Miksi matkusteva nainen on miehille turn off?

Riskinhallintaa. Matkusteleva nainen on riski.

Matkaava nainen on pihtaava nainen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikenlaisia pelkoja näyttää taas olevan.

Suomalaisilla naisilla on tietynlainen maine näissä euroopan rantakohteissa.

Asia kuuluu sulle miten? Sinkkuna saa olla ja mennä kuten haluaa. Ei tarvi odottaa inkkeli miestä.

Tässä kysytään miksi se on turn off, ei sitä että käykö se sinulle.

Eli vahvistat käsitystä miesten ihannenaisesta.

-Suurella todennäköisyydellä uskovainen

-Neitsyt

-18-25v.

-Hoikka

-Pitkät hiukset

-Pysyy ilman käskemistä kotosalla

-Palvelualtis

Kaksi ensimmäistä kohtaa varmaankin pätee ja taas kaksi viimeistä perustuu noihin kahteen ensimmäiseen...kaikki on aina suhteellista

mies52v

Ei miehiä kiinnosta ne karvaranteita täynnä olevat muslimirantakohteet.

Koska viihdyn kotona enkä tykkää liidellä pitkin maailmaa.

Vierailija kirjoitti:

Onpa voimakkaita mielipiteitä itsenäisestä naisesta joka haluaa nähdä muutakin kuin Kärkkäisen ja Tuurin

Onko matkustelu muka joku merkki itsenäisyydestä. En lakkaa koskaan ihmettelemästä tätä naisten voimaantumista kaikesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onpa voimakkaita mielipiteitä itsenäisestä naisesta joka haluaa nähdä muutakin kuin Kärkkäisen ja Tuurin

Onko matkustelu muka joku merkki itsenäisyydestä. En lakkaa koskaan ihmettelemästä tätä naisten voimaantumista kaikesta.

Etkä sitä, mitä kaikkia vaaroja on matkustamisesta naisena :)

Vierailija kirjoitti:

Tämä olikin hämmentävä ketju. En ole osannutkaan yhdistää matkailua ja seksiä toisiinsa. Tai no, ehkä lomalla oman kumppanin kanssa tulee pantua enemmän kuin arkena... Mutta yksin matkassa ollessani en ole koskaan tullut ajatelleeksi että pitäisi äkkiä löytää joku ulkkarimies ja panna sitä. Olen siis epähuomiossa mennyt museoon ja sitten konsertiin. 

Miksi? Onko minussa jotain vikaa? Nainen. 

Kieltämättä ihan uusi ajatusmaailma avautuu tästä ketjusta minullekin. En ole tiennytkään, että joskus 9-10 -vuotiaana eli 1970-luvulla Pohjois-Suomen maaseudulla asuvana koululaisena aloin haaveilla matkustamisesta voidakseni poseerata instassa ja maata ulkomaalaisten miesten kanssa.

Yritin miettiä, että olenko joskus käynyt matkoillani yökerhossa, ja väittäisin, että en. Jos olen, niin se on tapahtunut ex-puolisoni kanssa 1980-luvulla. Rannalla olen maannut viimeksi 20 vuotta sitten. Matkani maksan itse ja vaikka olen nippanappa keskituloinen vajaan 2300 euron nettokuukausipalkallani niin se on riittänyt 2010-luvulla hyvin 2-5 ulkomaanmatkaan vuodessa (Tallinnan reissuja en edes laske ulkomaiksi). Sen sijaan kotimaassa en raski matkailla, mietin tälle viikolle jo lähteväni puolisoni kanssa minilomalle kylpylään mutta 160 e/yö ja 52 e/päivällinen/hlö ei oikein napannut. Olen, muuten, tarjonnut puolisollenikin pari matkaa. Sen sijaan hän ei ole maksanut minulle yhtään reissua. Lähes aina maksamme matkat kuitenkin puoliksi tai matkustamme erikseen.

Matkailuharrastus oli itselleni yksi niistä asioista, mitkä saivat minut kiinnostumaan puolisostani. Hän on matkustellut vielä enemmän kuin minä.

Somesta löytyy tasan kaksi kuvaa itsestäni ulkomailla. Toinen vuodelta 2013 ja toinen vuodelta 2019. Niiden julkaisemiseen oli erityiset syynsä.

Mutta tokihan palstan miehet tietävät paremmin, miksi me naiset matkustelemme :-D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onpa voimakkaita mielipiteitä itsenäisestä naisesta joka haluaa nähdä muutakin kuin Kärkkäisen ja Tuurin

Onko matkustelu muka joku merkki itsenäisyydestä. En lakkaa koskaan ihmettelemästä tätä naisten voimaantumista kaikesta.

Etkä sitä, mitä kaikkia vaaroja on matkustamisesta naisena :)

No se on taas tyhmyyttä kun tieten tahtoen pitää kaikenmaailman muslimimaihin päästä varoituksista huolimatta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onpa voimakkaita mielipiteitä itsenäisestä naisesta joka haluaa nähdä muutakin kuin Kärkkäisen ja Tuurin

Onko matkustelu muka joku merkki itsenäisyydestä. En lakkaa koskaan ihmettelemästä tätä naisten voimaantumista kaikesta.

Naisilla voimaantumista on seksi, alastomuusja matkustelu. Mikään näistä ei naiselta vaadi oikeasti mitään repäisevää.

Vierailija kirjoitti:

Matkusteleva nainen puolisona tarkoittaa sitä, että minun pitäisi uhrata kaikki lomani ja rahani asioihin jotka minua ei kiinnosta tai kiinnostaa hyvin vähän. Koska yleensä matkustelulla tunnutaan tarkoittavan lähinnä hiekassa makaamista, instagram-profiilin parantamista ja yökerhoissa ravaamista. Mistään näistä en ole järin kiinnostunut. Olen yrittänyt useammankin naisen kanssa käydä ulkomaanmatkalla, mutta aina niistä on jäänyt fiilis että tässä toteutetaan vain toisen unelmia.

Itse pidän enemmän luontokohteista, vaeltamisesta, purjehtimisesta ja kaupunkilomilla historiallisissa paikoissa ja museoissa käymisestä. Ja käymisellä tarkoitan näyttelyihin ja paikkoihin tutustumista, en puolen tunnin selfiekierrosta.

Tämä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä olikin hämmentävä ketju. En ole osannutkaan yhdistää matkailua ja seksiä toisiinsa. Tai no, ehkä lomalla oman kumppanin kanssa tulee pantua enemmän kuin arkena... Mutta yksin matkassa ollessani en ole koskaan tullut ajatelleeksi että pitäisi äkkiä löytää joku ulkkarimies ja panna sitä. Olen siis epähuomiossa mennyt museoon ja sitten konsertiin. 

Miksi? Onko minussa jotain vikaa? Nainen. 

Kieltämättä ihan uusi ajatusmaailma avautuu tästä ketjusta minullekin. En ole tiennytkään, että joskus 9-10 -vuotiaana eli 1970-luvulla Pohjois-Suomen maaseudulla asuvana koululaisena aloin haaveilla matkustamisesta voidakseni poseerata instassa ja maata ulkomaalaisten miesten kanssa.

Yritin miettiä, että olenko joskus käynyt matkoillani yökerhossa, ja väittäisin, että en. Jos olen, niin se on tapahtunut ex-puolisoni kanssa 1980-luvulla. Rannalla olen maannut viimeksi 20 vuotta sitten. Matkani maksan itse ja vaikka olen nippanappa keskituloinen vajaan 2300 euron nettokuukausipalkallani niin se on riittänyt 2010-luvulla hyvin 2-5 ulkomaanmatkaan vuodessa (Tallinnan reissuja en edes laske ulkomaiksi). Sen sijaan kotimaassa en raski matkailla, mietin tälle viikolle jo lähteväni puolisoni kanssa minilomalle kylpylään mutta 160 e/yö ja 52 e/päivällinen/hlö ei oikein napannut. Olen, muuten, tarjonnut puolisollenikin pari matkaa. Sen sijaan hän ei ole maksanut minulle yhtään reissua. Lähes aina maksamme matkat kuitenkin puoliksi tai matkustamme erikseen.

Matkailuharrastus oli itselleni yksi niistä asioista, mitkä saivat minut kiinnostumaan puolisostani. Hän on matkustellut vielä enemmän kuin minä.

Somesta löytyy tasan kaksi kuvaa itsestäni ulkomailla. Toinen vuodelta 2013 ja toinen vuodelta 2019. Niiden julkaisemiseen oli erityiset syynsä.

Mutta tokihan palstan miehet tietävät paremmin, miksi me naiset matkustelemme :-D

Veikkaisin että ketjussa puhutaan 15-45 -vuotiaiden naisten matkustelusta ja siitä mitä niillä matkoiilla tehdään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä3087 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulle ei kyllä tule matkustelusta ekana mieleen paikallisten paneminen, niinkuin näkyy miehillä tulevan. Monet matkustaa ihan perheenä!

Veikaisin, että todella harva matkustaa seksin perässä yksin tai kimpassa. Kyllä siinä muut motivaatiot ovat keskeisemmässä roolissa kuten aurinko, vieraiden kultturien kokeminen ja yleensäkin irtiotto harmaasta arjesta.

Mitä kulttuurien kokemista on se, että mennään turistirysiin? Koko paikka on rakennettu turismin ympärille ja kaikki paikallinen "kulttuuri" on keinotekoisesti rakennettua stereotypiaa, jotta kulutettaisiin enemmän.

Hauska stereotypia. On meitäkin täällä, jotka puhuvat sujuvasti muutakin kun englantia ja on ystäviä ympäri maailmaa. Ei se kovin turistikulttuuria ole silloin se matkustaminen. Taitaa vaan itsenäiset ihmiset pelottaa

Täällä sinkku keski-ikäinen, joka matkustaa samoin eli tapaamaan ystäviä ulkomaille 1-3 kertaa vuodessa yksin. Yritän elää paikoissa paikallisten tavoin enkä viihdy turistikohteissa. Käyn turistikohteessa, jos aidosti haluan, mutta en mene sinne sen takia, että se on kuuluisa tai että kun siellä nyt kuuluu käydä. Olen ollut Berliinissä 10 kertaa enkä ole käynyt muurilla - enkä käykään. Japanin Fushimi Inari-temppelivuorella kävin, koska rakastan vanhaa Japania ja Fushimi Inari on alueena ilmainen. Museoista minut löytää turistina, mutta niin kyllä löytää Suomestakin.

Minulle matkojen suuria huipentumia on ruokakaupoissa asiointi, paikallisen ruoan maistelu ihan tavallisen ruokakaupan tarjonnasta tai sivukujan pienestä ravintolasta, paikallinen jäätelö, kylpyamme, metroverkostot ja hiljaiset lähiöt. Hyvin arkinen elämä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä olikin hämmentävä ketju. En ole osannutkaan yhdistää matkailua ja seksiä toisiinsa. Tai no, ehkä lomalla oman kumppanin kanssa tulee pantua enemmän kuin arkena... Mutta yksin matkassa ollessani en ole koskaan tullut ajatelleeksi että pitäisi äkkiä löytää joku ulkkarimies ja panna sitä. Olen siis epähuomiossa mennyt museoon ja sitten konsertiin. 

Miksi? Onko minussa jotain vikaa? Nainen. 

Kieltämättä ihan uusi ajatusmaailma avautuu tästä ketjusta minullekin. En ole tiennytkään, että joskus 9-10 -vuotiaana eli 1970-luvulla Pohjois-Suomen maaseudulla asuvana koululaisena aloin haaveilla matkustamisesta voidakseni poseerata instassa ja maata ulkomaalaisten miesten kanssa.

Yritin miettiä, että olenko joskus käynyt matkoillani yökerhossa, ja väittäisin, että en. Jos olen, niin se on tapahtunut ex-puolisoni kanssa 1980-luvulla. Rannalla olen maannut viimeksi 20 vuotta sitten. Matkani maksan itse ja vaikka olen nippanappa keskituloinen vajaan 2300 euron nettokuukausipalkallani niin se on riittänyt 2010-luvulla hyvin 2-5 ulkomaanmatkaan vuodessa (Tallinnan reissuja en edes laske ulkomaiksi). Sen sijaan kotimaassa en raski matkailla, mietin tälle viikolle jo lähteväni puolisoni kanssa minilomalle kylpylään mutta 160 e/yö ja 52 e/päivällinen/hlö ei oikein napannut. Olen, muuten, tarjonnut puolisollenikin pari matkaa. Sen sijaan hän ei ole maksanut minulle yhtään reissua. Lähes aina maksamme matkat kuitenkin puoliksi tai matkustamme erikseen.

Matkailuharrastus oli itselleni yksi niistä asioista, mitkä saivat minut kiinnostumaan puolisostani. Hän on matkustellut vielä enemmän kuin minä.

Somesta löytyy tasan kaksi kuvaa itsestäni ulkomailla. Toinen vuodelta 2013 ja toinen vuodelta 2019. Niiden julkaisemiseen oli erityiset syynsä.

Mutta tokihan palstan miehet tietävät paremmin, miksi me naiset matkustelemme :-D

Taas joku eläkeläinen tuli kertomaan ettei käytä instaa kuten nuoret naiset, huoh.

Vierailija kirjoitti:

Oletan että matkustelua harrastava nainen halveksii (kuten ketjun kommenteista jo ilmenikin) mun elämäntapaani ja harrastuksiani ja sitä että mä reissaan lähinnä kotimaan luontokohteissa enkä edes kaipaa muuta. Ei siis mene elämäntapa- ja elintaso-tottumukset ihan yksiin. Matkustelu on myös rahakysymys, eikä kuulu harrastuksena mihinkään työväenluokan elämäntapaan kun on varaa ehkä yhteen ulkomaanreissuun vuodessa, jos siihenkään. Eli ei vaan olisi mulle sopiva kumppani.

Juntti. Matkustelu ei ole kallista. Paitsi tuo mainitsemasi kotimaan matkailu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä olikin hämmentävä ketju. En ole osannutkaan yhdistää matkailua ja seksiä toisiinsa. Tai no, ehkä lomalla oman kumppanin kanssa tulee pantua enemmän kuin arkena... Mutta yksin matkassa ollessani en ole koskaan tullut ajatelleeksi että pitäisi äkkiä löytää joku ulkkarimies ja panna sitä. Olen siis epähuomiossa mennyt museoon ja sitten konsertiin. 

Miksi? Onko minussa jotain vikaa? Nainen. 

Kieltämättä ihan uusi ajatusmaailma avautuu tästä ketjusta minullekin. En ole tiennytkään, että joskus 9-10 -vuotiaana eli 1970-luvulla Pohjois-Suomen maaseudulla asuvana koululaisena aloin haaveilla matkustamisesta voidakseni poseerata instassa ja maata ulkomaalaisten miesten kanssa.

Yritin miettiä, että olenko joskus käynyt matkoillani yökerhossa, ja väittäisin, että en. Jos olen, niin se on tapahtunut ex-puolisoni kanssa 1980-luvulla. Rannalla olen maannut viimeksi 20 vuotta sitten. Matkani maksan itse ja vaikka olen nippanappa keskituloinen vajaan 2300 euron nettokuukausipalkallani niin se on riittänyt 2010-luvulla hyvin 2-5 ulkomaanmatkaan vuodessa (Tallinnan reissuja en edes laske ulkomaiksi). Sen sijaan kotimaassa en raski matkailla, mietin tälle viikolle jo lähteväni puolisoni kanssa minilomalle kylpylään mutta 160 e/yö ja 52 e/päivällinen/hlö ei oikein napannut. Olen, muuten, tarjonnut puolisollenikin pari matkaa. Sen sijaan hän ei ole maksanut minulle yhtään reissua. Lähes aina maksamme matkat kuitenkin puoliksi tai matkustamme erikseen.

Matkailuharrastus oli itselleni yksi niistä asioista, mitkä saivat minut kiinnostumaan puolisostani. Hän on matkustellut vielä enemmän kuin minä.

Somesta löytyy tasan kaksi kuvaa itsestäni ulkomailla. Toinen vuodelta 2013 ja toinen vuodelta 2019. Niiden julkaisemiseen oli erityiset syynsä.

Mutta tokihan palstan miehet tietävät paremmin, miksi me naiset matkustelemme :-D

Veikkaisin että ketjussa puhutaan 15-45 -vuotiaiden naisten matkustelusta ja siitä mitä niillä matkoiilla tehdään.

Niin? Minä olen ollut 19-45 vuotias matkusteleva nainen. Vai luuletko, että synnyin tämän ikäiseksi?

Moni sinkkunainen matkustaa etenkin sen vuoksi ettei välttämättä ole kovin isoa kotia ja kotona sitä puolisoa jonka kanssa viettää aikaa. Moni asia liittyy erilaiseen elämäntilanteeseen. Reilu parikymppisenä kaupunkilomilla tuli käytyä yökerhoissa. Vanhempana riittää nähtävyydet, kivat ravintolat tai vaikka vaellusreissu.

Olipa yllätys että täällä on naiset suuttunut vastauksista vaikka itse on niitä ensin kysytty... tyypillistä.

Vierailija kirjoitti:

Koska nainen antaa kuvan, että hän on liian vaativa tavalliselle miehelle.

= Mieheltä puuttuu kielitaito ja häpeää sitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä olikin hämmentävä ketju. En ole osannutkaan yhdistää matkailua ja seksiä toisiinsa. Tai no, ehkä lomalla oman kumppanin kanssa tulee pantua enemmän kuin arkena... Mutta yksin matkassa ollessani en ole koskaan tullut ajatelleeksi että pitäisi äkkiä löytää joku ulkkarimies ja panna sitä. Olen siis epähuomiossa mennyt museoon ja sitten konsertiin. 

Miksi? Onko minussa jotain vikaa? Nainen. 

Kieltämättä ihan uusi ajatusmaailma avautuu tästä ketjusta minullekin. En ole tiennytkään, että joskus 9-10 -vuotiaana eli 1970-luvulla Pohjois-Suomen maaseudulla asuvana koululaisena aloin haaveilla matkustamisesta voidakseni poseerata instassa ja maata ulkomaalaisten miesten kanssa.

Yritin miettiä, että olenko joskus käynyt matkoillani yökerhossa, ja väittäisin, että en. Jos olen, niin se on tapahtunut ex-puolisoni kanssa 1980-luvulla. Rannalla olen maannut viimeksi 20 vuotta sitten. Matkani maksan itse ja vaikka olen nippanappa keskituloinen vajaan 2300 euron nettokuukausipalkallani niin se on riittänyt 2010-luvulla hyvin 2-5 ulkomaanmatkaan vuodessa (Tallinnan reissuja en edes laske ulkomaiksi). Sen sijaan kotimaassa en raski matkailla, mietin tälle viikolle jo lähteväni puolisoni kanssa minilomalle kylpylään mutta 160 e/yö ja 52 e/päivällinen/hlö ei oikein napannut. Olen, muuten, tarjonnut puolisollenikin pari matkaa. Sen sijaan hän ei ole maksanut minulle yhtään reissua. Lähes aina maksamme matkat kuitenkin puoliksi tai matkustamme erikseen.

Matkailuharrastus oli itselleni yksi niistä asioista, mitkä saivat minut kiinnostumaan puolisostani. Hän on matkustellut vielä enemmän kuin minä.

Somesta löytyy tasan kaksi kuvaa itsestäni ulkomailla. Toinen vuodelta 2013 ja toinen vuodelta 2019. Niiden julkaisemiseen oli erityiset syynsä.

Mutta tokihan palstan miehet tietävät paremmin, miksi me naiset matkustelemme :-D

Veikkaisin että ketjussa puhutaan 15-45 -vuotiaiden naisten matkustelusta ja siitä mitä niillä matkoiilla tehdään.

Niin? Minä olen ollut 19-45 vuotias matkusteleva nainen. Vai luuletko, että synnyin tämän ikäiseksi?

Ajat muuttuu boomer