kohteliasta sanoa ja mitä ei. Työsi tulee olemaan todella haastavaa.

Tsemppiä.

[/quote]

Olen ottanut huomioon myös työn varjopuolet, ja kuurojen kulttuuriin tutustuminen ja sen opiskelu kuuluu opintoohjelmaamme. Minä en ainakaan vielä toistaiseksi ole törmännyt kovin mulkeroihin kuuroihin, vaikka varmasti heitäkin vastaan vielä tulee. Mutta ihan yhtälailla niitä mulkeroita on ihan kuulevissakin ihmisissä joita arjessa joutuu paljon enemmän kohtaamaan mitä kuuroja.

Sain oikeastaan tässä yksi viikonloppu seurata kuinka kuurosokean tulkki joutui menemään jäätävän kylmään uima-altaaseen koska tämä asiakas halusi mennä sinne. Hyppäsin siis itsekin samaiseen altaaseen ja olin aivan horkassa. :D Mutta tulkilla piti pokka siellä kylmässä. Ja harjoittelussa tämä tulkin työn monipuolisuus tulee avautumaan entisestään. En voisi kuvitellakaan itseäni työskenteleväni jossain toimistossa joka päivä kahdeksasta neljään, joten työn vaihtelevaisuus käy minulle erittäin hyvin. Ja lohduttaudun sillä että yövuoroja tulkkina joutuu huomattavasti harvemmin tekemään kuin esim. sairaanhoitajana ;). Ja ainakin "haastattelemieni" tulkkien mukaan suurinosa työstä on kuitenkin päiväsaikaan klo 8 ja 20 välillä.

Ennen tulkkia varmasti olikin vaikea saada, ja olivat varmasti todella surkeita (koulutus on muuttunut nelivuotiseksi vasta n. 10 vuotta sitten), mutta nykyään ilman tulkkia jää yleensä korkeintaan vain silloin jos parin tunnin varoajalla tilaa tulkin ja työn laatu on niin tulkeille itselleen kuin tulkkifirmoille erittäin tärkeää.

Oliko vaikea päästä kouluun? Minkalaiset pääsykokeet oli? Minkalainen sukupuolijakauma teillä on?

Kuvaile tavallinen koulupäiväsi? Miten opsikelette? Onko paljon teoriaa?

[quote author="Vierailija" time="29.01.2014 klo 22:41"]

Kuuluuko viittomakieleen, että suulla tehdään jotain merkkejä vai miksi suu käy samalla kuin kädet viittovat?

[/quote]

Sitä kutsutaan huulioksi, huulion avulla on helpompi erottaa kaksi samanlaista viittomamerkkiä toisistaan (esim. vihreä - myrkky, omena - siideri, kurssi - opettaa) näissä tapauksissa huulio on usein suomenkielen sanan mukainen. Mutta on myös viittomakielisiä huulioita esim. kun sanotaan "minun nimeni.." niin huulio on "oma" "nimi" .. (tosin ainakin itselläni sanan "nimi" huulioksi muodostuu usein "ni"). Jotkut kuurot eivät käytä lainaan huuliota tai se on todella pieni, jolloin ymmärtäminen on luonnollisesti hieman hankalampaa. Myös eleillä ja ilmeillä on suuri merkitys viittomakommunikaatiossa.

[quote author="Vierailija" time="29.01.2014 klo 22:56"]

Oliko vaikea päästä kouluun? Minkalaiset pääsykokeet oli? Minkalainen sukupuolijakauma teillä on?

Kuvaile tavallinen koulupäiväsi? Miten opsikelette? Onko paljon teoriaa?

[/quote]

Naisia on suurinosa luokasta ja koko koulusta, usein on ihme jos luokalla on useampi kuin yksi mies, ja luokassa on kuitenkin yleensä 20-40 opiskelijaa (koulusta ja sisäänottovuodesta riippuen)

Minulle oli kouluun pääsy erittäin helppoa, toki pääsykokeet olivat haastavat ja intensiiviset, mutta olin valmistautunut huolella ja pärjäsin niissä erittäin hyvin, pääsin siis suoraan opiskelemaan, ilman varasijoja :) Mutta koska alalle ei ole kovin suuri hinku (monille tämä on 2. 3. tms. hakuvaihtoehto), niin olen kuullut näistäkin tapauksista jotka ovat päässeet varasijalta 20...

Pääsykokeissa testattiin meidän viittomien omaksumiskykyä, muistia (opettaja luki numerosarjoja jotka piti kirjoittaa ylös ulkomuistista), loogista päättelykykyä, ryhmätyöskentelytaitoja, kielentämisen taitoa (oli video jossa ei ollut ääntä ja se piti selostaa eli kielentää suomenkielelle), sanavarastoa (piti kertoa annetuille sanoille synonyymeja), meillä oli myös psykologinen testi sekä opettajan ja psykologin haastattelu

Koulupäivä voi vaihdella todella paljon, mutta tässä yksi esimerkki:

aamulla klo 8.30 alkaa koulu, ja 10 saakka on viittomakielen tunti, opettaja on kuuro, istumme puolikaaressa ja seuraamme opettajan ohjeita. Usein hän ensiksi opettaa aiheen ja antaa välillä pieniä harjoituksia, esim. kuinka kääntää lause "potilaskertomuksessa luki reisiluun olleen poikki ja luiden menneen pois paikoiltaan", tai jotain absurdiakin. Välillä harjoittelemme kielentämistä niin että opettaja kertoo tarinaa joka tulee kääntää parille suomenkielelle.

Sitten onkin 2h hyppytunti ja jään muutamien luokkalaisteni kanssa koulun oleskelutilaan juttelemaan kunnes käymme syömässä. 

Ruokailun jälkeen on äidinkieltä ja keskustelemme mikä ja millainen on hyvä puhe, miten se valmistellaan jne.

Koulu loppuu usein klo 14-15.45 välillä

Ja opiskelu on hyvin paljon käytännön työskentelyä, kieltä kun ei opi muutoin kuin käyttämällä. En osaa oikein määritellä että mikä on teoriaa ja mikä ei, sillä esim. äidinkielentunnit sisältävät paljon sellaista asiaa joka on tärkeätä handlata työelämässä, esim. harjoittelemme käyttämään kieltä monipuolisesti, pitämään tulkin pokan vaikka olisi kuinka epävarma olo jne.

Miksi kouluttaudut supistuvalle alalle? Itsekin totesit että kuurojen määrä vähenee. Lisäksi tässä taloustilanteessa on enemmän kun todennäköistä että kelan maksaman tai muun julkisesti tuetun tulkkauksen määrä vähenee.

-Mitä mieltä olet niistä ennustuksista, joidenka mukaan tulevaisuudessa viittomakieli jää pienen piirin harrastukseksi? Tiede kehittyy ja maailmaan syntyy yhä vähemmän kuuroja ja syntymäkuuroille saadaan teknologian avulla kuulo.

-Onko viittomakielen tulkin tutkinnolla mitään hyötyä ulkomailla? Mitä vaihdossa olevat opiskelijat oikein tekevät ulkomailla, koska viittomakieli on joka maassa ihan erilainen?

-Mies 28v-

[quote author="Vierailija" time="29.01.2014 klo 23:20"]

Miksi kouluttaudut supistuvalle alalle? Itsekin totesit että kuurojen määrä vähenee. Lisäksi tässä taloustilanteessa on enemmän kun todennäköistä että kelan maksaman tai muun julkisesti tuetun tulkkauksen määrä vähenee.

[/quote]

Olisiko vaikka siksi että ala sattuu kiinnostamaan minua? Tiedostan kyllä että ala on supistuva, mutta kuten ylempänä jo totesinkin, niin minun täytyy opiskella myös puhevammaisten tulkiksi jotta työt vielä tulevaisuudessakin ovat taattuja. Ja uskon että tulen vielä joskus opiskelemaan jotain lisää tulkin ammatin lisäksi, esimerkiksi logopedia on yksi mahdollinen jota voisin joskus tulevaisuudessa opiskella, mutta vielä toistaiseksi se ei minua tarpeeksi kiinnosta jotta lähtisin sinne hakemaan. Ja olisi sitä voinut huonomminkin koulutuksensa valita, esimerkiksi vaikka kulttuurihistorian tai filosofian opiskelu pääaineena.. (Y)

[quote author="Vierailija" time="29.01.2014 klo 23:24"]

-Mitä mieltä olet niistä ennustuksista, joidenka mukaan tulevaisuudessa viittomakieli jää pienen piirin harrastukseksi? Tiede kehittyy ja maailmaan syntyy yhä vähemmän kuuroja ja syntymäkuuroille saadaan teknologian avulla kuulo.

-Onko viittomakielen tulkin tutkinnolla mitään hyötyä ulkomailla? Mitä vaihdossa olevat opiskelijat oikein tekevät ulkomailla, koska viittomakieli on joka maassa ihan erilainen?

-Mies 28v-

[/quote]

En tiedä kuinka hamaan tulevaisuuteen tuo "pienen piirin harrastus" -ennustus sijoittuu, sillä uskon että vielä 20-vuoden päästä viittomakielinen yhteisö on voimissaan, vaikkakin nuorten kuurojen määrä on huomattavasti kaventunut. Ja uskon ja toivon että myös implantoitujen lasten vanhemmat heräävät siihen tietoon kuinka hyödyllistä viittomakielen oppiminen heidän lapsilleen voi olla (esimerkiksi tilanteet jossa implanttia ei voi käyttää tai se on rikki, sauna, uimahalli ym.). Tietenkään näistä implantoiduista ei saa tulkkauksen asiakkaita, mutta he voivat ihan yhtälailla olla osa viittomakielistä yhteisöä.

Minäkin olen vaihto-opiskelua ihmetellyt, mutta siitä on kuulema hyötyä. Oppii tietämään millaista on olla ulkopuolinen ja se joka ei ymmärrä mitä ihmiset ympärillä puhuvat. Näin oppii ymmärtämään paremmin kuuroja jotka ovat kielivähemmistöä.

Itse olin vaihdossa jo lukioaikana niin en näe kovin tärkeänä lähteä vaihtoon, ellei joku seikkailukärpänen minua puraise ja reipäisen lähtemällä ulkomaille.

Ja suomalaisen viittomakielen tulkin tutkinnolla ei tee juurikaan mitään ulkomailla. Tosin jos tuon miehen kanssa joskus naimisiin menen ja hän saisi vakituisen työn ulkomailta niin sitten varmaan opiskelisin maan kielen (jos kyseessä siis englanti tai ruotsi) sekä viittomakielen huolella, eli käytännössä kävisin koulun uudestaan. Tai opiskelisin uuden ammatin. Tai jäisin kotirouvaksi jos taloudellinen tilanne sen sallisi. Mutta toistaiseksi en ole kuitenkaan nähnyt suurta merkitystä tutkintoni kansainvälisyydellä. Mm. Äitini on lääketieteen erikoisasiantuntija ja varmasti tienaisi moninkertaisesti ulkomailla, mutta ei hänkään ole lähtenyt täältä suomesta minnekään, täällä kun on niin hyvä olla.

P.s. myöskään suomessa opiskelleet juristit eivät tee tutkinnollaan mitään ulkomailla.

Viittomakieltä on mielettömän vaikeaa hahmottaa jos ei ole motorisesti kovin lahjakas, olen todennut omalla kohdallani. Mutta minun olisi tärkeää osata viittomakieltä että voisin keskustella (aikuisen) kummilapseni kanssa, mutta en vaan opi sitä! Sitähän on luettava "nurinpäin", toisinpäin siis kuin itse viittoo ja siinä juuri menen sekaisin. Vinkkejä ap!?

[quote author="Vierailija" time="30.01.2014 klo 00:07"]

Viittomakieltä on mielettömän vaikeaa hahmottaa jos ei ole motorisesti kovin lahjakas, olen todennut omalla kohdallani. Mutta minun olisi tärkeää osata viittomakieltä että voisin keskustella (aikuisen) kummilapseni kanssa, mutta en vaan opi sitä! Sitähän on luettava "nurinpäin", toisinpäin siis kuin itse viittoo ja siinä juuri menen sekaisin. Vinkkejä ap!?

[/quote]

Minä en keskity siihen miten päin viittoja viittoo, koska on myös vasenkätisiä viittojia. Tulee keskittyä siihen kokonaisuuteen, eleisiin, huulioon, ilmeisiin jne. Suosittelen sinulle viittomakielen kurssia, niitä järjestävät ihan työväen- sekä kansalaisopistot. :) Mutta minulla herää kysymys että miksi olet vasta nyt herännyt siihen että sinun olisi hyvä osata viittomakieltä? Oletan kuitenkin että hänen kuuroutensa on todettu viimeistään siinä kolme-neljävuotiaana ellei jo paljon aiemminkin, ellei sitten ole kuuroutunut myöhemmin.