Lue keskustelun säännöt.
Tulevaisuuden ihmiset ovat uskonnollisempia ja vähemmän älykkäitä – koska nämä ihmiset lisääntyvät nyt, sanoo asiantuntija
23.10.2020 |
Allekirjoitan tuon jo nyt!
https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/6263f5ee-0c2b-4fca-bd02-c759f…
Kommentit (111)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän tuon on huomannut kouluissa jo ajat sitten. Kaikista sikiävimmissä perheissä on monessa sukupolvissa syrjäytymistä. Kumppaneita vaihdetaan ja sama meno jatkuu uudesa sukupolvessa. Fiksuilla ei ole laumaa lapsia tai ovat kokonaan lapsettomia.
Fiksuillakin voi olla useampi lapsi, mutta ne on tehty saman miehen kanssa. Itse asiassa korkeakoulutetetuissa, hyvätuloisissa perheissä on enemmän lapsia kuin keskituloisissa tilastojen mukaan, mikä selittyy juuri työelämän epävarmuudella ja sopivan kumppanin puutteella, jolloin lapsia ei uskalleta tehdä kuin korkeintaan se yksi. Jos taas tulotaso on korkea, niin tehdään se määrä lapsia, joka oikeasti halutaan.
Suomalaisilla miehillä lasten lukumäärän ja tulojen välillä on voimakas korrelaatio. Pienituloiset jäävät usein lapsettomiksi, isotuloiset saavat elämänsä aikana paljon lapsia , eivät välttämättä saman kumppanin kanssa. Naisilla yhteys on heikompi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Älykkyys on laskenut 1970-luvulla syntyneiden jälkeen. Itse synnyin 1968, joten olen huipulla.
https://tekniikanmaailma.fi/alykkyys-on-kaantynyt-laskuun/
https://www.kaleva.fi/mika-ihme-meni-pieleen-35-vuotta-sitten-seka-suom…
Kyllähän tuon huomaan siinä, että aito lukeneisuus ja yleissivistys ovat kohta kadonneet nuoremmilta aikuisilta kokonaan. On vaikeaa edes keskustella mistään, kun eivät lue, katso uutisia vaan ollaan netissä ja seurataan julkkiksia instassa tai sitten on se urheilu, jota harrastetaan ja joka on elämän pääsisältö. Aivotonta porukkaa suurin osa! Yliopistot ovat menneet myös pilalle koulumaisuuden takia. Ennen ne olivat sivistyksen kehto. Ylyään siellä putkiaivot vetelee kuin peruskoululaiset tutkintopaperin vuoksi ymmärtämättä mistään mitään.
Vierailija kirjoitti:
Miehet on jo nyt tyhmiä eli miten voivat vielä tyhmemmiksi taantua?
Palstalla ei ole yhtään miesvihaa, ei lainkaan!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykkyyden kuten muidenkin ominaisuuksien periytyminen on monimutkaista, älykköjä syntyy tyhmemmillekin vanhemmille. Lisäksi älykkyyteen vaikuttaa todella paljon lapsuuden olosuhteet.
Totta, hypotalamus kehittyy eri tavalla kaaottisissa olosuhteissa ja vielä enemmän on vaikutusta ravitsemuksella. Aliravitsemus on syynä kehitysmaiden alhaisempaan älykkyysosamäärään.
Älykkyysosamäärä vaikuttaa yhteiskunnallisen tasoon ja pärjäämiseen. Eli tyhmät ovat suureksi osaksi aliravittuja siksi, että eivät osaa tai viitsi tehdä työtä, viljellä maata ja hyödyntää resursseja. Lisäksi tyhmät eivät osaa olla sikiämättä, vaikka resurssit ovat niukat, mikä lisää aliravitsemusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän tuon on huomannut kouluissa jo ajat sitten. Kaikista sikiävimmissä perheissä on monessa sukupolvissa syrjäytymistä. Kumppaneita vaihdetaan ja sama meno jatkuu uudesa sukupolvessa. Fiksuilla ei ole laumaa lapsia tai ovat kokonaan lapsettomia.
Fiksuillakin voi olla useampi lapsi, mutta ne on tehty saman miehen kanssa. Itse asiassa korkeakoulutetetuissa, hyvätuloisissa perheissä on enemmän lapsia kuin keskituloisissa tilastojen mukaan, mikä selittyy juuri työelämän epävarmuudella ja sopivan kumppanin puutteella, jolloin lapsia ei uskalleta tehdä kuin korkeintaan se yksi. Jos taas tulotaso on korkea, niin tehdään se määrä lapsia, joka oikeasti halutaan.
Suomalaisilla miehillä lasten lukumäärän ja tulojen välillä on voimakas korrelaatio. Pienituloiset jäävät usein lapsettomiksi, isotuloiset saavat elämänsä aikana paljon lapsia , eivät välttämättä saman kumppanin kanssa. Naisilla yhteys on heikompi.
Suurituloiset ja korkeasti koulutetut naiset saavat enemmän lapsia kuin keskituloiset. Ja nämä lapset on saatu saman miehen kanssa. Mitä yhteyttä tarkoitat?
Se pitää paikkansa että varakkailla miehillä on enemmän lapsia kuin köyhillä ja peräkkäisistä liitoista useammin kuin vastaavilla naisilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tässä jotenkin annettuna oletetaan että valkoinen mies on evoluution huipentuma.
Vierailija kirjoitti:
Väestön keskimääräisen älykkyyden lasku on seurausta määrätietoisesti Euroopassa ajetusta politiikasta.
Valkoiset miehet syrjäytetään yhteiskunnan hierarkiassa naisten alapuolelle, se johtaa muodostumattomiin parisuhteisiin valkoisen väestön kesken, se taas tietää yhä suurempaa joukkoa lapsettomia valkoisia naisia.
Samaan aikaan Eurooppaan tuodaan valtaisa määrä kehitysmaiden värillistä väestöä, heitä vielä kannustetaan runsaaseen lisääntymiseen avokätisellä tukipolitiikalla.
Tämän kylkiäisiksi valkoisille naisille ja tytöille markkinoidaan pariutumista värillisten miesten kanssa tai vaihtoehtoisesti lapsettomuutta ilmastoahdistuksen varjolla.
Uusi uljas neuvostoihminen siintää EU-eliitin visioissa, sitä parempi mitä tyhmempi.
Näinhän se juuri on alt-right-hörhöjen ja antifeministien jne. mielestä. Valkoinen (hetero) mies = paras, valkoinen (hetero) nainen = ok, jos ei ole feministi ja jos ei koske ei-valkoisiin miehiin, ja tähän alapuolelle sitten kaikki muut mahdolliset ihmisryhmät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyhmien ihmisten avuja ja vahvuuksia vähätellään aivan turhaan. Jonkinasteinen tylsämielisyys on yhteydessä positiiviseen elämänkatsomukseen, vähäiseen ahdistukseen ja neuroottisuuteen ja kykyyn sietää ikäviä olosuhteita. Näillä pääsee paljon pidemmälle kuin moni älykäs ihminen, jonka ongelmana on usein korostunut itsetietoisuus, ahdistuneisuus ja masennus.
Ja ihan sellainen muistutus, että älykkyyden yhteyttä tulotasoon ei ole tutkittu. Sitä on itse asiassa hyvin vaikea tutkia, joten näissä tutkimuksissa, jotka väittävät tulotason ja älykkyyden korreloivan voimakkaasti, käytetään lähes poikkeuksetta koulutustasoa älykkyyden proxyna. Laajaa tutkimusta olisi mahdotonta tehdä esim. älykkyysosamäärän ja tulotason yhteydestä, koska älykkyysosamäärää ei ole uskottavasti tutkittu kuin hyvin pieneltä vähemmistöltä.
Ei pidä paikkansa. Älykkyyden yhteyttä tulotasoon on tutkittu ja älykkyysosamäärä on hyvin helppo mitata. Britanniassa esimerkiksi on tutkittu suurella pitkittäistutkimuksella, jonka varsinainen aihe oli rikollisuus ja syrjäytyminen. Linkatussa lehtijutussakin älykkyysosamäärä oli tutkittu testillä. Itsekin olen tehnyt teini-ikäisenä älykyysosamäärätestin, testihän on todella helppo toteuttaa.
Älykkyysosamäärän vaikutus elämään on monien tutkijoiden mielestä ollut jonkinlainen tabu, koska mitään asiallista perustetta tutkimuksen tekemättä jättämiselle ei ole. Älykkyysosamäärän testaaminenhan on helppoa aivan niin kuin on tulotietojen hakeminen verotietokannasta. Jotkut ovat sitä mieltä, että älykkyyden erot ovat tabu, mutta itse olen sitä mieltä, että kyse on toisaalta tieteen muotivirtauksista (milloin korostetaan geenejä, milloin olosuhteita ja yhteiskuntaluokkaa) ja toisaalta siitä pelosta, että älykkyyden eroavaisuuksien perusteella mentäisiin kohti politiikkaa, vaikka sitten tahattomasti (poliitikot hyödyntävät tuloksia).
Pikaluin nyt tuon jutun, mutta käsittääkseni on helppo osoittaa, että koulutetut ja rikkaat ovat älykkäämpiä, mutta todella vaikea sanoa, mikä on syy ja mikä seuraus väestötasolla ja historiallisesti.
Sen sijaan esim. aliravitsemus ja äidin sairastelu raskausaikana ymmärrettävästi voi johtaa heikompaan lapsen älylliseen suorituskykyyn.
Mutta ei ole selvää, onko terveemmät ihmiset älykkäämpiä vai älykkäämmät ihmiset terveempiä. Siis mitä ne selittävät tekijät missäkin vaiheessa ovat.
Älykkyys sinänsä ei ole minusta tabu, jollei se sisällä kehäpäätelmiä. Mutta yleensä popularisoidut väittämät eivät mitään muuta olekaan kuin yhtä suurta kehäpäätelmää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ominaisuuksien periytyminen on toki monimutkaista, mutta älykkyys on selvästi vahvemmin periytyvä ominaisuus kuin moni muu.
Älykkäiden vanhempien lapsi on yleensä itsekin älykäs.
Ja ei kovin älykkäiden vanhempien lapsi on keskimäärin itsekin vähemmän älykäs.
Ja totta kai on myös poikkeuksia suuntaan ja toiseen. Ihmiskunnalle olisi silti eduksi, että väestön älykkäin prosenttiosuus hankkisi enemmän lapsia kuin muut.
Erittäin hyvin sanottu!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyhmien ihmisten avuja ja vahvuuksia vähätellään aivan turhaan. Jonkinasteinen tylsämielisyys on yhteydessä positiiviseen elämänkatsomukseen, vähäiseen ahdistukseen ja neuroottisuuteen ja kykyyn sietää ikäviä olosuhteita. Näillä pääsee paljon pidemmälle kuin moni älykäs ihminen, jonka ongelmana on usein korostunut itsetietoisuus, ahdistuneisuus ja masennus.
Ja ihan sellainen muistutus, että älykkyyden yhteyttä tulotasoon ei ole tutkittu. Sitä on itse asiassa hyvin vaikea tutkia, joten näissä tutkimuksissa, jotka väittävät tulotason ja älykkyyden korreloivan voimakkaasti, käytetään lähes poikkeuksetta koulutustasoa älykkyyden proxyna. Laajaa tutkimusta olisi mahdotonta tehdä esim. älykkyysosamäärän ja tulotason yhteydestä, koska älykkyysosamäärää ei ole uskottavasti tutkittu kuin hyvin pieneltä vähemmistöltä.
Ei pidä paikkansa. Älykkyyden yhteyttä tulotasoon on tutkittu ja älykkyysosamäärä on hyvin helppo mitata. Britanniassa esimerkiksi on tutkittu suurella pitkittäistutkimuksella, jonka varsinainen aihe oli rikollisuus ja syrjäytyminen. Linkatussa lehtijutussakin älykkyysosamäärä oli tutkittu testillä. Itsekin olen tehnyt teini-ikäisenä älykyysosamäärätestin, testihän on todella helppo toteuttaa.
Älykkyysosamäärän vaikutus elämään on monien tutkijoiden mielestä ollut jonkinlainen tabu, koska mitään asiallista perustetta tutkimuksen tekemättä jättämiselle ei ole. Älykkyysosamäärän testaaminenhan on helppoa aivan niin kuin on tulotietojen hakeminen verotietokannasta. Jotkut ovat sitä mieltä, että älykkyyden erot ovat tabu, mutta itse olen sitä mieltä, että kyse on toisaalta tieteen muotivirtauksista (milloin korostetaan geenejä, milloin olosuhteita ja yhteiskuntaluokkaa) ja toisaalta siitä pelosta, että älykkyyden eroavaisuuksien perusteella mentäisiin kohti politiikkaa, vaikka sitten tahattomasti (poliitikot hyödyntävät tuloksia).
Koulutustaso ja ÄO korreloivat jonkin verran. Tästä johtuen myös tulotaso ja ÄO korreloivat jonkin verran. Tämä johtuu siitä, että koulutustaso ja tulotaso korreloivat keskenään jonkin verran.
Kun sanotaan, että ÄO ja tulotaso korreloivat keskenään, kyseessä ovat tällöin pienet tuloerot. Ne johtuvat pääasiassa siitä, että kaikkein heikoimmalla älykkyydellä (mitattuna koulumenestyksellä) varustettujen ihmisten on vaikeinta päästä jatkokoulutukseen, ja he usein putoavat tulokehityksestä sen takia.
Kun esim. Suomessa lähes kaikki pääsevät halutessaan jatkokoulutukseen, älykkyyden merkitys tulotasolle vähenee entisestään. Motivaation merkitys taas kasvaa. En tiedä miten ihmisen opiskelumotivaatio ja halukkuus tehdä lapsia korreloivat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä jotenkin annettuna oletetaan että valkoinen mies on evoluution huipentuma.
Vierailija kirjoitti:
Väestön keskimääräisen älykkyyden lasku on seurausta määrätietoisesti Euroopassa ajetusta politiikasta.
Valkoiset miehet syrjäytetään yhteiskunnan hierarkiassa naisten alapuolelle, se johtaa muodostumattomiin parisuhteisiin valkoisen väestön kesken, se taas tietää yhä suurempaa joukkoa lapsettomia valkoisia naisia.
Samaan aikaan Eurooppaan tuodaan valtaisa määrä kehitysmaiden värillistä väestöä, heitä vielä kannustetaan runsaaseen lisääntymiseen avokätisellä tukipolitiikalla.
Tämän kylkiäisiksi valkoisille naisille ja tytöille markkinoidaan pariutumista värillisten miesten kanssa tai vaihtoehtoisesti lapsettomuutta ilmastoahdistuksen varjolla.
Uusi uljas neuvostoihminen siintää EU-eliitin visioissa, sitä parempi mitä tyhmempi.
Näinhän se juuri on alt-right-hörhöjen ja antifeministien jne. mielestä. Valkoinen (hetero) mies = paras, valkoinen (hetero) nainen = ok, jos ei ole feministi ja jos ei koske ei-valkoisiin miehiin, ja tähän alapuolelle sitten kaikki muut mahdolliset ihmisryhmät.
Vaihtoehtoisia teorioita on vaikka millä mitalla. Runsaasti älykkyyttä on Kauko-idässä ja Aasiassa. Kiinan ja Japanin yliopistoissa riittää huippuja muillekin jaettavaksi, samoin Intiassa. Älykkyys ei ole ihonväristä kiinni. Jos ns.valkoihoinen väestö degeneroituu, riittää älykkyyttä onneksi muualla.
Jatkaisin vielä, että ajatus, että älykkyys noudattelisi historiallisesti luotuja kansallisvaltion rajoja, on tieteellisesti aika käsittämätön. Sille ei saa mitään järkevää empiiristä pohjaa, jossa ei tulisi pahoja mittausasetelmavirheitä.
Jos kuitenkin näin olisi, niin ylivertaisia älyllisesti koulutuksella ja vauraudella mitattuna näyttävät olevan ryhmät, jotka toimivat valtioiden välillä oli sitten maanosa mikä tahansa. Siinäpä alta right -hörhelöillä on pohdittavaa. Mikä ehkä selittää heidän "globalismi"- vihaa. Yhtäkkiä älykkyys ei olekaan hyvä asia, vaan vaara. Sakeaa, hyvin sumeaa "ajattelua".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyhmien ihmisten avuja ja vahvuuksia vähätellään aivan turhaan. Jonkinasteinen tylsämielisyys on yhteydessä positiiviseen elämänkatsomukseen, vähäiseen ahdistukseen ja neuroottisuuteen ja kykyyn sietää ikäviä olosuhteita. Näillä pääsee paljon pidemmälle kuin moni älykäs ihminen, jonka ongelmana on usein korostunut itsetietoisuus, ahdistuneisuus ja masennus.
Ja ihan sellainen muistutus, että älykkyyden yhteyttä tulotasoon ei ole tutkittu. Sitä on itse asiassa hyvin vaikea tutkia, joten näissä tutkimuksissa, jotka väittävät tulotason ja älykkyyden korreloivan voimakkaasti, käytetään lähes poikkeuksetta koulutustasoa älykkyyden proxyna. Laajaa tutkimusta olisi mahdotonta tehdä esim. älykkyysosamäärän ja tulotason yhteydestä, koska älykkyysosamäärää ei ole uskottavasti tutkittu kuin hyvin pieneltä vähemmistöltä.
Ei pidä paikkansa. Älykkyyden yhteyttä tulotasoon on tutkittu ja älykkyysosamäärä on hyvin helppo mitata. Britanniassa esimerkiksi on tutkittu suurella pitkittäistutkimuksella, jonka varsinainen aihe oli rikollisuus ja syrjäytyminen. Linkatussa lehtijutussakin älykkyysosamäärä oli tutkittu testillä. Itsekin olen tehnyt teini-ikäisenä älykyysosamäärätestin, testihän on todella helppo toteuttaa.
Älykkyysosamäärän vaikutus elämään on monien tutkijoiden mielestä ollut jonkinlainen tabu, koska mitään asiallista perustetta tutkimuksen tekemättä jättämiselle ei ole. Älykkyysosamäärän testaaminenhan on helppoa aivan niin kuin on tulotietojen hakeminen verotietokannasta. Jotkut ovat sitä mieltä, että älykkyyden erot ovat tabu, mutta itse olen sitä mieltä, että kyse on toisaalta tieteen muotivirtauksista (milloin korostetaan geenejä, milloin olosuhteita ja yhteiskuntaluokkaa) ja toisaalta siitä pelosta, että älykkyyden eroavaisuuksien perusteella mentäisiin kohti politiikkaa, vaikka sitten tahattomasti (poliitikot hyödyntävät tuloksia).
Pikaluin nyt tuon jutun, mutta käsittääkseni on helppo osoittaa, että koulutetut ja rikkaat ovat älykkäämpiä, mutta todella vaikea sanoa, mikä on syy ja mikä seuraus väestötasolla ja historiallisesti.
Sen sijaan esim. aliravitsemus ja äidin sairastelu raskausaikana ymmärrettävästi voi johtaa heikompaan lapsen älylliseen suorituskykyyn.
Mutta ei ole selvää, onko terveemmät ihmiset älykkäämpiä vai älykkäämmät ihmiset terveempiä. Siis mitä ne selittävät tekijät missäkin vaiheessa ovat.
Älykkyys sinänsä ei ole minusta tabu, jollei se sisällä kehäpäätelmiä. Mutta yleensä popularisoidut väittämät eivät mitään muuta olekaan kuin yhtä suurta kehäpäätelmää.
Minusta olennaista on pystyä erottamaan popularisoitu väite tutkimustuloksesta. Esimerkiksi tuon mustatun väitteen kaltaista tutkimustulosta ei ole kukaan esittänyt suuntaan tai toiseen, vaikka älykkyyden ja terveyden välistä korrelaatiota on tutkittu ihan pätevästi. Ja ikävä kyllä, kuten jo aiemminkin totesin, niin kaikki hyvä tuntuu kasautuvan sille muutenkin hyväosaiselle joukolle. Kuten Li Andersson viime viikolla totesi, niin köyhät miehet kuolevat 10 vuotta aiemmin kuin rikkaat täällä Suomessa. Ja näkyyhän se ihan katukuvassakin. Munkkiniemessä on hyvin vähän ylipainoisia ihmisiä, kun taas idässä ylipainoisia on suurin osa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyhmien ihmisten avuja ja vahvuuksia vähätellään aivan turhaan. Jonkinasteinen tylsämielisyys on yhteydessä positiiviseen elämänkatsomukseen, vähäiseen ahdistukseen ja neuroottisuuteen ja kykyyn sietää ikäviä olosuhteita. Näillä pääsee paljon pidemmälle kuin moni älykäs ihminen, jonka ongelmana on usein korostunut itsetietoisuus, ahdistuneisuus ja masennus.
Ja ihan sellainen muistutus, että älykkyyden yhteyttä tulotasoon ei ole tutkittu. Sitä on itse asiassa hyvin vaikea tutkia, joten näissä tutkimuksissa, jotka väittävät tulotason ja älykkyyden korreloivan voimakkaasti, käytetään lähes poikkeuksetta koulutustasoa älykkyyden proxyna. Laajaa tutkimusta olisi mahdotonta tehdä esim. älykkyysosamäärän ja tulotason yhteydestä, koska älykkyysosamäärää ei ole uskottavasti tutkittu kuin hyvin pieneltä vähemmistöltä.
Ei pidä paikkansa. Älykkyyden yhteyttä tulotasoon on tutkittu ja älykkyysosamäärä on hyvin helppo mitata. Britanniassa esimerkiksi on tutkittu suurella pitkittäistutkimuksella, jonka varsinainen aihe oli rikollisuus ja syrjäytyminen. Linkatussa lehtijutussakin älykkyysosamäärä oli tutkittu testillä. Itsekin olen tehnyt teini-ikäisenä älykyysosamäärätestin, testihän on todella helppo toteuttaa.
Älykkyysosamäärän vaikutus elämään on monien tutkijoiden mielestä ollut jonkinlainen tabu, koska mitään asiallista perustetta tutkimuksen tekemättä jättämiselle ei ole. Älykkyysosamäärän testaaminenhan on helppoa aivan niin kuin on tulotietojen hakeminen verotietokannasta. Jotkut ovat sitä mieltä, että älykkyyden erot ovat tabu, mutta itse olen sitä mieltä, että kyse on toisaalta tieteen muotivirtauksista (milloin korostetaan geenejä, milloin olosuhteita ja yhteiskuntaluokkaa) ja toisaalta siitä pelosta, että älykkyyden eroavaisuuksien perusteella mentäisiin kohti politiikkaa, vaikka sitten tahattomasti (poliitikot hyödyntävät tuloksia).
Koulutustaso ja ÄO korreloivat jonkin verran. Tästä johtuen myös tulotaso ja ÄO korreloivat jonkin verran. Tämä johtuu siitä, että koulutustaso ja tulotaso korreloivat keskenään jonkin verran.
Kun sanotaan, että ÄO ja tulotaso korreloivat keskenään, kyseessä ovat tällöin pienet tuloerot. Ne johtuvat pääasiassa siitä, että kaikkein heikoimmalla älykkyydellä (mitattuna koulumenestyksellä) varustettujen ihmisten on vaikeinta päästä jatkokoulutukseen, ja he usein putoavat tulokehityksestä sen takia.
Kun esim. Suomessa lähes kaikki pääsevät halutessaan jatkokoulutukseen, älykkyyden merkitys tulotasolle vähenee entisestään. Motivaation merkitys taas kasvaa. En tiedä miten ihmisen opiskelumotivaatio ja halukkuus tehdä lapsia korreloivat.
Tutkimuksesta kertoessa ja tutkimusta tehdessä on tärkeää, että käsitteet on yksiselitteiset, eikä vertailuja tehdä sinne, tänne tai tuonne umpimähkäisesti. Omia mielipiteitä taas yleensä tuodaan esille ja puolustetaan sellaisella tekniikalla. Älykkyyden ja jonkun tekijän x suhdetta tutkittaessa ei tutkita mistä se johtuu eikä selitetä sitä, ainoastaan selvitetään on yhteyttä olemassa vai ei. Joten tekstiisi on vaikea ottaa kantaa ainakaan tutkimuksen näkökulmasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyhmien ihmisten avuja ja vahvuuksia vähätellään aivan turhaan. Jonkinasteinen tylsämielisyys on yhteydessä positiiviseen elämänkatsomukseen, vähäiseen ahdistukseen ja neuroottisuuteen ja kykyyn sietää ikäviä olosuhteita. Näillä pääsee paljon pidemmälle kuin moni älykäs ihminen, jonka ongelmana on usein korostunut itsetietoisuus, ahdistuneisuus ja masennus.
Ja ihan sellainen muistutus, että älykkyyden yhteyttä tulotasoon ei ole tutkittu. Sitä on itse asiassa hyvin vaikea tutkia, joten näissä tutkimuksissa, jotka väittävät tulotason ja älykkyyden korreloivan voimakkaasti, käytetään lähes poikkeuksetta koulutustasoa älykkyyden proxyna. Laajaa tutkimusta olisi mahdotonta tehdä esim. älykkyysosamäärän ja tulotason yhteydestä, koska älykkyysosamäärää ei ole uskottavasti tutkittu kuin hyvin pieneltä vähemmistöltä.
Ei pidä paikkansa. Älykkyyden yhteyttä tulotasoon on tutkittu ja älykkyysosamäärä on hyvin helppo mitata. Britanniassa esimerkiksi on tutkittu suurella pitkittäistutkimuksella, jonka varsinainen aihe oli rikollisuus ja syrjäytyminen. Linkatussa lehtijutussakin älykkyysosamäärä oli tutkittu testillä. Itsekin olen tehnyt teini-ikäisenä älykyysosamäärätestin, testihän on todella helppo toteuttaa.
Älykkyysosamäärän vaikutus elämään on monien tutkijoiden mielestä ollut jonkinlainen tabu, koska mitään asiallista perustetta tutkimuksen tekemättä jättämiselle ei ole. Älykkyysosamäärän testaaminenhan on helppoa aivan niin kuin on tulotietojen hakeminen verotietokannasta. Jotkut ovat sitä mieltä, että älykkyyden erot ovat tabu, mutta itse olen sitä mieltä, että kyse on toisaalta tieteen muotivirtauksista (milloin korostetaan geenejä, milloin olosuhteita ja yhteiskuntaluokkaa) ja toisaalta siitä pelosta, että älykkyyden eroavaisuuksien perusteella mentäisiin kohti politiikkaa, vaikka sitten tahattomasti (poliitikot hyödyntävät tuloksia).
Pikaluin nyt tuon jutun, mutta käsittääkseni on helppo osoittaa, että koulutetut ja rikkaat ovat älykkäämpiä, mutta todella vaikea sanoa, mikä on syy ja mikä seuraus väestötasolla ja historiallisesti.
Sen sijaan esim. aliravitsemus ja äidin sairastelu raskausaikana ymmärrettävästi voi johtaa heikompaan lapsen älylliseen suorituskykyyn.
Mutta ei ole selvää, onko terveemmät ihmiset älykkäämpiä vai älykkäämmät ihmiset terveempiä. Siis mitä ne selittävät tekijät missäkin vaiheessa ovat.
Älykkyys sinänsä ei ole minusta tabu, jollei se sisällä kehäpäätelmiä. Mutta yleensä popularisoidut väittämät eivät mitään muuta olekaan kuin yhtä suurta kehäpäätelmää.
Minusta olennaista on pystyä erottamaan popularisoitu väite tutkimustuloksesta. Esimerkiksi tuon mustatun väitteen kaltaista tutkimustulosta ei ole kukaan esittänyt suuntaan tai toiseen, vaikka älykkyyden ja terveyden välistä korrelaatiota on tutkittu ihan pätevästi. Ja ikävä kyllä, kuten jo aiemminkin totesin, niin kaikki hyvä tuntuu kasautuvan sille muutenkin hyväosaiselle joukolle. Kuten Li Andersson viime viikolla totesi, niin köyhät miehet kuolevat 10 vuotta aiemmin kuin rikkaat täällä Suomessa. Ja näkyyhän se ihan katukuvassakin. Munkkiniemessä on hyvin vähän ylipainoisia ihmisiä, kun taas idässä ylipainoisia on suurin osa.
Eihän tuo mustattu ole tutkimustulos, vaan asetelma, jossa yhteys on selkeä, mutta ei ole selvää, kumpi selittää kumpaa.
Poliittiseksi kysymys muuttuu, kun arvioidaan, miten ja miksi yhteiskunta tasaa näitä eroja.
Tämänkin saa ehkä takaisin evoluutuobiologiaan - miten toimimme yksi ja miten toimimme laumoissa ja miten suurempina kokonaisuuksina. Mutta sitten muuttujia alkaa olla niin paljon, että mutuiluksihan se menee. Ja muiden tieteiden apua tarvitaan muuttujien ymmärtämiseen.
Juuri tämä ärsyttää evoluutuobiologian popularisoinnissa. Aluksi lähdetään liikkeelle tieteen pelisäännöillä, mutta sitten tulee hyppy, missä ei kerrota lukijalle, että tästä eteenpäin on nyt ihan vain tällaista entäpä jos pohdintaa ja siihen päälle ripaus toimittajan osin omaan maailmankuvaan nojautuvaa arvailua ja lukijan vahvistusharhaa ja ollaan ihan samanlaisessa hörhöilyssä kuin kaikki muukin ei-tieteellinen väittämien arpominen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykkyyden kuten muidenkin ominaisuuksien periytyminen on monimutkaista, älykköjä syntyy tyhmemmillekin vanhemmille. Lisäksi älykkyyteen vaikuttaa todella paljon lapsuuden olosuhteet.
Totta, hypotalamus kehittyy eri tavalla kaaottisissa olosuhteissa ja vielä enemmän on vaikutusta ravitsemuksella. Aliravitsemus on syynä kehitysmaiden alhaisempaan älykkyysosamäärään.
Miksi sitten USA:n mustat eivät ole viisastuneet vaikka ruokaa on USA:ssa yllin kyllin? Tilastot eivät tue väitettäsi.
Onko joku testannut älykkyyttä USA: n sisällä erirotuisilla ihmisillä? Lisäksi siellä mustiksi itsensä luokittelevat ovat sekoittuneita muihin rotuihin. Lapsuuden olosuhteet ovat muutakin kuin ruokaa, jota ei sitäkään kaikissa köyhissä perheissä ole.
Miksi esimerkiksi kiinalaiset ovat menestyneet USA:ssa paremmin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykkyyden kuten muidenkin ominaisuuksien periytyminen on monimutkaista, älykköjä syntyy tyhmemmillekin vanhemmille. Lisäksi älykkyyteen vaikuttaa todella paljon lapsuuden olosuhteet.
Totta, hypotalamus kehittyy eri tavalla kaaottisissa olosuhteissa ja vielä enemmän on vaikutusta ravitsemuksella. Aliravitsemus on syynä kehitysmaiden alhaisempaan älykkyysosamäärään.
Miksi sitten USA:n mustat eivät ole viisastuneet vaikka ruokaa on USA:ssa yllin kyllin? Tilastot eivät tue väitettäsi.
Onko joku testannut älykkyyttä USA: n sisällä erirotuisilla ihmisillä? Lisäksi siellä mustiksi itsensä luokittelevat ovat sekoittuneita muihin rotuihin. Lapsuuden olosuhteet ovat muutakin kuin ruokaa, jota ei sitäkään kaikissa köyhissä perheissä ole.
Miksi esimerkiksi kiinalaiset ovat menestyneet USA:ssa paremmin?
Kova työ on heillä kulttuurissa. Lapset raatavat jo alle kouluikäisinä enemmän kuin useimmat suomalaiset työelämässä. Kyllä sillä asenteella rahaakin tulee, ja harjaantuu tekemään testejä, joiden tekoon on muutenkin motivoitunut.
Toki sitten kun tällainen joukko samanlaisesta kulttuurista tulevia ihmisiä muodostaa yhteiskunnan, se on aika erinäköinen kuin laiskojen pohjoismaalaisten yhteiskunta. Silti ihmiset ovat Pohjoismaissa paljon tyytyväisempiä kuin Kiinassa, joka ehkä sekin kertoo jotain älykkyydestä. Lisäksi pohjoismaalaisilla on paljon enemmän vapaa-aikaa ja keskimäärin rahaakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiinnostava tulevaisuus on edessä nyt syntyvillä lapsilla.
"Afrikassa asuu tänään noin 1,2 miljardia ihmistä, eli noin kaksi kertaa enemmän kuin Euroopassa.
YK:n ennusteen mukaan luku nousee vuoteen 2050 mennessä 2,4 miljardiin, eli nelinkertaiseksi Euroopan väkilukuun verrattuna.
Vuoden 2100 ennusteen mukaan maanosassa asuisi jo 4,2 miljardia ihmistä, ja samalla yli kolmannes koko maailman väestöstä."
2010 luvulla tapahtunut pa kolaisvirta on mitä todennäköisimmin vain pisara valtameressä jatkoa ajatellen. Mikään Euroopan unionin ehdottama taakanjako ei riitä ratkaisemaan pa kolaisongelmaa, kun kehitysmaiden väestö kasvaa vuosittain kymmenillä miljoonilla ja halukkaita tulijoita on käytännössä loputtomiin.
Loppumaton pa kolaisten massamaahamuuton salliminen tulee tuhoamaan yhteiskuntarauhan, terveydenhuoltojärjestelmämme, koulutusjärjestelmämme ja niin edelleen. Muututaan kehitysmaalaisten mukana takaisin kehitysmaaksi.Rautaa rajalle. Siellähän laitetaan jo nyt Kreikassa, kaukana Suomesta, rautaa rajalle.
Ikävä kyllä suurin osa ihmisistä ja puolueista eivät ajattele kovinkaan pitkälle tätä asiaa.
Euroopan unionissa puhutaan taakanjakamisesta ratkaisuna asiaan, vaikka pelkästään Afrikassa syntyy tällä hetkellä n.8 päivän välein miljoona uutta ihmistä lisää. Vuosisadan lopulla heitä on yli 4miljardia maailman väestöstä. Hädänalaisia ihmisiä tulee olemaan käytännössä loputtomiin.
Melkein kaikki puolueet haluaa jatkaa nykyistä pa kolaispolitiikkaa ja kysyttäessä eivät koskaan vastaa kysymykseen, että missä raja pa kolaisten vastaanottamisessa menee?
Olisikin hyvä järjestää tästä asiasta vaikka kansanäänestys, niin saataisiin oikeasti tietää, että kumman vaihtoehdon Suomen kansalaiset haluavat lopulta valita.
Hädänalaisten ihmisten auttaminen oman maan turvallisuudesta ja resurssien loppumisesta välittämättä.
Vai, että käytetäänkö omat resurssit ensisijaisesti oman turvallisen hyvinvointiyhteiskuntamme ylläpitämiseen ja autetaan muita ihmisiä sen mitä voidaan resurssimme ja turvallisuutemme huomioiden?
Sivuhuomiona, että "Kiina" kattaa valtaosan maailman väestöä, lukemattomia erilaisia etnisiä ryhmiä, kulttuureja ja kieliä.
Erilaiset yhteisöt Yhdysvalloissa ei ole mikään tasainen otos jostain valtioista, vaan siirtolaisuus on rajautunut ja tietyt ryhmät yliedustettuja. Jos vaikka miettii kommunistista vallankumousta Kiinassa ja sen seurauksia, niin tajuaa, että tiettyä valikoitunvuutta on.
Onko kyse yritteliäiden siirtolaisten geeneistä vai mukanaan tuomasta kulttuurista, on sitten toinen kysymys. En näe, että tämäkään on kovin selkeä asetelma.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyhmien ihmisten avuja ja vahvuuksia vähätellään aivan turhaan. Jonkinasteinen tylsämielisyys on yhteydessä positiiviseen elämänkatsomukseen, vähäiseen ahdistukseen ja neuroottisuuteen ja kykyyn sietää ikäviä olosuhteita. Näillä pääsee paljon pidemmälle kuin moni älykäs ihminen, jonka ongelmana on usein korostunut itsetietoisuus, ahdistuneisuus ja masennus.
Ja ihan sellainen muistutus, että älykkyyden yhteyttä tulotasoon ei ole tutkittu. Sitä on itse asiassa hyvin vaikea tutkia, joten näissä tutkimuksissa, jotka väittävät tulotason ja älykkyyden korreloivan voimakkaasti, käytetään lähes poikkeuksetta koulutustasoa älykkyyden proxyna. Laajaa tutkimusta olisi mahdotonta tehdä esim. älykkyysosamäärän ja tulotason yhteydestä, koska älykkyysosamäärää ei ole uskottavasti tutkittu kuin hyvin pieneltä vähemmistöltä.
Ei pidä paikkansa. Älykkyyden yhteyttä tulotasoon on tutkittu ja älykkyysosamäärä on hyvin helppo mitata. Britanniassa esimerkiksi on tutkittu suurella pitkittäistutkimuksella, jonka varsinainen aihe oli rikollisuus ja syrjäytyminen. Linkatussa lehtijutussakin älykkyysosamäärä oli tutkittu testillä. Itsekin olen tehnyt teini-ikäisenä älykyysosamäärätestin, testihän on todella helppo toteuttaa.
Älykkyysosamäärän vaikutus elämään on monien tutkijoiden mielestä ollut jonkinlainen tabu, koska mitään asiallista perustetta tutkimuksen tekemättä jättämiselle ei ole. Älykkyysosamäärän testaaminenhan on helppoa aivan niin kuin on tulotietojen hakeminen verotietokannasta. Jotkut ovat sitä mieltä, että älykkyyden erot ovat tabu, mutta itse olen sitä mieltä, että kyse on toisaalta tieteen muotivirtauksista (milloin korostetaan geenejä, milloin olosuhteita ja yhteiskuntaluokkaa) ja toisaalta siitä pelosta, että älykkyyden eroavaisuuksien perusteella mentäisiin kohti politiikkaa, vaikka sitten tahattomasti (poliitikot hyödyntävät tuloksia).
Pikaluin nyt tuon jutun, mutta käsittääkseni on helppo osoittaa, että koulutetut ja rikkaat ovat älykkäämpiä, mutta todella vaikea sanoa, mikä on syy ja mikä seuraus väestötasolla ja historiallisesti.
Sen sijaan esim. aliravitsemus ja äidin sairastelu raskausaikana ymmärrettävästi voi johtaa heikompaan lapsen älylliseen suorituskykyyn.
Mutta ei ole selvää, onko terveemmät ihmiset älykkäämpiä vai älykkäämmät ihmiset terveempiä. Siis mitä ne selittävät tekijät missäkin vaiheessa ovat.
Älykkyys sinänsä ei ole minusta tabu, jollei se sisällä kehäpäätelmiä. Mutta yleensä popularisoidut väittämät eivät mitään muuta olekaan kuin yhtä suurta kehäpäätelmää.
Minusta olennaista on pystyä erottamaan popularisoitu väite tutkimustuloksesta. Esimerkiksi tuon mustatun väitteen kaltaista tutkimustulosta ei ole kukaan esittänyt suuntaan tai toiseen, vaikka älykkyyden ja terveyden välistä korrelaatiota on tutkittu ihan pätevästi. Ja ikävä kyllä, kuten jo aiemminkin totesin, niin kaikki hyvä tuntuu kasautuvan sille muutenkin hyväosaiselle joukolle. Kuten Li Andersson viime viikolla totesi, niin köyhät miehet kuolevat 10 vuotta aiemmin kuin rikkaat täällä Suomessa. Ja näkyyhän se ihan katukuvassakin. Munkkiniemessä on hyvin vähän ylipainoisia ihmisiä, kun taas idässä ylipainoisia on suurin osa.
Eihän tuo mustattu ole tutkimustulos, vaan asetelma, jossa yhteys on selkeä, mutta ei ole selvää, kumpi selittää kumpaa.
Poliittiseksi kysymys muuttuu, kun arvioidaan, miten ja miksi yhteiskunta tasaa näitä eroja.
Tämänkin saa ehkä takaisin evoluutuobiologiaan - miten toimimme yksi ja miten toimimme laumoissa ja miten suurempina kokonaisuuksina. Mutta sitten muuttujia alkaa olla niin paljon, että mutuiluksihan se menee. Ja muiden tieteiden apua tarvitaan muuttujien ymmärtämiseen.
Juuri tämä ärsyttää evoluutuobiologian popularisoinnissa. Aluksi lähdetään liikkeelle tieteen pelisäännöillä, mutta sitten tulee hyppy, missä ei kerrota lukijalle, että tästä eteenpäin on nyt ihan vain tällaista entäpä jos pohdintaa ja siihen päälle ripaus toimittajan osin omaan maailmankuvaan nojautuvaa arvailua ja lukijan vahvistusharhaa ja ollaan ihan samanlaisessa hörhöilyssä kuin kaikki muukin ei-tieteellinen väittämien arpominen.
Et oikein tunnu ymmärtävän mitä sanon, joten keskustelua lienee turha jatkaa. Älykkyystutkimus ei liity evoluutiobiologiaan, vaan esimerkiksi aiemmin mainitsemani tutkimus oli sosiologian alalta, mutta dataa hyödynsivät myöhemmin muidenkin alojen tutkijat.
Älykkyyden tutkiminen on mielestäni tärkeää, koska yhteys elämässä paremmin menestymisen kanssa on olemassa. Näin ollen köyhistä oloista ja alemmista yhteiskuntaluokista olevien älykkäiden ihmisten potentiaali jäänee monta kertaa kokonaan hyödyntämättä, vaikka potentiaalia olisi. Oletan, että edes älykkyydellä ei voi aina kompensoida kaikkea sitä huono-osaisuutta, mitä joutuu kohtaamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyhmien ihmisten avuja ja vahvuuksia vähätellään aivan turhaan. Jonkinasteinen tylsämielisyys on yhteydessä positiiviseen elämänkatsomukseen, vähäiseen ahdistukseen ja neuroottisuuteen ja kykyyn sietää ikäviä olosuhteita. Näillä pääsee paljon pidemmälle kuin moni älykäs ihminen, jonka ongelmana on usein korostunut itsetietoisuus, ahdistuneisuus ja masennus.
Ja ihan sellainen muistutus, että älykkyyden yhteyttä tulotasoon ei ole tutkittu. Sitä on itse asiassa hyvin vaikea tutkia, joten näissä tutkimuksissa, jotka väittävät tulotason ja älykkyyden korreloivan voimakkaasti, käytetään lähes poikkeuksetta koulutustasoa älykkyyden proxyna. Laajaa tutkimusta olisi mahdotonta tehdä esim. älykkyysosamäärän ja tulotason yhteydestä, koska älykkyysosamäärää ei ole uskottavasti tutkittu kuin hyvin pieneltä vähemmistöltä.
Ei pidä paikkansa. Älykkyyden yhteyttä tulotasoon on tutkittu ja älykkyysosamäärä on hyvin helppo mitata. Britanniassa esimerkiksi on tutkittu suurella pitkittäistutkimuksella, jonka varsinainen aihe oli rikollisuus ja syrjäytyminen. Linkatussa lehtijutussakin älykkyysosamäärä oli tutkittu testillä. Itsekin olen tehnyt teini-ikäisenä älykyysosamäärätestin, testihän on todella helppo toteuttaa.
Älykkyysosamäärän vaikutus elämään on monien tutkijoiden mielestä ollut jonkinlainen tabu, koska mitään asiallista perustetta tutkimuksen tekemättä jättämiselle ei ole. Älykkyysosamäärän testaaminenhan on helppoa aivan niin kuin on tulotietojen hakeminen verotietokannasta. Jotkut ovat sitä mieltä, että älykkyyden erot ovat tabu, mutta itse olen sitä mieltä, että kyse on toisaalta tieteen muotivirtauksista (milloin korostetaan geenejä, milloin olosuhteita ja yhteiskuntaluokkaa) ja toisaalta siitä pelosta, että älykkyyden eroavaisuuksien perusteella mentäisiin kohti politiikkaa, vaikka sitten tahattomasti (poliitikot hyödyntävät tuloksia).
Pikaluin nyt tuon jutun, mutta käsittääkseni on helppo osoittaa, että koulutetut ja rikkaat ovat älykkäämpiä, mutta todella vaikea sanoa, mikä on syy ja mikä seuraus väestötasolla ja historiallisesti.
Sen sijaan esim. aliravitsemus ja äidin sairastelu raskausaikana ymmärrettävästi voi johtaa heikompaan lapsen älylliseen suorituskykyyn.
Mutta ei ole selvää, onko terveemmät ihmiset älykkäämpiä vai älykkäämmät ihmiset terveempiä. Siis mitä ne selittävät tekijät missäkin vaiheessa ovat.
Älykkyys sinänsä ei ole minusta tabu, jollei se sisällä kehäpäätelmiä. Mutta yleensä popularisoidut väittämät eivät mitään muuta olekaan kuin yhtä suurta kehäpäätelmää.
Minusta olennaista on pystyä erottamaan popularisoitu väite tutkimustuloksesta. Esimerkiksi tuon mustatun väitteen kaltaista tutkimustulosta ei ole kukaan esittänyt suuntaan tai toiseen, vaikka älykkyyden ja terveyden välistä korrelaatiota on tutkittu ihan pätevästi. Ja ikävä kyllä, kuten jo aiemminkin totesin, niin kaikki hyvä tuntuu kasautuvan sille muutenkin hyväosaiselle joukolle. Kuten Li Andersson viime viikolla totesi, niin köyhät miehet kuolevat 10 vuotta aiemmin kuin rikkaat täällä Suomessa. Ja näkyyhän se ihan katukuvassakin. Munkkiniemessä on hyvin vähän ylipainoisia ihmisiä, kun taas idässä ylipainoisia on suurin osa.
Eihän tuo mustattu ole tutkimustulos, vaan asetelma, jossa yhteys on selkeä, mutta ei ole selvää, kumpi selittää kumpaa.
Poliittiseksi kysymys muuttuu, kun arvioidaan, miten ja miksi yhteiskunta tasaa näitä eroja.
Tämänkin saa ehkä takaisin evoluutuobiologiaan - miten toimimme yksi ja miten toimimme laumoissa ja miten suurempina kokonaisuuksina. Mutta sitten muuttujia alkaa olla niin paljon, että mutuiluksihan se menee. Ja muiden tieteiden apua tarvitaan muuttujien ymmärtämiseen.
Juuri tämä ärsyttää evoluutuobiologian popularisoinnissa. Aluksi lähdetään liikkeelle tieteen pelisäännöillä, mutta sitten tulee hyppy, missä ei kerrota lukijalle, että tästä eteenpäin on nyt ihan vain tällaista entäpä jos pohdintaa ja siihen päälle ripaus toimittajan osin omaan maailmankuvaan nojautuvaa arvailua ja lukijan vahvistusharhaa ja ollaan ihan samanlaisessa hörhöilyssä kuin kaikki muukin ei-tieteellinen väittämien arpominen.
Et oikein tunnu ymmärtävän mitä sanon, joten keskustelua lienee turha jatkaa. Älykkyystutkimus ei liity evoluutiobiologiaan, vaan esimerkiksi aiemmin mainitsemani tutkimus oli sosiologian alalta, mutta dataa hyödynsivät myöhemmin muidenkin alojen tutkijat.
Älykkyyden tutkiminen on mielestäni tärkeää, koska yhteys elämässä paremmin menestymisen kanssa on olemassa. Näin ollen köyhistä oloista ja alemmista yhteiskuntaluokista olevien älykkäiden ihmisten potentiaali jäänee monta kertaa kokonaan hyödyntämättä, vaikka potentiaalia olisi. Oletan, että edes älykkyydellä ei voi aina kompensoida kaikkea sitä huono-osaisuutta, mitä joutuu kohtaamaan.
Ja toisaalta puhdas älykkyys ei riitä 'potentiaalin hyödyntämiseen'. Ei kaikki älykkäitäkään kiinnosta maksimoida tuottavuuttaan yhteiskunnan kannalta. Ns. menestystä selittääkin enemmän persoonallisuuden piirteet, kuten tunnollisuus ja ahkeruus.
Näin o!